HOMMAN KESKUSTELU => Tupa => Aiheen aloitti: TheVanishedTerrorist - 09.01.2016, 07:00:35

Otsikko: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: TheVanishedTerrorist - 09.01.2016, 07:00:35
Top 5 maata:

Hong Kong
Etelä-Korea
Japani
Taiwan
Singapore

Olisiko noilta jotain opittavaa maahanmuuttopolitiikasta? Euroopassa vallitseva ryntäys kehitysmaistahan on jo aiheuttanut keskiarvojen huomattavan laskun jonka näkee jo selvästi naapurimaasta.

Mitä on menossa/tulossa kun värit sekoittuvat euroopassa? Idiocracy elokuvasta (http://www.imdb.com/title/tt0387808/) taitaa tulla todellisuutta.
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5e/National_IQ_per_country_-_estimates_by_Lynn_and_Vanhanen_2006.png)

Lisätty elokuvan IMDB arvosteluun vievä linkki
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Tavan - 09.01.2016, 07:36:37
ÄO on paras yksilön tulevan menestyksen indikaattori mitä on löydetty. Jos ÄO on heikko, ovat riskit suuret. Jos ÄO on suuri, on menestyksen todennäköisyys suuri. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa korkean ÄO:n tärkeys entisestään korostuu. Tähän kun lisäämme sen tosiasian, että yhteiskunta koostuu yksilöistä, on meillä mamupolitiikan järkevä pohja valmiina.

Älykkyyden testaaminen olisi myös täysin neutraali ja objektiivinen kulmakivi maahan yrittävien ihmisten filtteroimiselle. Heidän ajatuksiaan emme voi lukea, mutta heidän aivokapasiteettinsa voimme mitata. Eikä siihen mene kuin 10 min.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Lalli IsoTalo - 09.01.2016, 07:38:41
ÄO: n mittaus on sosialistisen tasa-arvon vastainen toimenpide.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Finis Finlandiae - 09.01.2016, 07:56:11
Mikä tekee päiväntasaajan ihmisestä laiskan?
Kummalla suurempi vaikutus, ilmastolla vai ÄO:lla?

Tyhmäkin ihminen voi menestyä (saada syödäkseen) jossain mitassa, jos on ahkera.
Mutta tyhmä ja laiska...  :facepalm:
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Eino P. Keravalta - 09.01.2016, 07:57:14
Luulisi, että mittaukselle ei ole mitään estettä, koska tulijat kuulemma ovat fiksuja, koulutettuja, yritteliäitä ja työhaluisia. Varmaan pieksävät suomalaiset helposti ÄO-testissä!

Tässä olisi suvakeilla helppo ja hieno keino näpäyttää meitä ennakkoluuloisia ja vähä-älyisiä suomalaisjuntteja.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Eino P. Keravalta - 09.01.2016, 08:00:21
ÄO: n mittaus on sosialistisen tasa-arvon vastainen toimenpide.

Suvakit kovasti tykkäävät erilaisuudesta, mutta erilaisuuden osoittaminen on sitten kielletty.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest8096 - 09.01.2016, 08:05:05
No on se vaikeaa, kun pitää olla samanlainen ja erilainen yhtä aikaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Eino P. Keravalta - 09.01.2016, 08:10:25
No on se vaikeaa, kun pitää olla samanlainen ja erilainen yhtä aikaa.

Suvakin mielestä kaikki ihmiset ovat loppujen lopuksi aivan samanlaisia, mutta silti Suomeen on saatava erilaisia ihmisiä, joiden erilaisuutta ei saa mitata älykkyystestillä, mutta jotka kuitenkin ovat paljon parempia kuin suomalaiset ja vaikka kaikki ihmiset ovatkin aivan samanlaisia, ovat suomalaiset paljon huonompia kuin muut ja heitä saa hävetä ja jos erilaisuutta jotenkin mitataan niin sitä voidaan mitata vain siten, että suomalainen näyttäytyy huonompana kuin kehitysmaalainen.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Tavan - 09.01.2016, 08:13:56
Vasemmistolaiset/hyvikset ovat keksineet kaikenlaisia epätoivoisia pakokeinoja pois älykkyyden varjosta. Äly onkin vain sosiaalinen konstruktio kuten rotu, eli sitä ei ole oikeasti olemassakaan muualla kuin  VHM:n likaisessa mielikuvituksessa. Tai sitten älyjä on monenlaisia -- on vissiin tyhmää älyä ja älykästä älyä... Jotkut taas uskovat kiven kovaa, että heikko älykkyys on seurausta köyhyydestä, eikä köyhyys seurausta heikosta älystä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: MW - 09.01.2016, 08:19:18
No on se vaikeaa, kun pitää olla samanlainen ja erilainen yhtä aikaa.

Suvakin mielestä kaikki ihmiset ovat loppujen lopuksi aivan samanlaisia, mutta silti Suomeen on saatava erilaisia ihmisiä, joiden erilaisuutta ei saa mitata älykkyystestillä, mutta jotka kuitenkin ovat paljon parempia kuin suomalaiset ja vaikka kaikki ihmiset ovatkin aivan samanlaisia, ovat suomalaiset paljon huonompia kuin muut ja heitä saa hävetä ja jos erilaisuutta jotenkin mitataan niin sitä voidaan mitata vain siten, että suomalainen näyttäytyy huonompana kuin kehitysmaalainen.

Siitä varmaan johtuu "rajat auki" -hurmos. Tullessaan ISIS terot ovat erilaisia, mutta suomessa ihan samanlaisia kuin muutkin.

Ja pikkuisen diversiteettiä tarvitaan, joten rajat auki ja lisää teroja!
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Maininki - 09.01.2016, 08:59:43
Mittaamisessa on joitain käytännön ongelmia. Älykkyys erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä on hieman erilaista. Esim. savimajayhteiskunnassa kylän älykkäin on paras metsästäjä ja majantekijä. Mutta lyöppä ko. kaverin eteen Culture Fair Intelligence test, jota esim. Mensa käyttää, ja voikin olla ettei edes kynä pysy kädessä, eikä tutkittava hahmota ideaa siitä, mitä ihmettä piirretyillä käppyröillä tarkoitetaan. Voi olla että kyseessä on luku- ja kirjoitustaidoton henkilö. Silti kyseessä voi olla asenteellisesti "lahjakkaampi" kotoutuja kuin yliopisto-opinnot Bagdadissa matematiikan alalta suorittanut Husein Ali Mohammad, joka tulee tänne valmiiksi sillä ajatuksella, että on täydellinen ja haluaa vain aloittaa täällä työt yliopistossa. Husein joutuu kohtaamaan sen realiteetin, ettei hän suoraa päätä kelpaa täällä yhtään mihinkään, ja että on vielä menettänyt sen aseman ja kunnioituksen johon on entuudestaan tottunut. Illuusioiden romahtaessa edessä on syvä pettymys ja runsaasti kahnauksia viranomaisten kanssa asioidessa, pahimmillaan kovin vastarintainen asenne myös kielen oppimisen vaikeuksien seurauksena.  Ensiksi mainitusta taas voi tulla koko työyhteisön iloinen ja ahkera valopilkku SOL-siivouspalveluihin.

Pelkkää älykkyyden tutkimista mielekkäämpää ja tuloksellisempaa olisi kartoittaa tulijoiden asennevalmiuksia, ts. muokata jonkinnäköinen inventaari "mielentilatutkimuksen" tyyliin. Saataisiin kartoitettua pois osa niistä joilla ei ole minkäännäköisiä kotoutumisvalmiuksia. Tämä on kuitenkin puhdasta utopiaa, koska ihmisten seulomista tällaisessa tarkoituksessa alettaisiin todennäköisesti vastustaa epäeettisenä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Maailmanmies - 09.01.2016, 10:24:28
Luulisi, että mittaukselle ei ole mitään estettä, koska tulijat kuulemma ovat fiksuja, koulutettuja, yritteliäitä ja työhaluisia. Varmaan pieksävät suomalaiset helposti ÄO-testissä!


Onhan ne yrittäneet vuonna 2004:

http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: TheVanishedTerrorist - 09.01.2016, 10:26:53
Silti kyseessä voi olla asenteellisesti "lahjakkaampi" kotoutuja kuin yliopisto-opinnot Bagdadissa matematiikan alalta suorittanut Husein Ali Mohammad, joka tulee tänne valmiiksi sillä ajatuksella, että on täydellinen ja haluaa vain aloittaa täällä työt yliopistossa.
99.9% todennäköisyydellä noissa top 5 maassa Husein Ali Mohammad pääsisi maahan vain turistina jos edes niinkään. Yhteiskunnan elätiksi 100% varmuudella ei mitään mahdollisuuksia.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: TheVanishedTerrorist - 09.01.2016, 10:29:34
Luulisi, että mittaukselle ei ole mitään estettä, koska tulijat kuulemma ovat fiksuja, koulutettuja, yritteliäitä ja työhaluisia. Varmaan pieksävät suomalaiset helposti ÄO-testissä!


Onhan ne yrittäneet vuonna 2004:

http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/
Kiitos! Taisi olla ullatus. Tallensin tänne https://archive.is/Wp7PD ja koneelle ennenkuin kuin joku raivosuvaitsee sen pois..
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: siviilitarkkailija - 09.01.2016, 10:53:59
Lainaus
Silti kyseessä voi olla asenteellisesti "lahjakkaampi" kotoutuja kuin yliopisto-opinnot Bagdadissa matematiikan alalta suorittanut Husein Ali Mohammad, joka tulee tänne valmiiksi sillä ajatuksella, että on täydellinen ja haluaa vain aloittaa täällä työt yliopistossa.

(http://www.ssrresourcecentre.org/wp-content/uploads/2010/05/ANA-Photo.jpg)

Bagdhdadin yliopiston matematiikankirjasta "Tuntematon muuttuja"

OSA XXVII yliopiston matematiikan peruskurssi käynnissä.

Ali Mohammad nousi pystyyn ja sanoi rehvakkaasti:
-Missä niitä integraaleja on että voin alkaa tappamaan!"
Vanhempi lataaja nosti katseensa:
- Aí Hitto. Nyt työ sit kuulitta. Älä kuule huuda niin kovasti, integraalit kuuloo ja hyö rupeaa pelkäämään ja lähtöö Suomeen integroitumaan kun kuulee että Ali Mohammed on tullut!
-Kui vanhoi te olet? kysyi passikauppias?
-Kaksikymmentävii....toista...siis viistoista ...me ollaan teinejä kaikki kun passiin katsotaan?
Ja niin Bagdadin yliopiston matematiikanopiskelija Ali Mohammed ja kaverinsa keräsivät kimpsut ja kampsut ja matkustivat Suomeen.

Ja Suomessa, itseään älykkäänä pitävän kansan virkahenkilöstö, uskoi kaiken mitä Ali Mohammed kavereineen kertoi. Ja vaikkei olisi uskonut niin eipä sillä ollut mitään väliä kun Ali Mohammed nautti elämästään suomalaisten piikkiin.

Että kuka lopulta oli älykäs ja kuka tyhmä, jääköön lukijan pääteltäväksi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Joutilas - 09.01.2016, 10:55:20
Tänne tulevat turvaa hakijat ovat eläneet stressin keskellä ja he pakenevat hirmutekoja. Olisi inhimillisesti väärin altistaa heidät älykkyystestin stressille. Veikkaan, että alkaisi räjähtelemään ja raiskaukset lisääntyisivät.

Muistakaa myös, että geenit vaikuttaa älykkyyteen merkittävästi. Suomalaisten geeniperimä on virheellinen. Jos kaksi älykästä suomalaista tekee lapsen, niin siitä tulee lähes varmasti tyhmä, juoppo ja perinnölisiä sairauksia piisaa. Toinen älykkyyteen vaikuttava tekijä on ympäristö. Onko olemassa apeampaa ympäristöä kuin Suomi? Katsokaa ulos. Ei täällä voi olla älykkäitä ihmisiä.

Älykkyystestit (esim. Mensan) ovat rasistisia, sillä ne paljastavat eri ihmisten ja ihmisryhmien älykkyyserot. Kannatan maahantulijoiden testaamista vain, jos testit tehdään sellaisiksi, että kaikki saavat yhtä paljon pisteitä tai ainakin enemmän kuin suomalaiset, joita nyt ei voida älykkäinä pitää.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Hohtava Mamma - 09.01.2016, 11:10:30
Luulisi, että mittaukselle ei ole mitään estettä, koska tulijat kuulemma ovat fiksuja, koulutettuja, yritteliäitä ja työhaluisia. Varmaan pieksävät suomalaiset helposti ÄO-testissä!


Onhan ne yrittäneet vuonna 2004:

http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/

Tuon testin tulokset analysoituna kirjoitusasusta:
"100 paikkeilla" = alle 100, koska muuten tulos olisi ollut "yli 100"
"Erittäin hyvä" = reilusti yli 100, koska muuten "yli 100".

Todellinen ero lienee ollut 20-40 pinnaa, riippuen keskihajonnasta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: siviilitarkkailija - 09.01.2016, 11:14:10
Todellinen ero lienee ollut 20-40 pinnaa, riippuen keskihajonnasta.

Minusta tuntuu että Hohtava Mamma ei ole koskaan ollut tilanteessa tekemässä älykkyystestiä luku- ja kirjoitustaidottomalle. Minä olen. Keskihajonta lasketaan tulloin siitä kuinka hienosti testattava osaa repiä paperin keskeltä kahtia.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Hohtava Mamma - 09.01.2016, 11:19:11
Vaikea saada kiinni pointistasi? Tuossa linkissa suomalaiset äo-testiin haastaneet somalialaispojat olivat luku- ja kirjoitustaitoisia.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 09.01.2016, 11:21:57
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5e/National_IQ_per_country_-_estimates_by_Lynn_and_Vanhanen_2006.png[/img]

Kyllähän siitä aika voimakkaita Idiocracy (https://en.wikipedia.org/wiki/Idiocracy)-takaumia saa kun katsoo sellaisen tyypin älykkyyskarttoja joka pyrkii tieteellisesti todistamaan (https://www.psychologytoday.com/blog/unique-everybody-else/201210/the-pseudoscience-race-differences-in-penis-size) peniksen pituuden ja älykkyyden välistä korrelaatiota.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: kriittinen_ajattelija - 09.01.2016, 11:47:18
MV-lehdessä oli hyvä juttu äskettäin :

Lainaus
Moraali ja abstrakti ajattelu – Miten afrikkalaiset eroavat länsimaalaisista
http://mvlehti.net/2016/01/07/moraali-ja-abstrakti-ajattelu-miten-afrikkalaiset-eroavat-lansimaalaisista/

Mutta niin, en kyllä Afrikkalaisten maahanmuuttoa suosittelisi ellei kyseessä ole ns. pisara merestä tyylistä rusinoita pullista poimintaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest3656 - 09.01.2016, 11:50:30
ÄO on paras yksilön tulevan menestyksen indikaattori mitä on löydetty. Jos ÄO on heikko, ovat riskit suuret. Jos ÄO on suuri, on menestyksen todennäköisyys suuri. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa korkean ÄO:n tärkeys entisestään korostuu. Tähän kun lisäämme sen tosiasian, että yhteiskunta koostuu yksilöistä, on meillä mamupolitiikan järkevä pohja valmiina.


ÄO:n merkityksen korostaminen yhteiskunnassa näyttää johtavan vääjäämättä individualismiin ja yhteinäiskulttuurin rappioon. Suomessa kehitys on johtanut harvinaisen lyhyessä ajassa itseään muita älykkäämpinä pitävän poliittisen ja taloudellisen eliitin masinoimaan täystuhoon, jossa tulevaisuuden näkymätkin ovat toivottomat. Suomen lähihistoria on täynnä pelkkiä katastrofaalisia taloudellisia ja poliittisia päätöksiä.

ÄO on siis mielestäni erittäin huono mittari ennustamaan kansakunnan kehitystä.  Ihmiset voivat olla älykkäitä kykenemättä silti näkemään metsää puilta. ÄO:ta huomattavasti tärkeämpää on viisaus, joka valitettavasti on aliarvostettua sekä Suomessa, että koko läntisessä maailmassa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Tavan - 09.01.2016, 11:57:58
Ihmiset voivat olla älykkäitä kykenemättä silti näkemään metsää puilta. ÄO:ta huomattavasti tärkeämpää on viisaus, joka valitettavasti on aliarvostettua sekä Suomessa, että koko läntisessä maailmassa.

Tästä olemme samaa mieltä. On olemassa valtava määrä älykkäitä typeryksiä, joiden sielu on säälittävän pieni. Suomalaiset humanistiset yliopisto-opiskelijat ovat älyltään keskimäärin jossain 120 pojon paikkeilla hyvinkin, mutta hengen elämä on joko olematonta tai pohjattoman lapsellista.

Samalla kuitenkin muistuttaisin, että on nähdäkseni mahdotonta olla viisas olematta ensin älykäs. Aivokapasiteetti on välttämätön, mutta yksinään riittämätön askel matkalla kohti viisautta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bellerofon - 09.01.2016, 12:11:14
Mittaamisessa on joitain käytännön ongelmia. Älykkyys erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä on hieman erilaista. Esim. savimajayhteiskunnassa kylän älykkäin on paras metsästäjä ja majantekijä. Mutta lyöppä ko. kaverin eteen Culture Fair Intelligence test, jota esim. Mensa käyttää, ja voikin olla ettei edes kynä pysy kädessä, eikä tutkittava hahmota ideaa siitä, mitä ihmettä piirretyillä käppyröillä tarkoitetaan. Voi olla että kyseessä on luku- ja kirjoitustaidoton henkilö. Silti kyseessä voi olla asenteellisesti "lahjakkaampi" kotoutuja kuin yliopisto-opinnot Bagdadissa matematiikan alalta suorittanut Husein Ali Mohammad, joka tulee tänne valmiiksi sillä ajatuksella, että on täydellinen ja haluaa vain aloittaa täällä työt yliopistossa. Husein joutuu kohtaamaan sen realiteetin, ettei hän suoraa päätä kelpaa täällä yhtään mihinkään, ja että on vielä menettänyt sen aseman ja kunnioituksen johon on entuudestaan tottunut. Illuusioiden romahtaessa edessä on syvä pettymys ja runsaasti kahnauksia viranomaisten kanssa asioidessa, pahimmillaan kovin vastarintainen asenne myös kielen oppimisen vaikeuksien seurauksena.  Ensiksi mainitusta taas voi tulla koko työyhteisön iloinen ja ahkera valopilkku SOL-siivouspalveluihin.

Pelkkää älykkyyden tutkimista mielekkäämpää ja tuloksellisempaa olisi kartoittaa tulijoiden asennevalmiuksia, ts. muokata jonkinnäköinen inventaari "mielentilatutkimuksen" tyyliin. Saataisiin kartoitettua pois osa niistä joilla ei ole minkäännäköisiä kotoutumisvalmiuksia. Tämä on kuitenkin puhdasta utopiaa, koska ihmisten seulomista tällaisessa tarkoituksessa alettaisiin todennäköisesti vastustaa epäeettisenä.
Näistä vain sen verran, että kansantaloudellisesti Suomi ei tarvitse kumpaankaan. Meillä on työvoimareserviä siivousalalle ja matemaatikoista ei nyt suoranaisesti ole huutava pula. Suurin osa tuntemistani matemaatikoista tekee aivan muuta duunia kuin matemaatikon tehtäviä, osa on myös Sol:in palveluksessa. Siivousalalla vaaditaan oikeastaan aika paljon osaamista, jos siivous tehdään kaikkien oppien mukaisesti ja ei ole oikeasti ihan helpoimpia duuneja. Osaamaton ja oppimaton voi tehdä ihan mitä tahansa duunia, esim. kirurgin hommia, mutta jälki on sen mukaista.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest3656 - 09.01.2016, 12:37:35
Samalla kuitenkin muistuttaisin, että on nähdäkseni mahdotonta olla viisas olematta ensin älykäs. Aivokapasiteetti on välttämätön, mutta yksinään riittämätön askel matkalla kohti viisautta.

Älykkyystestien ongelma on se, että ne mittaavat matemaattista ja kielellistä älykkyyttä tehtävillä, joiden suorittamiseen on rajallinen aika. Nopeaan ratkaisuun pyrkivät  pärjäävät aina harkitsevaisempia paremmin ja ovat siis "älykkäämpiä". Testin lopputuloksena älykkäin on nopein ongelmanratkaisija. Kun yhteiskunnassa poliittinen ja todellinen valta keskittyy voimakkaasti tällaisten henkilöiden käsiin, poliittiset ja taloudelliset päätökset tehdään nopeasti pienessä piirissä eikä niitä edes vaivauduta perustelemaan tyhmälle kansalle.

Ainakin it-alalla jokaiseen esimies- ja asiantuntijatyöhön päästäkseen on osallistuttava älykkyyttä vaihtevalla menestyksellä mittaaviin soveltuvuustesteihin. Oman kokemukseni perusteella en ole havainnut, että harkinnalla olisi näissä USA:sta peräisin olevissa testeissä mitään sijaa. Olisiko tämä peräti tarkoituksellista?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Hohtava Mamma - 09.01.2016, 12:55:20
Älykkyystestien ongelma on se, että ne mittaavat matemaattista ja kielellistä älykkyyttä tehtävillä, joiden suorittamiseen on rajallinen aika. Nopeaan ratkaisuun pyrkivät  pärjäävät aina harkitsevaisempia paremmin ja ovat siis "älykkäämpiä". Testin lopputuloksena älykkäin on nopein ongelmanratkaisija. Kun yhteiskunnassa poliittinen ja todellinen valta keskittyy voimakkaasti tällaisten henkilöiden käsiin, poliittiset ja taloudelliset päätökset tehdään nopeasti pienessä piirissä eikä niitä edes vaivauduta perustelemaan tyhmälle kansalle.

Mensan kuviopäättelytestit eivät mielestäni mittaa matemaattista tai kielellistä älykkyyttä, vaan loogista päättelykykyä ja kykyä löytää säännönmukaisuutta näennäisestä kaaoksesta. Myös kykyä ajatella "laatikon ulkopuolella", eli tietynlaista luovuutta.

Harkintaa, pitkäjänteisyyttä, arvostelukykyä ja malttia ne eivät mittaa. Ominaisuuksia, jotka muodostavat yhdessä raa'an prosessoritehon kanssa ominaisuuden, jota voidaan kai kutsua viisaudeksi. Toisaalta, tarpeeksi älykäs selviää niistäkin tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Ongelma yhteiskunnallisessa päätöksenteossa lienee juuri siinä, että itseään mukaälykkäinä pitävät eivät osaa asettaa omia toimintatapojaan kyseenalaiseksi aina aika ajoin. Itsekritiikki puuttuu, ja omaan kaikkivoipaisuuteensa voidaan helposti hautautua. M15 eli Markku Uusipaavalniemi, jota kai voidaan pitää älykkäänä, turhautui eduskunnan touhuihin aika nopeasti. Olikohan Paul Ruth vai kuka, jolla oli aikoinaan osuva  sigu: Politicians are like diapers. they both need changing regularly and for the same reason.

Menipä ooteeksi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jack - 09.01.2016, 13:39:08
Kun puhutaan maahanmuutossa ja sen vaikutuksissa, kysymys älykkyydestä on merkittävin. Kulttuurin voi vaihtaa, ja uskonnon voi vaihtaa, mutta geenejä ei. Ne leviävät ihmisten mukana kuin tauti ja tartuttavat uusia alueita.

Alhaisimman keskimääräisen älykkyystason maissa on käynnissä ennennäkemätön väestöräjähdys - kiitos ihmiskunnan älykkäämmän osan antaman teknisen, lääketieteellisen ja humanitaarisen avun.

Korkeamman keskimääräisen älykkyystason maita vaivaa syntyvyyden aleneminen. Näiden maiden asukasluvut laskisivat ilman muuttoliikettä alhaisemman keskimääräisen älykkyystason maista.

Lopputulos on se, että kehittyneiden korkean älykkyystason maiden maiden alkuperäiset asukkaat korvautuvat keskimäärin vähemmän älykkäillä ihmisillä, minkä lisäksi tapahtuu geneettistä sekoittumista. Maiden keskimääräinen älykkyystaso laskee, ja tällä tulee olemaan dramaattisia seurauksia.

Maissa, joiden asukkaiden keskimääräinen älykkyystaso on alhainen, on toki älykkäitä yksilöitä, koska älykkyysjakauma noudattaa gaussin käyrää. On matemaatikkoja, teknikkoja ja fyysikkoja. Muutama älykäs ihminen ei kuitenkaan riitä nostamaan maata kehittyneeksi ja teknistyneeksi valtioksi. Keskiarvo ratkaisee. Jotta modernin yhteiskunnan perustana oleva tutkimus ja teknologia ja tiede menestyisivät, maassa on oltava riittävän paljon riittävän älykkäitä ihmisiä, joista valikoituvat eri alojen asiantuntijat. Lisäksi tarvitaan riittävän paljon ihmisiä, joiden älylliset ominaisuudet riittävät kouluttautumiseen keskitason ammattityöntekijöiksi.

Professori J. P. Roos on ilmaissut asian seuraavasti:

“Yksilöistä lasketun keskiarvon merkitys yhteisölle on seuraava: jo viiden pisteen keskiarvoero merkitsee että huippuälykkäitä on korkeamman keskiarvon ryhmässä dramaattisesti enemmän. Kaikki puhe huippuyliopistoista, huippututkimuksesta jne on olennaisesti puhetta valikoitujen huippuälykkäiden ihmisten muodostamista ryhmistä, jotka tuottavat merkittävää tietoa.”

Jos maan älykkyyskeskiarvo on alhainen, korkeaan älykkyyssegmenttiin kuuluvia on vähän, eivätkä he yksin saa käännettyä maan suuntaa kohti parempaa vaikka haluaisivatkin. Huomattuaan tämän he ennen pitkää alkavat välittää vain itsestään. Tästä syystä korruptio ja nepotismi ja yksinvaltaiset hallitukset kukoistavat kehitysmaissa.

Ulkoa päin tulevaan apuun taas pätee vanha sääntö, että ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Sosiaalipolitiikan professori J. P. Roos tunnetaan Halla-ahon vastustajana ja “antirasistina”. Hänen kirjoituksiaan (sama pätee osittain myös Soininvaaraan) lukiessa ei voi olla huomaamatta moraalis-tieteellistä dilemmaa, joka ilmenee mm. käsityksissä älykkyydestä.

Koska J. P. Roos (ja myös Osmo Soininvaara) on tiedemies, hänellä on luontainen taipumus tarkastella asioita tieteellisen puolueettomasti empiirisiin havaintoihin nojautuen. Keskustelussa älykkyydestä tämä ei ole kuitenkaan sallittua, koska tieteelliset johtopäätökset johtavat ei-toivottuihin “rasistisiin” tuloksiin. Ideologia ohjaa sitä, millaisia johtopäätöksiä tieteessä saa tehdä. Tämä ei ole ongelma puhtaasti marxilaiselle tiedemiehelle, koska hänen koko ajattelunsa pohja on toteuttamiskelvoton sosialistinen utopia, ja tieteen tarkoituksena on ainoastaan tukea tätä utopiaa. Mutta vanhan ajan klassiselle tiedemiehelle tulosten poliittinen ohjailu on kiusallista. Hän haluaisi sanoa objektiivisen totuuden, mutta ei voi sanoa sitä, koska se olisi poliittisesti epäkorrektia. Totuuden sanojat leimataan pahoiksi ihmisiksi ja suljetaan pois tiedeyhteisöstä.

Vallitseva ideologia ratkaisee, mikä on “totta”, ja mikä ei. Tilanne muistuttaa Galileo Galilein aikaa 1600-luvun alussa, jolloin voimissaan ollut katolinen kirkko määräsi, mitä saa sanoa ja mitä. Kirkon oppeihin kuului väite, että maapallo on kaikkeuden keskipiste. Väitteitä, että näin ei olisi, pidettiin harhaoppisina. Nykyisin tällainen tietysti tuntuu käsittämättömältä, mutta sen ei pitäisi olla, koska tilanne on edelleen sama. Tällä hetkellä virallinen doktriini on se, että ihmisrotuja ei ole, eikä näin ollen myöskään ole geneettisesti selitettäviä eroja ihmisryhmien keskimääräisessä älykkyydessä.

Galileo Galilein kaukoputki todisti, että maa kiertää aurinkoa eikä päinvastoin. Se ei kuitenkaan riittänyt kirkolle. Tiedemiehen oli peruttava puheensa ja kaduttava niitä.

Tällä hetkellä älykkyystestit todistavat, että tietyissä kansanryhmissä saadaan korkeampia pisteitä kuin toisissa. Perinnöllisyystutkimus puolestaan osoittaa, että älykkyys on periytyvää. Näitä kahta tieteellisesti kiistatonta tosiasiaa ei kuitenkaan saa  yhdistää ja sanoa, että kokonaisen ihmisryhmän keskuudessa esiintyvä älykkyystaso olisi geneettisesti periytyvä, vaikka se sitä tosiasiassa on. Ei ole nimittäin osoitettu, että kun geneettisesti periytyvää ominaisuutta esiintyy tarpeeksi monella ihmisellä, se yhtäkkiä salaperäisesti häviää, ja tämän jälkeen ominaisuuden periytyminen johtuukin ympäristöstä - vaikka ympäristössä ei olisi mitään selittävää tekijää - tai jostakin salaperäisestä tekijästä, jota ei vielä tiedetä.

Nykymaailmassa “harhaoppeja” esittävää tiedemiestä ei määrätä kotiarestiin (paitsi historian tutkijoita silloin tällöin vankilaan) kuten 1600-luvulla. Nykyisin pelkästään hyljeksitään ja suljetaan tiedeyhteisön ulkopuolelle. Sekin on kova rangaistus, ja sen kohteeksi voi joutua, vaikka olisi kuinka arvostettu tiedemies tahansa. Totuutta ei saa sanoa ääneen. Edes Nobel-palkinto ei takaa suojaa hyljeksinnältä.

http://www.theguardian.com/commentisfree/2014/dec/01/dna-james-watson-scientist-selling-nobel-prize-medal

Jos nykyinen kehitys jatkuu, edessä häämöttää kehittyneiden kulttuurien ja tieteen ja teknologian rappeutuminen ja ihmiskunnan paluu takaisin viidakkoon. Nähtäväksi jää, kuka sammuttaa viimeisen sähkölampun.

Afrikasta erkautuneen ihmiskunnan osan (kaukasialaiset, aasialaiset) kehittyminen nykyiselle älylliselle tasolle kesti kymmeniä tuhansia vuosia. Voi olla, että tämä luonnon hidas kehitystyö mitätöidään muutamassa sadassa vuodessa, kun afrikkalaiset geenit leviävät ja sekoittuvat muuhun ihmiskuntaan. Menee muutamia kymmeniä tuhansia vuosia, ennen kuin vahinko on korjattu, jos se yleensä on korjautuakseen. Eihän evoluutiolla ole päämäärää. Voihan tulevaisuuden ihminen kiipeillä puissa ja muistuttaa nykyisiä ihmisapinoita. Se, mikä ennen tunnettiin nimellä älykkyys, on tuossa vaiheessa jäänyt tarpeettomana pois. Eihän korkea älykkyys ole selviytymisen kannalta välttämätön, minkä monet vuosimiljoonia eläneet eläinlajitkin todistavat. Ihmiskuntakin sen todistaa siten, että tyhmimmät lisääntyvät eniten.

Ehkä älykkyyden kehittyminen on ollut pelkästään tilapäinen häiriö, jonka luonto vähitellen korjaa. Onhan koko planeetan asujamiston kannalta sen yhdelle lajille kehittynyt liiallinen äly ollut pelkästään haitallista. Se on tappanut tuhansia lajeja sukupuuttoon aina mammuteista alkaen pieniin hyönteisiin.

J. P. Roos pyörittelee vaikeaa kysymystä...

http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/lynnvanhanen.htm

http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/AikalainenYlikoski.htm
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 09.01.2016, 14:31:54
Äo on potentiaalia, jota pitää koulia ja ihmistä ohjata kohti rakentaa käytöstä. Korkean äo:n omaavat voivat ohjata näitä vähemmän onnekkaita toimimaan samoin, mutta keskenään heidän mahdollisuutensa parantaa asemaan, ovat rajalliset. Äo:n lisäksi henkilön pitää olla mieleltään terve, jotta pystyy käyttämään potentiaalia hyväksi. Ajattelin tehdä tästä oman threadin, mutta Suomessa tehdään tuhottamasti tutkimuksia, joiden tulos on 0 ja kohteena maahanmuuttajat. Voisimme auttaa näitä yliopistoja keksimällä tutkimusaiheita, joiden tulokset hyödyttävät niin Suomalaisia, kuin maahanmuuttajia. Älykkyyden joukkotutkimukset olisivat hyvä lähtökohta, koska silloin ei laitettaisi suuria odotuksia, kitistäisi piilorasismista, jos koulussa ei menestytä. Tutkimusaiheita:

- Maahanmuuttajien älykkyys
- Mustalaisten kulttuuri, koulutustulokset ja rikollisuus: kannattaako kulttuuristen erikoispiirteiden suosiminen edes kohdetta, saati sitten yhteiskuntaa
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest8788 - 09.01.2016, 15:06:53
Mittaamisessa on joitain käytännön ongelmia. Älykkyys erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä on hieman erilaista. Esim. savimajayhteiskunnassa kylän älykkäin on paras metsästäjä ja majantekijä. Mutta lyöppä ko. kaverin eteen Culture Fair Intelligence test, jota esim. Mensa käyttää, ja voikin olla ettei edes kynä pysy kädessä, eikä tutkittava hahmota ideaa siitä, mitä ihmettä piirretyillä käppyröillä tarkoitetaan.

Tämä on antropologeille tyypillinen virheargumentti. Sivilisaation edustajat eivät voi kuin ihmetellä sitä tehokkuutta, jolla metsästäjä-keräilijät pärjäävät luonnonolosuhteissa, sillä itse he eivät siihen kykene.

Metsästäjä-keräilijöiden taidokkuudella ei ole paljoakaan tekemistä älykkyyden kanssa. Taitava metsästäjä nojaa vaistoihinsa (tehokkaaseen tapaan käsitellä aisti-informaatiota) ja kehoonsa (fyysiseen suorituskykyyn, staminaan, nopeuteen), eikä älykkyyteensä. Metsästäjä metsästää aina itseään älyllisesti alempaa eläintä, joten saalis on helppo yllättää. Eläinten käytös on helposti ennustettavaa, sillä se toistaa lajilleen tyypillisiä käytösmalleja, varsinkin hädän uhatessa.

Paras majantekijä on yhtä hyvä kuin aiempi ja seuraava paras majantekijä. Materiaalit pysyvät samoina. Metsästäjä-keräilijöillä ei ole systemaattista tietoa luonnonilmiöistä; he eivät tiedä luonnonlakeja ilmiöiden taustalla. Kaikki heidän osaamisensa on kokeilun ja erehdyksen kautta syntynyttä kollektiivista tapakulttuuria. Kun teet näin, se on hyvä. Miksi näin on, sitä he eivät tiedä. Ilman kirjoitettua kieltä heidän käsityskykynsä maailmasta on aina yhtä kuin koko heimon käsityskyky. Sanoja on olemassa yhtä paljon kuin heimo sillä hetkellä tietää ja likimain kaikki heimon jäsenet tietävät kaikki sanat. Tämä pitää heimon jäsenten abstraktin ajattelun minimissä vuosisadasta ja -tuhannesta toiseen. Luonnonvalinta ei missään kohtaa suosi poikkeuksellisen älykkäitä heimon jäseniä, koska heimon toiminta on niin rajattua ja toistoon perustuvaa.

Goethen teksteistä löytyy yli 90 000 sanan sanavarasto. Metsästäjä-keräilijäheimon sanavarasto on maksimimissaan muutaman sadan laajuinen.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: TheVanishedTerrorist - 09.01.2016, 15:25:01
Äo on potentiaalia, jota pitää koulia ja ihmistä ohjata kohti rakentaa käytöstä. Korkean äo:n omaavat voivat ohjata näitä vähemmän onnekkaita toimimaan samoin, mutta keskenään heidän mahdollisuutensa parantaa asemaan, ovat rajalliset. Äo:n lisäksi henkilön pitää olla mieleltään terve, jotta pystyy käyttämään potentiaalia hyväksi. Ajattelin tehdä tästä oman threadin, mutta Suomessa tehdään tuhottamasti tutkimuksia, joiden tulos on 0 ja kohteena maahanmuuttajat. Voisimme auttaa näitä yliopistoja keksimällä tutkimusaiheita, joiden tulokset hyödyttävät niin Suomalaisia, kuin maahanmuuttajia. Älykkyyden joukkotutkimukset olisivat hyvä lähtökohta, koska silloin ei laitettaisi suuria odotuksia, kitistäisi piilorasismista, jos koulussa ei menestytä. Tutkimusaiheita:

- Maahanmuuttajien älykkyys
- Mustalaisten kulttuuri, koulutustulokset ja rikollisuus: kannattaako kulttuuristen erikoispiirteiden suosiminen edes kohdetta, saati sitten yhteiskuntaa
Haittamaahanmuutosta mitä nykyinen turvapaikanhakijoiden tulva on ei saa suomelle hyödyllistä millään tavalla. Se vaan tulee maksamaan järjettömän summan suomalaisille veronmaksajille. Siitä pitävät keskinkertaisuudet ja oman edun tavoittelijat huolen. Näistä turviksista ei ole edes kadunlakaisijoiksi ja senkin työn tekee jo koneet tehokkaammin. Automatisointi vie työt joita voi edes kuvitella näille tehtäväksi. Työperäisen maahanmuuton kohdalla yritykset sitten suorittavat tuon seulonnan joko soveltuvuustestein tai ilman joita haluavat heille töihin ja jotka tulevat melko varmasti muualta kuin näistä kehitysmaista. Näissä testeissä on monta osa-aluetta. Jos haluaa kuluttaa tutkimus ym. rahoja kehitysmaalaisten älykkyyden ja kulttuuristen erityispiirteiden tutkimiseen ja näiden "jalostukseen" on sitten kai oma asiansa. Tuossa alla muuten olikin jo että tällainen testi somalialaisten kohdalla oli tehty mutta kun tuli se ullatus niin lakaistaan maton alle. Itsestäänselvyyksiin ei rahaa kannata hukata. Laitetaan tuohon vähä-älyisten soppaan sitten vielä kivikautinen uskonto sekaan ja voidaan nähdä Kölnin kaltaista toimintaa laajassa mittakaavassa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Lasse - 09.01.2016, 15:26:14
MV-lehdessä oli hyvä juttu äskettäin :

Lainaus
Moraali ja abstrakti ajattelu – Miten afrikkalaiset eroavat länsimaalaisista
http://mvlehti.net/2016/01/07/moraali-ja-abstrakti-ajattelu-miten-afrikkalaiset-eroavat-lansimaalaisista/

Mutta niin, en kyllä Afrikkalaisten maahanmuuttoa suosittelisi ellei kyseessä ole ns. pisara merestä tyylistä rusinoita pullista poimintaa.

Hieno suomennos NeverCryWolfilta. Nopean haun perusteella ei näytä vaikuttavan (vielä) Hommalla.

Laiskasti laitoin alkukielisen linkin taannoin:

Morality and Abstract Thinking – How Africans may differ from Westerners
https://whitelocust.wordpress.com/morality-and-abstract-thinking-how-africans-may-differ-from-westerners/ (https://whitelocust.wordpress.com/morality-and-abstract-thinking-how-africans-may-differ-from-westerners/)

Erilaisuus on samanlaisuutta, mmkay?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Maininki - 09.01.2016, 15:37:25
Silti kyseessä voi olla asenteellisesti "lahjakkaampi" kotoutuja kuin yliopisto-opinnot Bagdadissa matematiikan alalta suorittanut Husein Ali Mohammad, joka tulee tänne valmiiksi sillä ajatuksella, että on täydellinen ja haluaa vain aloittaa täällä työt yliopistossa.
99.9% todennäköisyydellä noissa top 5 maassa Husein Ali Mohammad pääsisi maahan vain turistina jos edes niinkään. Yhteiskunnan elätiksi 100% varmuudella ei mitään mahdollisuuksia.

Näin on. Mutta miksipä tänne sitten pääsee? Oma käytännön pitkäaikainen kokemukseni on kyllä se ettei koulutustausta todellakaan aina korreloi suoraviivaisesti kotoutumisedellytysten kanssa. Jopa päinvastoin. Itse olen aivan helvetin kyllästynyt näihin huutaviin ja vaativiin "neroihin" jotka uskovat että ainut este heidän menestyksensä tiellä on suomalainen yhteiskunta.

- Jos saisin nyt aloittaa heti vanhan ammatin harjoittamisen, eikä minua täällä esteltäisi,  niin voisin heti työllistää 15 muuta ihmistä ja tilauksia tulisi kaikkialta Euroopasta!!! Lainaus juuri kielikurssilta pitkän poissaolon vuoksi tippuneen neron suusta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Eino P. Keravalta - 09.01.2016, 15:52:43
ÄO: n mittaus on sosialistisen tasa-arvon vastainen toimenpide.

Mutta eikös meille kerrota kaiken aikaa, että ihmiset ovat tasa-arvoisia siitä huolimatta, millaisia he ovat?

Miksi siis sosialistista tasa-arvoa kannattavat vastustavat älykkyysosaamäärämittauksia? Implikoiko se sitä, että he kuitenkin arvottavat meidät kykyjemme mukaan?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: ArtturiE - 09.01.2016, 16:01:10
No on se vaikeaa, kun pitää olla samanlainen ja erilainen yhtä aikaa.

Suvakin mielestä kaikki ihmiset ovat loppujen lopuksi aivan samanlaisia, mutta silti Suomeen on saatava erilaisia ihmisiä, joiden erilaisuutta ei saa mitata älykkyystestillä, mutta jotka kuitenkin ovat paljon parempia kuin suomalaiset ja vaikka kaikki ihmiset ovatkin aivan samanlaisia, ovat suomalaiset paljon huonompia kuin muut ja heitä saa hävetä ja jos erilaisuutta jotenkin mitataan niin sitä voidaan mitata vain siten, että suomalainen näyttäytyy huonompana kuin kehitysmaalainen.

Kautta aikojen Suomessa on hävetty joidenkin suomalaisten turistien käytöstä ulkomailla lomaillessaan. 
Kuitenkaan ei saa hävetä tai arvostella joidenkin turvapaikkaturistien käytöstä ulkomailla lomaillessaan. 

Selvästi kaikki ovat samanarvoisia. Kaikilla samat säännöt. Eiku......
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest8788 - 09.01.2016, 22:12:29
Morality and Abstract Thinking – How Africans may differ from Westerners
https://whitelocust.wordpress.com/morality-and-abstract-thinking-how-africans-may-differ-from-westerners/ (https://whitelocust.wordpress.com/morality-and-abstract-thinking-how-africans-may-differ-from-westerners/)

Erilaisuus on samanlaisuutta, mmkay?

Tämä on erinomainen teksti. Toistin sen ajatuksia tässä ketjussa ilman että huomasin sen olleen jo linkattu tänne suomennettuna.

Erityisen vaikuttavaa tuossa tekstissä on se, että ammattiajattelijalla (filosofilla) meni niin pitkään ymmärtää havaintonsa, koska hänen perusideansa ihmisistä ja ihmisryhmistä olivat niin vääristyneitä. Oivalluksen myötä kaikki aiemmin hämmentäneet seikat asettuivat paikoillensa ja niistä muodostui uusi systemaattinen tapa ajatella kielen ja abstraktin ajattelun yhteyttä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Marius - 10.01.2016, 00:09:31
Suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan kertoo älykkyysosamäärän.

Siksi juuri etelän ihmiset ja aasialaiset ovat niin paljon älykkäämpiä kuin eurooppalaiset.



 
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: yks vaan - 10.01.2016, 03:50:22
Erinomainen artikkeli, ainoa huono puoli se että  kuva afrikkalaisista huononi entisestään ja paljon.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Dicky - 10.01.2016, 05:58:22
Yksi argumentti nimenomaan Afrikkalaista maahanmuuttoa vastaan on juuri se, että tuodaan tänne vähä-älyistä porukkaa vähentämään populaation yleistä älykkyysosamäärää.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: TheVanishedTerrorist - 10.01.2016, 13:45:06
Jääihmisiä ja aurinkoihmisiä
"Mitä alhaisempi lämpötila, sitä korkeampi älykkyys."

Ian Jobling • 1/9/07 – suomentanut NeverCryWolf:
http://mvlehti.net/2016/01/10/jaaihmisia-ja-aurinkoihmisia/
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Maininki - 10.01.2016, 14:07:26
Morality and Abstract Thinking – How Africans may differ from Westerners
https://whitelocust.wordpress.com/morality-and-abstract-thinking-how-africans-may-differ-from-westerners/ (https://whitelocust.wordpress.com/morality-and-abstract-thinking-how-africans-may-differ-from-westerners/)

Erilaisuus on samanlaisuutta, mmkay?

Tämä on erinomainen teksti. Toistin sen ajatuksia tässä ketjussa ilman että huomasin sen olleen jo linkattu tänne suomennettuna.

Erityisen vaikuttavaa tuossa tekstissä on se, että ammattiajattelijalla (filosofilla) meni niin pitkään ymmärtää havaintonsa, koska hänen perusideansa ihmisistä ja ihmisryhmistä olivat niin vääristyneitä. Oivalluksen myötä kaikki aiemmin hämmentäneet seikat asettuivat paikoillensa ja niistä muodostui uusi systemaattinen tapa ajatella kielen ja abstraktin ajattelun yhteyttä.

Luin hieman yli puoliväliin ko. tekstin. Allekirjoitan aika monet kirjoittajan havainnot kulttuurisessa mielessä, mutta päätelmä siitä, että kyse olisi älykkyyden puutteesta kohtaa älykkyyden määritelmän, johon edellä omassa viestissäni viittasin. Kirjoittaja ei ole psykometrikko vaan kaikesta päätellen Afrikasta ymmärrettävistäkin syistä tarpeekseen saanut filosofi.

Älykkyys ei ole yhteismitallinen asia kulttuurista toiseen. Ei ole luotavissa yhtä mittaria joka soveltuisi luottavasti ja yhtäpitävästi eri ympäristöihin ja kulttuureihin. Edes Culture Fair ei ole ns. culture fair  Minusta koko älykkyys-käsitteestä tulisi tässä diskurssissa luopua, sillä se tekee hallaa muille  tärkeille pointeille. Lisäksi se antaa ikävän mahdollisuuden vedellä esiin N-kortteja ym. Koko asia vain määritellään joidenkin suvaitsemattomien rasistiseksi vaahtoamiseksi.

Kun puhutaan näin perustavanlaatuisista eroista niissä ajattelutavoissa joihin ollaan kasvettu, sosiaalistuttu ja joita ei hevin muuteta alle 20 vuoden oleskelun toisessa ympäristössä, ei tämä mielestäni anna paljon toivoa ulkoa tehtävän "kotouttamisen suhteen", muutoin kuin käytännön asioissa joissa voidaan sanktioin ohjailla ihmisen käytöstä. Tällaiset asiat voidaan oppia koirakoulun periaatteita noudattaen (tyyliin jos et tee näin, siitä seuraa karenssi tms. ilkeää, jos riehut ei kuunnella tai palvella, jos jäät pois et saa sitä tai tätä). Nämäkin jutut vievät silti aikaa vuosia. Arvomaailman ymmärtäminen vaatii jo todella pitkää ja läheistä kontaktia toiseen kulttuuriin, usein pääsemistä osaksi kantisten elämää.

Ja pitää vielä todeta ettei vastakohtaa omalle kulttuuriselle arvomaailmallemme tarvitse hakea Afrikasta asti. Jo esim. kreikkalainen tai ranskalainen tapaa ajatella sopimisesta eri tavoin, aikakäsitys on erilainen, huumori on erilaista, lojaliteetti ja suhde perheeseen on erilainen. Nämä ovat sosiaalistumiseen liittyviä asioita, jotka kätkeytyvät usein vähän pinnan alle, mutta tulevat tärkeissä paikoissa kyllä esiin. Moni etelä-Eurooppalainenkin kotoutuu aika huonosti Suomeen.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest8788 - 10.01.2016, 18:59:15
Luin hieman yli puoliväliin ko. tekstin. Allekirjoitan aika monet kirjoittajan havainnot kulttuurisessa mielessä, mutta päätelmä siitä, että kyse olisi älykkyyden puutteesta kohtaa älykkyyden määritelmän, johon edellä omassa viestissäni viittasin.

Luehan toki loppuun asti.

Yhdysvalloilla on kokemuksia näistä Afrikan veijareista jo pidemmältä ajalta. Yhdysvalloissa valkoiset pärjäävät kaikissa kouluaineissa paremmin kuin mustat. Yhdysvalloissa on kuitenkin kokeiltu laajalti erilaisia opetusmetodeja "racial achievement gapin" kuromiseksi, mutta laihoin tuloksin. Jos ongelma olisi "kulttuurillinen" (älykkyys ei ole kulttuurisidonnaista, vaan sillä on biologinen perusta - kuten on toki kulttuurillakin), jonkun näistä metodeista luulisi osuvan maaliinsa. Sekaluokassa ei kuitenkaan voi opettaa useilla eri menetelmillä.

Entä mistä kertoo se, että aasialaiset pärjäävät sikäläisissä koulussa keskimäärin paremmin, kuin valtakulttuuria edustavat valkoiset? Unfair culture?

Lainaus
Kirjoittaja ei ole psykometrikko vaan kaikesta päätellen Afrikasta ymmärrettävistäkin syistä tarpeekseen saanut filosofi.

Teksti ei käsitellyt älykkyystestejä sinänsä, vaan älykkyyden, abstraktin ajattelun ja moraalin suhdetta. Ainakin minulle huomio abstraktin ajattelun ja myötäelämisen suhteesta oli pienoinen revelaatio. Tekstissä abstrakti ajattelu, älykkyyden elinehto, onnistuttiin muutenkin liittämään monenlaiseen arkiseen mentaaliseen toimintaan, jonka helposti ottaa itsestäänselvyytenä. Varsinkin jos on keskimääräistä älykkäämpi.

Älykäs ihminen kyllä tunnistaa heikkoälyiset, vaikka ei olisikaan koulutettu psykologi.

Lainaus
Älykkyys ei ole yhteismitallinen asia kulttuurista toiseen. Ei ole luotavissa yhtä mittaria joka soveltuisi luottavasti ja yhtäpitävästi eri ympäristöihin ja kulttuureihin. Edes Culture Fair ei ole ns. culture fair  Minusta koko älykkyys-käsitteestä tulisi tässä diskurssissa luopua, sillä se tekee hallaa muille  tärkeille pointeille.

Nostat kriteerit niin korkealle, ettei kysymykseen älykkyydestä voi vastata millään mielekkäällä tavalla. Siltikin älykkyystestien ja niiden kanssa vahvasti korreloivien asioiden suhde pysyy samansuuntaisena vuosikymmenestä toiseen. Miksi yleensäkään edes vetosit siihen, ettei tekstin kirjoittaja ollut psykometrikko, jos et usko edes koko asiaan, älykkyyden mittaamiseen?

Entä tulisiko lääketieteen luopua älyllisen kehitysvammaisuuden kategorioista? Jos älykkyystesteihin ei ole luottamista, niin voinemme saman tien unohtaa ne yhteiskunnan antamat erityisavustamisen muodot, mitä on tarjolla älyllisesti kehitysvammaisille. (Muuten, n. neljäsosa Yhdysvaltojen mustista on vähintään lievästi älyllisesti kehitysvammaisia.)

Mitä ovat nämä muut tärkeät pointit maahanmuuttoon liittyen? Jotenkin sinun täytyy perustella se, mikseivät tietyt maahanmuuttajaryhmät oikein pärjää Suomessa. Menneisiin kokemuksiin vetoaminen on rasistista kun puhutaan uusista tulijoista. Voihan myös olla, että me olemme toimineet jotenkin väärin, mikä on estänyt näitä ryhmiä pärjäämästä täällä. Muslimitkin voivat maallistua 2. tai 3. sukupolvessa. Heistähän voi tulla liberaaleja Meitä. Ja muut kootut selitykset.

Lainaus
Lisäksi se antaa ikävän mahdollisuuden vedellä esiin N-kortteja ym. Koko asia vain määritellään joidenkin suvaitsemattomien rasistiseksi vaahtoamiseksi.

Näistä N-korteista ei päästä ikinä eroon, jos tosiasioita vältellään häntä koipien välissä. 100 vuotta sitten rotujen älykkyyserot olivat yleistä tietoa. Ei ole mitään syytä miksei näin olisi tulevaisuudessakin, varsinkin kun todistusaineisto alkaa olla kokoluokkaa Mount everest. Jo varhaiset tutkimusmatkailijat tekivät hyvin tarkkoja havaintoja afrikkalaisten mentaalisista kyvyistä, joita jälkipolvi on varmistanut. Missään kohtaa tai missään päin maailma ei ole syntynyt päinvastaista tietoa. Mustat ovat pahnan pohjimmaisia kaikkialla.

Lainaus
Ja pitää vielä todeta ettei vastakohtaa omalle kulttuuriselle arvomaailmallemme tarvitse hakea Afrikasta asti. Jo esim. kreikkalainen tai ranskalainen tapaa ajatella sopimisesta eri tavoin, aikakäsitys on erilainen, huumori on erilaista, lojaliteetti ja suhde perheeseen on erilainen. Nämä ovat sosiaalistumiseen liittyviä asioita, jotka kätkeytyvät usein vähän pinnan alle, mutta tulevat tärkeissä paikoissa kyllä esiin. Moni etelä-Eurooppalainenkin kotoutuu aika huonosti Suomeen.

Tämä on hyvä huomio. Eiköhän 30 000 nuoren kreikkalaismiehen invaasio aikaansaisi täällä monenlaista jännää. Älykkyys on kuitenkin hyvä ennuste jälkiteollisessa yhteiskunnassa pärjäämiselle. Keskimääräinen älykkyysosamäärä maittain: Suomi: 99, Ranska: 98, Kreikka 92, Irak 87, Afganistan 84 (Yhdysvaltojen mustien taso), Somalia 68.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Nanfung - 10.01.2016, 21:01:29
Lainaus
Jos älykkyystesteihin ei ole luottamista, niin voinemme saman tien unohtaa ne yhteiskunnan antamat erityisavustamisen muodot, mitä on tarjolla älyllisesti kehitysvammaisille.

Mensan älykkyystestit voi huoletta heittää roskakoriin ja ottaa käyttöön luotettavampi Åbo Akademin kehittämä testi, missä älykkyysosamäärä mitataan pöytätapojen perusteella.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Arkipiispa - 10.01.2016, 21:19:06
Lainaus
Jos älykkyystesteihin ei ole luottamista, niin voinemme saman tien unohtaa ne yhteiskunnan antamat erityisavustamisen muodot, mitä on tarjolla älyllisesti kehitysvammaisille.

Mensan älykkyystestit voi huoletta heittää roskakoriin ja ottaa käyttöön luotettavampi Åbo Akademin kehittämä testi, missä älykkyysosamäärä mitataan pöytätapojen perusteella.

No tässä asiassa varmaan sitten parhaimmat pisteet saa vastaanottokeskusten porukka. Olen nimittäin ihan muutaman kerran ruokaillut eräässä niistä yhdessä noiden turvisten kanssa. Kuudesta kymmeneen kertaa viikossa (aamiainen, lounas, illallinen) antaa asiaan tiettyä "näkökulmaa".

"Parhaat pöytätavat" lienevät siis seuraavat: otetaan neljä tai kuusi siivua leipää, syödään niistä käsin murentaen noin puolet (leivästä ei koskaan haukata vaan se murennetaan sormin ja murrettu pala laitetaan suuhun) , jätetään loput pöydälle (ja lattialle) mureniksi muiden, jälkeen tulevien iloksi. Se kaiketi osoittaa anteliaisuutta ja hyväsydämisyyttä köyhiä kohtaan, koska köyhät sitten voivat tulla syömään ne murut ja hyljätyt leivänpalat pöydältä.

Tai se, kuten eräs kyseisen VOK:in työntekijäkin asian ilmaisi: ruoka tuppaa loppua heti alkuunsa, kun ensimmäiset ottavat aivan hirveän suuria annoksia ja heittävät sitten syömättömät roskiin. Ruoka-ajan lopussa ei sitten aina riitä ruokaa kaikille, ja ruokailun loputtua roska-astiassa on yksi tai kaksi kolmasosaa tehdystä ruuasta sen vuoksi.

Kyllä meillle on nyt ihan hirvittävän hieno siunaus kun tätä ihqua monikulttuuria saapuu tänne älykkyysosamääräämme nostamaan. Suomalaiset kun eivät ole tajunneet edes syödä oikein.  :facepalm:
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Hohtava Mamma - 10.01.2016, 21:35:02
^^No tuosta kun otetaan sarkasmi pois niin ei jää enää mitään jäljelle.  ;)
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Maininki - 10.01.2016, 21:47:03
Jos ongelma olisi "kulttuurillinen" (älykkyys ei ole kulttuurisidonnaista, vaan sillä on biologinen perusta - kuten on toki kulttuurillakin)

Älykkyys ei todellakaan ole yksinomaan biologisesti määräytyvää, vaan sillä on vahva yhteytensä ympäristöön: kasvatukseen, saatavilla oleviin virikkeisiiin, ravinnon laatuun jne. Se on biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteisvaikutusta. Miten ihmeessä näet kulttuurin biologisena?

Lainaus
Entä mistä kertoo se, että aasialaiset pärjäävät sikäläisissä koulussa keskimäärin paremmin, kuin valtakulttuuria edustavat valkoiset? Unfair culture?

Juuri noista em. tekijöistä johtuen. Monessa "aasialaisessa kulttuurissa" painotetaan kovaa työntekoa ja menestymistä varhaiskasvatuksesta alkaen.


Lainaus
Älykäs ihminen kyllä tunnistaa heikkoälyiset, vaikka ei olisikaan koulutettu psykologi.

En ihan saa kiinni pointista, tarkoitatko nyt sanoa että tunnistat kyllä tyhmän matun? Onneksi olkoon.  "Koulutettuihin psykologeihin" tuntuu kohdistuvan kaikenlaista projektiota ja mystifiointia. He eivät yleensä lausu mitään kenenkään älykkyydestä ilman mittauksia.

Lainaus
Nostat kriteerit niin korkealle, ettei kysymykseen älykkyydestä voi vastata millään mielekkäällä tavalla. Siltikin älykkyystestien ja niiden kanssa vahvasti korreloivien asioiden suhde pysyy samansuuntaisena vuosikymmenestä toiseen. Miksi yleensäkään edes vetosit siihen, ettei tekstin kirjoittaja ollut psykometrikko, jos et usko edes koko asiaan, älykkyyden mittaamiseen?

Mistä ihmeestä edes poimit tuon etten "uskoisi älykkyyden mittaamiseen". Se ei ole uskon asia. Mittarit standardoidaan aina tiettyyn populaatioon.  Ruotsalaisille standardoidulla ei saada luotettavia tuloksia suomalaispopulaatiossa.

Lainaus
Entä tulisiko lääketieteen luopua älyllisen kehitysvammaisuuden kategorioista? Jos älykkyystesteihin ei ole luottamista, niin voinemme saman tien unohtaa ne yhteiskunnan antamat erityisavustamisen muodot, mitä on tarjolla älyllisesti kehitysvammaisille.

Kts. edellä. Sotket asioita.

Lainaus
Mitä ovat nämä muut tärkeät pointit maahanmuuttoon liittyen? Jotenkin sinun täytyy perustella se, mikseivät tietyt maahanmuuttajaryhmät oikein pärjää Suomessa. Menneisiin kokemuksiin vetoaminen on rasistista kun puhutaan uusista tulijoista. Voihan myös olla, että me olemme toimineet jotenkin väärin, mikä on estänyt näitä ryhmiä pärjäämästä täällä. Muslimitkin voivat maallistua 2. tai 3. sukupolvessa. Heistähän voi tulla liberaaleja Meitä. Ja muut kootut selitykset.

Nyt alan kyseenalaistaa jos nyt en ihan älyäsi tohdi, kun en tarkemmin tunne, mutta sisälukutaitoasi. Puhuin nimenomaan kulttuuristen ja sosiaalisten tekijöiden suuresta merkityksestä jopa kotoutumisen esteinä. Jotenkin itse tunnut vähättelevän sitä miten hitaasti kotoutuminen todellisuudessa monien kohdalla tapahtuu. Nimenomaan 2. ja 3. polven maahanmuuttajien tiedetään myös sairastavan psyykkisesti vielä 1. polveakin enemmän. Eli se siitä "edistymisestä".

Lainaus
Näistä N-korteista ei päästä ikinä eroon, jos tosiasioita vältellään häntä koipien välissä. 100 vuotta sitten rotujen älykkyyserot olivat yleistä tietoa. Ei ole mitään syytä miksei näin olisi tulevaisuudessakin, varsinkin kun todistusaineisto alkaa olla kokoluokkaa Mount everest. Jo varhaiset tutkimusmatkailijat tekivät hyvin tarkkoja havaintoja afrikkalaisten mentaalisista kyvyistä, joita jälkipolvi on varmistanut. Missään kohtaa tai missään päin maailma ei ole syntynyt päinvastaista tietoa. Mustat ovat pahnan pohjimmaisia kaikkialla.

Epäilen että mikäli keskustelu ei pysy nykytietämyksen tasolla, niin N-korteista ei varmuudella päästä eroon. Et ilmeisesti ole aivan tosissasi vedotessasi tässä asiassa tutkimusmatkailijoiden havaintoihin ja 100 vuotta sitten tehtyihin tutkimuksiin, joiden asetelmat kompastuvat juuri noihin kulttuurisiin bias:eihin.  ;D  :facepalm:


Lainaus
Keskimääräinen älykkyysosamäärä maittain: Suomi: 99, Ranska: 98, Kreikka 92, Irak 87, Afganistan 84 (Yhdysvaltojen mustien taso), Somalia 68.

Mihin tutkimukseen viittaat? Laita tiedot minulle, kiitos.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Franklin - 10.01.2016, 22:25:29
Eri rodut ovat kymmenien tuhansien vuosien ajan kehittyneet pikku hiljaa omanlaisikseen ilman minkäänlaista tietoa tai kosketusta toisistaan. Kaikkien mitattavissa olevien ominaisuuksien (esim. luusto, hormonaalinen toiminta, ihonväri, tiineysaika) perusteella eri ihmisryhmät (rodut) ovat vuosien saatossa kehittyneet erilaisiksi. On käytännössä täysin mahdotonta, että älykkyys olisi poikkeus ja se olisi kehittynyt kymmeniä tuhansia vuosia toisistaan eristyksissä olevilla populaatioilla täysin samaksi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sologdin - 10.01.2016, 23:04:06
Eri rodut ovat kymmenien tuhansien vuosien ajan kehittyneet pikku hiljaa omanlaisikseen ilman minkäänlaista tietoa tai kosketusta toisistaan.

Ei ole ihmisrotuja.  Poikkeuksen muodostaa afro-amerikkalainen rotu joka on kehittynyt 200-500 vuotta sitten Amerikkaan tuotujen neekeriorjien jälkeläisistä.

Allaolevan tutkimuksen mukaan neljännellä sijalla älykkyydessä ovat italialaiset.  Syyrialaiset ovat 24. sijalla 83 pisteellään, irakilaiset sijalla 20 saavutettuaan pistemäärän 87 ja perinteiset kunniakansalaisemme somalit sijoittuvat 68 pisteen älyllään paljonkin jaetulle 38. sijalle.  Kun suomalaisten äly on 99 tasoa, niin tulevien suomalialaisten innovaattorien äly on keskimäärin 83 ja osia.

Henkilö jonka älykkyysosamäärä on 50-69 määritellään "lievästi kehitysvammaiseksi".  Lievästi kehitysvammaiset pystyvät aikuisena asumaan itsenäisesti tai hieman tuettuna. He tarvitsevat usein myös tukea kyetäkseen asioimaan ja hankkimaan tarvitsemansa palvelut. Heidän rahankäyttötaitonsa voivat olla puutteellista ja helpon johdateltavuutensa takia he ovat alttiita joutumaan muiden ihmisten hyväksi käyttämiksi. Monet aikuiset kykenevät kuitenkin ylläpitämään hyviä sosiaalisia suhteita.

Heikkolahjaisuudella tarkoitetaan normaalia, mutta melko alhaista älykkyyttä, joka aiheuttaa laaja-alaisia oppimisvaikeuksia sekä vaikeuttaa toimimista ongelmanratkaisua vaativissa tilanteissa.  Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivien älykkyysosamäärä on 70-85.

http://www.photius.com/rankings/national_iq_scores_country_ranks.html
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest8788 - 11.01.2016, 00:43:13
Älykkyys ei todellakaan ole yksinomaan biologisesti määräytyvää, vaan sillä on vahva yhteytensä ympäristöön: kasvatukseen, saatavilla oleviin virikkeisiiin, ravinnon laatuun jne. Se on biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteisvaikutusta. Miten ihmeessä näet kulttuurin biologisena?

Älykkyys on vahvasti biologisesti periytyvä ominaisuus. Kaikki listaamasi ympäristötekijät ovat toissijaisia ja/tai tiettyyn kehitysvaiheeseen liittyviä. Mikään ravinto ei tee ketään älykkäämmäksi, mutta oikeanlaisen ravinnon puute kasvuvaiheessa, kuten liian vähäinen raudan saanti, voi haitata aivojen kehitystä. Aikuisikään tultaessa ravinnon merkitys älykkyyden selittäjänä katoaa. Ympäristötekijöillä saadaan korkeintaan pientä nostetta, joka laantuu lapsen tullessa aikuisikään. Tämä adoptiotutkimusten peruskauraa.

Kulttuuri on populaation ilmaus. "Yhteiskunta koostuu ihmisistä".

Lainaus
Juuri noista em. tekijöistä johtuen. Monessa "aasialaisessa kulttuurissa" painotetaan kovaa työntekoa ja menestymistä varhaiskasvatuksesta alkaen.

Nämä "työteliäät kulttuurit" sun muut ympäristöselitykset ovat tautologioita, joissa sivuutetaan biologinen todellisuus, mikä on kaiken ihmisen toiminnan perusta. Taivaistako ne fundamentaalit kulttuuripiirteet putoavat populaatioiden keskuuteen?

-Me päätettiin nyt olla tällaisia älykkäitä menestyjiä
-Mepäs päätettiin olla ikuisia luusereita!

Lainaus
En ihan saa kiinni pointista, tarkoitatko nyt sanoa että tunnistat kyllä tyhmän matun? Onneksi olkoon.

Viittasin Gedaliah Braunin (pseudonyymi) tekstiin. Valkoinen mies, joka opetti filosofiaa etelä-afrikkalaisessa yliopistossa. Muistatko vielä mistä tekstistä on kyse? Siitä, mitä et lukenut loppuun asti.

Lainaus
Mistä ihmeestä edes poimit tuon etten "uskoisi älykkyyden mittaamiseen". Se ei ole uskon asia. Mittarit standardoidaan aina tiettyyn populaatioon.  Ruotsalaisille standardoidulla ei saada luotettavia tuloksia suomalaispopulaatiossa.

Esimerkkini oli monietnisestä Yhdysvalloista, jossa musta väestö on vuosikymmenten ajan sijoittunut valkoisesta väestöstä n. 15-20 pisteen verran alemmaksi älykkyysmittauksissa, aasialaiset ja askenasijuutalaiset n. 7-12 pisteen verran korkeammalle. Tulokset ovat yhdenmukaisia mm. tasokokeiden (SAT) ja sosioekonomisen aseman kanssa.

Lainaus
Kts. edellä. Sotket asioita.

En sotkenut. Tähän perustui väitteeni siitä, että neljäsosa Yhdysvaltojen mustista on vähintään lievästi älyllisesti kehitysvammaisia, eli ÄO on alle 75. Tämä rajapyykki on esim. Kalifornian osavaltiossa ja sen alittaminen mahdollistaa pääsyn erityisluokalle tai -kouluun. Arvatenkaan valkoihoisen väestön heikoin neljännes ei ole keharitasoa.

Jotenkin ohitat nämä kohdat, jotka koskevat samassa kulttuuripiirissä eläviä ja kutakuinkin samaa ravintoa syöviä populaatiota, joiden suorituskyvyssä ja käyttäytymisessä on selkeitä eroja vuosikymmenestä toiseen.

Lainaus
Nyt alan kyseenalaistaa jos nyt en ihan älyäsi tohdi, kun en tarkemmin tunne, mutta sisälukutaitoasi. Puhuin nimenomaan kulttuuristen ja sosiaalisten tekijöiden suuresta merkityksestä jopa kotoutumisen esteinä. Jotenkin itse tunnut vähättelevän sitä miten hitaasti kotoutuminen todellisuudessa monien kohdalla tapahtuu. Nimenomaan 2. ja 3. polven maahanmuuttajien tiedetään myös sairastavan psyykkisesti vielä 1. polveakin enemmän. Eli se siitä "edistymisestä".

En tiedä mihin "edistymiseen" viittaat, sillä minulla ei ole illuusioita kotoutumiseen liittyen, enkä pidä tässä kulttuurillisia syitä vähäisinä. Halusin vain tietää, että onko sinusta näiden maahanmuuttajaryhmien älykkyystasolla mitään merkitystä kotoutumisen kannalta. Ilmeisesti ei, sillä kaikkihan me ollaan satasia kun vähän standardisoidaan. Psykologiparat kun eivät osaa verrata eri populaatioiden menestystä keskenään identtisissä testeissä.

Lainaus
Epäilen että mikäli keskustelu ei pysy nykytietämyksen tasolla, niin N-korteista ei varmuudella päästä eroon. Et ilmeisesti ole aivan tosissasi vedotessasi tässä asiassa tutkimusmatkailijoiden havaintoihin ja 100 vuotta sitten tehtyihin tutkimuksiin, joiden asetelmat kompastuvat juuri noihin kulttuurisiin bias:eihin.  ;D  :facepalm:

Vihjasin siihen suutaan, että ennen rotuteorioita tehdyt havainnot ovat yhdenmukaisia myöhempien psykologisten mittausten ja sosiaalipsykologisten kokeiden kanssa. Silloin tehdyt havainnot, jollaisista ajan mittaan syntyi stereotypioita, ovat osoittautuneet hyvinkin paikkaansapitäviksi. Vaan sellainen on stereotypioiden laita muutenkin.

Mihin 100 vuotta sitten tehtyihin tutkimuksiin viittaat? Jos niin kauas pitää mennä, niin otetaan vaikka esimerkiksi armeijan älykkyystestit, jota on tehty Yhdysvalloissa ensimmäisestä maailmansodasta lähtien, kun syntyi tarve testata sotilainen henkistä kyvykkyyttä. Ensimmäinen testi oli Stanford-Binetin varhaisversio. Mustat olivat yllättäen jumboja. Tämä "kulttuurillinen bias" on jatkunut tähän päivään asti, vaikka testejä on paranneltu, kaikilla on televisiot, sekä runsaasti ruokaa syötäväksi.

Lainaus
Mihin tutkimukseen viittaat? Laita tiedot minulle, kiitos.

Lähteenä Richard Lynnin ja Tatu Vanhasen kirjat IQ and Global Inequality (2002) & IQ and the Wealth of Nations (2006).

Muuta väitteisiin liittyvää:
https://en.wikipedia.org/wiki/Minnesota_Transracial_Adoption_Study
http://isteve.blogspot.fi/2013/01/regression-toward-mean-and-iq.html
http://www.amren.com/features/2015/08/a-blow-against-anti-white-science/
https://www.youtube.com/watch?v=6SJNVb0GnPI
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Maailmanmies - 11.01.2016, 00:51:51
Jos ongelma olisi "kulttuurillinen" (älykkyys ei ole kulttuurisidonnaista, vaan sillä on biologinen perusta - kuten on toki kulttuurillakin)

Älykkyys ei todellakaan ole yksinomaan biologisesti määräytyvää, vaan sillä on vahva yhteytensä ympäristöön: kasvatukseen, saatavilla oleviin virikkeisiiin, ravinnon laatuun jne. Se on biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteisvaikutusta. Miten ihmeessä näet kulttuurin biologisena?


Älykkyys nimen omaan on vahvasti perinnöllinen ominaisuus. Älykkyyttä ei voi lisätä koulutuksella ja kasvatuksella, mutta sitä miten älyä käyttää kyllä toki voi.   Älykkyys on kuin huippunopeus, jollakin se on 140 jollakin 290, mutta täysillä ei ole pakko ajaa.


Luin hieman yli puoliväliin ko. tekstin. Allekirjoitan aika monet kirjoittajan havainnot kulttuurisessa mielessä, mutta päätelmä siitä, että kyse olisi älykkyyden puutteesta kohtaa älykkyyden määritelmän, johon edellä omassa viestissäni viittasin.

Luehan toki loppuun asti.

Yhdysvalloilla on kokemuksia näistä Afrikan veijareista jo pidemmältä ajalta. Yhdysvalloissa valkoiset pärjäävät kaikissa kouluaineissa paremmin kuin mustat. Yhdysvalloissa on kuitenkin kokeiltu laajalti erilaisia opetusmetodeja "racial achievement gapin" kuromiseksi, mutta laihoin tuloksin. Jos ongelma olisi "kulttuurillinen" (älykkyys ei ole kulttuurisidonnaista, vaan sillä on biologinen perusta - kuten on toki kulttuurillakin), jonkun näistä metodeista luulisi osuvan maaliinsa. Sekaluokassa ei kuitenkaan voi opettaa useilla eri menetelmillä.


Yhdysvaltojen mustien korkeampi ÄO afrikkalaisiin verrattuna johtuu heidän sekoittumisestaan valkoisiin ja intiaaneihin, ei asumisesta USA:ssa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jack - 11.01.2016, 01:33:02
Eri rodut ovat kymmenien tuhansien vuosien ajan kehittyneet pikku hiljaa omanlaisikseen ilman minkäänlaista tietoa tai kosketusta toisistaan. Kaikkien mitattavissa olevien ominaisuuksien (esim. luusto, hormonaalinen toiminta, ihonväri, tiineysaika) perusteella eri ihmisryhmät (rodut) ovat vuosien saatossa kehittyneet erilaisiksi. On käytännössä täysin mahdotonta, että älykkyys olisi poikkeus ja se olisi kehittynyt kymmeniä tuhansia vuosia toisistaan eristyksissä olevilla populaatioilla täysin samaksi.

Tämän kun sanoo julkisesti, jotuu myymään Nobelinsa.

https://www.washingtonpost.com/news/speaking-of-science/wp/2014/12/01/nows-your-chance-to-buy-james-watsons-nobel-prize-because-racism/

Vaikka kaikki faktat ja looginen päättely osoittaisivat, että jokin asia on niin kuin se on, se ei voi olla niin, jos jossakin on päätetty, että se ei voi olla niin.   
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Procol Haram - 11.01.2016, 04:04:32
Piti mennä takain talviunille. Järkyttävöö on tämä juttu, totok sen tajuaa. Nööpelin räjähdeapurahan saanut kun huomauttaa keisarivaippaamuurarien valitun huomiosta Afrikan asusteista, niin köyhyys. Plääh.

Ein volk, ein reich, ein euro. Jatkakaa hanhenmarssianne.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Marius - 11.01.2016, 04:35:20
Ei älykkyysosamäärää tarvitse mitata.

Sen voi todeta katsomalla maailmaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: JJohannes - 11.01.2016, 05:11:52
Vuodesta toiseen täällä lainaillaan Vanhanen-Lynnin lukuja ja heitellään joka väliin "faktana", että kreikkalaisten älykkyysosamäärä on just tasan 82 pistettä, suomalaisten 99 ja kiinalaisten 107. Kuitenkaan Vanhanen ja Lynn eivät väittäneet, että kreikkalaisten tai kiinalaisten älykkyysosamäärä on sitä tai tätä.

Heidän tutkimuksessaan oli otettu joukko eri aikoina, eri paikoissa, eri tilanteissa ja erilaisille ryhmille tehtyjä älykkyystestejä joiden katsottiin riittävän hyvin kuvaavaan eri valtioiden alueella asuvien populaatioiden summittaista älyllistä kapasiteettia, jota älykkyystestien katsottiin taas riittävän hyvin kuvaavan. Vanhasen ja Lynnin mielenkiinnon kohde oli, että jos tätä dataa vertailee erinäisiin taloudellisiin indikaattoreihin, löytyykö näiden väliltä korrelaatio.

Eri valtioille määriteltyjen "älykkyysosamäärien" ja taloudellisen hyvinvoinnin väliltä löytyi kohtalaisen vahva korrelaatio. Tämä on ainoa asia, mitä Vanhanen ja Lynn halusivat tutkimuksellaan sanoa. Mitä he sen sijaan eivät sanoneet:

- He eivät esittäneet mitään selitystä korrelaatiolle. Arveluita toki.
- Heidän tutkimuksensa ei sano taloudellisen hyvinvoinnin olevan seurausta korkeasta älykkyydestä.
- Heidän tutkimuksensa ei sano taloudellisten epäonnistumisten olevan seurausta matalasta älykkyydestä.
- Heidän tutkimuksensa ei väitä, että kiinalaisten älykkyysosamäärä on 107 tai kreikkalaisten 82.
- Heidän tutkimuksensa ei ota kantaa älykkyyden periytymiseen.
- Heidän tutkimuksensa ei ota kantaa älykkyydeen alkuperään, luonteeseen ja syntyyn muutenkaan.
- Heidän tutkimuksensa ei ota kantaa käsitteen älykkyys mielekkyyteen.
- Heidän tutkimuksensa ei ota kantaa älykkyyden mittaamisen mielekkyyteeen älykkyystesteillä.

Tietenkin tutkimuksen premisseihin kuuluu se jo yllä todettu oletus, että jos Kiinassa tehdyn älykkyystestin tulos on 107 ja Kreikassa tehdyn älykkyystestin tulos 82, kertovat nuo luvut vertailun kannalta mielekkäällä tavalla jonkinlaisesta älykkyyserosta maiden välillä. Tuon eron ei oleteta olevan tarkalleen 25 pistettä tai että 107 ja 82 olisivat edustuskelpoisia lukemia näiden kahden maan kansalaisten keskiverrosta älyllisestä kapasiteetista.

Kiistanalainen ja kyseenalainen osa tutkimusta on juuri se, kuinka hyvin nuo luvut ja niiden taustalla olevat testit voivat selittää oletettuja älykkyyseroja. Toinen kysymys on se, kuinka testejä voi luontevasti vertailla toisiinsa. Nimittäin tosiasiassa Kiinassa ja Kreikassa tehtyjen älykkyystestien pistekeskiarvo on määritelmällisesti 100. Kriitikoiden mukaan testit on tehty liian eri aikoina, liian erilaisille (esimerkiksi eri ikäisille) testiryhmille ja liian erilaisin metodein, jotta ne tarpeeksi hyvin kuvaisivat valtioidenvälisiä eroja. Testidataa on kerätty vuosikaudet melko epäjärjestelmällisesti, kun sitä on ensin kerätty vuosikymmenen ajan itse testeissä. Testijärjestelyt eivät ole huomioineet sosio-ekonomista asemaa ja koulutusta, jotka saattaisivat vaikuttaa testien tulokseen.

Toisin sanoen Vanhanen ja Lynn olivat sitä mieltä, että vaikka joukossa onkin joku Belize jossa testin tulokset ovat 12-vuotiailta kehitysvammaisilta 1960-luvulta ja Singapore, jossa testi on tehty vanhainkodin alzheimer-osastolla 1980-luvulla, nämä ovat vain muutamia poikkeamia jotka eivät vaaranna tutkimuksen laajempaa yleispätevyyttä. Tai sitten he olivat sitä mieltä, että vaikkapa Albanian armeijan varusmiehille vuonna 1992 tehdyn älykkyystestin tulos on tarpeeksi lähellä todellista albanialaisten älykkyyttä sopiakseen mielekkääseen vertailuun.

Heidän kriitikkonsa taas aivan oikeutetusti sanovat, että joukossa on liikaa em. esimerkkien kaltaisia tapauksia ja että albanialaiset varusmiehet eroavat liikaa keskimääräisestä albanialaisesta voidakseen edes approksimoida heidän älykkyyttään.

Siksi haluan nyt painottaa, ettei Vanhanen-Lynnin tutkimusta pidä käyttää selittämään asioita, joita se ei selitä. Myöskään siinä käytettyä dataa, erityisesti yksittäisiä maille annettuja "älykkyyslukuarvoja", ei pidä käyttää liian pitkälle meneviin johtopäätöksiin, koska data on mielekästä vain itse tutkimuksen tavoitteen kannalta, ei yleisempiin huomioihin eri kansojen älykkyyksistä ja niiden eroista. Data on olemassa vain osoittaakseen korrelaation talousdatan kanssa, ei mitään muuta käyttöä varten.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: JJohannes - 11.01.2016, 05:23:37
Lisään edelliseen vielä sen, että rotujen älykkyyseroista puhuttaessa ja älykkyyden periytyvyyttä tarkastellessa tärkeimpiä tutkimuksia ovat ehdottomasti adoptiolasten tutkimukset.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Procol Haram - 11.01.2016, 06:13:53
Tatu oli nero, poikansa putosi puusta, tosin pää edellä. Nerot usein kasvattavat lapsistaan liian kilttejä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: TheVanishedTerrorist - 11.01.2016, 06:29:08
Lisään edelliseen vielä sen, että rotujen älykkyyseroista puhuttaessa ja älykkyyden periytyvyyttä tarkastellessa tärkeimpiä tutkimuksia ovat ehdottomasti adoptiolasten tutkimukset.
Nythän sitä materiaalia tulee suomeen pilvin pimein tutkittavaksi ja maksettavaksi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: JJohannes - 11.01.2016, 06:41:51
Allaolevan tutkimuksen mukaan neljännellä sijalla älykkyydessä ovat italialaiset.  Syyrialaiset ovat 24. sijalla 83 pisteellään, irakilaiset sijalla 20 saavutettuaan pistemäärän 87 ja perinteiset kunniakansalaisemme somalit sijoittuvat 68 pisteen älyllään paljonkin jaetulle 38. sijalle.  Kun suomalaisten äly on 99 tasoa, niin tulevien suomalialaisten innovaattorien äly on keskimäärin 83 ja osia.

Henkilö jonka älykkyysosamäärä on 50-69 määritellään "lievästi kehitysvammaiseksi".  Lievästi kehitysvammaiset pystyvät aikuisena asumaan itsenäisesti tai hieman tuettuna. He tarvitsevat usein myös tukea kyetäkseen asioimaan ja hankkimaan tarvitsemansa palvelut. Heidän rahankäyttötaitonsa voivat olla puutteellista ja helpon johdateltavuutensa takia he ovat alttiita joutumaan muiden ihmisten hyväksi käyttämiksi. Monet aikuiset kykenevät kuitenkin ylläpitämään hyviä sosiaalisia suhteita.

http://www.photius.com/rankings/national_iq_scores_country_ranks.html

Ja vielä jatkaakseni, tässä nähdään hyvä esimerkkki Vanhanen-Lynnin väärinkäytöstä. Tuo nettisivu ottaa heidän kirjansa taulukon lukemat sellaisenaan, ja väittää niille lähteeksi Vanhanen-Lynniä. Tosiasiassa V & L eivät kuitenkaan keränneet dataansa itse, vaan käyttivät jo valmista dataa. Heidän teoksensa on siis sekundäärilähde tuolle datalle. Toki on huomattava, että tuossa taulukossa ja kirjan taulukossa on kuitenkin myös V & L:n työn tuloksena syntynyttä "dataa". Nimittäin yli puolesta taulukon maista ei ollut saatavilla älykkyystestituloksia joten V & L joutuivat arvioimaan naapurimaiden tulosten perusteella pistemäärät niille.

Jos lähdemme siitä oletuksesta, että älykkyys tosiaan periytyy voimakkaasti ja määrittyy geneettisesti, V & L:n käyttämä data on ilmiselvästi virheellistä ja puutteellista. Nimittäin juuri somalien osalta. Somalithan jakavat nimittäin huomattavan osan perimäänsä arabien, etenkin jemeniläisten kanssa. Siten somalien keskimääräisen älykkyysosamäärän (68) tulisi olla lähellä jemeniläisten lukemaa (85). Tätä järjenvastaista tulosta voisi selittää juuri se, ettei Somaliasta ole ollut valmiita tuloksia ja V & L ovat vain arvioineet Somalian pistemäärän naapurimaiden Etiopian (69), Djiboutin (68) ja Kenian (80) perusteella.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: TheVanishedTerrorist - 11.01.2016, 06:49:10
IQ and Economic Success
http://www.americanexperiment.org/publications/commentaries/iq-and-economic-success

Meneekö älykkäämmät paikalliset ihmiset näiden  70 (+/- 10) afrikkalaisten ja lähi-idästä saapuvien kanssa naimisiin? Epäilen että ei ja suuri osa näistä hetken hurmassa tehdyistä liitoista päättyy eroon. Tästäkin voi vetää johtopäätöstä miksi ghetot syntyvät ja pysyvät ghettoina. Niissä on vain yksi suunta ja se on alaspäin. On paljon selvää näyttöä miksi alhaisen älykkyysosamäärän omaavia henkilöitä ei kannata tuoda elätettäviksi.

Mitä jos, tällä nopeasti kehittyvällä huipputeknologian aikakaudella, älykkyysosamäärä todellakin pelaa entistä suurempaa roolia siinä ketä menestyy ja ei menesty taloudellisesti? Kannattaisi huomioida maahanmuuttopolitiikassa. Tuskin ne fiksummat jaksavat kauaa elättää aina vaan kasvavaa massaa jotka eivät pysty edes itsestään huolehtimaan tehden siinä ohessa sitten rikoksia ym. keppostelua. Vetävät varmaan omat johtopäätöksensä ja muuttavat muualle jos vain on mahdollista (white flight ilmiö ja sitten ihan suoranainen "aivokato" ulkomaille).

Keskinkertaisuudet jäävät sitten johtamaan maata ja miettivät mitä veroja korotettaisiin sekä mistä leikattaisiin velkataakan paisuessa kuin pullataikinan.

Lisäänpä tällainen vielä loppuun:

1. kysymys: minkälainen maahanmuutto olisi suomen talouden ja kehityksen kannalta parasta?

a) humanitäärinen, pakolaiset ja työperäinen nykyisellä tasolla ja valvonnalla
b) humanitäärinen, pakolaiset ja työperäinen tiukemmalla tasolla ja valvonnalla
c) vain työperäinen tiukalla seulalla kammattu ammattitaitoinen henkilöstö

Investoinnit (esim. yli $2 miljoonaa dollaria) ja sen kautta saatavat oleskeluluvat olisivat erikseen käsiteltäviä.

2. kysymys: minkälainen kehitysapu olisi suomen talouden ja kehityksen kannalta parasta?

a) raha ja tavaralahjoitukset kohdemaihin?
b) vastikkeellinen raha ja tavaralahjoitukset kohdemaihin?
c) ohjattu ja valvottu vastikkeellinen raha ja tavaralahjoitukset kohdemaihin?

3. kysymys: miten auttaa pakolaisia (YK:n määritelmän mukaisia) niin että se olisi suomen talouden ja kehityksen kannalta parasta?

a) ottaa pelkästään määrätty määrä suomeen per vuosi?
b) ottaa määrätty määrä suomeen per vuosi ja auttaa heitä myös leireillä?
c) auttaa pelkästään rakentamalla leirejä ja helpottaa pakolaisten oloja leireillä?

Huom: yhden pakolaisen kustannuksilla suomessa elätetään moninkertainen määrä leireillä.

Näihin on helppo vastata, ainakin minun, sen mukaan mikä olisi suomelle parasta ja järkevintä eli 3 x c.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Finis Finlandiae - 11.01.2016, 07:45:10
... perinteiset kunniakansalaisemme somalit sijoittuvat 68 pisteen älyllään paljonkin jaetulle 38. sijalle.  Kun suomalaisten äly on 99 tasoa, niin tulevien suomalialaisten innovaattorien äly on keskimäärin 83 ja osia.

Ei se noin mene. Tuo perustuu olettamaan, että somalit ja kantikset pariutuvat, mikä ei ole totta kuin erittäin pienessä määrin, nyt ja tulevaisuudessa.

Oikeasti  Suomeen muodostuu matuista koostuva n. 68-72 ÄO vajaaälymystöenemmistö, minkä lisäksi maassa on nopeasti pienenevä joukko 99 ÄO perimän kantaväestöä. Keskiarvoa tai mediaania noiden ryhmien väliltä on turha laskeskella.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sologdin - 11.01.2016, 10:51:44
... perinteiset kunniakansalaisemme somalit sijoittuvat 68 pisteen älyllään paljonkin jaetulle 38. sijalle.  Kun suomalaisten äly on 99 tasoa, niin tulevien suomalialaisten innovaattorien äly on keskimäärin 83 ja osia.

Ei se noin mene. Tuo perustuu olettamaan, että somalit ja kantikset pariutuvat, mikä ei ole totta kuin erittäin pienessä määrin, nyt ja tulevaisuudessa.

Oikeasti  Suomeen muodostuu matuista koostuva n. 68-72 ÄO vajaaälymystöenemmistö, minkä lisäksi maassa on nopeasti pienenevä joukko 99 ÄO perimän kantaväestöä. Keskiarvoa tai mediaania noiden ryhmien väliltä on turha laskeskella.

Kirjoitinkin suomalialaisista millä tarkoitin suomalaisten ja somalien jälkeläisiä.  Termi saattaa olla harhaanjohtava.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 11.01.2016, 11:29:44
Älykkyys ei todellakaan ole yksinomaan biologisesti määräytyvää, vaan sillä on vahva yhteytensä ympäristöön:
Älykkyys nimen omaan on vahvasti perinnöllinen ominaisuus. Älykkyyttä ei voi lisätä koulutuksella ja kasvatuksella, mutta sitä miten älyä käyttää kyllä toki voi.   Älykkyys on kuin huippunopeus, jollakin se on 140 jollakin 290, mutta täysillä ei ole pakko ajaa.

Koulutus nimenomaan on sellainen asia joka nostaa älykkyystestituloksia eikä pelkästään korreloi älykkyyden kanssa. Vaikutus näyttäisi myös olevan pysyvä.
* BBC, 26.12.2011, More time at school 'boosts IQ' (http://www.bbc.com/news/health-16320306)
* Developmental Psychology, 2015, Vol. 51, Is Education Associated With Improvements in General Cognitive Ability,
or in Specific Skills? (http://psycnet.apa.org/psycarticles/2015-11424-001.pdf&productCode=pa)

Jotta asiat eivät olisi niin yksinkertaisia niin mainitaan, että myös hankitut ominaisuudet periytyvät (https://fi.wikipedia.org/wiki/Epigeneettinen_periytyminen) ja näillä oletetaan olevan vaikutuksia älykkyyteen. Lisäksi ympäristötekijöillä on vaikutus älykkyyteen ja esimerkiksi epidemiat näkyvät populaatiotasolla älykkyyden laskuna. 1 (http://sciencenordic.com/infections-can-damage-your-intelligence), 2 (https://www.newscientist.com/article/mg20727670.301-link-found-between-infectious-disease-and-iq/?DCMP=OTC-rss&nsref=health) ja esimerkiksi lyijyn lisääminen bensaan testattiin kokeellisesti (http://www.forbes.com/sites/alexknapp/2013/01/03/how-lead-caused-americas-violent-crime-epidemic/) huonoksi ideaksi. 2000-luvulla lyijyllistä bensaa käytettiin yhä Afrikassa, Irakissa, Afganistanissa jne... Eli vaikka älykkyyttä voi olla hankala nostaa, niin sen laskeminen ympäristötekijöillä laajassa mittakaavassa ei ole mikään ongelma.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jack - 11.01.2016, 11:50:57
Tatu Vanhanen julkaisussa "Tieteessä tapahtuu" Nro 1 (2011):

"Keskeisenä empiirisen aineiston tukemana argumenttina on, että populaatioiden keskimääräisessä älykkyydessä olevat erot selittävät valtaosan ihmisten elinoloja eri näkökulmista mittaavien indeksien vaihtelusta.”

Kirjoituksessaan Vanhanen viittaa Newsweek -lehden artikkeliin maailman parhaista maista sekä Rickhard Lynnin ”kylmän ilmaston teoriaan”.

Vanhasen mukaan ”maiden välinen järjestys näyttää pysyvän suunnilleen samana riippumatta siitä, millaisia indikaattoreita on käytetty kansakuntien hyvinvointierojen mittaamiseen”. Hän esittää kysymyksen, ”miksi maiden välillä on kaikkien vertailuindeksien mukaan suuria eroja” ja toteaa, että tähän kysymykseen Newsweek -lehden artikkeli ei anna minkäänlaista vastausta.

Niinpä Vanhanen tarjoaa itse vastauksen. Hän toteaa, että ”kylmän ilmaston maat sijoittuvat vertailuindekseissä paremmin kuin kuuman ilmaston maat”, mutta ei ole kuitenkaan järkevää otaksua, että lämpötilaerot vaikuttaisivat suoraan yhteiskuntaolojen laatuun.

Vanhanen kirjoittaa:

”Vaikutuksen täytyy tapahtua jonkin välittävän mekanismin välityksellä. Mikä sellainen välittävä mekanismi voisi olla?”

Vastaus löytyy Lynnin ”kylmän ilmaston teoriasta”, jonka mukaan ”luonnonvalinta edisti keskimääräisen älykkyyden kasvua Afrikan tropiikista kylmiin ilmasto-oloihin siirtyneiden populaatioiden keskuudessa, koska älykkyys auttoi ratkaisemaan kylmien ympäristöolojen aiheuttamia ongelmia”. Evoluution seurauksena ”ihmispopulaatioiden keskimääräisen älykkyyden erot kasvoivat, ja ne korreloivat edelleen merkittävästi vuoden keskilämpötilan kanssa”.

Seuraavaksi Vanhanen viittaa Lynnin kanssa tekemänsä tutkimuksen ”keskeiseen argumenttiin, jonka mukaan maiden väliset suuret erot elinolojen erilaisissa mittareissa perustuvat kansakuntien keskimääräisessä älykkyydessä oleviin eroihin enemmän kuin mihinkään muuhun tekijään”.

Kirjoituksensa lopussa Vanhanen tekee yhteenvedon, jossa hän toteaa seuraavaa:

”Tässä artikkelissa on pyritty osoittamaan, että vahvimpana selittävänä tekijänä on keskimääräinen kansallinen älykkyysosamäärä, jossa esiintyvä suuri maiden välinen vaihtelu on evoluution tuottama.”

Vanhanen pitää keskimääräistä kansallista älykkyysosamäärää niin merkittävänä tekijänä, että hänen mielestään ”ei ole todennäköisenä, että listan hännillä oleva Burkina Faso nousisi milloinkaan listan kärkeen tai että Suomi milloinkaan putoaisi listan pohjalle”.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Maailmanmies - 11.01.2016, 12:34:19
Älykkyys ei todellakaan ole yksinomaan biologisesti määräytyvää, vaan sillä on vahva yhteytensä ympäristöön:
Älykkyys nimen omaan on vahvasti perinnöllinen ominaisuus. Älykkyyttä ei voi lisätä koulutuksella ja kasvatuksella, mutta sitä miten älyä käyttää kyllä toki voi.   Älykkyys on kuin huippunopeus, jollakin se on 140 jollakin 290, mutta täysillä ei ole pakko ajaa.

Koulutus nimenomaan on sellainen asia joka nostaa älykkyystestituloksia eikä pelkästään korreloi älykkyyden kanssa. Vaikutus näyttäisi myös olevan pysyvä.
* BBC, 26.12.2011, More time at school 'boosts IQ' (http://www.bbc.com/news/health-16320306)
* Developmental Psychology, 2015, Vol. 51, Is Education Associated With Improvements in General Cognitive Ability,
or in Specific Skills? (http://psycnet.apa.org/psycarticles/2015-11424-001.pdf&productCode=pa)

Jotta asiat eivät olisi niin yksinkertaisia niin mainitaan, että myös hankitut ominaisuudet periytyvät (https://fi.wikipedia.org/wiki/Epigeneettinen_periytyminen) ja näillä oletetaan olevan vaikutuksia älykkyyteen. Lisäksi ympäristötekijöillä on vaikutus älykkyyteen ja esimerkiksi epidemiat näkyvät populaatiotasolla älykkyyden laskuna. 1 (http://sciencenordic.com/infections-can-damage-your-intelligence), 2 (https://www.newscientist.com/article/mg20727670.301-link-found-between-infectious-disease-and-iq/?DCMP=OTC-rss&nsref=health) ja esimerkiksi lyijyn lisääminen bensaan testattiin kokeellisesti (http://www.forbes.com/sites/alexknapp/2013/01/03/how-lead-caused-americas-violent-crime-epidemic/) huonoksi ideaksi. 2000-luvulla lyijyllistä bensaa käytettiin yhä Afrikassa, Irakissa, Afganistanissa jne... Eli vaikka älykkyyttä voi olla hankala nostaa, niin sen laskeminen ympäristötekijöillä laajassa mittakaavassa ei ole mikään ongelma.

Ei, koulutus on seuraus, ei syy. Afrikkalaiset ovat pääosin menestymättömiä olivatpa asuneet koko ikänsä Afrikassa tai Euroopassa.  Lyijyllisen bensan tähän vetäminen on erikoista. Meilläkin sitä käytettiin kymmeniä vuosia.

Suomi nousi lyhyessä ajassa köyhyydestä maailman kärkeen, saman teki Etelä-Korea. Kiinan nousu ei ole sattumaa. Me pystymme ja osaamme koska korkea ÄO. Samasta syystä Afrikka pysyy köyhänä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 11.01.2016, 15:15:58
ÄO: n mittaus on sosialistisen tasa-arvon vastainen toimenpide.

ÄO:n mittaus sinällään ei ole tuota yhtään sen enempää kuin vaikkapa pituuden mittaus. Se sen sijaan sitten voikin olla, että ihmisen ihmisarvo tai oikeudet pannaan riippumaan siitä mittauksen tuloksesta. Jotkut ovat ehdottaneet esim. äänestykseen ÄO testiä sillä perusteella, että tyhmät ihmiset äänestävät "väärin".

Itselläni ei ole mitään erityisesti sitä vastaan, että ns. hyötymaahanmuutto, eli maahanmuutto, joka sallitaan puhtaasti siitä lähtökohdasta, että siitä on tarkoitus olla taloudellista hyötyä vastaanottajamaalle, sidotaan maahantuloa hakevan ominaisuuksiin, ml. älykkyys. Tämän ainoa haittapuoli on se, että se voi johtaa siihen, että ammatteissa, joihin ei tarvita erityisen suurta älykkyyttä, mutta johon olisi tarvetta saada ulkomaalaisia tekijöitä (sanotaan vaikkapa intialaisen ravintolan kokki), voidaan ihan turhaan karsia pois hakijoita, jotka olisivat siihen soveliaita, mutta jotka eivät nyt vaan ole erityisen älykkäitä.

Toinen asia on sitten humanitäärinen maahanmuutto, jota harrastetaan puhtaasti hyväntekeväisyysmielessä. Pakolaisten ottamisen tarkoitus ei ole saada maahan mahdollisimman älykkäitä ihmisiä, vaan auttaa hädänalaisia. Tässä älykkyyskriteerien käyttäminen olisi suunnilleen yhtä väärin kuin jos vaikkapa julkisen terveydenhuollon sairaalassa ihmiset pantaisiin leikkausjonoon heidän älykkyytensä tai muun yhteiskunnallisen hyödyn mukaan. Tämä tuntuu vain yksinkertaisesti moraalisesti väärältä. Siitä voidaan tietenkin keskustella (ja keskustellaankin) kuinka paljon tuota humanitääristä maahanmuuttoa pitäisi harrastaa, mutta sanoisin, että siinä ollaan sitten moraalisesti aika heikoilla jäillä (eli kyseenalaistetaan koko touhun moraalinen puoli), jos siinä muiden kriteerien rinnalle nostetaan esim. älykkyys.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Siili - 11.01.2016, 15:31:59
Siitä voidaan tietenkin keskustella (ja keskustellaankin) kuinka paljon tuota humanitääristä maahanmuuttoa pitäisi harrastaa, mutta sanoisin, että siinä ollaan sitten moraalisesti aika heikoilla jäillä (eli kyseenalaistetaan koko touhun moraalinen puoli), jos siinä muiden kriteerien rinnalle nostetaan esim. älykkyys.

Eihän älykkyyttä voida asettaa humanitaarisen maahanmuuton kriteereiksi, mutta lienee ihan perusteltua keskustella siitä, miten massiivinen humanitaarinen maahanmuutto vaikuttaa yhteiskunnan sivistykselliseen potentiaaliin.  Ei ilmeisen hyvin, jos katsoo esimerkiksi Ruotsin Pisa-kehitystä.  Sikäisen Pisa-romahduksen yhteyttä humamu-tulvaan ei kukaan enää kiistä.  Taitaa sama kehitys olla menossa Suomessakin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 11.01.2016, 17:26:41
Luulisi, että mittaukselle ei ole mitään estettä, koska tulijat kuulemma ovat fiksuja, koulutettuja, yritteliäitä ja työhaluisia. Varmaan pieksävät suomalaiset helposti ÄO-testissä!


Onhan ne yrittäneet vuonna 2004:

http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/

Mielenkiintoinen tulos. Somalit saivat keskimäärin tuloksen 100, jota pidetään yleensä keskiarvona. Jos heidän kokeensa oli hyvin tehty, niin se ainakin tuhosi sen myytin, että afrikkalaiset olisivat jotenkin erityisen tyhmää porukkaa. Ne Vanhasen ja kumppanien saamat tulokset siis selittyvät ennen kaikkea sillä, että Afrikassa ihmiset kasvavat usein aliravittuina, mikä johtaa sitten alempaan älykkyysosamäärään. Tai sitten jollain muilla ympäristötekijöillä.

Suomalaisten tulos on vielä mielenkiintoisempi. Ehkä se selittyy jotenkin sillä, että testiin oli valikoitunut porukkaa, eli sitä ei oltu tehty täysin satunnaisotoksella. Muuten on aika mahdotonta selittää sitä, että osallistujien keskimääräinen älykkyys pyörisi jossain Mensan sisäänpääsyrajan tuntumassa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Hohtava Mamma - 11.01.2016, 17:33:48
Mielenkiintoinen tulos. Somalit saivat keskimäärin tuloksen 100, jota pidetään yleensä keskiarvona. Jos heidän kokeensa oli hyvin tehty, niin se ainakin tuhosi sen myytin, että afrikkalaiset olisivat jotenkin erityisen tyhmää porukkaa. Ne Vanhasen ja kumppanien saamat tulokset siis selittyvät ennen kaikkea sillä, että Afrikassa ihmiset kasvavat usein aliravittuina, mikä johtaa sitten alempaan älykkyysosamäärään. Tai sitten jollain muilla ympäristötekijöillä.

Suomalaisten tulos on vielä mielenkiintoisempi. Ehkä se selittyy jotenkin sillä, että testiin oli valikoitunut porukkaa, eli sitä ei oltu tehty täysin satunnaisotoksella. Muuten on aika mahdotonta selittää sitä, että osallistujien keskimääräinen älykkyys pyörisi jossain Mensan sisäänpääsyrajan tuntumassa.

Mutta sekö ei ole mahdollista, että somalit olisivat olleet "valikoitunut joukko"? Vaikka he olivat tässä aloitteellisia?

Itse uskon, että molemmat joukot olivat "valikoituneita".
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: TheVanishedTerrorist - 11.01.2016, 17:40:35
http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/

Testi jonka tuloksia ei julkaista muuta kuin epämääräisillä heitoilla.. Onpa "tieteellinen".

http://hommaforum.org/index.php/topic,109745.msg2146608.html#msg2146608

"100 paikkeilla" = alle 100, koska muuten tulos olisi ollut "yli 100"
"Erittäin hyvä" = reilusti yli 100, koska muuten "yli 100".

Todellinen ero lienee ollut 20-40 pinnaa, riippuen keskihajonnasta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 11.01.2016, 17:40:53
Luulisi, että mittaukselle ei ole mitään estettä, koska tulijat kuulemma ovat fiksuja, koulutettuja, yritteliäitä ja työhaluisia. Varmaan pieksävät suomalaiset helposti ÄO-testissä!


Onhan ne yrittäneet vuonna 2004:

http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/

Mielenkiintoinen tulos. Somalit saivat keskimäärin tuloksen 100, jota pidetään yleensä keskiarvona. Jos heidän kokeensa oli hyvin tehty, niin se ainakin tuhosi sen myytin, että afrikkalaiset olisivat jotenkin erityisen tyhmää porukkaa. Ne Vanhasen ja kumppanien saamat tulokset siis selittyvät ennen kaikkea sillä, että Afrikassa ihmiset kasvavat usein aliravittuina, mikä johtaa sitten alempaan älykkyysosamäärään. Tai sitten jollain muilla ympäristötekijöillä.

Suomalaisten tulos on vielä mielenkiintoisempi. Ehkä se selittyy jotenkin sillä, että testiin oli valikoitunut porukkaa, eli sitä ei oltu tehty täysin satunnaisotoksella. Muuten on aika mahdotonta selittää sitä, että osallistujien keskimääräinen älykkyys pyörisi jossain Mensan sisäänpääsyrajan tuntumassa.

Sekä somalit että suomalaiset oli tuossa valikoitunut. Itsestään selvää on että tuollaiseen testiin ei lähde kuin sellaiset jotka kuvittelevat olevansa testissä vahvoilla.

Aikoinaan sama haaste järjestettiin kansanedustajille. Ainoa joka uskalsi osallistua oli Tony Halme joka sai 130 pistettä. Täysin selvää on että ei tuollaiseen osallistu kuin ne jotka kuvittelevat jo etukäteen pääsevänsä yli mansan rajan.

Sanoisin että tuo testi enneminkin tukee tuota "myyttiä" jota olet tällä testillä kumoamassa. Jos kahdesta populaatiosta valitaan parhaat niin että testiin saa osallistua kuka uskaltaa niin tottakai kaikkien pitäisi ylittää mensan raja. Somalien parhaat pääsi siis vähän alle 100.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: pikkujorma - 11.01.2016, 17:59:19
Oli valikoitunutta porukkaa. Somalit luuli olevansa älykkäitä ja suomalaiset tiesi. Ei sinne mitään perusreiskaa menny testeihin. Enimmäkseen varmaan jotain nuorta opiskelijapoikaa.

Muistelen että se mensan raja olisi 140, en jaksa tarkistaa. Netissäkin on jotain älykkyystestejä. Jos ylittää jonkin rajan niin voi tilata seinälle jonkinlaisen diplomin. Tiedä sitten kuinka luotettavia testit on, voi olla että pisteitä annetaan hiukan yläkanttiin että menisi diplomeja kaupaksi.

Jonkun testin tein itsekkin, sain hiukan yli 100 pistettä mutta mensan jäseneksi en pääsisi. Thomas Enbuske on mensan jäsen ja elvistelee sillä. Ei päässy nuorempana loistamaan, kun on tuntenu itsensä erilaiseksi ja ollu huono urheilussa. Microsoftin Bill Gates on varmaankin älykäs mutta nörtin näköinen.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sologdin - 11.01.2016, 18:35:16
Luulisi, että mittaukselle ei ole mitään estettä, koska tulijat kuulemma ovat fiksuja, koulutettuja, yritteliäitä ja työhaluisia. Varmaan pieksävät suomalaiset helposti ÄO-testissä!


Onhan ne yrittäneet vuonna 2004:

http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/

Perusvirhe testin tulosten tulkinnassa on, että suomalaiset edelleen, ainakin piilotajuisesti uskovat, että painetussa tekstissä ei voi valehdella.  Em. testin kritiikki Hommassakin rajoittuu tulkintoihin.  Ei uskota, että koko sapluuna on valhetta ja toimita sen mukaan.  Kun valehdellaan, tehdään se kunnolla; sen ovat johtajat tienneet kautta aikain.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 12.01.2016, 08:25:19
Koulutus nimenomaan on sellainen asia joka nostaa älykkyystestituloksia eikä pelkästään korreloi älykkyyden kanssa. Vaikutus näyttäisi myös olevan pysyvä.
* BBC, 26.12.2011, More time at school 'boosts IQ' (http://www.bbc.com/news/health-16320306)
* Developmental Psychology, 2015, Vol. 51, Is Education Associated With Improvements in General Cognitive Ability,
or in Specific Skills? (http://psycnet.apa.org/psycarticles/2015-11424-001.pdf&productCode=pa)

Ei, koulutus on seuraus, ei syy.
Jaa, haluaisitko kertoa mikseivät nuo yllä olevat tutkimukset pidä paikkaansa?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 12.01.2016, 11:16:54
Kun puhutaan maahanmuutossa ja sen vaikutuksissa, kysymys älykkyydestä on merkittävin. Kulttuurin voi vaihtaa, ja uskonnon voi vaihtaa, mutta geenejä ei. Ne leviävät ihmisten mukana kuin tauti ja tartuttavat uusia alueita.

Geenejä ei voi vaihtaa vielä nykyisin. Tulevaisuudesta (siis etenkään, kun puhutaan niillä aikaskaaloilla, joilla sinä puhut, kun viittaat eri populaatioiden syntyvyyksiin, ja sen vaikutuksilla väestökehitykseen, eli siis usean sukupolven aikaskaalalla) en menisi sanomaan mitään varmaa. Itse olen melko vakuuttunut, että kun geeniteknologia edistyy ja opimme tuntemaan lisää geenien vaikutuksesta ihmisen ominaisuuksiin, älykkyys tulee olemaan yksi asioista, jonka keinotekoiseen parantamiseen tulee kohdistumaan suuria paineita. Jos pätee se, mitä nykyisin oletetaan, eli että vähintään puolet älykkyydestä on perinnöllisten tekijöiden vaikutusta, niin on selvää, että tulevaisuudessa ne vanhemmat, jotka eivät kanna älykkyyden geenejä, eivät pane pahakseen jos heidän oma perimänsä korvataan heidän lapsissaan älykkyyttä tuottavilla geeneillä.

Tähän on toki vielä aikaa, mutta kun puhutaan evoluution aikaskaaloista, niin sellainen ajanjakso kuin 100 vuotta, joka on todella pitkä aika kehittää teknologiaa, on yksi silmänräpäys.

Lainaus
Alhaisimman keskimääräisen älykkyystason maissa on käynnissä ennennäkemätön väestöräjähdys - kiitos ihmiskunnan älykkäämmän osan antaman teknisen, lääketieteellisen ja humanitaarisen avun.

Mihin tämä perustuu? Mikä on humanitäärisen avun merkitys väestöräjähdykseen? Onko sinulla tästä jotain dataa vai keksitkö tämän omasta päästäsi? Esimerkiksi kuinka paljon humanitääristä apua on saanut Nigeria, joka on Afrikan väkirikkain maa? (Sinällään Nigeria on mielenkiintoinen esimerkki, että "tiikeriäiti" Amy Chuan kirja "The Triple Package: How Three Unlikely Traits Explain the Rise and Fall of Cultural Groups in America" nosti juuri nigerialaiset yhtenä menestystarinana USA:ssa kiinalaisten, juutalaisten ja muutaman muun rinnalle)

Entä sitten lääketiede? Minun käsittääkseni vaikutus on ollut päinvastainen, eli kun lapsikuolleisuutta on saatu painettua alas, on syntyvyys seurannut hyvin pian perässä, kun vanhempien ei ole ollut tarve tehdä kymmenen lapsen katrasta "siltä varalta", että muutama siitä kuolee kulkutauteihin (ihan kuten Suomessa tehtiin vielä luokkaa 100 vuotta sitten). Ja mitä yleisesti "väestöräjähdykseen" tulee, niin Afrikan väentiheys on puolet Euroopan tasosta ja n. neljännes Itä-Aasian tasosta (jos Euroopassa katsotaan vain EU:ta, niin Afrikan taso on kolmannes siitä). Edes siis päästäkseen samalle väentiheyden tasolle kuin mikä EU:ssa vallitsee, pitäisi Afrikan väkimäärän kolminkertaistua. Jos siis maailmaa katsoo, on "väestöräjähdys" tapahtunut Itä-Aasiassa ja juuri tämä porukka saa usein ÄO mittauksissa korkeita tuloksia.

Lainaus
Korkeamman keskimääräisen älykkyystason maita vaivaa syntyvyyden aleneminen. Näiden maiden asukasluvut laskisivat ilman muuttoliikettä alhaisemman keskimääräisen älykkyystason maista.

Jep ja ottaen huomioon tosiaan sen, että näissä väentiheys on jo hyvin korkea, tämä ei ole erityisen paha asia.

Lainaus
Lopputulos on se, että kehittyneiden korkean älykkyystason maiden maiden alkuperäiset asukkaat korvautuvat keskimäärin vähemmän älykkäillä ihmisillä, minkä lisäksi tapahtuu geneettistä sekoittumista. Maiden keskimääräinen älykkyystaso laskee, ja tällä tulee olemaan dramaattisia seurauksia.

Ei tule olemaan.

Lainaus
Maissa, joiden asukkaiden keskimääräinen älykkyystaso on alhainen, on toki älykkäitä yksilöitä, koska älykkyysjakauma noudattaa gaussin käyrää. On matemaatikkoja, teknikkoja ja fyysikkoja. Muutama älykäs ihminen ei kuitenkaan riitä nostamaan maata kehittyneeksi ja teknistyneeksi valtioksi. Keskiarvo ratkaisee. Jotta modernin yhteiskunnan perustana oleva tutkimus ja teknologia ja tiede menestyisivät, maassa on oltava riittävän paljon riittävän älykkäitä ihmisiä, joista valikoituvat eri alojen asiantuntijat. Lisäksi tarvitaan riittävän paljon ihmisiä, joiden älylliset ominaisuudet riittävät kouluttautumiseen keskitason ammattityöntekijöiksi.

Olen eri mieltä tuosta keskiarvosta liittyen tieteeseen. Oleellista tieteessä on se, että siinä tuotetaan informaatiota, jonka kopiointi on käytännössä ilmaista. Siinä riittää juuri se, että muutama älykäs ihminen keksivät jotain fiksua, jonka kaikki muut kopioivat. Tällä hetkellä elämme todennäköisesti ihmiskunnan historian nopeinta teknologian kehitysvaihetta. Tässä yhtenä tekijänä voi olla se, että nykyajan ihmiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin aiemmat ihmiset (joka tosin sotii sitten sinun tyhmenemisteoriaasi vastaan, mutta on yhdenpitävää ns. Flynn-efektin kanssa), mutta vähintään yhtä merkittävä tekjiä on se, että meitä on helvetin paljon ja yhä suuremmalla osalla on mahdollisuus kouluttautua ja osallistua tieteen ja teknologian kehittämiseen. Yksi Elon Musk, Steve Jobs tai Steven Hawking vastaa tuhansia keskinkertaisuuksia.

Yksilöillä on merkitystä. Keskiarvolla olisi merkitystä, jos teknologiaa kehitettäisiin salassa ja jokaisen pitäisi aina kehittää itse itselleen tarvitsemansa asiat. Näin ei kuitenkaan ole, vaan etenkin tiede kehittyy täysin julkisesti. Silloin on parempi tilanne se, että on miljoona ihmistä, joiden joukossa on 100 huippuälykästä kuin se, että on 1000, joista yksi on huippuälykäs. Tuossa jälkimmäisessä joukossa keskimääräinen älykkyys on parempi (yksi tuhannesta on huippuälykäs vs. yksi kymmenestä tuhannesta), mutta edellinen joukko pesee mennen tullen tieteellisten läpimurtojen määrässä jälkimmäisen.

Lainaus
Jos maan älykkyyskeskiarvo on alhainen, korkeaan älykkyyssegmenttiin kuuluvia on vähän, eivätkä he yksin saa käännettyä maan suuntaa kohti parempaa vaikka haluaisivatkin. Huomattuaan tämän he ennen pitkää alkavat välittää vain itsestään. Tästä syystä korruptio ja nepotismi ja yksinvaltaiset hallitukset kukoistavat kehitysmaissa.

En tiedä, mihin viittaat tuolla "maan suunnalla". Se toki pätee, että esim. demokratia vaatii toimiakseen jossain määrin älykkään ja analyyttisen väestön (esim. sosiaaliset eläimet kuten mehiläiset eivät kykene harjoittamaan demokratiaa) ja on mahdolllista, että jos kansan keskimääräinen älykkyys on liian alhainen, niin yhteiskunnan pyörittäminen demokratian keinoin vaikeutuu. Tässä tosin sanoisin, että koulutus on vähintään yhtä tärkeässä asemassa. Hyvin suuri osa demokratian pyörittämisestä ei vaadi mitään ruudin keksimistä kansalta, vaan ihan perus kykyä suhtautua kriittisesti tuotettuun informaatioon ja käsitellä sitä oikein. En tiedä, missä kulkee Suomessa raja sille, että saa osallistua poliittiseen päätöksentekoon sen suhteen, miten alhainen älykkyys ihmisellä on. En kuitenkaan usko sen olevan mitenkään erityisen korkealla.

Lainaus
Ulkoa päin tulevaan apuun taas pätee vanha sääntö, että ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Olen eri mieltä. Ravitsemustilan parantaminen parantaa älykkyyttä. Samoin yhteiskunnan toimintaa parantaa ihmisten koulutustason parantaminen. Ja siis tulevaisuudessa uskon syntyvien ihmisten älykkyyttä pystyttävän muuttamaan geeniteknologian keinoin. Ja mahdollisesti jopa ennen sitä kehitämme tekoälyn ns. superälykkyyden tasolle, minkä jälkeen ihmisen omalla älykkyydellä ei ole oikeastaan enää mitään merkitystä ihmiskunnan selviytymisen kannalta.

Lainaus
Vallitseva ideologia ratkaisee, mikä on “totta”, ja mikä ei. Tilanne muistuttaa Galileo Galilein aikaa 1600-luvun alussa, jolloin voimissaan ollut katolinen kirkko määräsi, mitä saa sanoa ja mitä. Kirkon oppeihin kuului väite, että maapallo on kaikkeuden keskipiste. Väitteitä, että näin ei olisi, pidettiin harhaoppisina. Nykyisin tällainen tietysti tuntuu käsittämättömältä, mutta sen ei pitäisi olla, koska tilanne on edelleen sama. Tällä hetkellä virallinen doktriini on se, että ihmisrotuja ei ole, eikä näin ollen myöskään ole geneettisesti selitettäviä eroja ihmisryhmien keskimääräisessä älykkyydessä.

Ovatko nuo kaksi asiaa ristiriitaisia? Minusta on mahdollista sanoa, että ihmisrotuja ei ole (niin kuin niitä yleisesti käsitetään esim. ihonväriin perustuen), mutta silti ihmispopulaatioiden välillä on mahdollisesti geneettisiä eroja keskimääräisessä älykkyydessä.

Lainaus
Tällä hetkellä älykkyystestit todistavat, että tietyissä kansanryhmissä saadaan korkeampia pisteitä kuin toisissa.
Perinnöllisyystutkimus puolestaan osoittaa, että älykkyys on periytyvää. Näitä kahta tieteellisesti kiistatonta tosiasiaa ei kuitenkaan saa  yhdistää ja sanoa, että kokonaisen ihmisryhmän keskuudessa esiintyvä älykkyystaso olisi geneettisesti periytyvä, vaikka se sitä tosiasiassa on.

Siitä vaan sanomaan. Niinhän sinä nytkin teet. Mutta silloin tosiaan pitää muut mahdolliset tekijät sulkea ulkopuolelle.

Lainaus
Jos nykyinen kehitys jatkuu, edessä häämöttää kehittyneiden kulttuurien ja tieteen ja teknologian rappeutuminen ja ihmiskunnan paluu takaisin viidakkoon. Nähtäväksi jää, kuka sammuttaa viimeisen sähkölampun.

Uskomatonta mustamaalausta. Jos sinulla olisi osoittaa pienikin todiste siitä, että tieteen ja teknologian kehitys osoittaisi jotain hidastumisen merkkejä, niin höpötykselläsi olisi jotain totuuspohjaa. Nyt se on vain täysin puhdasta pelottelua ilman minkäänlaista faktapohjaa.

Lainaus
Afrikasta erkautuneen ihmiskunnan osan (kaukasialaiset, aasialaiset) kehittyminen nykyiselle älylliselle tasolle kesti kymmeniä tuhansia vuosia. Voi olla, että tämä luonnon hidas kehitystyö mitätöidään muutamassa sadassa vuodessa, kun afrikkalaiset geenit leviävät ja sekoittuvat muuhun ihmiskuntaan. Menee muutamia kymmeniä tuhansia vuosia, ennen kuin vahinko on korjattu, jos se yleensä on korjautuakseen. Eihän evoluutiolla ole päämäärää. Voihan tulevaisuuden ihminen kiipeillä puissa ja muistuttaa nykyisiä ihmisapinoita. Se, mikä ennen tunnettiin nimellä älykkyys, on tuossa vaiheessa jäänyt tarpeettomana pois. Eihän korkea älykkyys ole selviytymisen kannalta välttämätön, minkä monet vuosimiljoonia eläneet eläinlajitkin todistavat. Ihmiskuntakin sen todistaa siten, että tyhmimmät lisääntyvät eniten.

Jälleen uskomatonta paskaa. On täysin selvää, ettei ihmisen geeniteknologian kehityksessä tulla puhumaan "muutamasta sadasta" saati "kymmenistä tuhansista vuosista", vaan vuosikymmenistä tai korkeintaan reilusta sadasta vuodesta. Ja on melko todennäköistä, että älykkyys on asia, jota tullaan tulevaisuudessa parantamaan keinotekoisesti ja teknologiaan sen kehittämiseksi tullaan panostamaan.

Ja siis juttusi on puhdasta rasistista paskaa jopa siis siinä tapauksessa, ettei mitään tuollaista tapahtuisi. Viittaat, että afrikkalaisten älykkyys on jossain ihmisapinoiden tasolla ja jos he sekoittuvat muiden kanssa, niin seurauksena on se, että koko ihmiskunnan älykkyys laskee sille tasolle.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 12.01.2016, 11:41:17
Vastaus löytyy Lynnin ”kylmän ilmaston teoriasta”, jonka mukaan ”luonnonvalinta edisti keskimääräisen älykkyyden kasvua Afrikan tropiikista kylmiin ilmasto-oloihin siirtyneiden populaatioiden keskuudessa, koska älykkyys auttoi ratkaisemaan kylmien ympäristöolojen aiheuttamia ongelmia”. Evoluution seurauksena ”ihmispopulaatioiden keskimääräisen älykkyyden erot kasvoivat, ja ne korreloivat edelleen merkittävästi vuoden keskilämpötilan kanssa”.

Ensinnäkin korreloivatko? Mikä on saamelaisten älykkyys verrattuna singaporelaisiin (elävät melko tarkkaan päiväntasaajalla)?

Toiseksi, en ihan täysin ymmärrä, miksi kylmyys olisi juuri sellainen ongelma, että siinä elämisessä vaatisi erityistä älykkyyttä. Hyvin suuri osa ihmisen aivokapasiteetista on kehittynyt sosiaalisten yhteyksien käsittelyyn. Minusta on todennäköisempää, että siellä, missä ovat syntyneet ensimmäiset kaupungit, ihmiset ovat siis asuneet tiheästi ja ihmisten vuorovaikutusten määrä on ollut korkea, näillä kyvyillä on ollut paljon enemmän käyttöä kuin hyvin harvaan asutussa pohjolassa. Tämä on ihan näin niin kuin viidessä minuutissa kehittämäni teoria, joka kuulostaa fiksulta, mutta ei perustu mihinkään oikeasti tieteellisesti testattuun.

Pointtini on se, että ennen kuin uskon tuohon "kylmä tuottaa älykkyyttä"-teoriaan, näkisin sille jotain vähän voimakkaampaa tieteellistä tukea kuin vain se, että joku on saanut sellaisen älynväläyksen päässään. Ihmiskunnan historian aikana hengissä selviytyminen on ollut ihan viime vuosisatoihin asti tiukkaa elonjääntitaistelua ihan kaikkialla. Jos jossain on ollut esim. ruokaa enemmän tarjolla, niin tämä on yleensä johtanut hyvin pian siihen, että ihmispopulaation koko on kasvanut kunnes jälleen resurssit ovat olleet rajallisia ja jälleen on pitänyt keksiä jotain selviytymiseksi. Eikä tämä ajatus koske tietenkään vain ihmistä, vaan melko lailla kaikkia elinolentoja tällä pallolla. Nykyinen tilanne, jossa ihmispopulaatio elää lisääntymistä rajoittavien resurssien yltäkylläisyydessä stabiilina populaationa on räikeä poikkeus maapallon elämän historiassa.

Mihin liittyen muuten kysyisin sinulta, että jos sitää pelkäämääsi väestönsekoittumista ei tapahtuisi, niin mikä ylipäänsä ajaisi nykyisten "älykkäiden populaatioiden" evoluutiota? Tällä hetkellähän älykkyys ei ole mitenkään tarvittava ominaisuus siihen, että saa lapsensa kasvamaan lisääntymisikäiseksi. En osaa sanoa, onko sillä paljon merkitystä sen suhteen, että pääsee ylipäänsä lisääntymään (jos on, niin sitten se väestönsekoittumisteoriasi menee myttyyn, koska siellähän tämä sama paine pätisi). Jos älykkyydellä ja geenien eteenpäin siirtymisellä ei ole enää mitään yhteyttä, niin eikö älykkyys kuihdu pois valitsijatekijänä ihan riippumatta siitä, sekoittuvatko älykkäät populaatiot vähemmän älykkäisiin?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 12.01.2016, 11:43:31
Mutta sekö ei ole mahdollista, että somalit olisivat olleet "valikoitunut joukko"? Vaikka he olivat tässä aloitteellisia?

On hyvinkin mahdollista. Toki jos otosten koko molemmissa ryhmissä on samansuuruinen, on somalien vaikeampi harrastaa valikoimista, koska pooli, josta he niitä testattavia valikoisivat on pienempi.

No, niin tai näin, niin kyseinen testi on varsin kyseenalainen, koska siinä ei käytetty tieteellistä menetelmää ja valittu siis testiin osallistuvia satunnaisesti.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jepulis - 12.01.2016, 14:26:21
Lainaus käyttäjältä: Jack
Jos nykyinen kehitys jatkuu, edessä häämöttää kehittyneiden kulttuurien ja tieteen ja teknologian rappeutuminen
Uskomatonta mustamaalausta. Jos sinulla olisi osoittaa pienikin todiste siitä, että

Lainaus käyttäjältä: Jack
Afrikasta erkautuneen ihmiskunnan osan (kaukasialaiset, aasialaiset) kehittyminen nykyiselle älylliselle tasolle kesti kymmeniä tuhansia vuosia. Voi olla, että tämä luonnon hidas kehitystyö mitätöidään

Jälleen uskomatonta paskaa. On täysin selvää, et
 Ja on melko todennäköistä, että

Ja siis juttusi on puhdasta rasistista paskaa
.... Viittaat, että afrikkalaisten älykkyys on jossain ihmisapinoiden tasolla ja jos he sekoittuvat muiden kanssa, niin seurauksena on se, että koko ihmiskunnan älykkyys laskee sille tasolle.

Heh. Tivaat kaikenlaisia todisteita jäsen Jackilta kun hänen väitteensä tai huolenaiheensa ei satu sopimaan ideologiaasi, leimaat häntä itse lisäämilläsi "ihmisapina"-heitoilla ja toki muistat haukkua rasistiksi. Kuinkas sitä itse tekaistua ennakkoluuloväitettä muuten tarpeeksi korostaa. Kirjoittelustasi ylipäänsä korostuu yksi termi, jota tauotta hoet, eli "paska".


Ruoditaanpa tätä vähän. (Otan vapaasti joitain edeltävän keskustelun oletuksia.)

1. Ensinnä, Jack mahdollisesti heitti hieman huolimattomasti, että koko väitetysti pohjoisen sijainnin mahdollistama älykkyyden kehittyminen ahtaissa raoissa saattaisi mitätöityä. Laitetaan aikaskaala, vaikka <1000v ja onhan jo Kiina. Ei mitätöidy kokonaan. Mutta se voi vähetä kun keskimäärin tyhmempää sakkia ohjataan samoihin tiloihin jatkuvasti lisää.

Sinänsä lahjakkaita itse ihmiskunnalle tulee riittämään, vaikka ihmisiä syntyisi yksistään afrikassa mutta on ero, missä ympäristössä huiput saa edellytykset tuottaa sitä paljon puhuttua geenitekniikkaa. Afrikassa voi hyvin olla maailman älykkäin kellokäyrän äärihuippu nainen jo nytkin. Hän kuitenkin ehkä valmistaa maailman parasta jamssilettua tyhmälle onnelliselle miehelleen. Näistä koulutetumpi ei mitenkään väistämättä ole se nainen. Ruotsissakin pisatulokset laskee kahdesta syystä, oppilasmateriaalin ja ympäristön yhteisvaikutuksena. Huipputyypille -10% tuloksia laskeva häirintä tärkeänä kehitysaikana siirtää hänet kiinalaisen keskiverto kaduntallaajan ryhmään. Ynnä sitä rataa.

Kun otetaan aikaskaala 1000v, lähdetään siitä, että afrikan väestö siirtyy eurooppaan samalla vauhdilla kuin nyt, niin yllättäen Jackin pointti onkin länsieuroopan kohdalta sitätaustaa vasten tosiasiallisesti faktaa. Toki on kyse siitä myös, miten käytämme tätä tietoa kuluvana aikana. Vielähän kehityksen voisi teoriassa kääntää, esimerkiksi aikaansaamalla maahanmuuttoon materiaalia koskevia rajoituksia.

2. Sitten missä älykkyys on kehittynyt. Jäsen Jackilla on pointsi. On loogista, että älykkyyden jatkokehittyminen selittyy kylmän tuottamien pikku pullonkaulojen seurauksena. Se ei ole ainutlaatuista. On lintulajeja, joiden on osoitettu olevan selvästi älykkäämpiä kuin saman lajin etelässä asuva muilta ominaisuuksiltaan identtinen versio. Voi toki olla, että joissain oloissa kehittymisen jatkuessa kylmä olisi johtanutkin enemmän jonkun muun ominaisuuden kehittymiseen. Sanotaanko vaikka näön tai rasvakerroksen ominaisuuksien. Meille suomalaisille kehittyi pimeässä vähän isommat silmätkin, miksei mursumainen aineenvaihdunta. Mutta tälläkertaa olosuhteet suosi selviämistä ensisijassa paremman älykkyyden kautta. Hieno juttu. 

Muitakin selityksiä eurooppalaisten paremmalle älykkyydelle on tarjottu. Sekoittumista neardentaleihin ym. Ympäristöteoria istuu kuitenkin muiden ja muualla muuttuneiden ominaisuuksien kautta hyvin. Sitäkin on tarjottu ettei älykkyyseron olemassaolo pidä paikkaansa vaan on rasismia. Jalkojen keskipituus, läskimahaisuus, keuhkojen hapenottokyky, ne saa "tasa-aivo" väittäjien mielestä kehittyä kyllä alueellisesti, sekä lintujen älykkyys mutta ihmisten älykkyys ei niin millään, vaikka siitä on tarkalleen yhtä paljon konkreettista näyttöä. Teorioista riippumatta arikkalaisten geeneillä ei tunny syntyvän raa'an tekniikan huippulahjakkuuksia kuin mitättömiä määriä väkimäärän suhteessa, sensijaan huippujuoksijaa ja koripalloilijaa näyttäisi syntyvän liukuhihnalta, kuten Koreassa ja Japanissa uusia innovaatioita. Ei voi olla totta, koska ei saa olla totta.

Elokuvissa ratkaiseva huipputiedemies on kuitenkin hyvin usein afrikkalaista syntyperää. Ei ihan huonosti.

3. Annat ymmärtää jäsen Jackin puhuvan luuloistaan mutta itse väität ihmiskunnan älykkyyden tulevan korjaantumaan geeniteknologian avulla pienehköllä aikajänteellä. Väitteen kokoluokka ja sinun varmuutesi asian toteutumisesta huomioiden, eihän sellaisesta ole näytön hiventäkään. Jos nyt alkuun mahdollista, niin miten muutos tulee niin yleiseksi, että se esiinnostamallasi 100 vuoden "silmänräpäyksellä" vaikuttaa olennaisesti. Tekniikan pitäisi olla ensinnä jokaisen saatavilla aspiriinina ja yleisempien uskontojen hyväksymää. Tekniikan käytön pitäisi implementoitua vallitseviin lisääntymistapoihin, jo se on epäuskottavaa. Ajatus hiemankaan pidemmälle miettien sisältää vastenmielisiä sävyjä, samaan aikaan kun toisia syytetään rasisteiksi tosiasioiden kertomisesta, halutaan käytännössä ihmiskunnan geenijalostusta, ettei ilmeisistä nykyeroista tarvitsisi keskustella. Pisteenä päälle, sen pitäisi olla vallitseva käytäntö erityisesti tyhmimpien alueilla ja islamin hallitsemassa maailmassa.

Ja samaan aikaan jankutat väsymiseen asti, että jäsen Jack teistä kahdesta puhuu "paskaa".  :roll:
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Maailmanmies - 12.01.2016, 14:42:31


Jälleen uskomatonta paskaa. On täysin selvää, ettei ihmisen geeniteknologian kehityksessä tulla puhumaan "muutamasta sadasta" saati "kymmenistä tuhansista vuosista", vaan vuosikymmenistä tai korkeintaan reilusta sadasta vuodesta. Ja on melko todennäköistä, että älykkyys on asia, jota tullaan tulevaisuudessa parantamaan keinotekoisesti ja teknologiaan sen kehittämiseksi tullaan panostamaan.

Ja siis juttusi on puhdasta rasistista paskaa jopa siis siinä tapauksessa, ettei mitään tuollaista tapahtuisi. Viittaat, että afrikkalaisten älykkyys on jossain ihmisapinoiden tasolla ja jos he sekoittuvat muiden kanssa, niin seurauksena on se, että koko ihmiskunnan älykkyys laskee sille tasolle.
Älykkyys on kehittynyt kymmenien tuhansien vuosien aikana, todennäköisesti kuitenkin miljoonien. Jo tuhansia vuosia sitten on tehty keksintöjä ja insinöörityötä mihin vaaditaan älyä. Ei älykkyys ole sellainen asia joka on yhtäkkiä tupsahtanut tänne viimeisen sadan vuoden aikana.  Jos saisimme vastasyntyneen tänne 5000 vuoden takaa hänestä tulisi ihan samanlainen kuin kenestä tahansa.

Siitä samaa mieltä, että älykkyyttä voitaneen parantaa tulevaisuudessa keinotekoisesti.

Mitä kylmyyteen tulee, niin ei se kylmyys itsessään vaan tulevaisuuteen varautuminen. Keino pärjätä yli ajan milloin ei saada satoa.  Singaporelaiset ovat kiinalaisia jotka ovat siellä asuneet oikeastaan vasta vähän aikaa.

Minä tai kuka hyvänsä toki haluaisimme, että mustatkin olisivat älykkäitä mutta kun eivät ole.  USA:n koulujen SAT-tulokset ovat heillä paljon heikompia kuin valkoisilla.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Finis Finlandiae - 12.01.2016, 15:07:40
Ja siis juttusi on puhdasta rasistista paskaa jopa siis siinä tapauksessa, ettei mitään tuollaista tapahtuisi. Viittaat, että afrikkalaisten älykkyys on jossain ihmisapinoiden tasolla ja jos he sekoittuvat muiden kanssa, niin seurauksena on se, että koko ihmiskunnan älykkyys laskee sille tasolle.
Älykkyys on kehittynyt kymmenien tuhansien vuosien aikana, todennäköisesti kuitenkin miljoonien. Jo tuhansia vuosia sitten on tehty keksintöjä ja insinöörityötä mihin vaaditaan älyä. Ei älykkyys ole sellainen asia joka on yhtäkkiä tupsahtanut tänne viimeisen sadan vuoden aikana.  Jos saisimme vastasyntyneen tänne 5000 vuoden takaa hänestä tulisi ihan samanlainen kuin kenestä tahansa.

Onko paskaa?!
Brasilia on hyvä vertailukohta, miten sekarotuisen valtion ÄO kehittyy jo lyhyehkön ajan saatossa.
Brasilian ka. ÄO on 87.

On varsin luultavaa, että sinne aikoinaan (muutama sata vuotta sitten) päätyneet valkoiset ovat olleet lähellä valkoisen Euroopan keskiarvoa, ellei ylikin, koska Italia ja Espanja olivat tuolloin kunkkuja (teknisesti ylivoimaisia). Vastaavasti Brasilian mustat olivat taattua sitä itseään.

ÄO 87 ei häikäise. Wiki: "86.09% brasseista on nyt sekarotuisia brasiliaisia." https://en.wikipedia.org/wiki/Demographics_of_Brazil#Racial_composition

Muutama sata vuotta ja koko kansan ka. ÄO jumittaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Miniluv - 12.01.2016, 15:18:56
(Sinällään Nigeria on mielenkiintoinen esimerkki, että "tiikeriäiti" Amy Chuan kirja "The Triple Package: How Three Unlikely Traits Explain the Rise and Fall of Cultural Groups in America" nosti juuri nigerialaiset yhtenä menestystarinana USA:ssa kiinalaisten, juutalaisten ja muutaman muun rinnalle)

Nopeaa guuglausta...

Lainaus
The Immigration and Nationality Act of 1965 made it easier for Africans to enter the U.S., but mostly as students or highly skilled professionals — not through family sponsorships, Klineberg said.
So many Africans pursue higher levels of education as an unintended consequence of navigating the tricky minefield of immigration, said Amadu Jacky Kaba, an associate professor at Seton Hall University in South Orange, N.J., who has done research on African immigrants in the U.S.
"In a way, it's a Catch-22 — because of immigration laws you are forced to remain in school, but then the funny thing is you end up getting your doctorate at the age of 29," Kaba said. "If you stay in school, immigration will leave you alone."

http://www.chron.com/news/article/Data-show-Nigerians-the-most-educated-in-the-U-S-1600808.php
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 12.01.2016, 15:36:10
Mitä kylmyyteen tulee, niin ei se kylmyys itsessään vaan tulevaisuuteen varautuminen. Keino pärjätä yli ajan milloin ei saada satoa.

Tähänhän tuo alussa viitattu Gedaliah Braunin artikkelikin oikeastaan viittaa. Abstrakteille asioille ja aikaan sidotuille korrelaatioille ei ole vaikkapa zulunkielessä edes kunnollisia termejä.

Sanoisin että muuttuvat vuodenajat ovat varsin hyvä ärsyke sille että älykkyyttä kehittyy nimenomaan asioille jotka ei juuri nyt tapahdu mutta tapahtuukin mahdollisesti joskus tulevaisuudessa. Tällaisen ajattelun syntyminen on aivan ensiarvoisen tärkeää että minkäänlaista älykkyyttä jopa abstrakteihin asioihin voi edes syntyä.

Afrikan luonnosta on hyvin vaikea keksiä yhtä suurta ja säännöllisesti toistuvaa ärsykettä. Monsuunisateet tulee joskus mutta ei nekään vie kaikkea ruokaa koskaan. Eikä varsinkaan tapa ihmistä kertaheitolla kuten 30 asteen pakkanen jos et osaa siihen varautua.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 12.01.2016, 16:17:42
Pointtini on se, että ennen kuin uskon tuohon "kylmä tuottaa älykkyyttä"-teoriaan, näkisin sille jotain vähän voimakkaampaa tieteellistä tukea kuin vain se, että joku on saanut sellaisen älynväläyksen päässään. Ihmiskunnan historian aikana hengissä selviytyminen on ollut ihan viime vuosisatoihin asti tiukkaa elonjääntitaistelua ihan kaikkialla. Jos jossain on ollut esim. ruokaa enemmän tarjolla, niin tämä on yleensä johtanut hyvin pian siihen, että ihmispopulaation koko on kasvanut kunnes jälleen resurssit ovat olleet rajallisia ja jälleen on pitänyt keksiä jotain selviytymiseksi. Eikä tämä ajatus koske tietenkään vain ihmistä, vaan melko lailla kaikkia elinolentoja tällä pallolla. Nykyinen tilanne, jossa ihmispopulaatio elää lisääntymistä rajoittavien resurssien yltäkylläisyydessä stabiilina populaationa on räikeä poikkeus maapallon elämän historiassa.

Missä ja koska esihistoriassa ihmispopulaatio on paikallisesti kasvanut niin suureksi että ruoka tai muut resurssit on tämän vuoksi loppunut? Ruoan kanssa on ollut ongelmia mutta ne ovat olleet enneminkin sääilmiöistä johtuvia katovuosia. Ainakin Pohjois-Euroopassa kaikki suuret populaation harvenemiset ovat liittyneet juuri kylmien tai muuten huonojen säiden aiheuttamiin katovuosiin.

Jos näin olisi kuitenkin jossain käynyt niin ongelma, että ihmispolulaatio kasvaa liian suureksi sen takia että ruokaa on yllinkyllin on aikalailla erilaatuinen ongelma, eikä tämän ongelman ratkaiseminen vaadi älykkyyttä yksilötasolla. Tämähän ratkaistaan voimalla. Jos ruokaa kuitenkin on niin se syö joka on vahvin.

Ihan eri tason ongelma on se, että ruokaa ei ole kenellekään. Ei edes niille voimakkaimmille. Vaikka olisit miten voimakas niin sinulla ei ole ruokaa talven yli pelkästään voimaa käyttämällä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Border guard - 12.01.2016, 18:05:08
Pointtini on se, että ennen kuin uskon tuohon "kylmä tuottaa älykkyyttä"-teoriaan, näkisin sille jotain vähän voimakkaampaa tieteellistä tukea kuin vain se, että joku on saanut sellaisen älynväläyksen päässään. Ihmiskunnan historian aikana hengissä selviytyminen on ollut ihan viime vuosisatoihin asti tiukkaa elonjääntitaistelua ihan kaikkialla. Jos jossain on ollut esim. ruokaa enemmän tarjolla, niin tämä on yleensä johtanut hyvin pian siihen, että ihmispopulaation koko on kasvanut kunnes jälleen resurssit ovat olleet rajallisia ja jälleen on pitänyt keksiä jotain selviytymiseksi.

...

Tällä hetkellähän älykkyys ei ole mitenkään tarvittava ominaisuus siihen, että saa lapsensa kasvamaan lisääntymisikäiseksi. En osaa sanoa, onko sillä paljon merkitystä sen suhteen, että pääsee ylipäänsä lisääntymään (jos on, niin sitten se väestönsekoittumisteoriasi menee myttyyn, koska siellähän tämä sama paine pätisi). Jos älykkyydellä ja geenien eteenpäin siirtymisellä ei ole enää mitään yhteyttä, niin eikö älykkyys kuihdu pois valitsijatekijänä ihan riippumatta siitä, sekoittuvatko älykkäät populaatiot vähemmän älykkäisiin?

Kylmä ei missään nimessä tuota älykkyyttä, meillä ja afrikkalaisilla on pääasiassa samoja geenejä. Geenien esiintyvyydessä vain on eroja, mistä johtuvat rotuerot. Olet ihan oikeassa siinä, ett kaikissa elinympäristöissä jokin tekijä on rajoittanut lisääntymistä, ja evoluutio on suosinut joidenkin geenien yleistymistä. Pohjoisessa vaalea ihonväri on ollut edullinen, päiväntasaajalla tummempi. Elinympäristöstä riippuen eri geeneillä on ollut erillainen merkitys selviytymisen kannalta. Pohjoisessa talvesta selviytyminen on kriittistä henkiinjäämiselle, päiväntasaajalla jokainen päivä on ollut yhtä vaarallinen. Ei liene vaikea ymmärtää, että pitkästä talvesta selviytyminen vaatii suunnitelmallisuutta. Myös suojan rakentaminen on ollut kriittistä, täällä ei kamelinlantamajalla pärjää. Täysin mahdotonta tieteellisesti todistaa, että esim. kylmyys suosii älykkyysgeenejä. Voimme vain mitata eri väestöjen keskimääräistä älykkyyttä ja arvella mistä erot johtuvat. Elinympäristön lisäksi evoluutiota ohjaa se, minkälaista partneria kumppaninvalinnassa arvostetaan.

Älykkyydellä ei ole Suomessa merkitystä sille, että saa lapsensa lisääntymisikäisiksi. Älykkyydellä ja geenien eteenpäin siirtymisellä sen sijaan voi olla voimakaskin korrelaatio. Nimittäin siten, että älykkäämmät rajoittavat lapsilukuaan, jolloin älykkyysgeenien osuus väestössä vähenee tyhmempien lisääntyessä voimakkaammin. Esimerkkinä voi katsoa tiettyjen väestöryhmien lapsikatraita ja verrata niitä kantasuomalaisten lapsilukuun...

Katsokaa kevennyksenä Idiocracy-komedian alku: jos asiaa ajattelee vakavissaan, niin komedian alku on masentavan totta.  ;)
https://www.youtube.com/watch?v=XZde5VDAA8U
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 12.01.2016, 18:28:00
Heh. Tivaat kaikenlaisia todisteita jäsen Jackilta kun hänen väitteensä tai huolenaiheensa ei satu sopimaan ideologiaasi, leimaat häntä itse lisäämilläsi "ihmisapina"-heitoilla ja toki muistat haukkua rasistiksi. Kuinkas sitä itse tekaistua ennakkoluuloväitettä muuten tarpeeksi korostaa. Kirjoittelustasi ylipäänsä korostuu yksi termi, jota tauotta hoet, eli "paska".

Itse lisäämilläni? "Eihän evoluutiolla ole päämäärää. Voihan tulevaisuuden ihminen kiipeillä puissa ja muistuttaa nykyisiä ihmisapinoita." Hän viittaa siis siihen, että hänen kuvaamallaan tavalla edetessä (eli afrikkalaiset sekoittuvat muihin) ihmisen evoluutio johtaa siihen, että mennään älykkyydessä ihmisapinatasolle.

Lainaus
Sinänsä lahjakkaita itse ihmiskunnalle tulee riittämään, vaikka ihmisiä syntyisi yksistään afrikassa mutta on ero, missä ympäristössä huiput saa edellytykset tuottaa sitä paljon puhuttua geenitekniikkaa. Afrikassa voi hyvin olla maailman älykkäin kellokäyrän äärihuippu nainen jo nytkin. Hän kuitenkin ehkä valmistaa maailman parasta jamssilettua tyhmälle onnelliselle miehelleen.

Niin? Ja siis mikä sinusta on oletettua kehitystä, se, että kyseinen nainen (tai siis hänen tyttärensä) tulee paistamaan jamssilettua aina ja iänaikaisesti vai se, että a) koulutusmahdollisuudet itse Afrikassa paranevat niin, että myös siellä on mahdollista älykkäillä nousta pinnalle tai b) niiden älykkäiden tullessa esim. Eurooppaan, he edelleen jäävät jamssiletun paistajiksi?

Lainaus
Kun otetaan aikaskaala 1000v, lähdetään siitä, että afrikan väestö siirtyy eurooppaan samalla vauhdilla kuin nyt, niin yllättäen Jackin pointti onkin länsieuroopan kohdalta sitätaustaa vasten tosiasiallisesti faktaa.

Minusta aikaskaalan 1000v ottaminen mihinkään inhimillisen kehityksen ennustamiseen on yhtä tyhjän kanssa. Jopa 100 vuotta on tällä hetkellä niin pitkä aika, että on erittäin vaikea arvioida oikeastaan mitään, miltä yhteiskunta edes yleispiirteissään silloin näyttää. Kokeile tätä itse. Asetu siihen asemaan, missä oltiin 1916. Pystytkö näkemään niitä kehityskulkuja, joilla on tähän nykytilaan tultu? Pystytkö mitenkään arvioimaan niitä ongelmia, jotka olemme käytännössä kokonaan lakaisseet pois ja jättäneet historian sivuille, ja toisaalta niitä, joiden kanssa nykyisin painimme? Jos et, niin en todellakaan menisi vetämään oikein mitään johtopäätöksiä siitä, millainen maailma tulee olemaan. Ja siis tällä hetkellä teknologian kehitystahti on vielä nopeampi kuin oli 100 vuotta sitten, joten tulevat muutokset tulevat olemaan vielä rajumpia.

Se, mitä ihmisillä yleensä tapahtuu, on lyhyen aikavälin vaikutusten raju yliarviointi ja toisaalta pitkän aikavälin vaikutusten aliarviointi. Tämä näkyy tässä asiassa juuri siinä, että tuijotetaan jotain afrikkalaisten Eurooppaan tapahtuvaa maahanmuuttoa, joka on tosiaan käynnissä jossain mittakaavassa juuri nyt ja projisoidaan sitten nykytilanteen jatkuminen 100 tai sinun tapauksessasi jopa 1000 vuotta eteenpäin. Ja sitten toisaalta sivuutetaan kokonaan älykkyyden pitkän aikavälin kannalta oleellisemmat seikat kuten tekoälyn kehitys ja geenimanipulaatio, jotka tällä hetkellä ovat vielä lapsenkengissä. Sinne 100 vuotta taaksepäin katsoen tämä näkyisi esim. siten, että mietitään vaikka sitä, miten hevosten ruokkimiseksi tarvittava heinä tulee tulevaisuudessa riittämään ja jos siinä tulee vaikeuksia, niin tuleeko ihmisen liikkumismahdollisuudet heikkenemään unohtaen kokonaan ne juuri ja juuri ilmassa pysyvät häkkyrät, joilla ei ollut vielä mitään roolia ihmisten paikasta A paikkaan B liikkumisessa, mutta joiden varassa pitkän matkan matkailu on nykyisin suunnilleen kokonaan.

Lainaus
Toki on kyse siitä myös, miten käytämme tätä tietoa kuluvana aikana. Vielähän kehityksen voisi teoriassa kääntää, esimerkiksi aikaansaamalla maahanmuuttoon materiaalia koskevia rajoituksia.

Niin tähän liittyen sitten sellainen asia, että on täysin absurdi ajatuskin, että valtioiden politiikka pysyisi samana 1000 vuotta. 100 vuotta tai jopa 10 vuotta on politiikassa hyvin pitkä aika.

Lainaus
2. Sitten missä älykkyys on kehittynyt. Jäsen Jackilla on pointsi. On loogista, että älykkyyden jatkokehittyminen selittyy kylmän tuottamien pikku pullonkaulojen seurauksena. Se ei ole ainutlaatuista. On lintulajeja, joiden on osoitettu olevan selvästi älykkäämpiä kuin saman lajin etelässä asuva muilta ominaisuuksiltaan identtinen versio. Voi toki olla, että joissain oloissa kehittymisen jatkuessa kylmä olisi johtanutkin enemmän jonkun muun ominaisuuden kehittymiseen. Sanotaanko vaikka näön tai rasvakerroksen ominaisuuksien. Meille suomalaisille kehittyi pimeässä vähän isommat silmätkin, miksei mursumainen aineenvaihdunta. Mutta tälläkertaa olosuhteet suosi selviämistä ensisijassa paremman älykkyyden kautta. Hieno juttu. 

Kuten jo kirjoitin, tuollaisia loogiselta kuulostavia selityksiä sen tai tämän tekijän vaikutukselle älykkyyteen on mahdollista naputella ruudulle tuosta vaan. Se, mitä minä olin kiinnostunut näkemään, oli oikeaa tieteellistä faktaa, joka tukee jotain tällaista teoriaa.

Jotenkin pitäisi selittää, miksi juuri kylmässä eläville älykkyydestä on ollut hyötyä selviytymisessä, mutta lämpimässä eläneille vastaavaa hyötyä ei ole ollut. Mainitsemallesi rasvakerrokselle on selvä yhteys. Kylmässä siitä on hyötyä, lämpimässä ei. Älykkyys on minusta niin paljon monimutkaisempi asia, että tuota yhteyttä on vaikea nähdä. Oleellista on se, että ennen teollista vallankumousta kaikissa ympäristöissä eläville ihmisille elämä on ollut taistelua selvitymisestä.

Lainaus
3. Annat ymmärtää jäsen Jackin puhuvan luuloistaan mutta itse väität ihmiskunnan älykkyyden tulevan korjaantumaan geeniteknologian avulla pienehköllä aikajänteellä. Väitteen kokoluokka ja sinun varmuutesi asian toteutumisesta huomioiden, eihän sellaisesta ole näytön hiventäkään.

Siis pienehköllä suhteessa ihmisen evoluution aikaskaaloihin, esim. siihen mainitsemaasi 1000:en vuoteen, ei välttämättä pienehköllä meidän ihmisyksilöiden kannalta. Minun on vaikea nähdä oikeastaan mitään syytä, miksei se tulisi toteutumaan. Teknologia yksittäisten geenien muunteluun on jo nyt olemassa. Tietomme älykkyyden perinnöllisyydestä on jo suht hyvä ja jatkuvasti lisääntyy. On vain ajan kysymys kunnes pystymme tarkalleen paikantamaan älykkyyttä ohjaavat geenit. Tämäkin tulee tapahtumaan suht pian, koska ihmisen geenisekvenssointi halpenee jatkuvasti. Hyvin pian jokaisella ihmisellä on mahdollisuus saada koko DNA:nsa sekvenssoitua mitättömällä hinnalla. Se, tietenkin vie ehkä vielä jonkin verran aikaa, että etiikan puolella totumme ajatukseen, että lapsemme eivät olisikaan täysin "luomuja", eli kantaisi 100%:sti äitinsä ja isänsä geenejä, vaan jossain määrin parannettuja painoksia vanhemmistaan. Tässä lähtölaskenta alkaa selvien "virheiden" korjaamisesta, eli perinnöllisten sairauksien eliminoinnista. Tämäkin on jo käytännön tasolla.

Minusta voimme korkeintaan kinastella siitä, tuleeko tämä tapahtumaan vielä tämän vuosisadan aikana vai meneekö siihen pidempään, mutta puhtaasti tieteellisenä kysymyksenä siinä ei minusta ole missään tapauksessa kyse samanlaisesta asiasta kuin vaikkapa, että tuleeko ihmiskunta koskaan levittäytymään koko galaksiin tai vastaavasta.

Lainaus
Jos nyt alkuun mahdollista, niin miten muutos tulee niin yleiseksi, että se esiinnostamallasi 100 vuoden "silmänräpäyksellä" vaikuttaa olennaisesti. Tekniikan pitäisi olla ensinnä jokaisen saatavilla aspiriinina ja yleisempien uskontojen hyväksymää.

Tekniikka tulee tosiaan kehittymään aspiriinin tasolle. Kyse on jälleen vähän siinä, kun katsomme lentämistä 100 vuotta taaksepäin. Silloin kukaan ihminen ei ollut lentänyt Atlantin yli. Nyt saat lentolipun Amerikkaan muutamalla satasella, eli luokkaa muutaman päivän palkallasi. Olet oikeassa, että asiaan tulee liittymään merkittävämpiä eettisiä kysymyksiä kuin vaikkapa lentämiseen, mutta itse sanoisin tämän näkyvän vain niin, että seurauksena on se, että osa porukasta jatkaa luomulinjalla ja osa valitsee parannetun geenimateriaalin. Pelkästään jo tämä johtaisi ihmisen keskimääräisen älykkyyden nousuun. Niitä luomuihmisiä saatettaisiin tulevaisuudessa kohdella kuin ortodoksijuutalaisia Israelissa tai amisheja USA:ssa, eli heidän annetaan puuhastella omissa oloissaan, mutta muu yhteiskunta pyyhältää kaukana edellä.

Lainaus
Tekniikan käytön pitäisi implementoitua vallitseviin lisääntymistapoihin, jo se on epäuskottavaa.

Lisääntymistavoissa on tapahtunut valtava murros viimeisen 100 vuoden aikana ehkäisyvälineiden ja lapsikuolleisuuden alenemisen ansiosta. Ja siis jopa koeputkitouhusta on tullut muutenkin arkipäivää. Tästä hyppäys siihen, että koeputkitouhu on se normitapa hankkia se yksi tai kaksi lasta, jonka perhe kaikkiaan tulee hankkimaan, ei ole kovin suuri. Ihmiselle evoluution kehittämä lisääntymistapa, eli se, että harrastetaan suojaamatonta seksiä jatkuvasti ja aikuinen nainen on raskaana tai imettäjänä suurimman osan aikuiselämästään, on jo kauan taaksejäänyttä aikaa.

Lainaus
Ajatus hiemankaan pidemmälle miettien sisältää vastenmielisiä sävyjä, samaan aikaan kun toisia syytetään rasisteiksi tosiasioiden kertomisesta, halutaan käytännössä ihmiskunnan geenijalostusta, ettei ilmeisistä nykyeroista tarvitsisi keskustella.

Mikä tuossa geenijalostuksessa on vastenmielistä? Se tarkoittaa sitä, että ihminen pääsee geenien herraksi. Ihminen olisi siis ensimmäinen eliökappale tällä planeetalla, joka ei olisi geeniensä ohjaama, vaan ohjaisi geenejä. Tässä on kyse ihan eri asiasta kuin siinä, että ihmisyksilöitä kohdellaan eriarvoisesti heidän geeniperimänsä mukaan. Minä en usko, että geenimanipulaatiota kehitetään siksi, että nykyeroista ei tarvitsisi keskustella. Tämä olisi minusta varsin omituinen peruste. Syy on se, että sille tulee olemaan kysyntää. Mieti sitä, miten suuriin uhrauksiin vanhemmat ovat nykyisin valmiita saadakseen lapselleen mahdollisimman hyvän elämän. Tästä ei ole pitkä askel siihen, että he haluaisivat saada lapselleen korkean älykkyyden geenit.

Ajattele henkilöä, joka ei ole erityisen älykäs. Hän kuitenkin uskoo tulevansa rakastamaan tulevaa lastaan hyvin paljon ja tulee haluamaan hänelle mahdollisimman hyvää. Kerro minulle yksi syy, miksi hän haluaisi pitää kiinni siitä, että ne lapsen älykkyysgeenit tulevat häneltä itseltään sen sijaan, että ne tulisivat joltain häntä selvästi älykkäämmältä. Käsittääkseni spermapankeissa älykkäiden ihmisten sperma on selvästi halutumpaa kuin tyhmien. Miksi näin, jos vanhemmille syntyvän lapsen älykkyys olisi yhdentekevää?

Lainaus
Pisteenä päälle, sen pitäisi olla vallitseva käytäntö erityisesti tyhmimpien alueilla ja islamin hallitsemassa maailmassa.

Ei tarvitse olla. Kuten jo kirjoitin, ihmiskunnan kehitys vaatii sitä, että sen keskuudessa on tarpeeksi älykkäitä ihmisiä.

Ja tietenkin älykkyyden kehitys tulee tuhoamaan uskonnot ja siinä islamin mukanaan.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 12.01.2016, 18:40:30
Mitä kylmyyteen tulee, niin ei se kylmyys itsessään vaan tulevaisuuteen varautuminen. Keino pärjätä yli ajan milloin ei saada satoa.

Ja onko tässä eroja maailman eri aluiden välillä ja korreloiko se jotenkin kylmyyden kanssa? Ja ennen kaikkea, onko tämä ainoa ihmisen älykkyyttä ajanut asia viimeisen muutaman tuhannen vuoden aikana? Kuten mainitsin, ihmisten välinen toiminta (sekä yhteisön sisällä että toisia yhteisöjä kohtaan) on vaikuttanut ihmisen älykkyyteen paljonkin. Minusta on päivänselvää, että ihminen lajina ei olisi kehittynyt niin älykkääksi kuin on, ellemme olisi sosiaalinen laji. Monet muut älykkäät lajit (esim. delfiini, simpanssi) ovat myös sosiaalisia.

Lainaus
Minä tai kuka hyvänsä toki haluaisimme, että mustatkin olisivat älykkäitä mutta kun eivät ole.  USA:n koulujen SAT-tulokset ovat heillä paljon heikompia kuin valkoisilla.

No, mitä USA:n koulujen SAT-tulokset ovat vaikkapa intialaisten kohdalla? Intia on lämpötilaltaan ihan samanlaista seutua kuin Afrikkakin.

Entä sitten ihmiskunnan historiallinen kehitys? Miksi ensimmäiset sivistyksen askeleet tehtiin Afrikassa (Egypti), Intiassa (Indus) ja Lähi-Idässä (Mesopotamia), joissa on kuuma, eikä esim. Suomessa, jos kylmän Suomen asukkaat olivat niitä älykkäimpiä ja näiden seutujen asukkaat tyhmiä? Oikeastaan Suomi on ollut maailman teknologisen kehityksen takapajula ihan viimeistä n. 50:ä vuotta lukuunottamatta. Miten tämä on ollut mahdollista, jos suomalaiset kylmän alueen kansana ovat niin hemmetin fiksuja? Miksi Suomessa saamelaiset, jotka elävät kaikkein kylmimmissä oloissa, ovat niitä kauimpana kehityksestä olevia? Saamelaisten perinteinen elintapa, eli poronkasvatus, on aika lähellä sitä, mitä niissä savimajoissa elävät afrikkalaisetkin ovat tehneet.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 12.01.2016, 18:56:02
Missä ja koska esihistoriassa ihmispopulaatio on paikallisesti kasvanut niin suureksi että ruoka tai muut resurssit on tämän vuoksi loppunut?

Ok, jos tuo ei ole rajoittanut ihmispopulaation kokoa, niin mikä sitten? Lukuunottamatta ihan viime vuosisatoja ja teollista vallankumousta, ihmiskunnan väestönkasvu on ollut todella hidasta, eikä tämä takuulla ole johtunut siitä, että olisi käytetty ehkäisymenetelmiä ajatuksella, että meillä taitaakin noita kakaroita olla jo ihan tarpeeksi, josko lopetettaisiin se lastenteko.

Lainaus
Ruoan kanssa on ollut ongelmia mutta ne ovat olleet enneminkin sääilmiöistä johtuvia katovuosia. Ainakin Pohjois-Euroopassa kaikki suuret populaation harvenemiset ovat liittyneet juuri kylmien tai muuten huonojen säiden aiheuttamiin katovuosiin.

Siis eihän sen populaation koon rajoittumisen ole mikään pakko tulla esiin niin, että tapahtuu jokin suuri populaation harveneminen. Jos paikka X pystyy elättämään vaikkapa 1000 ihmistä, niin sen rajan tullessa vastaan porukkaa alkaa sieltä heikoimmasta päästä kuolemaan ennen kuin ehtivät lisääntymisikäisiksi niin, että populaatio pysyy tuon rajan alapuolella. Jos ihmiskunta olisi kasvanut oikeasti sillä teoreettisella eksponentiaalivauhdilla, jonka biologiamme sallii, jos mitään resurssien asettamia rajoituksia ei ole, niin väestönkasvu olisi muistuttanut sitä, mitä se on nyt teollisen vallankumouksen aikaan ollut, eikä sellaista paikoillaan laahaavaa, jota se historiallisesti oli.

Lainaus
Jos näin olisi kuitenkin jossain käynyt niin ongelma, että ihmispolulaatio kasvaa liian suureksi sen takia että ruokaa on yllinkyllin on aikalailla erilaatuinen ongelma, eikä tämän ongelman ratkaiseminen vaadi älykkyyttä yksilötasolla. Tämähän ratkaistaan voimalla. Jos ruokaa kuitenkin on niin se syö joka on vahvin.

Miksi välttämättä voimalla? Mitä jos minä käytän älykkyyttäni ja onnistun manipuloimaan heimon muut jäsenet puolelleni? Sinä sitten siinä heilut kivikirveinesi yksinäsi, kun me kymmenen keihästämme sinut kuin lampaan. Juuri tämä oli pointtini, eli ihmisen älykkyyden kehityksessä sosiaalisella älykkyydellä on ollut valtava merkitys ja siitä on ollut selvä valintahyöty, että on osannut toimia sosiaalisesti fiksusti. Ja minun pointtini oli se, että tällä tekijällä on ollut merkittävin vaikutus siellä, missä ihmistiheys on ollut suuri ja pienempi siellä, missä se on ollut pieni. Minusta se "kylmä tekee älykkääksi" on siis ihan liian yksinkertainen malli. Se on mahdollinen, mutta vaatii minusta kyllä vahvemman empiirisen todistuksen pelkän teoreettisen pyörittelyn lisäksi.

Lainaus
Ihan eri tason ongelma on se, että ruokaa ei ole kenellekään. Ei edes niille voimakkaimmille. Vaikka olisit miten voimakas niin sinulla ei ole ruokaa talven yli pelkästään voimaa käyttämällä.

Aivan, mutta nyt kysymys on, että miksi ruuan hankkiminen kuumilla alueilla olisi vaatinut vähemmän älykkyyttä kuin kylmillä. Tämä voi päteä, mutta itsestäänselvä asia se ei minusta ole.

Miksi ihmislaji (homo sapiens) ylipäänsä kehittyi älykkääksi juuri Afrikassa, eikä sen sijaan vaikkapa jossain muualla päin maailmaa kylmemmissä oloissa jokin toinen ihmisapinalaji (tai jokin ihan muu nisäkäslaji) kehittynyt älykkääksi? Jotenkin vaikuttaisi siltä, että juuri Afrikan oloissa älykkyys oli asia, joka loi menestysmahdollisuuden.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Siili - 12.01.2016, 19:36:52
Jotenkin pitäisi selittää, miksi juuri kylmässä eläville älykkyydestä on ollut hyötyä selviytymisessä, mutta lämpimässä eläneille vastaavaa hyötyä ei ole ollut.

Minusta ennakointi olosuhteissa, joissa ravinnon saantimahdollisuudet ja pukeutumisvaatimukset  vaihtelevat huomattavasti kuukausien pituisessa rytmissä, vaatii enemmän älyä kuin ennakointi pelkästään vuorokauden valorajoitteisen ajan yli.  Eikö sinusta? 

Looginen selitys ei tietenkään välttämättä ole oikea selitys.  Kylmän talven merkityksestä älykkyyden evoluution kehitykseen ovat kuitenkin argumentoineet ihan tutkijankoulutuksen saaneet ihmiset, ei pelkästään sovinistiset mutuilijat.  Seuraavassa näitä hypoteeseja käy läpi blogisti, joka ei itse usko tuohon selitykseen älykkyyden evoluutiossa. 

https://www.psychologytoday.com/blog/unique-everybody-else/201211/cold-winters-and-the-evolution-intelligence

Tuskinpa hänkään viitsisi argumenttejaan esittää, jos talven vaikutus älykkyyden evoluutioon olisi ihan huuhaa-ajatus.  Ehkäpä saat häneltä polttoainetta omille skeptisille näkemyksillesi.  Kaveri tosin ei ole mikään tutkija (maisterin paperit ilman mitään kiinnitystä mihinkään yliopistoon). 

https://www.psychologytoday.com/experts/scott-mcgreal-msc

Lehti puolestaan on suurelle yleisölle tarjottava populaarijulkaisu: 

https://en.wikipedia.org/wiki/Psychology_Today


Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 12.01.2016, 20:01:24
Aivan, mutta nyt kysymys on, että miksi ruuan hankkiminen kuumilla alueilla olisi vaatinut vähemmän älykkyyttä kuin kylmillä. Tämä voi päteä, mutta itsestäänselvä asia se ei minusta ole.

Et nyt oikeastaan vastunnut yhdessäkään kappaleessa pointtiini. Ei pointti ollut se, että ruoan hankkiminen on vaikeata vaan tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata. Ja ellet pysty ennustamaan tulevaisuutta niin kylmässä kuolet 100% varmuudella. Lämpimässä et kuole.

Jos ajatellaan sitä mikä rajoittaa ihmispopulaation kasvua niin mekanismi on populaationkin yhteydessä ihan sama. Talvi tappaa ihan koko ihmispopulaation jos populaatio ei osaa siihen varautua. Lämpimässä populaatio ei kuole.

Kyllä haasteita on huomattavasti enemmän ilmastossa jossa on talvi kuin ilmastossa jossa ei ole talvea. Tämän nyt ymmärtää tänäpäivänäkin vaikka meillä on jopa kaikki hilavitkuttimet. Pelkästään tänä aamuna töihin pääseminen vaati monelta melkoisia älyllisiä ponnistuksia vaikka ollaan yhdessä kehittyneimmistä länsimaista.

Ihmisen sosiaalisuudesta älyn kehittymiseen olen ihan samaa mieltä. Mutta tuokaan sinun pointti ei oikeastaan vastannut ihan siihen mitä ajoin takaa. Silloin kun on ruokaa yllinkyllin voit toki saada ruokaa myös älyllä. Mutta tällaisessa tapauksessa saat sitä myös aina voimalla. Voimallahan saat ruokaa tänäkin päivänä. Mutta kylmässä ei ole voimavaihtoehtoa olemassakaan. Voimalla et voi koskaan saavuttaa mitään vaan kaikki kuolee ellei joku osaa aidosti varautua tulevaisuuteen.

Et muuten kommentoinut mitenkään sitä, että miksi zulukielestä puuttuu kaikki abstraktit ja temporaaliset ilmaukset käytännössä kokonaan ja liittyykö tällainen asia abstraktin ja temporaalisen ajattelun kykyyn millään tavalla? Jos kielessä ei ole edes menneisyyttä ja tulevaisuutta kuvaavaa sanaa niin miten ihmeessä voit ennustaa tulevaisuutta ja varautua siihen?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Border guard - 12.01.2016, 20:13:34
Voihan olla, että kylmä talvi ei ole älykkyyden evoluutiossa olennainen. Tieteellistä näyttöä asiasta on lähes mahdotonta saada.

Joka tapauksessa tutkimuksissa afrikkalaiset ovat toistetusti pärjänneet huonommin älykkyyttä vaativissa testeissä. Kyse ei ole yksin Vanhasen tutkimuksista, vaan mm. PISA-testeissä on tullut vastaavat tulokset. Myös 2. polven somalimaahanmuuttajat pärjäävät testeissä erittäin huonosti, vaikka VTV:n tutkimuksen mukaan vika ei ole asenteissa tai motivaatiossa. Selvästi Afrikassa jokin tekijä on suosinut älykkyyden sijaan muita ominaisuuksia (esim. nopeutta). Huonoa pärjäämistä älykkyystesteissä voi tietysti selitellä kaikella muulla kuin älykkyydellä, mutta jos toistetusti älykkyystestitulokset ovat huonoja, niin eikö olisi luonnollista etsiä syytä älykkyydestä?

https://www.vtv.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2015/perusopetus_ei_turvaa_maahanmuuttajaoppilaille_samanlaisia_mahdollisuuksia_kuin_kantavaestolle.5858.news
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/totto.pdf

Keskustelua aiheesta: http://hommaforum.org/index.php/topic,59934.msg1955452.html#msg1955452
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jack - 13.01.2016, 01:15:56
Jos älykkyydellä ja geenien eteenpäin siirtymisellä ei ole enää mitään yhteyttä, niin eikö älykkyys kuihdu pois valitsijatekijänä ihan riippumatta siitä, sekoittuvatko älykkäät populaatiot vähemmän älykkäisiin?

Älykkyys ei ole edellytys lisääntymiselle ja lajin säilymiselle. Suurin osa laajalle levinneistä ja hyvin selviytyvistä lajeista ei ole erityisen älykkäitä. Syy siihen, miksi nimenomaan ihmiselle on kehittynyt korkeampaa älykkyyttä, on luultavasti yhtä sattumanvarainen kuin se, miksi leijonalle on kehittynyt voimaa, ja kalalle on kehittynyt pyrstö. Älykkyydestä on ollut hyötyä ihmisapinoille ja heistä polveutuville ihmisille siinä ympäristössä, missä he ovat eläneet. Leijonat ja kalat eivät ole sitä tarvinneet.

Kuten tiedetään, evoluutiolla ei ole suuntaa eikä tarkoitusta. On täysin mahdollista, että ihmiskunta on jo saavuttanut älyllisen kehityksensä huipun. Harjoittelulla ja koulutuksella voidaan vielä puristaa viimeiset reservit käyttöön, mutta sitten on keinot käytetty.

Älykkyydellä ei ehkä enää ole samanlaista merkitystä valitsijatekijänä kuin joskus aikaisemmin. Älykkyyden merkitys saattaa ilmetä jopa käänteisesti siten, että vähiten älykkäät lisääntyvät eniten.

Jos ihmiskunnan älykkäin osa ei olisi puuttunut millään tavalla ihmiskunnan vähemmän älykkään osan lisääntymismahdollisuuksiin, mikä olisi tilanne silloin?

Ainakaan Afrikassa ei olisi meneillään nykyisen kaltaista väestöräjähdystä vaan AIDS-räjähdys, Ebola-räjähdys, nälänhätäräjähdys ja niiden seurauksena väestökato. Luonto olisi hoitanut ongelman niin kuin sillä on tapana ne hoitaa silloin, kun jonkin lajin populaatio kasvaa liian suureksi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Hämeenlinnan Oraakkeli - 13.01.2016, 01:21:32
Oma älykkyysosamääräni lienee lähellä nollaa sillä en kertakaikkiaan keksi mitään syytä että miksi näitä Imatuloisia tänne otetaan. Edes neutraali suhtautuminen ei onnaa. Ajattelee asiaa miltä kantilta tahansa niin näistä on vain ja ainoastaan haittaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jepulis - 13.01.2016, 02:05:15

Lainaus
Sinänsä lahjakkaita itse ihmiskunnalle tulee riittämään, vaikka ihmisiä syntyisi yksistään afrikassa mutta on ero, missä ympäristössä huiput saa edellytykset tuottaa sitä paljon puhuttua geenitekniikkaa. Afrikassa voi hyvin olla maailman älykkäin kellokäyrän äärihuippu nainen jo nytkin. Hän kuitenkin ehkä valmistaa maailman parasta jamssilettua tyhmälle onnelliselle miehelleen.

Niin? Ja siis mikä sinusta on oletettua kehitystä, se, että kyseinen nainen (tai siis hänen tyttärensä) tulee paistamaan jamssilettua aina ja iänaikaisesti vai se, että
Ei tarvitse olettaa mitään. Esimerkin nainen paistaa lettua ikuisesti. Tytär paistaa, ei tyttäreen ole siirtynyt rahtuakaan äitinsä, sen hypoteettisen piiloviisaan, älykkyydestä. Hänen, joka myöskään ei ole suomalaisittain varsinaisesti kovin älykäs, koska hän ei ole treenannut muuta kuin jamssiletun paistoa. Ei edes lihakset synny treenaamatta, oli edellytykset kuinka korkeita tahansa. Hypoteettisen henkilön mies oli afrikkalaista keskitasoa. Suomesta he ei ole edes kuulleet, mistä lie repäisit ajatuksen tännetulosta. Suvaintifreudilaisuutta?

Afrikkalaisen älykkyysosamäärä ei sijoitu edes maailman keskiarvoon vaan paljon alle. *) Edward Duttonin tutkimuksen mukaan (https://edwarddutton.files.wordpress.com/2013/07/intell-928.pdf) kantasuomalaisten älykkyys on puolestaan euroopan paras. Afrikkalaisilla ei ole suomalaisille mitään annettavaa edes seulomalla parhaat, koska seulonnankin vaikutus päättyisi vääjäämättä sukupolvessa 2.

Afrikkalaisen sijoittaminen Suomeen vaikuttaa alentavasti myös kantasuomalaiseen. Suomalaisen ympäristö saavuttaa paras potentiaalinsa häiriintyy. Ruotsissahan tulos on jo pisatutkimuksien kautta nähty. Ne on romahtaneet.

Meillä on tiettyjä muita heikkouksia mutta voimme sanoa ihan varmasti älykkyys on suomalaisten geneettinen erityispiirre. Valitettavasti se ei koske jokaista. On paljon äärimmäisen lahjatonta väkeä. Se näkyy nykyisen ja useiden edeltävien hallitusten kyvyttömyytenä. He osaavat korkeintaan näyttää pätevänsä. On ilmeistä, että älykäs ihminen ei nykyaikaisessa suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä saa kunnon asemaa. Tämä johtunee median asemasta, joka varmistaa ankkurina ettei fiksu voi kelvata. Fiksuista tulee sellaisia kuin Halla-aho, Eija-Riitta Korhola tai jopa Väyrynen. Hylkiö, oli ideoiden asiaperustelut kuinka vedenpitäviä. Sensijaan imelille tyypeille kellokäyrän alapäästä kuten Petteri Orpo ja Jari Lindtström riittää tärkeimpien ministerien pestejä jakoon. Huhhuh.


Ja mitä muuten tulee järkeä vailla olevaan ideaasi siitä, että geeniteknologialla tehtailtaisiin älykkäämpää väkeä ikäänkuin itsestäänselvästi ja lähitulevaisuudessa: Jos jo nykyisetkin helpot ja ilmaiset mahdollisuudet älykkyyden suhteellisesta lisäämisestä jätetään käyttämättä, mihin riittää se ettei oteta afrikkalaisia ja arabeja kun muut ottavat, suhtaudun varsin skeptisesti, että samaan tulokseen pyrkivään geenijalostukseen yleisellä tasolla joku uhraa vielä oikeita varojakin. Niitä samoja varoja, joita ei enää ole kun on otettu niitä arabeja.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Procol Haram - 13.01.2016, 02:18:34
Mitäs tollakaan on väliä, kun enää ei millään ole mitään väliä. Äly ämpäriin ja kilju käymään vanhan viiskulman reseptin mukaan. Noh nyhhän on nih, et juna meni justiinsa. Kiljupänikkä pihisemään ja kansalaisraivo kohoaa stratosäffääreihin kun vokkkikeisarit keskittyvät afrikan kalankuljetusähvääreihin, punainen puolikuu paistaa taivaalla ja stadin kundit ihmettelee kun jaappanissa hirohitotkin nauraa eurohuijatuille.
Äly ja kätevyys eivät aina kättele, liipasinsormi kun hangesta nousee.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 13.01.2016, 08:29:42
Afrikkalaisen älykkyysosamäärä ei sijoitu edes maailman keskiarvoon vaan paljon alle. *) Edward Duttonin tutkimuksen mukaan (https://edwarddutton.files.wordpress.com/2013/07/intell-928.pdf) kantasuomalaisten älykkyys on puolestaan euroopan paras. Afrikkalaisilla ei ole suomalaisille mitään annettavaa edes seulomalla parhaat, koska seulonnankin vaikutus päättyisi vääjäämättä sukupolvessa 2.

Se on jännä että tuollaisen tutkimuksen voi tehdä suomalaisista ja sanoa, että "suomalaisten saama vähäinen nobeleiden määrä johtuu suomalaisten luonteenpiirteestä eli loppupeleissä geeneistä". Minusta tuossa ei ole mitään ihmeellistä enkä pane tutkimusta suomalaisena millään tavalla pahakseni on tällaisen tutkimuksen lopputulos mikä tahansa. Päinvastoin se lisää tietoa omasta suomalaisuudestanikin ja antaa mahdollisuuden poliittisilla päätöksillä parantaa asiaa.

Mutta teehän samankaltainen tutkimus ihan mistä tahansa ominaisuudesta Afrikassa (,paitsi peniksen pituudesta) niin seuraksena on karmea älämölö rasismista. Tällaisella ei saavuteta yhtään mitään. Kaikista vähiten afrikkalaisten itsensä kannalta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 13.01.2016, 10:18:38
https://www.psychologytoday.com/blog/unique-everybody-else/201211/cold-winters-and-the-evolution-intelligence

Tuskinpa hänkään viitsisi argumenttejaan esittää, jos talven vaikutus älykkyyden evoluutioon olisi ihan huuhaa-ajatus. 

En ole sanonut, että kylmä -> älykkyyden suosiminen evoluutiossa on "huuhaa-ajatus". Olen jopa sanonut, että se on loogiselta kuulostava ajatus. Se, mistä olemme näköjään sinä, minä ja hän samaa mieltä, on se, että loogiselta kuulostava ei vielä tarkoita sitä, että se olisi tieteellisesti totta. Etenkin ihmistutkimus on ollut kautta historian täynnä loogiselta kuulostavia ajatuksia, jotka ovat osoittautuneet vääriksi.

Mutta kiitos joka tapauksessa tuosta artikkelista. Suosittelen sen lukemista kaikille, jotka haluavat jatkaa tällä Lynn-linjalla, jottei minun tarvitse naputella kaikkea uusiksi, mitä tuo tyyppi tuossa kirjoituksessaan sanoo.

Lainaus
Ehkäpä saat häneltä polttoainetta omille skeptisille näkemyksillesi.  Kaveri tosin ei ole mikään tutkija (maisterin paperit ilman mitään kiinnitystä mihinkään yliopistoon). 

Tittelit eivät tässä paina, etenkin kun on kyse alasta, jonka käsittelemät asiat ovat suht helppoa ymmärtää ihan perus talonpoikaisjärjellä. Oleellinen asia tässä on se, että hän selvästikin oli tutustunut alan julkaisuihin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 13.01.2016, 10:56:43
Et nyt oikeastaan vastunnut yhdessäkään kappaleessa pointtiini. Ei pointti ollut se, että ruoan hankkiminen on vaikeata vaan tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata. Ja ellet pysty ennustamaan tulevaisuutta niin kylmässä kuolet 100% varmuudella. Lämpimässä et kuole.

Jaa, millä perusteella et kuole? Heitetään sinut keskelle Australiaa ja katsotaan, kuinka kauan pysyt hengissä. Lämpötila on tällä hetkellä 38 astetta Alice Springissä (katsoin kartasta, että se on suht keskellä Australiaa).

Ja miksei tuo tulevaisuuden ennustamisjuttu pätenyt ennen homo sapiensin Afrikan savanneilla syntyä koko maailmaan levinneisiin homo erectukseen ja Neanderthalin ihmiseen? Miksi me, jotka täällä nyt tätä naputtelemme, olemme Afrikasta lähtöisen homo sapiensin jälkeläisiä, emmekä noiden kahden jääkausien kylmyydessä kärvistelleiden (tai nykytiedon mukaan meissä on jonkin verran Neanderthalin ihmistä, mutta oleellista on se, että homo sapiens syrjäytti Neanderthalin ihmisen pohjoisilla seuduilla, ei päinvastoin)? Miksi nykyinen älykäs ihminen kehittyi siellä lämpimässä, jos juuri siellä älykkyydestä ei ollut erityistä valintaetua, mutta ei kehittynyt kylmemmillä seuduilla, jossa siitä olisi ollut hyötyä?

Lainaus
Jos ajatellaan sitä mikä rajoittaa ihmispopulaation kasvua niin mekanismi on populaationkin yhteydessä ihan sama. Talvi tappaa ihan koko ihmispopulaation jos populaatio ei osaa siihen varautua. Lämpimässä populaatio ei kuole.

Miten niin ei? Mainitsemani veden puute, joka on hyvin yleinen ongelma aavikko-olosuhteissa eläville ihmisille tappaa ihmisen ihan yhtä varmasti kuin kylmyyskin. Ja onko oikeasti jotain todisteita siitä, että talvi olisi jossain tappanut kokonaisia populaatioita? Pahimmat talvet ovat tietenkin arktisissa olosuhteissa elävillä, esim. inuiiteilla. Tuon siilin artikkelin mukaan kuitenkaan arktisilla kansoilla ei ÄO ole mitenkään erityisen korkea.

Ja vielä, yksi tärkeimmistä ihmisen totaalisista tappajista on toinen ihminen. Ja sotiminen vaatii älykkyyttä, koska siinä pitää saada koko heimo toimimaan koordinoidusti yhteen, todennäköisesti enemmän kuin melkein mikään muu. Ja sotimisen merkityksessä selviytymiselle todennäköisesti merkittävää on ollut ihmistiheys, ei ulkoilman lämpötila. Mitä tiheämmässä ihmiset asuvat, sitä todennäköisemmin ne tulevat sotimaan toisiaan vastaan.

Lainaus
Kyllä haasteita on huomattavasti enemmän ilmastossa jossa on talvi kuin ilmastossa jossa ei ole talvea. Tämän nyt ymmärtää tänäpäivänäkin vaikka meillä on jopa kaikki hilavitkuttimet. Pelkästään tänä aamuna töihin pääseminen vaati monelta melkoisia älyllisiä ponnistuksia vaikka ollaan yhdessä kehittyneimmistä länsimaista.

Ok, ole hyvä ja selitä minulle, miksi jääkaudella ihan mannerjään reunalle levittäytynyt homo erectus ei ollut se, joka kehittyi evoluutiossa älykkääksi, vaan se älykäs ihminen syntyi Afrikan savanneilla?

Lainaus
Ihmisen sosiaalisuudesta älyn kehittymiseen olen ihan samaa mieltä. Mutta tuokaan sinun pointti ei oikeastaan vastannut ihan siihen mitä ajoin takaa. Silloin kun on ruokaa yllinkyllin voit toki saada ruokaa myös älyllä. Mutta tällaisessa tapauksessa saat sitä myös aina voimalla. Voimallahan saat ruokaa tänäkin päivänä.

No, et saa. Jos alat uhoilla voimallasi, joudut todennäköisesti vankilaan. Tämä kuvaa juuri sitä, että ihminen sosiaalisesti paljon monimutkaisempana lajina kuin vaikkapa leijona, on sellainen, jossa niillä sosiaalisilla kyvyillä on merkitystä sen suhteen, miten geenit siirtyvät eteenpäin. Ja vielä, mitä tuohon voimaan tulee, niin vaikka voima tuo voiton 1 vs. 1 tappelussa, niin en ole mitenkään varma, että se enää toimii 20 vs. 20 tappelussa, vaan siellä sillä älykkyydellä on merkitystä. Ihminen ei lajina ole mitenkään erityisen vahva. Oikeastaan ainoa fyysinen ominaisuus, jossa olemme aika korkealla eläinkunnan keskuudessa, on kestävyys. Jaksamme juosta pidempään kuin nelijalkaiset eläimet. Jos vahvuudesta olisi ollut merkittävästi hyötyä evoluutiossa, se olisi kehittynyt merkittävämmäksi ominaisuudeksi. Ei ole, vaan älykkyys on se tärkein.

Lainaus
Mutta kylmässä ei ole voimavaihtoehtoa olemassakaan. Voimalla et voi koskaan saavuttaa mitään vaan kaikki kuolee ellei joku osaa aidosti varautua tulevaisuuteen.

Tämä on edelleen hypoteesi, jota et ole todistanut todeksi. Se on myös vaikeuksissa aktisten kansojen kohdalla, joiden pitäisi siis olla huippuälykkäitä, mutta ovat keskitasoa tai jopa sen alle.

Lainaus
Et muuten kommentoinut mitenkään sitä, että miksi zulukielestä puuttuu kaikki abstraktit ja temporaaliset ilmaukset käytännössä kokonaan ja liittyykö tällainen asia abstraktin ja temporaalisen ajattelun kykyyn millään tavalla? Jos kielessä ei ole edes menneisyyttä ja tulevaisuutta kuvaavaa sanaa niin miten ihmeessä voit ennustaa tulevaisuutta ja varautua siihen?

En nähnyt mitään tuollaista kirjoituksessasi, jota kommentoin. Mihin tuo väitteesi perustuu? Wikipediasta  (https://en.wikipedia.org/wiki/Zulu_language#Grammar_2)kopioituna zulukielen kieliopin verbimuotoihin liittyen:"Its verbal system shows a combination of temporal and aspectual categories in their finite paradigm. Typically verbs have two stems, one for Present-Indefinite and another for Perfect." (painotus minun)

Wikipediasta löytyy myös seuraava suora esimerkki:"Sihambile izolo. = We went yesterday." Miten ihmeessä voit sanoa, että zulukielestä puuttuu menneisyyttä kuvaava ilmaus?

Kyseinen wikiartikkeli ei myöskään mainitse mitään siitä, ettei zulukielessä olisi abstrakteja ilmauksia (abstraktit ilmaukset mainitaan artikkelissa kerran ja niiden sanotaan kuuluvan substantiiviluokkaan 14). Mihin tämä väitteesi siis perustuu?

Kiinan kielestä puuttuu kokonaan eri verbimuodot (samoin kuin substantiivien sijamuodot), mutta tietenkin sillä pystyy ilmaisemaan menneitä tapahtumia.

Suomen kielestäkin puuttuu futuuri verbimuotona (kuten sellainen on vaikkapa ranskassa). Periaatteessa sellainen on muoto "tulla tekemään", mutta käytännössä tätä ei kukaan käytä etenkään puheessa, vaan tulevaisuudesta puhuttaessa käytetään lähes poikkeuksetta preesensiä ("minä menen kauppaan huomenna"). Tarkoittaako tämä sitä, että suomen kielellä ei voisi ilmaista tulevaisuutta koskevia asioita? No, ei tietenkään. Täysin absurdi ajatuskin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 13.01.2016, 11:27:40
Jos älykkyydellä ja geenien eteenpäin siirtymisellä ei ole enää mitään yhteyttä, niin eikö älykkyys kuihdu pois valitsijatekijänä ihan riippumatta siitä, sekoittuvatko älykkäät populaatiot vähemmän älykkäisiin?

Älykkyys ei ole edellytys lisääntymiselle ja lajin säilymiselle. Suurin osa laajalle levinneistä ja hyvin selviytyvistä lajeista ei ole erityisen älykkäitä. Syy siihen, miksi nimenomaan ihmiselle on kehittynyt korkeampaa älykkyyttä, on luultavasti yhtä sattumanvarainen kuin se, miksi leijonalle on kehittynyt voimaa, ja kalalle on kehittynyt pyrstö. Älykkyydestä on ollut hyötyä ihmisapinoille ja heistä polveutuville ihmisille siinä ympäristössä, missä he ovat eläneet. Leijonat ja kalat eivät ole sitä tarvinneet.

Nyt en pysy perässä tässä "sattumanvarainen" teoriassasi. Sekä leijonalle voimasta että kalalle pyrstöstä on ollut hyötyä niiden geenien eteenpäin siirtymiselle. Ja niin on kaiken järjen mukaan ollut homo sapiens -lajille älykkyydestä. Mikä tässä nyt on se sattumavaraisuus?

Lainaus
Kuten tiedetään, evoluutiolla ei ole suuntaa eikä tarkoitusta. On täysin mahdollista, että ihmiskunta on jo saavuttanut älyllisen kehityksensä huipun. Harjoittelulla ja koulutuksella voidaan vielä puristaa viimeiset reservit käyttöön, mutta sitten on keinot käytetty.

Niin, yksi minun pointeistani oli se, että nykyihminen on ensimmäinen laji maapallolla, jolla on mahdollisuus ravistaa geenien kahleet nilkoistaan pois ja päästä itse oman evoluutionsa herraksi. On siis totta, että geenien monistumiseen perustuvalla luonnonvalinnalla ei ole mitään muuta suuntaa kuin se, että hyvin monistuvat geenit yleistyvät ja muut kuolevat pois. Mutta tämä ei kohta enää päde ihmiseen, vaan ihminen pystyy hyvin pian (siis evolution aikaskaalassa) tietoisilla päätöksillä päättämään sen, mitä geenejä tulevaisuuden ihmiset kantavat. Tälläisella evoluutiolla taas voi sanoa olevan suunnan, se, minkä ihmiset sitten valitsevatkin.

Sitten toinen juttu älykkyyteen liittyen on se, että on hyvin mahdollista, että jälleen evoluution kannalta hyvin lähitulevaisuudessa ihminen kehittää tekoälyn sille tasolle, että se jättää ihmisen kauas taakseen (kun se ylittää ihmisen älykkyyden, se alkaa kehittyä eksponentiaalisesti käyttäessään omaa älykkyyttään itsensä kehittämiseen). Tämä superälykkyys voi hyvin tehdä ihmisestä kuolemattoman (parantaa kaikki sairaudet, poistaa vanhenemisen, jne.). Toki se voi myös pyyhkäistä ihmislajin pois tältä pallolta, koska sille me olemme älykkyydeltämme jossain samalla tasolla kuin se, missä me pidämme nyt muurahaisia. Se, mikä on epätodennäköistä, on se, että kaikki jatkuisi ihan niin kuin nykyisin.

Lainaus
Älykkyydellä ei ehkä enää ole samanlaista merkitystä valitsijatekijänä kuin joskus aikaisemmin. Älykkyyden merkitys saattaa ilmetä jopa käänteisesti siten, että vähiten älykkäät lisääntyvät eniten.

Tämä on mahdollista, mutta ainakaan ihmisen teknologisessa kehityksessä tämä ei ole vielä näkynyt mitenkään. Miksi? Siksi, että ne evoluution vaativat aikaskaalat ovat niin pitkiä, ettei niillä tule olemaan juuri mitään merkitystä. Sanotaan, että juuri tällä hetkellä vähiten älykkäät lisääntyvät eniten. Jotta tällä voisi olla jotain merkitystä koko populaation älykkyyden kehitykseen, tämän pitäisi jatkua muuttumattomana vähintään pari sukupolvea. Kuitenkin kulttuurievoluutiomme on niin valtavan nopeaa, että hyvinkin jo seuraavan sukupolven kohdalla valintapaine onkin ihan toiseen suuntaan. Minun väitteeni on siis se, että vaikka jättäisimme ne scifiltä kuulostavat jutut geenimanipulaatiosta tai superälykkäästä tekoälystä sivuun, niin johtuen ihmisen aikaskaaloihin verrattuna hyvin nopeasta kulttuurievoluutiosta, biologisella evoluutiolla ei ole mitään mahdollisuutta pysyä perässä, vaan se tulee pomppimaan täysin päämäärättä suuntaan tai toiseen ehtimättä vaikuttaa oikeastaan mihinkään luonnonvalinnan keinoin.

Lainaus
Jos ihmiskunnan älykkäin osa ei olisi puuttunut millään tavalla ihmiskunnan vähemmän älykkään osan lisääntymismahdollisuuksiin, mikä olisi tilanne silloin?

No, mikä? Kuten sanottua, ihmiskunnan tieteellinen ja tekninen kehitys ei edes vaadi sitä, että kaikki ihmiset ovat superälykkäitä. Einsteinin suhteellisuusteoria vaati vain sen, että hän oli hyvin älykäs. Sillä, että maailma oli 1905 pullollaan tyhmiä ihmisiä, ei estänyt mitenkään häntä tekemästä tätä tieteellistä läpimurtoa.

Lainaus
Ainakaan Afrikassa ei olisi meneillään nykyisen kaltaista väestöräjähdystä vaan AIDS-räjähdys, Ebola-räjähdys, nälänhätäräjähdys ja niiden seurauksena väestökato.

AIDS on varsin huono populaation kontrolloija, koska se tappaa ennen kaikkea aikuisia. Ebola tappoi 2014-2015 n. 10 000 ihmistä Länsi-Afrikassa. Väestöpyramideissa ei sitä tulla koskaan näkemään. Sitä ei nujerrettu millään lännen laboratorioissa kehitetyllä superlääkkeellä, vaan ihan yksinkertaisilla tartuntatautien leviämisen estämiskeinoilla, eli sairastuneiden ihmisten eristämisellä. Ulkomaiden antama apu teki ehkä sen, että tautiin ei kuollut niin paljon kuin olisi muuten kuollut. Arvioiden mukaan siihen sairastui 26000 ihmistä, joka sekään ei ole mitenkään korkea luku, jolla olisi ollut mitään merkitystä väestönkasvuun.

Mitä nälänhätiin tulee, niin en ole toistaiseksi törmännyt nälänhätään, jonka aikana kyseinen maa ei olisi samaan aikaan vienyt ruokaa maasta ulos. Vaikka nälänhädissä yhtenä tekijänä ovat usein sääolosuhteet (ai, mitenkäs tämä muuten näin, jos siellä lämpimässä ei ollutkaan vaaraa siitä, että ruoka loppuu ja kuollaan nälkään, vaan tämän piti olla uhkana vain kylmillä seuduilla?), niin paljon merkittävämpänä tekijänä lähes aina on ollut valtiojohdon toiminta, eli on haluttikin, että jokin porukka kärsii.

Lainaus
Luonto olisi hoitanut ongelman niin kuin sillä on tapana ne hoitaa silloin, kun jonkin lajin populaatio kasvaa liian suureksi.

Miten määrität "liian suuren"? Afrikan väentiheys on n. kolmannes siitä, mitä se on EU:ssa ja neljännes siitä, mitä se on Itä-Aasiassa. Ja miten määrität luonnon? Eikö kaikki, mitä maapallolla tapahtuu, ole "luontoa" vai onko siitä jotenkin erotettavissa jokin epäluonnolliseksi, jos on, niin mikä sitä on? Onko sitä esim. se, että minulla on päälläni Kiinassa ommeltu villapaita, jonka ansiosta minulla ei ole kylmä, enkä siten siis ole vaarassa kuolla kylmyyteen?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Joker - 13.01.2016, 11:33:41
Niin, yksi minun pointeistani oli se, että nykyihminen on ensimmäinen laji maapallolla, jolla on mahdollisuus ravistaa geenien kahleet nilkoistaan pois ja päästä itse oman evoluutionsa herraksi. On siis totta, että geenien monistumiseen perustuvalla luonnonvalinnalla ei ole mitään muuta suuntaa kuin se, että hyvin monistuvat geenit yleistyvät ja muut kuolevat pois. Mutta tämä ei kohta enää päde ihmiseen, vaan ihminen pystyy hyvin pian (siis evolution aikaskaalassa) tietoisilla päätöksillä päättämään sen, mitä geenejä tulevaisuuden ihmiset kantavat. Tälläisella evoluutiolla taas voi sanoa olevan suunnan, se, minkä ihmiset sitten valitsevatkin.

Mitä tarkoitat tällä? Kotieläinten ja koirarotujen jalostusta? Vai geenimuunneltuja viljelylajikkeita tai bakteereja?
Ja näiden oppien soveltamista ihmisiin varmaankin?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Tabula Rasa - 13.01.2016, 11:39:23
Liian suuri populaatio suhteessa talouden kantokykyyn. Eli huoltosuhde. Huollettavia liikaa suhteessa huoltajiin. Tarkkaa määritelmää tuskin on. Suomen talous terveenä riittää mainiosti suomalaisten elätykseen. Jossain somaliassa ei ole kylliksi kykeneviä hoitajia suhteessa holhottavien määrään. Siksi se ei tule nousemaan. Nykyaikana ei riitä luku ja kirjoitustaito vaan vaaditaan esim medialukutaitoa, korkeamman tason matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa yms tiedeaineita. Puhumattakaan henkisestä pääomasta. Siinä vaiheessa kun täällä tuli uskonpuhdistusta, valistusfilosofiaa, kansallisuusaatteita somalia jatkoi samoilla heimoperinteillä kun tähänkin asti. Tulokset näkee kun lähtee vertailemaan maita keskenään. Suomalaiset rakensivat aluemenetyksistä ja sotakorvauksista huolimatta toimivan yhteiskunnan. Mitä somalit ovat saaneet aikaan viimeiseen sataan vuoteen?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 13.01.2016, 11:45:37

Lainaus
Sinänsä lahjakkaita itse ihmiskunnalle tulee riittämään, vaikka ihmisiä syntyisi yksistään afrikassa mutta on ero, missä ympäristössä huiput saa edellytykset tuottaa sitä paljon puhuttua geenitekniikkaa. Afrikassa voi hyvin olla maailman älykkäin kellokäyrän äärihuippu nainen jo nytkin. Hän kuitenkin ehkä valmistaa maailman parasta jamssilettua tyhmälle onnelliselle miehelleen.

Niin? Ja siis mikä sinusta on oletettua kehitystä, se, että kyseinen nainen (tai siis hänen tyttärensä) tulee paistamaan jamssilettua aina ja iänaikaisesti vai se, että
Ei tarvitse olettaa mitään. Esimerkin nainen paistaa lettua ikuisesti. Tytär paistaa, ei tyttäreen ole siirtynyt rahtuakaan äitinsä, sen hypoteettisen piiloviisaan, älykkyydestä. Hänen, joka myöskään ei ole suomalaisittain varsinaisesti kovin älykäs, koska hän ei ole treenannut muuta kuin jamssiletun paistoa. Ei edes lihakset synny treenaamatta, oli edellytykset kuinka korkeita tahansa. Hypoteettisen henkilön mies oli afrikkalaista keskitasoa. Suomesta he ei ole edes kuulleet, mistä lie repäisit ajatuksen tännetulosta. Suvaintifreudilaisuutta?

Ketjun otsikko on "älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka", joten onko sinusta jotenkin kaukaa haettua, että hänen maahanmuuttoa Suomeen ei tuossa pohdittaisi?

Lainaus
Ja mitä muuten tulee järkeä vailla olevaan ideaasi siitä, että geeniteknologialla tehtailtaisiin älykkäämpää väkeä ikäänkuin itsestäänselvästi ja lähitulevaisuudessa: Jos jo nykyisetkin helpot ja ilmaiset mahdollisuudet älykkyyden suhteellisesta lisäämisestä jätetään käyttämättä, mihin riittää se ettei oteta afrikkalaisia ja arabeja kun muut ottavat, suhtaudun varsin skeptisesti, että samaan tulokseen pyrkivään geenijalostukseen yleisellä tasolla joku uhraa vielä oikeita varojakin. Niitä samoja varoja, joita ei enää ole kun on otettu niitä arabeja.

En oleta kenenkään vanhemman pyrkivän parantamaan oman lapsensa älykkyyttä siksi, että sillä perusteella, että hän haluaisi nostaa maan keskiarvoälykkyyttä, vaan siksi, että haluaa nostaa juuri oman lapsensa älykkyyttä. Koko maan älykkyys nousee siinä vain sivuvaikutuksena. Vähän samalla tavoin kuin ihminen ei mene yliopistoon opiskelemaan siksi, että maan työvoiman keskimääräinen koulutustaso nousisi, vaan siksi, että hän itse saisi korkean koulutuksen ja sitä kautta hyvän työpaikan. Maan koulutustaso nousee siinä sivuvaikutuksena.

Kerro minulle niistä "helpoista ja ilmaisista" keinoista, joilla tällainen on mahdollista nykyisin. Suunnilleen kaikki "helpot" keinot, joilla keskimääräistä älykkyyttä voidaan nostaa, ovat helppoja vain teknisessä mielessä, eivät eettisesti. Ne perustuvat lähes aina siihen, että pyritään vähentämään (yleensä pakkotoimin) vähemmän älykkäiden lisääntymistä. Sen sijaan, siinä, että vanhemmat itse vapaaehtoisesti luopuvat omista geeneistään ja korvaavat ne älykkäämmillä, ei liity lähellekään yhtä suuria eettisiä ongelmia. Kukaan ei sen vuoksi joudu kärsimään, kuten noissa pakkokeinoissa joutuu. Minun on oikeastaan vaikea nähdä, miksi liberaali yhteiskunta edes rajoittaisi niiden käyttöä. Sen sijaan on hyviä perusteluita sille, miksi liberaali yhteiskunta ei ryhtyisi ei-älykkäisiin kohdistettuihin pakkotoimiin saadakseen heidän lisääntymistään alemmas.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 13.01.2016, 11:51:11
Niin, yksi minun pointeistani oli se, että nykyihminen on ensimmäinen laji maapallolla, jolla on mahdollisuus ravistaa geenien kahleet nilkoistaan pois ja päästä itse oman evoluutionsa herraksi. On siis totta, että geenien monistumiseen perustuvalla luonnonvalinnalla ei ole mitään muuta suuntaa kuin se, että hyvin monistuvat geenit yleistyvät ja muut kuolevat pois. Mutta tämä ei kohta enää päde ihmiseen, vaan ihminen pystyy hyvin pian (siis evolution aikaskaalassa) tietoisilla päätöksillä päättämään sen, mitä geenejä tulevaisuuden ihmiset kantavat. Tälläisella evoluutiolla taas voi sanoa olevan suunnan, se, minkä ihmiset sitten valitsevatkin.

Mitä tarkoitat tällä? Kotieläinten ja koirarotujen jalostusta? Vai geenimuunneltuja viljelylajikkeita tai bakteereja?
Ja näiden oppien soveltamista ihmisiin varmaankin?

Tarkoitan tuolla sitä, että tähän asti kaikkien elinlajien evoluutiota on ohjannut "näkymättömät" geenit, joista itse eliölajit eivät itse ole olleet tietoisia. Geeneille eliölaji on vain "säilytyskotelo", jolla on vain se välinearvo, että geeni pääsee monistumaan. Ihmisen selvitettyä tämän salaisuuden, sillä on mahdollisuus ottaa valta pois geeneiltä ohjata evoluutiota ja antaa se itselleen. Muiden lajien geenimuuntelu on osa tätä, mutta tietenkin tämä toteutuu täydellisesti vasta sitten, kun ihminen käyttää tätä taitoaan omaan geenimateriaansa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 13.01.2016, 13:18:21
Jaa, millä perusteella et kuole? Heitetään sinut keskelle Australiaa ja katsotaan, kuinka kauan pysyt hengissä. Lämpötila on tällä hetkellä 38 astetta Alice Springissä (katsoin kartasta, että se on suht keskellä Australiaa).

Ja miksei tuo tulevaisuuden ennustamisjuttu pätenyt ennen homo sapiensin Afrikan savanneilla syntyä koko maailmaan levinneisiin homo erectukseen ja Neanderthalin ihmiseen? Miksi me, jotka täällä nyt tätä naputtelemme, olemme Afrikasta lähtöisen homo sapiensin jälkeläisiä, emmekä noiden kahden jääkausien kylmyydessä kärvistelleiden (tai nykytiedon mukaan meissä on jonkin verran Neanderthalin ihmistä, mutta oleellista on se, että homo sapiens syrjäytti Neanderthalin ihmisen pohjoisilla seuduilla, ei päinvastoin)? Miksi nykyinen älykäs ihminen kehittyi siellä lämpimässä, jos juuri siellä älykkyydestä ei ollut erityistä valintaetua, mutta ei kehittynyt kylmemmillä seuduilla, jossa siitä olisi ollut hyötyä?


Edelleen missaat pointin. Pointti on muutos. Aavikolla tai jäätiköllä olosuhteet ei muutu. Siellä asuvat ihmiset sopeutuvat tähän staattiseen olosuhteeseen. Vaikka olosuhteet olisi koviakin niin silti asuminen on älyllisesti helpompaa koska ei tarvitse sopeutua jatkuvaan muutoksen.

Juuri tämä sama pätee tuohon ihmettelmääsi "arktisten kansojen pardoksiinkin". Ei arktisten kansojenkaan tarvitse sopeutua jatkuvaan muutokseen. Riittää että sopeutuu jäätikköolosuhteisiin.

Mutta suomalainen joutuu sopeutumaan pelkästään lämpötilan vaihteluihin jotka ovat helposti -35 - +35 vuoden aikana. Lämpötilat ovat siis parhaimmillan ihan samoja kuin Alice Springissä. Mutta tämän lisäksi meillä on parhaimmillaan -40 astetta pakkasta ja metri lunta. Joka vastaa taas kaikista pahimpia arktisia olosuhteita. Hyvin harvassa maailmankolkassa on edes teoriassa mahdollista tällaiset muutokset vuoden aikana. Meillä se on arkipäivää. Ei zulun tarvitse edes tietää mikä on sääennustus puhumattakaan että jonkun tarvitsisi sellainen luotettavasti tehdä. Huomenna paistaa aurinko kuten tänäänkin eikä tällä ole mitään merkitystä miten huomenna pitäisi asiat hoitaa ja mihin pitäisi varautua. Pelkästään maanantai-iltana varmaan pari miljoonaa suomalaista katseli säätiedotuksia silmä kovana ja mietti että miten ihmeessä kaikki tiistain menot saadaan lumimyräkässä järjestettyä.

Tottakai elämän alkumuodot kehittyy aluksi siellä missä elämä on helpointa. Juuri tämä että ihminen sai alkunsa Afrikassa kertoo nimenomaan siitä että elämä ihmiselle oli siellä helppoa. Kaikki kehitys pitää aina alkaa ruohonjuuritasolta ja elämän tapauksessa ruohonjuuritaso on juuri siellä missä elämän edellytykset on jo lähtökohtaiseti helpointa järjestää. Mutta olosuhteet jossa elämä on helpointa ja olosuhteet missä äly kehittyy tehokkaimmin ei välttämättä ole sama ja itse uskon että korellaatio on juurikin negatiivinen. Vaikka äly kehittyisi suurimmaksi osaksi sosiaalisuudenkin kautta niin siltitikin muuttuvat olosuhteet vaativat myös enemmän yhteistyötä ja tämän myötä myös sosiaalisuutta kuin staattiset olosuhteet.

En nähnyt mitään tuollaista kirjoituksessasi, jota kommentoin. Mihin tuo väitteesi perustuu? Wikipediasta  (https://en.wikipedia.org/wiki/Zulu_language#Grammar_2)kopioituna zulukielen kieliopin verbimuotoihin liittyen:"Its verbal system shows a combination of temporal and aspectual categories in their finite paradigm. Typically verbs have two stems, one for Present-Indefinite and another for Perfect." (painotus minun)

Väite perustui tuohon tässä säikessä edellä olleeseen artikkeliin jonka kirjoittaja oli asunut 20 vuotta Afrikassa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Paawo - 13.01.2016, 13:29:51
Tuosta sopeutumisesta tuli mieleen eräs sivujuonne joka ei liity maahanmuuttoon (noh, eräänlaisesti kyllä liittyy mutta rasististen mielleyhtymien vuoksi pidemmälle ajattelu ei liene suvaitsevassa Suomessa niinmuodoin suvaittavaa...).


Nimittäin miksi rotta (kaikkine lajikkeineen) on niin paljon paremmin erilaisissa olosuhteissa menestyvä kuin monet pienemmät ja suuremmat jyrsijäserkkunsa?
Voisiko syynä olla rottayksikön ennakkoluuloisuus ja varovaisuus, vai enemmänkin rottapopulaation sisäinen sosiaalisuus l. "sisäänpäin lämpiävyys"?

Ei mulla muuta. Jatkakaa. 8)
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Siili - 13.01.2016, 13:59:15
https://www.psychologytoday.com/blog/unique-everybody-else/201211/cold-winters-and-the-evolution-intelligence

Tuskinpa hänkään viitsisi argumenttejaan esittää, jos talven vaikutus älykkyyden evoluutioon olisi ihan huuhaa-ajatus. 

En ole sanonut, että kylmä -> älykkyyden suosiminen evoluutiossa on "huuhaa-ajatus". Olen jopa sanonut, että se on loogiselta kuulostava ajatus.

Sanoit:

Lainaus
Jotenkin pitäisi selittää, miksi juuri kylmässä eläville älykkyydestä on ollut hyötyä selviytymisessä, mutta lämpimässä eläneille vastaavaa hyötyä ei ole ollut.


Eli vaikutti siltä, että sinulla ei ollut aavistustakaan, millä perusteella jotkut selittävät kylmän ilmanalan olevan selektiotekijä älykkyyden suhteen.  Oliko sinulla jokin erityinen syy leikkiä tyhmää?

Lainaus
Se, mistä olemme näköjään sinä, minä ja hän samaa mieltä, on se, että loogiselta kuulostava ei vielä tarkoita sitä, että se olisi tieteellisesti totta. Etenkin ihmistutkimus on ollut kautta historian täynnä loogiselta kuulostavia ajatuksia, jotka ovat osoittautuneet vääriksi.

No shit, Sherlock!  Ihan tieteen perusolemukseen kuuluu, että hirmuinen enemmistö hypoteeseista hylätään empiirisen testauksen jälkeen, ja yleensä ihan alkumetreillä.  Luulenpa kuitenkin, että loogisesti johdetut hypoteesit ovat olleet menestyksekkäämpiä näissä empiirissä testeissä kuin ideologiselta pohjalta (tai puhtaasti perseestä) haetut hypoteesit.   

Lainaus
Tittelit eivät tässä paina, etenkin kun on kyse alasta, jonka käsittelemät asiat ovat suht helppoa ymmärtää ihan perus talonpoikaisjärjellä. Oleellinen asia tässä on se, että hän selvästikin oli tutustunut alan julkaisuihin.

En minä ainakaan näe mistään, miten kattavasti hän on tutustunut alan julkaisuihin.  Eikä hänen logiikkansa vakuuttanut ainakaan minua.  Ehkä siksi, että blogistit eivät yleensä joudu puolustamaan näkemyksiään yhtä tiukasti ja yhtä kompetentteja vastustajia vastaan kuin aktiivisesti tutimuksen maailmassa liikkuvat.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 13.01.2016, 14:00:53
Väite perustui tuohon tässä säikessä edellä olleeseen artikkeliin jonka kirjoittaja oli asunut 20 vuotta Afrikassa.

Miksi se Gedaliah Braunin artikkeli olisi luotettavuudeltaan jotain muuta kuin, että hän on "joku tyyppi kirjoitti tekstin nettiin" ja se on julkaistu blogissa? Sen takia, että tyyppi on tehnyt  omakustannekirjan (http://2.bp.blogspot.com/_JSpbgoKp8LA/TEuF81UBqGI/AAAAAAAAKIU/E29905OvU24/s400/RacismGuiltSelfHatredSelfDeceipt_GedayliaBraun.jpg) ja, että hän sanoo olevansa professori josta kukaan ei ole ikinä kuullut?

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 13.01.2016, 14:10:06
Väite perustui tuohon tässä säikessä edellä olleeseen artikkeliin jonka kirjoittaja oli asunut 20 vuotta Afrikassa.

Miksi se Gedaliah Braunin artikkeli olisi luotettavuudeltaan jotain muuta kuin, että hän on "joku tyyppi kirjoitti tekstin nettiin" ja se on julkaistu blogissa? Sen takia, että tyyppi on tehnyt  omakustannekirjan (http://2.bp.blogspot.com/_JSpbgoKp8LA/TEuF81UBqGI/AAAAAAAAKIU/E29905OvU24/s400/RacismGuiltSelfHatredSelfDeceipt_GedayliaBraun.jpg) ja, että hän sanoo olevansa professori josta kukaan ei ole ikinä kuullut?

Kaikki mitä on nettiin kirjoitettu on myös netissä vapaasti kumottavissa. Itse yritin etsiä kumoavia väitteitä tuossa esitetyille mutta nopeasti en löytänyt. Luulisi että netti olisi täynnä artikkelin virheiden oikaisuja jos tuossa ei mikään pidä paikkaansa.

En minäkään tuota jumalan sanana pidä mutta ei savua ilman tulta. Jos tuo on täyttä potaskaa niin se on helppo sellaiseksi osoittaa. Asia ainakin on sellaista että netti on väärällään ihmisiä jotka tämän kyllä tekee jos tähän on mahdollisuus.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 13.01.2016, 14:13:15
Edelleen missaat pointin. Pointti on muutos. Aavikolla tai jäätiköllä olosuhteet ei muutu. Siellä asuvat ihmiset sopeutuvat tähän staattiseen olosuhteeseen. Vaikka olosuhteet olisi koviakin niin silti asuminen on älyllisesti helpompaa koska ei tarvitse sopeutua jatkuvaan muutoksen.

Ja sinustako siis Afrikan savanneilla eivät olosuhteet muutu? Kuitenkin eläinmaailman suurimmat vaellukset tapahtuvat juuri siellä johtuen juuri siitä, että olosuhteet muuttuvat sade- ja kuivakauden vaihdellessa.

Lainaus
Juuri tämä sama pätee tuohon ihmettelmääsi "arktisten kansojen pardoksiinkin". Ei arktisten kansojenkaan tarvitse sopeutua jatkuvaan muutokseen. Riittää että sopeutuu jäätikköolosuhteisiin.

Ei jäätikkö ole arktisilla alueilla jatkuva olotila. Käy napapiirin pohjoispuolella kesäaikaan ja siellä on maa paljaana ihan niin kuin etelässäkin. Enkä muutenkaan ymmärrä ajatustasi. Miksi -40:n asteen pakkanen tulee jotenkin helpommaksi selviytyä sillä, että kesällä on vain 0, mutta -20 onkin sitten vaikeaa, jos kesällä lämpötila nousee +30:en? Suomessa on erittäin harvoin todella kuuma. Suomessa ei koskaan ole niin kuuma, että joutuisi kärsimään kuivuudesta (eli ettei satunnaisesti johonkin suuntaan tarpomalla tulisi hyvin pian veden äärelle).

Lainaus
Hyvin harvassa maailmankolkassa on edes teoriassa mahdollista tällaiset muutokset vuoden aikana.

Merkittävät lämpötilamuutokset ovat tavallisia kaikkialla, missä vallitsee mannerilmasto. Suomessa ei todellakaan olla missään ääritilassa johtuen Golf-virrasta ja vallitsevasta länsituulesta. Oikeastaan missä tahansa ehkä Norjaa ja Islantia lukuunottamatta on samoilla leveysasteilla rajummat vaihtelut kuin Suomessa.

Lainaus
Meillä se on arkipäivää. Ei zulun tarvitse edes tietää mikä on sääennustus puhumattakaan että jonkun tarvitsisi sellainen luotettavasti tehdä.

Naurettavaa vedota sääennusteisiin. Luotettavia sääennusteita on tehty vasta muutama vuosikymmen. Tällä ei ole mitään merkitystä mihinkään. Suomalainen tietää, että talvella on kylmä ja kesällä lämmin. Tähän ei tarvita mitään suurta älykkyyttä. Oleellista selviytymisen ja älykyyden kannalta voi tosiaan olla sillä, että vaatiiko selviytyminen varautumista (tosin tämäkin on hieman kyseenalaista, koska monetkin kylmien seutujen eläimet varautuvat talveen, vaikkeivät ole mitenkään erityisen älykkäitä), mutta tämän suhteen en näe mitään ihmeellistä eroa vaikkapa talven tai aavikon kuivan kauden välillä. Molempien aikana on selviytyminen kyseenalaista. Mutta tuota valmistautumista tärkeämmässä asemassa on minusta edelleenkin ihmisten yhteistoiminta. Se on se asia, joka oikeasti vaatii älykkyyttä. Miten metsästetään vaikkapa mammuttia tai norsua. Kumpaakaan ei kukaan ihminen pysty yksin tekemään, mutta koordinoidusti toimivalta ihmisjoukolta sekin onnistuu.

Lainaus
Tottakai elämän alkumuodot kehittyy aluksi siellä missä elämä on helpointa. Juuri tämä että ihminen sai alkunsa Afrikassa kertoo nimenomaan siitä että elämä ihmiselle oli siellä helppoa.

Miksi se olisi helpointa juuri älykkäälle ihmiselle? Sehän tässä on se avainasia. Miksi juuri noissa oloissa evoluutio suosi älykkyyden kehitystä niin, että syntyi homo sapiens laji, joka pärjäsi paremmin kuin vähemmän älykkäät (mutta muilta ominaisuuksiltaan mahdollisesti paremmat) lajit? Koska aiemmat ihmisapinalajit olivat levittäytyneet muuallekin maailmaan, ne muut seudut olivat siis selvästikin mahdollisia asuinalueita ihmisapinalajeille jopa ennen homo sapiensia. Nyt kysymys on, että miksi nämä lajit eivät evoluution paineessa (joka sinun mukaasi siis suosi enemmän älykkyyttä kuin Afrikassa) olleet niitä, jotka kehittyivät älykkäiksi, vaan se älykkäin laji lähti liikkeelle juuri Afrikasta? Se, että elämä on helppoa Afrikassa (mikä ei muuten ole mitenkään itsestäänselvyys, mikä on muuten yhtenä syynä sille, miksi Afrikan väentiheys on ollut niin alhainen viime aikoihin asti), ei selitä tätä. Evoluutio ei ihan huvin vuoksi kehitä asioita, kuten esim. ihmisaivot, joka on valtava energiasyöppö. Tuolle on tilaus vain, jos siitä älykkyydestä on oikeasti hyötyä geenien levittämisessä.

Lainaus
Kaikki kehitys pitää aina alkaa ruohonjuuritasolta ja elämän tapauksessa ruohonjuuritaso on juuri siellä missä elämän edellytykset on jo lähtökohtaiseti helpointa järjestää.

Mikä juttu tämä nyt oikein on? Jos elämä on helppoa ei-älykkäälle olennolle paikassa X, eikä älykkyydestä ole siellä etua luonnonvalinnassa (mutta siitä on haittaa, kun pitää kehittää elin, joka syö paljon energiaa), niin miksi evoluutio ohjaisi kehityksen siihen älykkyyden kehittämiseen? Onko tästä esimerkkejä jonkun toisen eläinlajin kohdalla, eli siis siitä, että evoluutio olisi kehittänyt lajille jonkun ominaisuuden, josta ei sille ole mitään hyötyä geenien levittämisessä vain siksi, että elämä sen ympäristössä on helppoa? Mieleen tulee vain parivalintaan liittyvät pröystäilyominaisuudet, kuten riikinkukon pyrstö, jotka koittavat osoittaa yksilön kelpoisuutta kilpailijoihin nähden, mutta on aika vaikea keksiä, miten älykkyys olisi mitenkään voinut toimia tällaisena.

Lainaus
Mutta olosuhteet jossa elämä on helpointa ja olosuhteet missä äly kehittyy tehokkaimmin ei välttämättä ole sama ja itse uskon että korellaatio on juurikin negatiivinen.

Mutta sinulla on edelleen selittämättä se, miksi helpot elinolosuhteet johtaisivat ylipäänsä älykkyyden kehittymiseen (jos premissisi oli se, että älykkyys kehittyy vaikeiden olosuhteiden ansiosta). Miksei homo sapiensille kehittynyt älykkyyden sijaan vaikkapa voimakkuutta, jos se sinun mukaasi on se asia, joka parantaa selviytymismahdollisuuksia Afrikan "helpoissa" olosuhteissa?

Lainaus
Vaikka äly kehittyisi suurimmaksi osaksi sosiaalisuudenkin kautta niin siltitikin muuttuvat olosuhteet vaativat myös enemmän yhteistyötä ja tämän myötä myös sosiaalisuutta kuin staattiset olosuhteet.

Onko sinulla tästä jotain todisteita?

Lainaus
Väite perustui tuohon tässä säikessä edellä olleeseen artikkeliin jonka kirjoittaja oli asunut 20 vuotta Afrikassa.

Ja oli siis puuta heinää.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 13.01.2016, 14:20:14
Kaikki mitä on nettiin kirjoitettu on myös netissä vapaasti kumottavissa. Itse yritin etsiä kumoavia väitteitä tuossa esitetyille mutta nopeasti en löytänyt. Luulisi että netti olisi täynnä artikkelin virheiden oikaisuja jos tuossa ei mikään pidä paikkaansa.

"Yritit etsiä"? Minä kirjoitin wikipediaan sanat "zulu language" ja sillä löytyi heti se, mitä aiemmin kirjoitin ja joka osoitti selvästi vääräksi ajatuksen, ettei zulukielellä pystyisi ilmaisemaan menneisyyteen liittyviä tapahtumia.

Se, ettei jotain jonkun satunnaisen tyypin naputtelemaa artikkelia ole kukaan yksityiskohtaisesti lähtenyt kumoamaan, ei kyllä vielä todista yhtään mitään. Todennäköisesti netti on pullollaan mitä uskomattomampia väitteitä melkein mistä tahansa. Se, ettei kukaan ole jaksanut niihin puuttua, ei kyllä vielä osoita niiden paikkaansapitämisestä yhtään mitään.

Lainaus
En minäkään tuota jumalan sanana pidä mutta ei savua ilman tulta. Jos tuo on täyttä potaskaa niin se on helppo sellaiseksi osoittaa. Asia ainakin on sellaista että netti on väärällään ihmisiä jotka tämän kyllä tekee jos tähän on mahdollisuus.

No, käy kirjoittamassa tuo potaska wikipediaan ja katso kuinka nopeasti se siellä korjataan.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest8788 - 13.01.2016, 14:40:46
sr: näiden aikaan ja vaiheittaisuuksiin liittyvien sanojen etymologinen tarkastelu paljasti - yhdessä lukuisten afrikkalaisten kanssa käytyjen keskustelujen kanssa -, että ne ovat eurooppalaisten keinotekoisia luomuksia. Zuluilla ei ole ollut edes kirjoitettua kieltä, joten kaikki zulun kielen (sanavarastoltaan hyvin vaatimattomat) sanakirjat ovat sanojen merkintätapaa/kirjoitusasua myöten eurooppalaista luomusta. Lisätyt sanat ovat syntyneet eurooppalaisten tarpeisiin yrittää välittää zuluille (ja vastaaville Saharan eteläpuolisen Afrikan luupäille) käsitteitä, jotka mahdollistaisivat yhdessä toimimisen, sopimusten tekemisen jne. Edellämainitut käsitteet saattoivat olla täysin vieraita zuluille kun niitä lanseerattiin, mutta nykyisin niitä kuvaavat sanat saattavat olla jopa jonkinasteisessa käytössä.

Muihun taas täysin järjettömät mittasuhteet saaneeseen mutu-vääristelyihisi ja epäolennaisuuksiisi en jaksa edes tarttua. Follow your bliss.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: poikkeus - 13.01.2016, 14:50:29
Ketjun otsikko on älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka.

Tehdäänkö Suomessa mitään politiikkaa älykkyysosamäärä huomioiden?
- Ei. Päinvastoin.
Yksilöllisten ominaisuuksien/erojen (kuten älykkyys) merkitys koitetaan minimoida Suomessa lainsäädännöllä ja rahan uusjaolla. Tästä huolimatta Suomessa on nähty lukuisia menestystarinoita.

Mitä mittareita Suomessa otetaan tarkasteluun, kun tehdään maahanmuuttopolitiikkaa?
- Kansainväliset sopimukset. Näiden sopimusten sisältöä ja sanamuotoja ei tunne kukaan, mutta sopimusten henki on kai se, että suomalaisten on syytä katsoa peiliin ja lähettää rahaa muille ja tuntea huonoa omatuntoa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 13.01.2016, 14:55:08
Ja sinustako siis Afrikan savanneilla eivät olosuhteet muutu? Kuitenkin eläinmaailman suurimmat vaellukset tapahtuvat juuri siellä johtuen juuri siitä, että olosuhteet muuttuvat sade- ja kuivakauden vaihdellessa.

Alkaa mennä aika naurettavaksi vänkäämiseksi tämä. Tottakai olosuhteet muuttuu vähän kaikkialla. Mutta oikeastiko väität että vaikkapa asumuksissa jossa Afrikassa porukka asuu tänä pävänäkin pystyisi asumaan Suomessa? Sinulla on kyllä mittakaavat ihan hukassa jos pidät muutosten suuruutta edes millään tavalla vertailukelpoisena.


Mutta sinulla on edelleen selittämättä se, miksi helpot elinolosuhteet johtaisivat ylipäänsä älykkyyden kehittymiseen (jos premissisi oli se, että älykkyys kehittyy vaikeiden olosuhteiden ansiosta). Miksei homo sapiensille kehittynyt älykkyyden sijaan vaikkapa voimakkuutta, jos se sinun mukaasi on se asia, joka parantaa selviytymismahdollisuuksia Afrikan "helpoissa" olosuhteissa?

En ole missään vaiheessa väittänyt etteikö älyykkyyttä voi kehittyä myös helpoissa olosuhteissa. Sanoin vaan että elämä ylipäätään alkaa helpoissa olosuhteissa joten ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin että myös älyykkyyden kehittymien alkaa alunperin helpoissa olosuhteissa.

Mutta ihmisen älyykkyyden kehitys ei ollut millään tavalla alkuräjähdyksen kaltainen, eikä toisaalta lineaarinen. Ihmisen kehitys on tapahtunut hyppäyksittäin. Ei ihminen ylipäätään kyennyt muuttamaan pois Afrikasta ennenkuin keksi tulenteon taidon. Ne jotka osasivat käyttää tulta olivat varmasti populaation fiksuimmat ja näillä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus siirtyä kylmemmille alueille. Tästä seurasi uusia haasteita joita Afrikassa ei ollut ja vaati taas pohtimista miten niistä selviydytään. Näin älykkys on kehittynyt. Ei todellakaan niin että jengi on istuskellut Afrikassa kunnes äly vain jostain tulla tupsahti.

Evoluutiolla ei ole tarkoitusta ja evoluutio kehittää vain jos ulkopuolen ärsykkeet niin vaatii. Jos ärsykkeet ei muutu niin ei evoluutio kehitä yhtään mitään. Ei edes älykkyyttä. Afrikasta poislähteneiden ärsykkeet muuttuivat oleellisesti enemmän kuin Afrikkaan jääneiden, jolloin myös evoluutiolla oli taas tilaa toimia. Tämän luulisi olevan aika loogista.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 13.01.2016, 15:00:08
"Yritit etsiä"? Minä kirjoitin wikipediaan sanat "zulu language" ja sillä löytyi heti se, mitä aiemmin kirjoitin ja joka osoitti selvästi vääräksi ajatuksen, ettei zulukielellä pystyisi ilmaisemaan menneisyyteen liittyviä tapahtumia.

Öööh. Luitko tuon artikkelin?

Tottakai itsekin naputtelin nuo sanat zulu-translaattoriin ja tarkistin että kaveri ei puutaheinää puhu. Mutta ei tuo ollut artikkelin pointti. Eikä tuo osoita artikkelia millään tavalla vääräksi.

Pointti oli että abstraktit sanat assosioituu zulujen keskuudessa konkreettisiin asioihin. Noi länsimaisiin kieliin tehdyt translaattorit ovat länsimaisen ihmisen oma tulkinta zulukielestä. Se ei ole zulujen oma tulkinta omasta kielestään.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: JJohannes - 13.01.2016, 15:01:18
Periaatteessa lingvistinen relatiivisuus/determinismi (ns. Sapir-Whorf-hypoteesi) on ihan kosher kielitieteessä. Käsittääkseni myös asia on johonkin pisteeseen asti niin, että primitiivisessä yhteisössä puhutun kielen varassa elävät ihmiset eivät tavallisesti kykene kehittämään tiettyjä kielellisiä abstraktioita ja hienovaraisuuksia, eivätkä ehkä edes ymmärtämään niitä. Suomen kielessä ei ole futuuria johtuen mahdollisesti juuri tästä.

Kuitenkin lingvistinen relatiivisuus on samalla monilta yksityiskohdiltaan hyvin kiistelty aihe ja on johtanut moniin kiistanalaisiin tulkintoihin:

https://en.wikipedia.org/wiki/Linguistic_relativity_and_the_color_naming_debate
https://en.wikipedia.org/wiki/Hopi_time_controversy
https://en.wikipedia.org/wiki/Eskimo_words_for_snow

Toinen mikä itselleni pisti silmään tuosta sinänsä ajatuksia herättävästä kirjoituksesta oli väite, jonka mukaan afrikkalaiset eivät kykenisi ymmärtämään "lupauksen" käsitettä, koska se liittyy tulevan ajatteluun, eikä heidän yhteiskunnissaan siten olisi "lupauksen" kaltaista sosiaalista koossapitävää voimaa. Saattaa hyvinkin olla, että lupausten rikkomista katsotaan Afrikassa suopeammin ja kyse on siellä juuri enemmän tyhjästä vakuuttelusta kuin vakaasta aikomuksesta täyttää lupauksen ehdot. Ei se kuitenkaan automaattisesti tarkoita, etteikö afrikkalaisissa yhteiskunnissa saattaisi kuitenkin olla melko monimutkainen ja tulevaa hyötyä tarkasteleva sosiaalinen järjestelmä. Siellä yksilöiden välinen arvonanto ja hyödyn tavoittelu ehkä rakentuu vain muille asioille, ja lupausten rikkomisen järjestelmäkin voi olla pitkälle kehittynyt (Kenelle annettuja lupauksia voin rikkoa? Millaisia lupauksia voin rikkoa? Miten rikon lupauksen?).
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 13.01.2016, 15:10:41
Eli vaikutti siltä, että sinulla ei ollut aavistustakaan, millä perusteella jotkut selittävät kylmän ilmanalan olevan selektiotekijä älykkyyden suhteen.  Oliko sinulla jokin erityinen syy leikkiä tyhmää?

Siis kyllä minulla on selvillä se, miten tuota yritetty. Juuri siksihän sanoin, että se on loogiselta kuulostava. En vain ollut vakuuttunut, että selitys olisi mitenkään hyvin toimiva. Ks. keskusteluni jka:n kanssa ja se antamasi linkin analyysi aiheesta.

Lainaus
No shit, Sherlock!  Ihan tieteen perusolemukseen kuuluu, että hirmuinen enemmistö hypoteeseista hylätään empiirisen testauksen jälkeen, ja yleensä ihan alkumetreillä.  Luulenpa kuitenkin, että loogisesti johdetut hypoteesit ovat olleet menestyksekkäämpiä näissä empiirissä testeissä kuin ideologiselta pohjalta (tai puhtaasti perseestä) haetut hypoteesit.   

Kumpaan Lynn tässä kuuluu? Se linkkaamasi blogikirjoittaja pani hänet "roturealistiseen"-ideologiaporukkaan, joka on eräänlainen PC-yritelmä puhtaan rasismin tultua ajan myötä täysin kestämättömäksi ideologiaksi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 13.01.2016, 15:23:48
(http://www.philosophyforlife.org/wp-content/uploads/2012/10/Flynn-Effect12.jpg)

Esitän kysymyksen. Jos kerran länsimaissa on älykkyys noussut huomattavia määriä (Richard Lynn on käyttänyt arvona 3 pistettä per vuosikymmen) ja joissain maissa tai etnisissä ryhmissä on ollut vielä nopeampia muutoksia tai hyppäyksiä. Esimerkkinä vaikka tuo aikaisemmin linkitetty Norjassa tehty muutos opetuksessa,  Irlannin IQ muutos 87:sta 94:een tai Suomessa siirtyminen kansakoulusta peruskoulujärjestelmään jossa alhaisen koulutustason tai köyhien vanhempien lasten tulokset paranivat.
Esimerkiksi Afrikka kirii tällä hetkellä muita maanosia kiinni aika vauhdilla (1 (http://hdr.undp.org/sites/default/files/Country-Profiles/TZA.pdf), 2 (http://hdr.undp.org/sites/all/themes/hdr_theme/country-notes/RWA.pdf), 3 (http://hdr.undp.org/sites/all/themes/hdr_theme/country-notes/MOZ.pdf)) ja muutosta voidaan ihan hyvin verrata 1900-luvulla Euroopassa tapahtuneeseen, niin miksi ei ole oletettavissa esimerkiksi saman kokoluokan muutoksia Afrikassa kuin mitä esimerkiksi on 1900-luvulla tapahtunut Norjassa, Belgiassa tai briteissä kun elintaso, koulutus, terveydenhuolto jne ovat parantuneet?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: JJohannes - 13.01.2016, 15:28:01
http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/

Mielenkiintoinen tulos. Somalit saivat keskimäärin tuloksen 100, jota pidetään yleensä keskiarvona. Jos heidän kokeensa oli hyvin tehty, niin se ainakin tuhosi sen myytin, että afrikkalaiset olisivat jotenkin erityisen tyhmää porukkaa. Ne Vanhasen ja kumppanien saamat tulokset siis selittyvät ennen kaikkea sillä, että Afrikassa ihmiset kasvavat usein aliravittuina, mikä johtaa sitten alempaan älykkyysosamäärään. Tai sitten jollain muilla ympäristötekijöillä.

Suomalaisten tulos on vielä mielenkiintoisempi. Ehkä se selittyy jotenkin sillä, että testiin oli valikoitunut porukkaa, eli sitä ei oltu tehty täysin satunnaisotoksella. Muuten on aika mahdotonta selittää sitä, että osallistujien keskimääräinen älykkyys pyörisi jossain Mensan sisäänpääsyrajan tuntumassa.

Niin no, en tiedä kertooko tämä enemmän Mensan testistä sitten. En ole koskaan kuullut kenenkään saaneen siinä muita pistemääriä kuin joko "pääsin Mensan jäseneksi" tai "pääsin melkein Mensan jäseneksi". Tietenkin arviointi on mahdotonta, koska ei kukaan kerro jos sai testissä 80-90 pistettä. Tavallisen tallaajan pitäisi saada testistä tasan 100. Lisäksi testiä, tai sen pisteytystä, pitäisi jatkuvasti rukata siten, että mediaanivastaaja saa siitä tuon 100 pistettä.

Tämä minua ihmetyttääkin. Yhtä lailla kuin voimme olettaa, että huonon tuloksen saaneet eivät kerro siitä julkisesti, voimme kai myös olettaa, että testiin osallistujat ovat kuitenkin yleensä akateemisia nuoria miehiä, jotka ovat kiinnostuneet saamaan seinälleen Mensan diplomin ja arvioivat mahdollisuutensa saada sen melko hyviksi. Jos Mensa käyttää testinsä kalibroimiseen nimenomaan testiä itseään, testin pitäisi näiden oletusten pohjalta olla jatkuvasti "liian vaikea". Eli jos testin tekijä on keskimäärin matemaattisesti lahjakas insinööri, matemaattisesti lahjakkaan insinöörin ÄO olisi tällöin 100. Silloin keskimääräinen matemaattisesti lahjakas insinööri jäisi siis kauas Mensan jäsenyydestä. Jäseneksi pääsisi pikemminkin teoreettisen fysiikan professori tai kryptografi. Tavallinen tonttu taas saisi testistä 80-90 pistettä.

Joka tapauksessa, koko tuo MTV3:n haaste perustui jonkinmoiseen väärinymmärrykseen. Suomalaisia kilpakumppaneita ei periaatteessa tarvittu mihinkään. Jos somalit saivat testistä n. 100 pistettä, se tarkoittaa heidän olevan "keskimääräisen älykkäitä" riippumatta siitä, mitä joku suomalainen saa, koska keskimäärin ja määritelmänomaisesti suomalaiset saavat testistä 100 pistettä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 13.01.2016, 15:29:11
Kumpaan Lynn tässä kuuluu? Se linkkaamasi blogikirjoittaja pani hänet "roturealistiseen"-ideologiaporukkaan, joka on eräänlainen PC-yritelmä puhtaan rasismin tultua ajan myötä täysin kestämättömäksi ideologiaksi.

Eiköhän Richard Lynn ole jo sen ikäinen, että hän on Pioneer Fundin (https://en.wikipedia.org/wiki/Pioneer_Fund) hallituksen jäsenenä sekä sen kontaktihenkilönä ihan rehellinen rasisti. Eipä sillä kuitenkaan ole väliä kunhan tiedostaa, että ko. pulju tekee aatteellista tiedettä vähän niin kuin tupakkateollisuus.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 13.01.2016, 15:48:56
En ole missään vaiheessa väittänyt etteikö älyykkyyttä voi kehittyä myös helpoissa olosuhteissa. Sanoin vaan että elämä ylipäätään alkaa helpoissa olosuhteissa joten ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin että myös älyykkyyden kehittymien alkaa alunperin helpoissa olosuhteissa.

Mihin "elämän alkamiseen" nyt oikein viittaat? Emme tässä puhu elämän syntymisestä maapallolle, vaan lajien evoluutiosta. Ja luonnonvalinnan ohjaamassa evoluutiossa ne ominaisuudet yleistyvät, joista on hyötyä lajin (tai yksilön) menestykselle ja ne ovat kehittymättä, joista ei ole hyötyä. Sinun väitteesi on käsittääkseni ollut se, että älykkyydelle ei ole ollut valintapainetta "helpoissa" Afrikan oloissa, mutta on pohjoisessa. Jos tuo pätisi, tuntuisi varsin oudolta, että se älykäs ihmislaji kehittyi juuri Afrikassa eikä jossain muualla.

Lainaus
Mutta ihmisen älyykkyyden kehitys ei ollut millään tavalla alkuräjähdyksen kaltainen, eikä toisaalta lineaarinen.

Ei varmaankaan. Mitä sitten?

Lainaus
Ihmisen kehitys on tapahtunut hyppäyksittäin. Ei ihminen ylipäätään kyennyt muuttamaan pois Afrikasta ennenkuin keksi tulenteon taidon.

Hetkinen, homo erectus asui jo kauan ennen homo sapiensin kehittymistä ainakin koko vanhan mantereen alueella (en tiedä, oliko se levittynyt Amerikkaan asti). Samoin Neanderthalin ihminen eli Afrikan ulkopuolella. Selvästikin siis vähintään näillä kahdella lajilla oli kyky elää Afrikan ulkopuolella. Nämä lajit elivät jääkauden olosuhteissa, eli varmasti vähintään olosuhteissa, jolloin talvella mentiin pakkasen puolelle. Tuskin kuitenkaan väität, että homo erectus oli homo sapiensin tasolla älykkyydeltään. Ja edelleenkin, jos näissä oloissa eläville ihmisapinoille oli älykkyydestä suuri valintahyöty, miksei luonnonvalinta kehittänyt niille sitä älykkyyttä, joka nykyihmisellä on, vaan se kehittyi niille "helpoissa" oloissa eläville, joille sinun itsesi mukaan voimalla on paljon tärkeämpi merkitys. Jostain syystä et tätä pointtia halua kommentoida mitenkään.

Toiseksi, ei esim. Etelä- tai Kaakkois-Aasiassa ole juurikaan kylmempää kuin Afrikassa. Jos siis jotenkin onnistui ylittämään Saharan ja Arabian aavikot, niin noilla seuduilla voi todennäköisesti asua ihan hyvin ilman tulta.

Lainaus
Ne jotka osasivat käyttää tulta olivat varmasti populaation fiksuimmat ja näillä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus siirtyä kylmemmille alueille. Tästä seurasi uusia haasteita joita Afrikassa ei ollut ja vaati taas pohtimista miten niistä selviydytään.

Niin, ja siis näillä alueilla oli ennen nykyihmisen tuloa elänyt muita ihmislajeja jo miljoonia vuosia. Kuulostaa varsin epäuskottavalta, että juuri homo sapiens olisi muutamassa kymmenessä tuhannessa vuodessa joutunut kokemaan kylmyyden vuoksi sellaisia valintapaineita, jotka olisivat merkittävästi kehittäneet sen älykkyyttä, mutta vastaavat paineet eivät olleet kehittäneet homo erectuksen älykkyyttä miljoonien vuosien aikana, jonka se eli Afrikan ulkopuolella. Minusta paljon todennäköisempää on selitys, joka liittyy jotenkin ihmislajiin itseensä, esim. sen sosiaalisiin rakenteisiin, jotka eivät päteneet muihin ihmislajeihin.

Lainaus
Näin älykkys on kehittynyt. Ei todellakaan niin että jengi on istuskellut Afrikassa kunnes äly vain jostain tulla tupsahti.

Mutta juuri noinhan asian on pitänyt mennä, jotta sinun teoriasi olisi pätenyt! Jos älykkyydestä ei ollut Afrikan "helpoissa" oloissa valintaetua, sen on pitänyt tupsahtaa jotenkin sattumalta. Jos siitä taas on ollut sielläkin valintaetua, niin koko teoria kaatuu.

Lainaus
Evoluutiolla ei ole tarkoitusta ja evoluutio kehittää vain jos ulkopuolen ärsykkeet niin vaatii. Jos ärsykkeet ei muutu niin ei evoluutio kehitä yhtään mitään. Ei edes älykkyyttä.

Mihin "ärsykkeisiin" nyt viittaat? Ja siis mikseivät ärsykkeet olisi voineet muuttua Afrikassakin? Etenkin siis jos puhutaan ihmislajin itse luomista ärsykkeistä, kuten vaikkapa siitä, että sosiaalinen toiminta on parantanut hengissä säilymistä, ja sosiaalisessa ryhmässä juuri älykkyydellä on pystynyt mahdollistamaan oman menestyksensä, kun taas vaikka vain puhtaalla voimankäytöllä on vain joutunut heitetyksi koko ryhmän ulkopuolelle kuolemaan.

Lainaus
Afrikasta poislähteneiden ärsykkeet muuttuivat oleellisesti enemmän kuin Afrikkaan jääneiden, jolloin myös evoluutiolla oli taas tilaa toimia. Tämän luulisi olevan aika loogista.

Edelleenkin puuttuu looginen selitys sille, miksi juuri Afrikassa elävät ihmislajit kokivat vahvan valintapaineen älykkyyden kehittämiseen, mutta Afrikan ulkopuolella elävät eivät siihen asti, kun syntyi laji homo sapiens, mutta sitten sen jälkeen roolit vaihtoivat paikkaansa (Afrikassa älykkyyden valintapaine katosi, muualla se oli merkittävä). Jos älykkyyden kehitys sidotaan puhtaasti kylmyyteen tai olosuhteiden muuttumiseen vuodenaikojen mukana, tämä idea ei toimi, koska valintapaineen älykkyyden hyväksi ennen homo sapiensin syntyä olisi pitänyt olla noiden tekijöiden kohdalla vähintään yhtä merkittävä kuin homo sapiensin aikanakin. Ainoastaan, jos valintapaine on jokin homo sapiens lajille spesifinen (kuten vaikkapa merkittävä sosiaalinen toiminta), on periaatteessa mahdollista saada eri alueet kehittymään eri tavoin (siellä missä tämä tekijä on ollut merkittävä, se on ajanut merkittävästi evoluutiota), mutta tämän sitominen kylmyyteen on sitten aika paljon hankalampi juttu.

Itse hakisin vastausta ennemminkin vaikka siitä, missä kehittyivät ensimmäiset kaupunkikulttuurit, koska niissä tuo sosiaalinen puoli nousi ihan uusiin ulottuvuuksiin. Tämä teoria ei myöskään joutuisi vaikeuksiin arktisten kansojen alempaa ÄO:ta selitettäessä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest8788 - 13.01.2016, 15:50:45
Kumpaan Lynn tässä kuuluu? Se linkkaamasi blogikirjoittaja pani hänet "roturealistiseen"-ideologiaporukkaan, joka on eräänlainen PC-yritelmä puhtaan rasismin tultua ajan myötä täysin kestämättömäksi ideologiaksi.

Eiköhän Richard Lynn ole jo sen ikäinen, että hän on Pioneer Fundin (https://en.wikipedia.org/wiki/Pioneer_Fund) hallituksen jäsenenä sekä sen kontaktihenkilönä ihan rehellinen rasisti. Eipä sillä kuitenkaan ole väliä kunhan tiedostaa, että ko. pulju tekee aatteellista tiedettä vähän niin kuin tupakkateollisuus.

Jep. Rasisteja luovan rasistiteollisuuden luomus koko Lynn. Suomen Perustan voi myös heittää jorpakkoon, sillä Perussuomalaiset on tunnetusti rasistinen puolue.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Siili - 13.01.2016, 15:59:39
No shit, Sherlock!  Ihan tieteen perusolemukseen kuuluu, että hirmuinen enemmistö hypoteeseista hylätään empiirisen testauksen jälkeen, ja yleensä ihan alkumetreillä.  Luulenpa kuitenkin, että loogisesti johdetut hypoteesit ovat olleet menestyksekkäämpiä näissä empiirissä testeissä kuin ideologiselta pohjalta (tai puhtaasti perseestä) haetut hypoteesit.   

Kumpaan Lynn tässä kuuluu? Se linkkaamasi blogikirjoittaja pani hänet "roturealistiseen"-ideologiaporukkaan, joka on eräänlainen PC-yritelmä puhtaan rasismin tultua ajan myötä täysin kestämättömäksi ideologiaksi.

Enpä ole hirvittävän tarkasti perehtynyt Lynnin argumentteihin, koska tuo mahdollinen kylmän ilman efekti älykkyyden kehittymiseen ei minua hirmuisesti kiinnosta, eikä minulla ole mitään ideologista kanaa kynittävänä missään suunnassa.

Hypoteesi ei minusta kuitenkaan ole lähtökohtaisesti kelvoton, eikä sitä tietääkseni ole kumottu vastaansanomattomasti, joten pidän sen edelleen testausta aiheellisena.  Kun hypoteeseja ammutaan alas, ei mielestäni ole kovin fiksua ruveta luokittelemaan opponenttia ideologisesti, koska se vie keskustelua pois faktoista. Mutta kukin tavallaan, tietenkin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 13.01.2016, 16:06:34
Jep. Rasisteja luovan rasistiteollisuuden luomus koko Lynn. Suomen Perustan voi myös heittää jorpakkoon, sillä Perussuomalaiset on tunnetusti rasistinen puolue.
Suomen perustasta en tiedä, mutta Pioneer Fund on avoimesti ajanut rotuerottelua ja eugeniikkaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jepulis - 13.01.2016, 16:20:07
On ihmevänkääjä ja tahallaan väärinymmärtäjä tuo nimimerkki sr. Eihän tässä auta perustella ja kommentoida mitään kun se käsittää jatkuvasti ympyrän neliönä. Tahallisuus haisee vahvasti. Esimerkiksi hän alkaa vääntämään yhden kirjoituksessa olleen hypoteettisen esimerkin muuttohaluista Suomeen, vaikkei sillä ole minkäänlaista yhteyttä käsiteltävään asiaan mutta siihen asiaan liittyvään itse pointtiin ei kommentoi tietenkään millään tasolla. Esimerkin afrikkalaisen kellokäyrän paremman puolen henkilön ympäristötekijät eivät tue hänen aivojensa kehitystä, mikä olisi asian tiivistetty väittämä. Hän ei nouse mahdollisen potentiaalinsa tasolle koskaan. Asian voi lisätä senkin, että Afrikassa ei tule koskaan olemaan tähän eväitä.

Zachen kysymykseen samasta aihepiiristä voi todeta, että perintötekijät estävät Afrikassa nousun kantaeurooppalaisten tasalle. Suomeen siirtäminen ei auta, koska tulijoita ei voi valita ja vaikka valittaisiin, seuraava sukupolvi on sama kuin afrikan keskitaso. Siis materiaali on heikko. Toki ympäristötekijät voivat parantua hieman ja sitäkautta suhteellinen tulos paljon mutta afrikka ei koskaan ota eurooppalaisista ja aasialaisista koostuvia alueita kiinni lähellekään - paitsi miehittämällä nämä isolla väkiluvun suhteella. Missään ei ole mitattu afrikkalaisperäisille kansoille kantaeurooppalaisiakaan arvoja vastaavia lukemia, edes silloin kun huomioidaan vain saman varallisuustason henkilöt. Ero jää huomattavaksi, vaikka ulkoiset tekijät poistetaan kokonaan. Afrikan osalta kuitenkaan ulkoisiakaan tekijöitä ei voi pysyvästi poistaa, koska älykkyys on myös harjaantumista aivojen käyttöön ympäristön tuella.

Sanoisin nähdyn perusteella, että aate on nyt syväpeseytynyt niin vahvasti, että normaali jatkokeskustelu sr:n kanssa taitaa olla hieman sama kuin keskustelisi enkeleihin uskovan kanssa niiden "esiintymistiheydestä". Viittaan geenirukkaus-ennusteeseensa, jota esittää suuremmalla todennäköisyydellä kuin eilinen sää. Siis perheet noin vaan alkaa rukkaamaan jälkeläistensä geenejä ihan tässä sadan tai viimeistään muutaman kuluessa mutta itse tekniikkaa ei ole vielä olemassa. JA sitä voidaan käyttää perusteena nyt Suomessa tehtäviin päätöksiin. Älytöntä.

Sr on valmis sijoittamaan koko maanosan tulevaisuuden itse kehittämänsä huteran teorian varaan. Toki, ei se mitenkään poikkea kaikkialle levinneestä monikulttuurisuusaatteesta. Kaikki suoraan yhden kortin varaan, koska aatteen on oltava oikeassa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest8788 - 13.01.2016, 16:28:58
Jep. Rasisteja luovan rasistiteollisuuden luomus koko Lynn. Suomen Perustan voi myös heittää jorpakkoon, sillä Perussuomalaiset on tunnetusti rasistinen puolue.
Suomen perustasta en tiedä, mutta Pioneer Fund on avoimesti ajanut rotuerottelua ja eugeniikkaa.

"Ajanut eugeniikkaa", kuten kaikki edistysmieliset viime vuosisadan alkupuolella. Se oli valtavirtaa. Esim. Fortune-lehden kysely vuodelta 1937 kertoo, että 2/3 lukijakyselyyn vastanneita puolusti "mielenvikaisten" sterilointia ja 63% puolusti rikollisten sterilointia. Vain 15% vastusti molempia. Suomessakin on pakkosteriloitu mielenvikaisia 60-luvun lopulle asti. Monenlaiseen lähtökohtaisesti edistysmieliseen tutkimukseen rahojaan syytänyt Rockefeller Foundation rahoitti myös eugeniikkatutkimuksia. Jne.

Kerrotko milloin viimeksi Pioneer Fund on "avoimesti ajanut eugeniikkaa"? Ei, tähän ei käy vastaukseksi vastustajien (esim. SPLC) semanttinen hörhöily, johon Wikipediassa viitataan.

Kerrotko milloin Pioneer Fund on "avoimesti ajanut rotuerottelua"? Linkkaa vaikka jokin Pioneer Fundin julkilausuma.

Miten tämä kaikki liittyy tieteellisen tutkimuksen tasoon, sitä en tiedä. Oletan että rasistit tai "rasistit" eivät osaa toimia tieteentekijöinä. Samat standardit pätee rotujen biologiseen "tasa-arvoon" uskoviin, eikö?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 13.01.2016, 17:09:08
Kerrotko milloin viimeksi Pioneer Fund on "avoimesti ajanut eugeniikkaa"? Ei, tähän ei käy vastaukseksi vastustajien (esim. SPLC) semanttinen hörhöily, johon Wikipediassa viitataan.

No,  Lynn esimerkiksi julkaisi 2001 kirjan Eugenics: A Reassessment  (http://www.goodreads.com/book/show/791032.Eugenics)
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 13.01.2016, 17:33:42
Mihin "elämän alkamiseen" nyt oikein viittaat? Emme tässä puhu elämän syntymisestä maapallolle, vaan lajien evoluutiosta. Ja luonnonvalinnan ohjaamassa evoluutiossa ne ominaisuudet yleistyvät, joista on hyötyä lajin (tai yksilön) menestykselle ja ne ovat kehittymättä, joista ei ole hyötyä. Sinun väitteesi on käsittääkseni ollut se, että älykkyydelle ei ole ollut valintapainetta "helpoissa" Afrikan oloissa, mutta on pohjoisessa. Jos tuo pätisi, tuntuisi varsin oudolta, että se älykäs ihmislaji kehittyi juuri Afrikassa eikä jossain muualla.

Sen elämän alkamiseen jonka pohjalle älykkyys on ylipäätään voinut syntyä. Eli puhutaan jostain ensimmäisistä ihmisapinoista joskus 20 miljonaa vuotta sitten. Älykäs ihminen ei ole voinut yksinkertaisesti syntyä kuin alueilla joilla apinat pystyvät elämään myös ilman sen kummempaa älyä.


Edelleenkin puuttuu looginen selitys sille, miksi juuri Afrikassa elävät ihmislajit kokivat vahvan valintapaineen älykkyyden kehittämiseen, mutta Afrikan ulkopuolella elävät eivät siihen asti, kun syntyi laji homo sapiens, mutta sitten sen jälkeen roolit vaihtoivat paikkaansa (Afrikassa älykkyyden valintapaine katosi, muualla se oli merkittävä). Jos älykkyyden kehitys sidotaan puhtaasti kylmyyteen tai olosuhteiden muuttumiseen vuodenaikojen mukana, tämä idea ei toimi, koska valintapaineen älykkyyden hyväksi ennen homo sapiensin syntyä olisi pitänyt olla noiden tekijöiden kohdalla vähintään yhtä merkittävä kuin homo sapiensin aikanakin. Ainoastaan, jos valintapaine on jokin homo sapiens lajille spesifinen (kuten vaikkapa merkittävä sosiaalinen toiminta), on periaatteessa mahdollista saada eri alueet kehittymään eri tavoin (siellä missä tämä tekijä on ollut merkittävä, se on ajanut merkittävästi evoluutiota), mutta tämän sitominen kylmyyteen on sitten aika paljon hankalampi juttu.

Ihmisen älykkyyden kehityksen historiassa dramaattisin hyppäys tapahtui kun 8 miljoonaa vuotta sitten joku afrikkalainen ihmisapinalaji alkoi kävellä pystyasennossa. Tämä vapautti kädet muuhun toimintaan. Syy miksi näin tapahtui ei ole edelleenkään varma. Oletettavasti syyn täytyy liittyä siihen että jonkun ihmisapinaheimon alueella olosuhteet muuttuivat niin että ravinnon hankinta oli helpompaa tässä asennossa. Itse en näe etteikö sama olisi voinut tapahtua ihan missä tahansa muuallakin jos olosuhteet olisi olleet vain samat.

Toinen dramaattinen hyppäys tapahtui kun aivojen koko kasvoi Afrikassa Heidelberginihmisen kohdalla 600.000 vuotta sitten. Miksi aivot yhtäkkiä kasvoi? Pelkkä älykkyyden vaatima evoluutio ei selitä aivojen näin nopeaa kasvua. Heidelberginihmisen aivot oli melkein yhtä suuret kuin nykyihmisellä. Älykkyys on kuitenkin kasvanut viimeisen 600.000 vuoden aikana enemmän kuin yhteensä ennen sitä. Silti aivojen koko ei ole enää oleellisesti kasvanut.

Eli Heidelberginihmisen aivojen koon hyppäyksellinen kasvu selittyy pitkälti muilla tekijöillä kuin vaikkapa ihmisen sosiaalistumisen aiheuttamalla älykkyyden nousulla. Yksi todennäköinen selitys on yhtäkkinen geneettinen mutaatio.

Samoihin aikoihin keksittiin myös tulen käyttö. Eli toinen tukeva selitys on että Heidelberginihmisen aikoihin ravinto parantui hyppäyksellisesti huomattavasti. Ravinnolla on todistettavasti pelkästään aivojen kasvuun oleellinen vaikutus.

Lisäksi Afrikassa on jo alunalkaen ollut aina paremmat ravinnonsaantimahdollisuudet kuin pohjoisemmassa. Tyhmä laji ei voi kehittyä viisaaksi ellei se saa ylenmäärin ravintoa jotta aivot voi ylipäätään kasvaa kokoa luonnonvalinnan mukana.

Hyvin moni näistä alkuaikojen oleellisista hyppäyksistä voi olla itseasiassa puhtaita sattumia ja hyvää tuuria.

Myöskään mikään näistä seikoista ei riipu millään tavalla kylmyydestä, eikä oikeastaan olosuhteiden muutoksiin varautumisestakaan. Tämä oli vasta se pelkkä kivijalka mikä mahdollisti lopulta homo sapiensin synnyn. Vasta näiden tapahtumien jälkeen ihmisen älykkyys on lähtenyt todelliseen kasvuun ja merkittävään rooliin on tulleet muut tekijät. Yhtenä juuri se, että ihminen on laajentunut alueille jotka ovat vaatineet uudenlaista sopeutumista. Suurimpana toki kulttuurien ja sosiaalisten kontruktioiden kehittyminen.


Itse hakisin vastausta ennemminkin vaikka siitä, missä kehittyivät ensimmäiset kaupunkikulttuurit, koska niissä tuo sosiaalinen puoli nousi ihan uusiin ulottuvuuksiin. Tämä teoria ei myöskään joutuisi vaikeuksiin arktisten kansojen alempaa ÄO:ta selitettäessä.

Eihän kapungistumisella ole mitään tekemistä sen kanssa miten älykkyys syntyi. Kapungistuminen alkoi jotain 10.000 vuotta sitten kun maanviljelys tuotti enemmän ravintoa. Se mikä oikeasti mahdollisti älykkyyden syntymisen tapahtui edellä kuvatun 8 miljoonaa vuotta - 600.000 vuotta sitten ajanjakson välissä. Paljon ennen minkäänlaisia kapunkeja.

Ja sekin mistä olen puhunut eli uusille alueille levittäytyminen ja oppiminen varautumaan tulevaisuuuteen päättyi joskus 50.000 vuotta sitten.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest8788 - 13.01.2016, 17:57:50
Kerrotko milloin viimeksi Pioneer Fund on "avoimesti ajanut eugeniikkaa"? Ei, tähän ei käy vastaukseksi vastustajien (esim. SPLC) semanttinen hörhöily, johon Wikipediassa viitataan.

No,  Lynn esimerkiksi julkaisi 2001 kirjan Eugenics: A Reassessment  (http://www.goodreads.com/book/show/791032.Eugenics)

En kysynyt mitä kirjoja Richard Lynn on kirjoittanut.

Linkkaamasi kirjaesittelysi mukaan Lynn toteaa, että eugeniikan mahdollisen yhteiskunnallisen hyödyn uudelleenarvioinnista huolimatta perinteiselle eugeniikalle ei enää ole tilausta demokraattisissa yhteiskunnissa.

Toinen kirjan pääteema on tulevaisuuden bioteknologia, joka väistämättä tulee lisäämään eugenistisia toimenpiteitä, ja että niiden käyttöönotto tulee olemaan enemmän tai vähemmän spontaania - tietyistä eettisistä ongelmista huolimatta. Nykyään jokainen raskaus Suomessa seulotaan mm. sikiön kromosomitutkimuksilla teknoyhteiskunnan toimesta. Tästä on seurannut se, että suurin osa downin syndrooman merkkejä osoittavista raskauksista keskeytetään raskaana olevan päätöksellä. Jokainen näin tekevä harjoittaa negatiivista eugeniikkaa yhteiskunnan avustuksella. (Transhumanistien visiot taas ovat positiivista eugeniikkaa steroideissa.)

"Lynn looks at the ethical issues of human biotechnologies and how they may be used by authoritarian states to promote state power."

Tämä jäi kiinnostamaan sen verran, että taidanpa tutustua teokseen paremminkin - siitäkin huolimatta, että se on väkisinkin jo hieman vanhentunut tässä nopeasti kehittyvän teknologian aikakaudella. Kiitos kirjavinkistä, vaikka en saanutkaan vastausta kysymykseeni.

Jos tietäisit miten politisoitunutta rotujen eroavaisuuksia koskeva tutkimus on, ymmärtäisit miksi Pioneer Fundin kaltaisia rahoittajia on pakko olla olemassa. Suurin osa sen tukemista tutkijoista on tehnyt akateemisen itsemurhan pelkästään tarttumalla näihin aiheisiin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Parsifal - 13.01.2016, 18:13:42
Vaikuttaisi vahvasti siltä, että älykkyysosamäärällä sinänsä ei välttämättä ole paljon tekemistä todellisuuden realistisen hahmottamisen kanssa. Onhan paljon periaatteessa älykkäitä ihmisiä, jotka ovatkin muuten täysin hulluja.

Joku voi olla tarpeeksi älykäs (tai ainakin omalla alallaan lahjakas) vaikka väitelläkseen tohtoriksi, mutta ei sitten muuten ymmärräkään mitään oman kuplansa ulkopuolisen maailman lainalaisuuksista ja syy-seuraussuhteista -- tai vaikka periaatteessa ymmärtäisikin, on "ääriuskovainen", eli niin harhainen, että katsoo oman ideologiansa edistämisen oikeuttavan minkälaisen valehtelun tahansa. Liian vähäjärkinen puolestaan on, vaikka olisikin umpirehellinen, liian helposti epärehellisten vietävissä.

Minkähänlainen testi mittaisi ihmisen todellisuudentajua ja rehellisyyttä?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 13.01.2016, 18:19:22
Zachen kysymykseen samasta aihepiiristä voi todeta, että perintötekijät estävät Afrikassa nousun kantaeurooppalaisten tasalle. Suomeen siirtäminen ei auta, koska tulijoita ei voi valita ja vaikka valittaisiin, seuraava sukupolvi on sama kuin afrikan keskitaso. Siis materiaali on heikko. Toki ympäristötekijät voivat parantua hieman ja sitäkautta suhteellinen tulos paljon mutta afrikka ei koskaan ota eurooppalaisista ja aasialaisista koostuvia alueita kiinni lähellekään - paitsi miehittämällä nämä isolla väkiluvun suhteella.

Ok, selitä meille se zachen postaama Flynn-efekti vaikkapa Belgiassa välillä 1942-nykyaika. Siinä siis noustiin tasolta 73 nykyiseen 100:an. Onko tuossa reilussa 70:ssä vuodessa tapahtunut Belgiassa niin merkittävää evoluutiota belgialaisten geeneissä, että se selittää tuon nousun? Minnusta ei, vaan paljon todennäköisempää on se, että ympäristö on muuttunut.
Osa Afrikan maista lienee kehitystasoltaan sillä Belgian 1942:n tasolla, ellei jopa sen alle. Jos siellä on tapahtumassa nyt samanlaista taloudellista kehitystä kuin Euroopassa viime vuosisadalla (ks. zachen postaamat maaraportit), niin onko jokin erityinen syy, miksei sama Flynn-efekti voisi toteutua sielläkin?

Lainaus
Missään ei ole mitattu afrikkalaisperäisille kansoille kantaeurooppalaisiakaan arvoja vastaavia lukemia, edes silloin kun huomioidaan vain saman varallisuustason henkilöt.

Saisiko näihin varallisuus-(ja etenkin sosiaalistatus-)normalisoituihin mittauksiin tutustua jossain?

Lainaus
Sanoisin nähdyn perusteella, että aate on nyt syväpeseytynyt niin vahvasti, että normaali jatkokeskustelu sr:n kanssa taitaa olla hieman sama kuin keskustelisi enkeleihin uskovan kanssa niiden "esiintymistiheydestä". Viittaan geenirukkaus-ennusteeseensa, jota esittää suuremmalla todennäköisyydellä kuin eilinen sää. Siis perheet noin vaan alkaa rukkaamaan jälkeläistensä geenejä ihan tässä sadan tai viimeistään muutaman kuluessa mutta itse tekniikkaa ei ole vielä olemassa. JA sitä voidaan käyttää perusteena nyt Suomessa tehtäviin päätöksiin. Älytöntä.

Ensinnäkin teknologia geenien rukkaamiseen on jo olemassa. Se, mitä ei vielä ole olemassa, on ymmärryksemme geeneistä niin, että tietäisimme, mitä geenejä kannattaisi muuttaa ja miten. En näe erityisesti tämän suhteen mitään erityistä estettä kehitykselle. Mitä siihen tulee, otetaanko näitä keinoja käyttöön, niin sen suhteen jo sanoin, että varmaan osa porukasta haluaa ehdoin tahdoin jatkaa "luomuina", vaikka olisi mahdollista turvallisesti parantaa jälkeläistensä geeniperimää. Tässä muutos vie aikansa, mutta 100 vuotta on todella pitkä aika ihmisten mielipiteiden muuttumiseksi.

Mutta kysytään sinulta nyt suoraan, että jos sinulla olisi turvallinen keino, jolla voisit varmistaa, että jälkeläisesi olisi lähtökohtaisesti ÄO:ssa tasolla 120, niin etkö tätä valitsisi, jos tietäisit, että sinun omat geenisi saamalla hänen tasonsa olisi 100? Vanhemmat ovat kuitenkin valmiita käyttämään suuria rahasummia saadakseen jälkeläisensä oikeisiin kouluihin, jotta he sitten pääsevät oikeisiin yliopistoihin ja sitä kautta saavuttavat käytännössä saman kuin minkä automaattisesti saavuttaisivat, jos olisivat syntyjään huippuälykkäitä. Entä muuttuisiko vastauksesi, jos tietäisit suuren osan muista ihmisistä käyttävän tätä keinoa, minkä seurauksena se sinun luomujälkeläisesi olisikin sillä nykyisellä normaalin ihmisen 100:n ÄO:llaan täysin alakynnessä kaikkien muiden pyyhältäessä siellä 120:n paremmalla puolella? Tämä on todennäköisesti se seikka, joka aiheuttaa mielipiteiden hyvinkin nopean kääntymisen tämän hyväksi, vaikka sille alkuvaiheessa olisikin ihmisten keskuudessa vieroksuntaa.

Mitä tuohon viimeiseen tulee, niin mihin Suomen päätöksiin minä haluan käyttää perusteena sitä, että minun arvioni mukaan tulevaisuudessa tullaan tuota geenimanipulaatiota käyttämään? Minun pointtini on ollut ainoastaan se, että riippumatta mitä teemme erinäköisten evoluutioon perustuvien menetelmien käytön suhteen kansan älykkyyden parantamiseksi, nuo geenimanipulaatiokeinot tulevat jättämään ne täysin varjoonsa. Ensimmäisessä postauksessani tähän ketjuun sanoin jo, että minusta älykkyys voisi hyvinkin olla yksi valintakriteereistä ns. valintaisen maahanmuuton käyttöön. Jos siis väität minun vastustaneen älykkyyden käyttämistä maahanmuuttopolitiikassa, olet jälleen pahasti metsässä.

Lainaus
Sr on valmis sijoittamaan koko maanosan tulevaisuuden itse kehittämänsä huteran teorian varaan.

Uh? Anteeksi mihin maanosan tulevaisuuteen nyt viittaat? En käsittääkseni ole sijoittanut mitään maanosan tulevaisuuden suhteen tähän asiaan, mutta sinä varmaan kerrot, mitä minä olen siihen sijoittanut.

Ja mikä siinä teoriassa on huteraa? Sekö, ettet usko, että eliöiden geenejä voidaan muutella, vaan teknologia tähän tulee olemaan vielä satojen vuosien päässä? Vai se, ettei geenitutkimuksemme älykkyyteen liittyen tule ottamaan seuraavien vuosikymmenien aikana mitään edistysaskelia, vaan tulemme olemaan tämän vuosisadan lopulla ihan yhtä hakoteillä älykkyyden perinnöllisyyden perusteista?

Ymmärrätkö, että jos ratkaisemme tämän asian, niin yhdessä sukupolvessa on mahdollista nostaa koko väestön älykkyys sinne huipputasolle, kun taas evoluution keinoja käyttäen tähän menee sukupolvikaupalla aikaa ja sen lisäksi siinä pitää käyttää eettisesti kyseenalaisia keinoja (estää vähä-älykkäitä hankkimasta lapsia)?

Lainaus
Toki, ei se mitenkään poikkea kaikkialle levinneestä monikulttuurisuusaatteesta. Kaikki suoraan yhden kortin varaan, koska aatteen on oltava oikeassa.

En tiedä, mihin korttiin tässä nyt viittaat. En ole panemassa mitään sen varaan, että noin tulemme tekemään, vaan ainoastaan ennustan, että niin tulee tapahtumaan. Ei maanosamme siitä tuhoudu, vaikkemme ryhtyisi ihmisen geenimanipulaatiota harrastamaan, vaikka sinä tunnut tällaiseen pelotteluun ryhtyvän.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest8788 - 13.01.2016, 18:35:00
Tästä eugeniikasta tuli mieleen eräs minua jo pitempään askarruttanut tapaus. Tiedän naisen, joka on varhaiseläkkeellä alhaisen älykkyytensä takia. Hänellä on yksi lapsi, jonka saamisen jälkeen hänet on steriloitu. Sterilointi tehtiin sanallisella sopimuksella sosiaalitoimen kanssa, mikä mahdollisti naisen asumisen yhdessä hänen lapsensa kanssa - tosin arvioivien kotivisiittien kera sosiaalitoimen puolelta. Näinhän ei kai virallisesti voi olla, mutta käytännön tasolla nämä tapaukset saattavat olla hyvinkin kieroja, varsinkin jos yksilö on lievästi älyllisesti kehitysvammainen ja sen tähden ohjailtavissa viranomaisten taholta. Ajattelen että sterilointi oli naisen parhaaksi, mutta jos siihen on sisältynyt ehtoja huoltajuuteen liittyen, on kuvio aika erikoinen. Ajatus steriloinnista tuli tietenkin sosiaalitoimen puolelta. Tietääkö kukaan vastaavista tapauksista, vai olenko törmännyt yksittäistapaukseen? Pikainen googlailu ei tuottanut tulosta. Sellainen varaus tähän vielä, että olen tapauksen suhteen toisen käden tietojen varassa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jack - 13.01.2016, 18:43:13
Olkoonkin, että etnistä alkuperää kuvailevat käsitteet ”Blacks”, ”Whites”, ”Hispanic”, ”Asian” jne. ovat epämääräisiä, niitä käytetään Yhdysvalloissa erilaisissa tilastoissa. Vaikka maassa muuten on vallalla hyvin tiukka antitoleranssi kaikkea vähänkin rasismille haiskahtavaa kohtaan, asioiden tilastoimista ”rodun” perusteella ei pidetä suurena ongelmana – vaikka tiedettäisiinkin, että tuloksissa on eroja, joita voidaan käyttää hyväksi rasistisessa propagandassa. Sananvapauden ajatus on ilmeisesti niin syvälle juurtunut amerikkalaiseen yhteiskuntaan, että tietoa tuotetaan, ja vastuu jätetään tiedon käyttäjälle.

Yhdysvalloissa koululaisten oppimisen tasoa seurataan tietyssä ikävaiheessa järjestettävillä valtakunnallisilla NAEP (The National Assessment of Educational Progress) -testeillä.

Tulokset osoittavat, että valkoiset lapset saavat korkeampia pisteitä kuin mustat. On myös havaittu, että valkoisten saamiin pistemääriin ei juurikaan vaikuta se, onko koulussa paljon vai vähän mustia oppilaita. Mustien oppilaiden pistemäärät sen sijaan ovat alhaisempia, jos mustien osuus koulun oppilaista on suuri.

http://nces.ed.gov/nationsreportcard/subject/studies/pdf/school_composition_and_the_bw_achievement_gap_2015.pdf

Eräät tutkijat Yhdysvalloissa ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Afrikasta muuttaneet mustat menestyvät opinnoissaan paremmin kuin Yhdysvaltojen omat mustat. Tämän havainnon perusteella on ainakin osittain kyseenalaistettu rodun merkitys älykkyyden kannalta. Jos ihon väri ratkaisisi, valkoisten perimää omaavien amerikkalaisten mustien pitäisi menestyä paremmin kuin ilman tätä perimää olevien afrikkalaisten mustien. Näin ei kuitenkaan näytä olevan.

Britanniassa saadut koulujen testitulokset ovat myös osittain tehneet perinteiset käsitykset kyseenalaisiksi. Siellä nimittäin nigerialaistaustaiset oppilaat ovat päihittäneet valkoiset.

Britanniassa oppilaiden menestymistä mitataan GCSE -kokeella (General Certificate of Secondary Education), joka järjestetään 15-16 -vuotiaana. Tietyistä Afrikan maista lähtöisin olevat nuoret ovat menestyneet tässä kokeessa odottamattoman hyvin. He ovat ylittäneet jopa valkoihoisten nuorten tason.

Parhaiten ovat menestyneet kiinalaiset sekä eräät muut aasialaistaustaiset. Afrikkalaisista johdossa ovat nigerialaiset ja ghanalaiset. Valkoisten brittilasten taso on jo alle koko maan keskiarvon.

http://www.unzcloud.com/wp-content/uploads/2015/06/Chisala-7.png

Voidaanko tuloksista tehdä se johtopäätös, että kuvitelmat eurooppalaisten ylivoimasta afrikkalaisiin nähden älyllisillä mittareilla mitattuna ovatkin pelkkää väärinkäsitystä, ja todellisuudessa tilanne saattaakin olla päinvastainen (ovathan ns. ”nigerialaiskirjeet” viitanneet tähän suuntaan jo kauan – eihän tyhmempi yleensä voi huijata viisaampaansa).

Vaikka yleismaailmallisesti tarkasteltuna mustat edelleen saavat heikompia pisteitä älykkyysmittauksissa kuin valkoiset, minkä eron myös havainnot yleisestä elämässä menestymisestä vahvistavat, asia saattaa kuitenkin olla hieman monimutkaisempi. Aihe on joka tapauksessa kiinnostava.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest8788 - 13.01.2016, 18:44:45
Ok, selitä meille se zachen postaama Flynn-efekti vaikkapa Belgiassa välillä 1942-nykyaika. Siinä siis noustiin tasolta 73 nykyiseen 100:an. Onko tuossa reilussa 70:ssä vuodessa tapahtunut Belgiassa niin merkittävää evoluutiota belgialaisten geeneissä, että se selittää tuon nousun? Minnusta ei, vaan paljon todennäköisempää on se, että ympäristö on muuttunut.

Siltikään rotujen välistä eroa ei ole kurottu umpeen Flynn-efektin siivillä liidellessä.

Ihmiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä on jo kääntynyt laskuun. Trendi tulee jatkumaan vielä pitkän aikaa. Sen varmistaa Afrikan väestökehitys.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest8788 - 13.01.2016, 18:46:30
Lainaus
Tulokset osoittavat, että valkoiset lapset saavat korkeampia pisteitä kuin mustat. On myös havaittu, että valkoisten saamiin pistemääriin ei juurikaan vaikuta se, onko koulussa paljon vai vähän mustia oppilaita. Mustien oppilaiden pistemäärät sen sijaan ovat alhaisempia, jos mustien osuus koulun oppilaista on suuri.

Sosioekonomista selitysmallia hakeville tiedoksi: 160 000 - 200 000 dollaria vuodessa tienaavien mustien perheiden lapset pärjäävät huonommin tasokokeissa, kuin alle 20 000 dollaria vuodessa tienaavat valkoisten perheiden lapset.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: pikkujorma - 13.01.2016, 19:08:32
Tulokset on täysin yksiselitteiset. Mustat on keskimäärin vähemmän älykkäitä kuin valkoiset. Se on totuus eikä mitään rasismia. Kuinka paljon sitten on käytännössä merkitystä 10 pisteen erolla. En ole aiheeseen perehtyny eikä se mua kiinnosta kovin paljon. Mulle riittää se tieto että olen lähes kaikkia maahanmuuttajia älykkäämpi. Ehkä sielä on niitä fiksumpia, insinöörejä ja lääkäreitä joukossa, mutta ei kovin paljon.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 13.01.2016, 21:17:28
Ok, selitä meille se zachen postaama Flynn-efekti vaikkapa Belgiassa välillä 1942-nykyaika. Siinä siis noustiin tasolta 73 nykyiseen 100:an. Onko tuossa reilussa 70:ssä vuodessa tapahtunut Belgiassa niin merkittävää evoluutiota belgialaisten geeneissä, että se selittää tuon nousun? Minnusta ei, vaan paljon todennäköisempää on se, että ympäristö on muuttunut.
Osa Afrikan maista lienee kehitystasoltaan sillä Belgian 1942:n tasolla, ellei jopa sen alle. Jos siellä on tapahtumassa nyt samanlaista taloudellista kehitystä kuin Euroopassa viime vuosisadalla (ks. zachen postaamat maaraportit), niin onko jokin erityinen syy, miksei sama Flynn-efekti voisi toteutua sielläkin?

Sinällään ei varmaan ole periaattellista estettä. Mutta...

Missä jamassa maailma makasi vuonna 1942? Koko maapallo oli tulessa. Onko mitään periaatteellista estettä väitteelle, että 2. maailmansodan tapahtumat jopa kuuluu väistämättä ihmisen kehitykseen älykkäämmäksi? Tai vaihtoehtoisesti 2. maailmansotakin hyvin pitkälle johtui juuri siitä että ihminen ja ihmiskunta oli vain niin helvetin tyhmä vielä tuolloin.

Jos Afrikan ja muiden kehitysmaiden viisastuminen edellyttää samaa kehityskaarta kuin länsimaiden viisastuminen niin 2. maailmansodan tapahtumat oli itseasiassa lasten leikkiä mitä kehitysmaiden viisastuminen vaatii.

Saksassa oli 1. maailmansodan jälkeen ainoastaan 60 miljoonaa ihmistä jotka oli nöyryytetty ja joilla ei oikein ollut paikkaa yhteiskunnassa, eikä tulevaisuutta. Pelkästään nämä saivat koko maailman sekaisin 20 vuoden kuluttua. Nyt meillä on vähintäänkin miljardi ihmistä aikalailla samassa tilanteessa maapallolla.

Jos pitää odottaa 70 vuotta että Belgian kehitys toistuu jotta näille miljardille saadaan edes yhteiskunta ympärille jolla on jotain tulevaisuuden näkymää niin saattaa käydä kylmät sitä ennen. Eikä vain saata vaan ole melkolailla varma että viisastuminen ei todellakaan tapahdu kuin strömsössä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Pergolaattori - 13.01.2016, 21:54:24
Jotenkin pitäisi selittää, miksi juuri kylmässä eläville älykkyydestä on ollut hyötyä selviytymisessä, mutta lämpimässä eläneille vastaavaa hyötyä ei ole ollut.


Afrikka: Tyhmä kolkkaa älykkään, poimii hedelmän puusta ja jatkaa elämäänsä uutena päällikkönä kuin ei mitään.
Suomi: Tyhmä kolkkaa älykkään ja jatkaa uutena päällikkönä kuin ei mitään kunnes tulee talvi ja kuolee nälkään.


Toimii myös tänä päivänä ja kehityskulku tulee olemaan sama: Tyhmät hallitsevat-> resurssit hupenevat -> ei ole mahdollista tukea tyhmien elämää -> muuttavat sinne missä resursseja on helpommin tarjolla -> älykkäät pärjäävät paikallisissa olosuhteissa ja saavat tyhmiltä rauhassa kehittää toimivan yhteiskunnan. Kaatuu siihen että sosialismi ja Maria Guzenina-Richardson äänestetään eduskuntaan ja ministeriksi.


Mikä on stereotypia afrikkalaisesta valtionpäämiehestä? Miten fiksuina afrikkalaisia hallitsijoita voidaan yleisesti pitää? Miksi afrikka ei tue fiksujen etenemistä valtaan?

Päättelyäsi helpottaa kun annat mahdollisuuden sille että on olemassa älylliseltä suorituskyvyltään erilaisia ihmisiä.


Fiksun kansan syntyminen edellyttää vuodenkiertoa jossa on sekä tyhmyyden tiivistymistä rajoittava, terävä pakkasjakso että miellyttävä kesä joka tekee alueen asuttamisen pitkällä tähtäimellä mielekkääksi.


-

Edit: Luin suositellun artikkelin ( https://www.psychologytoday.com/blog/unique-everybody-else/201211/cold-winters-and-the-evolution-intelligence (https://www.psychologytoday.com/blog/unique-everybody-else/201211/cold-winters-and-the-evolution-intelligence) ) liittyen älykkyyden ja kylmän ilmaston väliseen yhteyteen. Ei pitäisi antaa tyhmälle ihmiselle kynää käteen.  Artikkelissa todistetaan ajatuksen mielettömyyttä vetämällä tyhmä oletus siitä että jos (kerta ;) ) lämpimässä on tyhmiä, vastaavasti todella kylmästä pitää löytyä todella viisaita. Ja kun siellä todella kylmässä on pelkkiä inuitteja, ilmaston korrelaatio älykkyyteen ei voi pitää paikkaansa.  :facepalm: Viittaan tuohon edelliseen ajatukseeni suotuisasta asuinpaikasta. Olisiko mahdollista että voisi löytyä sweet spot jossa olosuhteet ovat otolliset selviämisen ja yhteisön muodostumisen kannalta?

Kirjoituksessa on täsmälleen sama mudanhajuinen pohjavire kuin siinä aiemmin linkatussa dna-nobelistin alennustilaan liittyneessä artikkelissa.

Vittumuaeitaashuvitakohtaoikeenenääyhtäänmikään.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ullatusnillitus - 13.01.2016, 22:11:49
Ok, selitä meille se zachen postaama Flynn-efekti vaikkapa Belgiassa välillä 1942-nykyaika. Siinä siis noustiin tasolta 73 nykyiseen 100:an. Onko tuossa reilussa 70:ssä vuodessa tapahtunut Belgiassa niin merkittävää evoluutiota belgialaisten geeneissä, että se selittää tuon nousun? Minnusta ei, vaan paljon todennäköisempää on se, että ympäristö on muuttunut.

Siltikään rotujen välistä eroa ei ole kurottu umpeen Flynn-efektin siivillä liidellessä.

Ihmiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä on jo kääntynyt laskuun. Trendi tulee jatkumaan vielä pitkän aikaa. Sen varmistaa Afrikan väestökehitys.

Suomeen pitää ehdottomasti saada vähintään miljoona älyllisesti heikkolahjaista. Suomen kansa on aivan liian älykästä suhteessa nykyiseen hallitukseemme. Sopiva ÄO olisi noin 68, joka vastaa sattumoisin somalialaisten keskimääräistä älykkyysosamäärää.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jepulis - 14.01.2016, 02:43:03

Tulokset osoittavat, että valkoiset lapset saavat korkeampia pisteitä kuin mustat. On myös havaittu, että valkoisten saamiin pistemääriin ei juurikaan vaikuta se, onko koulussa paljon vai vähän mustia oppilaita. Mustien oppilaiden pistemäärät sen sijaan ovat alhaisempia, jos mustien osuus koulun oppilaista on suuri.

http://nces.ed.gov/nationsreportcard/subject/studies/pdf/school_composition_and_the_bw_achievement_gap_2015.pdf

Eräät tutkijat Yhdysvalloissa ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Afrikasta muuttaneet mustat menestyvät opinnoissaan paremmin kuin Yhdysvaltojen omat mustat.
Näin on. Toisaalta, alkupään sukupolvi saattaa olla vielä ns. parhaimmistoa, joka on kaikin tavoin kiinnostunut jälkikasvunsa edistymisestä siinä kuin omastaan. On oletettavaa, että taantumisen takia varsin lyhyellä tähtäimellä tilanne muistuttaa lähtömaan tilannetta oppilasmateriaalin kykyjen osalta. En ihmettelisi, jos sitäkin on jo tutkittu.

UK:sta
Lainaus käyttäjältä: Jack
Valkoisten brittilasten taso on jo alle koko maan keskiarvon.

http://www.unzcloud.com/wp-content/uploads/2015/06/Chisala-7.png

Aihe on joka tapauksessa kiinnostava.
Niin on. Kyllähän tuo äkkipäätä viittaisi melko vahvaan ympäristötekijän vaikutukseen. Yksi selitys löytyy tästä kohdasta (sama artikkeli):

http://www.unzcloud.com/wp-content/uploads/2015/06/Chisala-3.png

Nähdään, että siinä on brittiläinen erikoisuus sisään leivottuna, näin suuria "tyhmyyseroja" ei tietenkään yhden geneettisesti käytännössä identtisen väen kesken ainakaan ole, ja kaikilla muilla ryhmillä sama ympäristötekijän ero ei vaikutakaan lähellekään samalla painolla. Näyttäisi nyt tosiaan poikkeamalta, joka kaipaa erillisen valaistuksen miksi juuri UK:ssa asia on näin. Ikäänkuin kukaan ei ole mennyt kenenkään ohi, kuten artikkelissa asia puettiin, vaan köyhät on yksinkertaisesti lopettaneet opiskelun. 

Kaikista näistä aineistoista huolestuneena seuraa sitä johtopäätöstä, että artikkelista toiseen viljalti Suomeen saapuvista ryhmistä, esim. somalit, ei ole oikein mitään positiivista kerrottavaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: TheVanishedTerrorist - 14.01.2016, 05:29:43
Suomeen pitää ehdottomasti saada vähintään miljoona älyllisesti heikkolahjaista. Suomen kansa on aivan liian älykästä suhteessa nykyiseen hallitukseemme. Sopiva ÄO olisi noin 68, joka vastaa sattumoisin somalialaisten keskimääräistä älykkyysosamäärää.
Vihervasemmiston parasta äänestäjäkarjaa ovat juuri nämä mitä rajan yli tulvii. Vaikutus on helposti nähtävissä ruotsissa kun katsoo ketä äänestää vihervasemmistoa (esim. Malmö). Tätä katsellessaan suomalaiset demarit ym. ovat jo hekumoissaan.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 14.01.2016, 12:22:24
Siltikään rotujen välistä eroa ei ole kurottu umpeen Flynn-efektin siivillä liidellessä.
Määrittele "rotu" tässä? Jenkeistä, josta on olemassa parhaiten dataa, kaikkien "rotujen" älykkyys on nousussa ja eikä niiden väliset erot ei kuroudu kiinni jos muutosvauhdeille ei tapahdu jotain oleellista. 1 (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2907168/). 

Lainaus
Ihmiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä on jo kääntynyt laskuun. Trendi tulee jatkumaan vielä pitkän aikaa. Sen varmistaa Afrikan väestökehitys.
Ei pidä paikkaansa ainakaan ilman, että tarjoat vahvan lähteen väitteelle.

(http://ichef.bbci.co.uk/news/624/media/images/81284000/gif/_81284814_iq_chart_1_624-02.gif)


Lainaus
Sosioekonomista selitysmallia hakeville tiedoksi: 160 000 - 200 000 dollaria vuodessa tienaavien mustien perheiden lapset pärjäävät huonommin tasokokeissa, kuin alle 20 000 dollaria vuodessa tienaavat valkoisten perheiden lapset.
Pitää varmaankin paikkansa, mutta lähde olisi kiva.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Finis Finlandiae - 14.01.2016, 12:37:19
Olisiko mahdollista että voisi löytyä sweet spot jossa olosuhteet ovat otolliset selviämisen ja yhteisön muodostumisen kannalta?

Tätä olen itsekin miettinyt.
Faktahan on, että monilla lämpimillä alueilla (tropiikki) on liian kuuma ja liian kauan vuoden mittaan. Se todella vetää veltoksi, eikä taatusti edistä ajattelua. Vastaavasti pohjoisella puolella on liian kylmiä alueita.

Sweetpotit voisivat olla esim. Italia/Ranska vs __________ Afrikassa?
Verrataan sitten sweetpottien ÄO:ta keskenään.
Tosin vertailu nykyajassa ei huomioi ao. alueiden ilmastollista kehitystä ja sen vaikutusta historian saatossa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 14.01.2016, 13:45:33
Sen elämän alkamiseen jonka pohjalle älykkyys on ylipäätään voinut syntyä. Eli puhutaan jostain ensimmäisistä ihmisapinoista joskus 20 miljonaa vuotta sitten. Älykäs ihminen ei ole voinut yksinkertaisesti syntyä kuin alueilla joilla apinat pystyvät elämään myös ilman sen kummempaa älyä.

No, hyvä. Ja me tiedämme, että ainakin jotkut niistä ihmisapinoista (ainakin homo erectus) levittäytyivät myös Afrikan ulkopuolelle. Näillä alueilla homo sapiensia edeltäneet ja oletettavasti ei yhtä älykkäät ihmisapinat pystyivät siis menestyksekkäästi elämään miljoonia vuosia. On siis selvää, että se Afrikassa syntynyttä homo sapiensin alkumuotoa suurempi älykkyys ei siis ollut välttämätön ominaisuus ihmisapinoille (saati muille lajeille) kylmemmissä oloissa selviytymiselle.

Lainaus
Ihmisen älykkyyden kehityksen historiassa dramaattisin hyppäys tapahtui kun 8 miljoonaa vuotta sitten joku afrikkalainen ihmisapinalaji alkoi kävellä pystyasennossa. Tämä vapautti kädet muuhun toimintaan. Syy miksi näin tapahtui ei ole edelleenkään varma. Oletettavasti syyn täytyy liittyä siihen että jonkun ihmisapinaheimon alueella olosuhteet muuttuivat niin että ravinnon hankinta oli helpompaa tässä asennossa. Itse en näe etteikö sama olisi voinut tapahtua ihan missä tahansa muuallakin jos olosuhteet olisi olleet vain samat.

Sillä, mitä tapahtui 8 miljoonaa vuotta sitten ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa, koska sen jälkeen ihmisapinalajeja levisi ympäri maapalloa (ainakin koko vanhalle mantereelle) ennen kuin homo sapiens syntyi Afrikassa. Keskustelumme koskee sitä väitettä, että homo sapiensin syntymisen jälkeen sen älykkyys kehittyi niillä Afrikan ulkopuolisilla alueilla kylmyyden vuoksi nopeammin kuin muualla.

Lainaus
Toinen dramaattinen hyppäys tapahtui kun aivojen koko kasvoi Afrikassa Heidelberginihmisen kohdalla 600.000 vuotta sitten. Miksi aivot yhtäkkiä kasvoi? Pelkkä älykkyyden vaatima evoluutio ei selitä aivojen näin nopeaa kasvua. Heidelberginihmisen aivot oli melkein yhtä suuret kuin nykyihmisellä. Älykkyys on kuitenkin kasvanut viimeisen 600.000 vuoden aikana enemmän kuin yhteensä ennen sitä. Silti aivojen koko ei ole enää oleellisesti kasvanut.

Ihan mielenkiinnosta, miten tuo älykkyyden kasvu on kvantifioitu? Meillähän ei ole käytössämme oikeastaan mitään aivokudosta tms. noista ihmisistä, joten emme voi sanoa sitä tai tätä niiden aivojen rakenteesta. Voimme ainoastaan spekuloida jotain heidän aivojensa koon (tämän mainitsit) ja heiltä jälkeen jääneen kulttuurin perusteella. Jos aivojen koko ei ole se selittäjä, niin tarkalleen miten kvantifioimme noiden ihmisten älykkyyden? Wikipedian mukaan homo heidelbergensis jopa hautasi kuolleensa, joka viittaa suht korkeaan älykkyyteen.

Mutta tämä on sivuasia. Edelleen Heidelbergin ihminen levisi Afrikan ulkopuolelle ja menestyi siellä. Selvästikään siis Afrikassa syntynyttä homo sapiensia suurempi älykkyys ei ollut ehdoton vaatimus siellä selviytymiseen. Ja merkittävintä on tässä se, että edelleenkään se homo sapiens ei kehittynyt älykkääksi siellä, missä sinun mukaasi älykkyydellä on suuri valintaetu (Afrikan ulkopuolella) vaan Afrikassa, jossa sinun mukaasi älykkyydestä ei ole valintaetua.

Lainaus
Eli Heidelberginihmisen aivojen koon hyppäyksellinen kasvu selittyy pitkälti muilla tekijöillä kuin vaikkapa ihmisen sosiaalistumisen aiheuttamalla älykkyyden nousulla. Yksi todennäköinen selitys on yhtäkkinen geneettinen mutaatio.

Nyt en pysy perässä. Kaikki evoluutio perustuu mutaatioihin. Jos mutaatioita ei tapahdu, ei älykkyys nouse, koska luonnonvalinnalla ei ole "materiaalia", jota suosia. Kaikilla on sama (älykkyyttä ohjaava) geeniperimä, joten luonnonvalinta ei voi suosia niitä älykkäiden geenien kantajia. Ainoa mahdollinen selitys nykyisten ihmispopulaatioiden mahdolliselle geneettiselle älykkyyserolle on siinä, että joissain populaatioissa on jotain muutatioita, joita toisissa ei ole.

Jos siis keskustellaan älykkyyden evoluutiosta, niin se on jo koko keskustelun lähtökohta, että koko ajan tapahtuu mutaatioita, jotka johtavat vähän älykkäämpien ihmisten syntyyn ja nämä mutaatiot sitten yleistyvät luonnonvalinnan seurauksena. Se, mikä on kiistanalaista, on se, miten eri ympäristöt ovat suosineet luonnonvalinnassa niitä mutaatioita. Sinun väitteesi on ollut, että kylmät seudut ovat suosineet älykkyysmutaatioita enemmän kuin lämpimät. Ja tämä väite on minusta kyseenalainen sen vuoksi, että juuri Afrikassa lähtivät yleistymään ne mutaatiot, joita me kaikki homo sapiensin jäsenet nykyisin kannamme.

Lainaus
Samoihin aikoihin keksittiin myös tulen käyttö. Eli toinen tukeva selitys on että Heidelberginihmisen aikoihin ravinto parantui hyppäyksellisesti huomattavasti. Ravinnolla on todistettavasti pelkästään aivojen kasvuun oleellinen vaikutus.

Oletettavasti. Tulen käytöllä on varmasti ollut suurempi merkitys kylmillä seuduilla kuin lämpimillä. Edelleenkin (jos tämä teoria toimisi) kaiken pitäisi siis osoittaa siihen, että Afrikan ulkopuolella elävä homo heidelbergensis olisi se laji, joka olisi luonnonvalinnan vuoksi kehittynyt älykkyyden suhteen nopeammin kuin muut samaan aikaan eläneet ihmisapinat, mutta se onkin Afrikassa kehittynyt homo sapiens, joka lyö älykkyydellään muut laudalta.

Lainaus
Lisäksi Afrikassa on jo alunalkaen ollut aina paremmat ravinnonsaantimahdollisuudet kuin pohjoisemmassa. Tyhmä laji ei voi kehittyä viisaaksi ellei se saa ylenmäärin ravintoa jotta aivot voi ylipäätään kasvaa kokoa luonnonvalinnan mukana.

Olen eri mieltä. Ensinnäkään et ole todistanut, että Afrikassa olisi paremmat ravinnonsaantimahdollisuudet. Toiseksi, sen ravinnon käyttämän energian ohjaaminen aivojen kasvattamiseen on järkevää vain, jos niiden aivojen koosta syntyvästä älykkyydestä on hyötyä selviytymisessä. Kuten jo mainitsin, luonnonvalinta ei kehitä eliöille jotain energiaa vieviä turhake-elimiä vain huvin vuoksi, vaan ainoastaan, jos niistä on hyötyä selviytymiselle (toisin päin asia ehkä toimii, eli jotkut selviytymiselle hyödyttömäksi tulleet elimet saattavat säilyä, jos niistä ei ole erityisen suurta haittaa). Jotta siis niistä energiasyöpöistä aivoista olisi ollut hyötyä selviytymiselle, on niistä pitänyt olla merkittävä etu selviytymiselle ja siis sinun mukaasi tämä etu on suurempi Afrikan ulkopuolella. Jälleen siis kaikki osoittaa siihen, että juuri siellä olisi älykkyyden kasvun pitänyt lähteä liikkeelle, ei Afrikassa.

Lainaus
Hyvin moni näistä alkuaikojen oleellisista hyppäyksistä voi olla itseasiassa puhtaita sattumia ja hyvää tuuria.

Huh? Jos puhuttaisiin jostain suht merkityksettömästä asiasta (kuten vaikkapa silmien väristä), niin ehkä noin, mutta nyt puhumme siis aivoista, jotka ovat sekä merkittävä energiankuluttaja että niiden kehittyminen on tekijä, joka tekee ihmisen lapsuudesta ylipitkän eläinkunnan keskuudessa, minkä vuoksi sukukypsyyteen pääseminen on epävarmempaa kuin jos lapsuus olisi lyhyt. Ai niin ja vielä ihmisen alaruumiin anatomian on pitänyt muuttua kahdella jalalla liikkumisen kannalta epäoptimaaliseksi, jotta isopäinen vauva saadaan synnytyskanavasta läpi. Nämä kaikki asiat ovat luonnonvalinnan kannalta selviä riippakiviä, joita luonnonvalinnta ei takuulla olisi suosinut jonkun "sattumalta" syntyneen ominaisuuden hyväksi, vaan ne ovat yleistyneet vain siksi, että kyseinen ominaisuus on ollut hyödyllinen lajin selviytyimiselle.

Lainaus
Myöskään mikään näistä seikoista ei riipu millään tavalla kylmyydestä, eikä oikeastaan olosuhteiden muutoksiin varautumisestakaan. Tämä oli vasta se pelkkä kivijalka mikä mahdollisti lopulta homo sapiensin synnyn. Vasta näiden tapahtumien jälkeen ihmisen älykkyys on lähtenyt todelliseen kasvuun ja merkittävään rooliin on tulleet muut tekijät. Yhtenä juuri se, että ihminen on laajentunut alueille jotka ovat vaatineet uudenlaista sopeutumista. Suurimpana toki kulttuurien ja sosiaalisten kontruktioiden kehittyminen.

Niin, siis ennen homo sapiensia eläneet ihmislajit olivat siis jo levittäytyneet alueille, joilla tarvittiin uudenlaista sopeutumista verrattuna Afrikan savanneihin. Ja päätellen siitä, että ne elivät siellä satoja tuhansia tai miljoonia vuosia, ne olosuhteet olivat siis ihan kelvollisia ennen homo sapiensia elävien lajien älykkyystasolla. Juuri tuo mainitsemasi kulttuuri ja sosiaaliset konstruktiot olivat todennäköisesti se uusi juttu, joka päti homo sapiensiin, mutta sillä taas ei ole mitään tekemistä lämpötilan kanssa.

Lainaus
Eihän kapungistumisella ole mitään tekemistä sen kanssa miten älykkyys syntyi. Kapungistuminen alkoi jotain 10.000 vuotta sitten kun maanviljelys tuotti enemmän ravintoa.

Emme puhu tässä "älykkyyden syntymisestä" (mitä tällä nyt sitten tarkoitetaankin), vaan älykkyyden kehityksestä sen jälkeen, kun homo sapiens laji oli syntynyt. Tämähän on se asia, mikä voi selittää mahdolliset geneettiset erot älykkyyttä ohjaavissa geeneissä eri ihmispopulaatioiden välillä.

Lainaus
Se mikä oikeasti mahdollisti älykkyyden syntymisen tapahtui edellä kuvatun 8 miljoonaa vuotta - 600.000 vuotta sitten ajanjakson välissä. Paljon ennen minkäänlaisia kapunkeja.

Ja tuo ajanjakso on täysin yhdentekevä käsiteltävän asian kannalta.

Lainaus
Ja sekin mistä olen puhunut eli uusille alueille levittäytyminen ja oppiminen varautumaan tulevaisuuuteen päättyi joskus 50.000 vuotta sitten.

Ensinnäkin Amerikkaan muuten uskotaan ihmisen levittäytyneen vielä paljon tuota myöhemmin.

Mutta kysymys onkin, että oliko älykkyyserot kehittyneet jo tuolloin 50 000 vuotta sitten? Minusta tämä on kaikkea muuta kuin selvää. Minusta on hyvinkin mahdollista, että esim. viimeisen 10 000 vuoden aikana on tapahtunut evoluutiota, joka on synnyttänyt niitä populaatioiden älykkyyseroja ja silloin ajavana tekijänä voisi olla juuri se ohessa tapahtuva kulttuurievoluutio. Tämä selittäisi myös sen, miksi esim. niissä arktisissa oloissa (jossa sitä varautumista tarvitaan vielä enemmän) elävillä hmisillä ei ole erityisen korkea ÄO.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 14.01.2016, 13:52:50
Ok, selitä meille se zachen postaama Flynn-efekti vaikkapa Belgiassa välillä 1942-nykyaika. Siinä siis noustiin tasolta 73 nykyiseen 100:an. Onko tuossa reilussa 70:ssä vuodessa tapahtunut Belgiassa niin merkittävää evoluutiota belgialaisten geeneissä, että se selittää tuon nousun? Minnusta ei, vaan paljon todennäköisempää on se, että ympäristö on muuttunut.

Siltikään rotujen välistä eroa ei ole kurottu umpeen Flynn-efektin siivillä liidellessä.

Jos Flynn-efektin aiheuttaa lasten kasvuympäristö, niin miten sitä voisi kuroa umpeen, kun kasvuympäristöt Afrikassa ovat edelleen keskimäärin paljon huonompia kuin Euroopassa tai Amerikassa?

Lainaus
Ihmiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä on jo kääntynyt laskuun. Trendi tulee jatkumaan vielä pitkän aikaa. Sen varmistaa Afrikan väestökehitys.

Onko sinulla näyttää jotain mittauksia tuosta globaalin älykkyysosamäärän kehityksestä?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 14.01.2016, 14:06:40
Sinällään ei varmaan ole periaattellista estettä. Mutta...

Missä jamassa maailma makasi vuonna 1942? Koko maapallo oli tulessa. Onko mitään periaatteellista estettä väitteelle, että 2. maailmansodan tapahtumat jopa kuuluu väistämättä ihmisen kehitykseen älykkäämmäksi? Tai vaihtoehtoisesti 2. maailmansotakin hyvin pitkälle johtui juuri siitä että ihminen ja ihmiskunta oli vain niin helvetin tyhmä vielä tuolloin.

Siitä belgialaisten käyrästä (tai siis tarkemmin sanottuna suorasta) näkee selvästi, ettei maailmansodalla ole asiaan mitään tekemistä. Kehitys välillä 1942 - 1953 on täsmälleen samanlaista kuin sen jälkeenkin. Se 1942 nyt vaan sattui olemaan ensimmäinen mittauspiste. Minusta on hyvin oletettavaa, että Flynn-efekti päti jo ennen tuota aikaakin, mikä tarkoittaisi siis sitä, että 2. maailmansodan syntyessä ihmiset olivat älykkäämpiä kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa.

Lainaus
Jos Afrikan ja muiden kehitysmaiden viisastuminen edellyttää samaa kehityskaarta kuin länsimaiden viisastuminen niin 2. maailmansodan tapahtumat oli itseasiassa lasten leikkiä mitä kehitysmaiden viisastuminen vaatii.

Nykyisten kehitysmaiden viisastuminen edellyttää samanlaista vaurastumisen ja lasten kasvuolosuhteiden paranemisen kehityskaarta kuin mitä länsimaissa nähtiin 1900-luvulla. 2. maailmansodalla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa. 1900-luvulla länsimaisella miehellä oli pienempi todennäköisyys kuolla sodassa kuin varmaan missään koskaan aiemmin ihmiskunnan historian aikana. Ja tämä siis siitä huolimatta, että 1900-luvulla sodittiin kaksi ennen kaikkea länsimaita röykyyttänyttä maailmansotaa. Maailmansotien hirveys ei liity niinkään siihen, että niiden aikana olisi tapettu suhteessa paljon porukkaa, vaan siihen, että niihin tultaessa väkiluku oli kasvanut niin suureksi, että niissä kuoli absoluuttisesti mitaten paljon porukkaa.

Lainaus
Saksassa oli 1. maailmansodan jälkeen ainoastaan 60 miljoonaa ihmistä jotka oli nöyryytetty ja joilla ei oikein ollut paikkaa yhteiskunnassa, eikä tulevaisuutta. Pelkästään nämä saivat koko maailman sekaisin 20 vuoden kuluttua. Nyt meillä on vähintäänkin miljardi ihmistä aikalailla samassa tilanteessa maapallolla.

Duh? Tällä hetkellä maailman talous kasvaa kaikkialla, ml. kehitysmaissa. Katso niitä zachen maaraporttipostauksia liittyen muutamaan Afrikan maahan. Nälässä elävien osuus maailman väestöstä vähenee koko ajan. Keitä nyt on oikein nöyryytetty?

Ja siis jos puhut nyt maailman köyhimmistä, niin maailmansodan kannalta he ovat ihan eri asemassa kuin Saksa 1930-luvulla. Tuon ajan Saksa oli maailman kärkeä sekä taloudeltaan että teknologialtaan. Sillä oli siis rahkeita haastaa muut Euroopan maat sotilaallisesti (tosin kuten historia osoitti, niin todellisuudessa senkin rahkeet loppuivat kesken, kun NL ja USA panivat ison vaihteen päälle). Maailman nykyisillä köyhillä ei ole mitään vastaavaa. Ehkä lähimpänä tuota "nöyryytetty vahva maa" shapluunaa olisi Venäjä, jolla on edelleen helvetisti ydinaseita, ja joka tuli jossain määrin nöyryytetyksi kylmän sodan loppuessa. Mutta Venäjällä taas ei ole mitään tekemistä kehitysmaiden kanssa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 14.01.2016, 14:22:28
Afrikka: Tyhmä kolkkaa älykkään, poimii hedelmän puusta ja jatkaa elämäänsä uutena päällikkönä kuin ei mitään.
Suomi: Tyhmä kolkkaa älykkään ja jatkaa uutena päällikkönä kuin ei mitään kunnes tulee talvi ja kuolee nälkään.

Kysyn sinulta sitten saman, mitä olen kysynyt jo jka:lta, eli jos tuo pätee, niin miksi juuri älykäs homo sapiens laji syntyi aiemmista tyhmemmistä lajeista juuri siellä Afrikassa, eikä Afrikan ulkopuolella? Jos Afrikan oloissa ei tyhmyydestä ollut mitään haittaa eloonjäännille, niin miksi siellä luonnonvalinnan ohjaama evoluutio ajoi kehittämään isot paljon energiaa vaativat aivot? Eikö olisi luullut evoluution suosivan vaikkapa voimakkuutta, jolloin homo sapiens -geenejä kantava heimon jäsen olisi tullut kolkatuksi aikoja ennen kuin olisi päässyt geenejään levittämään?

Lainaus
Päättelyäsi helpottaa kun annat mahdollisuuden sille että on olemassa älylliseltä suorituskyvyltään erilaisia ihmisiä.

Tämä on koko ajan ollut keskustelun lähtökohta.

Lainaus
Fiksun kansan syntyminen edellyttää vuodenkiertoa jossa on sekä tyhmyyden tiivistymistä rajoittava, terävä pakkasjakso että miellyttävä kesä joka tekee alueen asuttamisen pitkällä tähtäimellä mielekkääksi.

Tälle ehkä jopa loogiselta kuulostavalle ajatukselle ei toistaiseksi ole löytynyt mitään perusteita.

Lainaus
tyhmälle ihmiselle kynää käteen.  Artikkelissa todistetaan ajatuksen mielettömyyttä vetämällä tyhmä oletus siitä että jos (kerta ;) ) lämpimässä on tyhmiä, vastaavasti todella kylmästä pitää löytyä todella viisaita. Ja kun siellä todella kylmässä on pelkkiä inuitteja, ilmaston korrelaatio älykkyyteen ei voi pitää paikkaansa.  :facepalm: Viittaan tuohon edelliseen ajatukseeni suotuisasta asuinpaikasta. Olisiko mahdollista että voisi löytyä sweet spot jossa olosuhteet ovat otolliset selviämisen ja yhteisön muodostumisen kannalta?

En ymmärrä, miksi facepalmeat tuossa yhtään mitään. Minusta argumentti on erittäin toimiva. Selvästikin inuiitit selviävät olosuhteissaan. Nyt sinun pitäisi selittää, että miksi siellä älykkyys ei ole kehittynyt huipputasolle, jos mitä ankarammat olosuhteet talvella aiheuttavat sitä suuremman valintapaineen älykkyydelle.

Minusta paljon toimivampi ajatus on se, että "tyhmä kolkkaa toisen tyhmän -> yhteisön koheesio on huono, naapuriyhteisö nujertaa sen ja vie sen asuinmaat" vs. "fiksu on kolkkaamatta toista, vaan suunnittelee tämän kanssa yhteistoimin sotaretken tyhmien asuinseudulle, jonka valtaa helpolla". Tämä on toimiva siksi, että se vaatii toimiakseen juuri sosiaalisen ihmislajin (yksikseen elävillä lajeilla tätä efektiä ei olisi lainkaan), mutta se ei ole kiinni lämpötilasta mitenkään muuten kuin ehkä niin, että mitä suotuisammat olosuhteet, sitä tiheämmässä ihmiset asuvat ja sitä merkittävämmäksi asiaksi tuo sotiminen tulee.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 14.01.2016, 14:42:42
Tulokset osoittavat, että valkoiset lapset saavat korkeampia pisteitä kuin mustat. On myös havaittu, että valkoisten saamiin pistemääriin ei juurikaan vaikuta se, onko koulussa paljon vai vähän mustia oppilaita. Mustien oppilaiden pistemäärät sen sijaan ovat alhaisempia, jos mustien osuus koulun oppilaista on suuri.

Tämä viittaisi minusta hyvin vahvasti siihen, että mustien huono menestys ei ole geenien vaan kulttuurin tulos. Jos Amerikan mustien kulttuuri on tekijä, joka ei arvosta koulutusta tms., niin suuri mustien määrä koulussa saa sitten kaikki mustat siellä omaksumaan saman lähestymistavan kouluopetusta kohtaan. Jos taas mustia on vähän, ei pääse syntymään samanlaista mustien alakulttuuria, vaan mustat elävät enemmän valkoisten oppilaiden kulttuurin ohjaamina.

Tai sanotaan niin, että jos mustien huonompi koulumenestys on geenien ansiota, niin kuulisin mielelläni siitä teoriasta, joka selittää tuon yllä kuvatun havainnon jotenkin loogisesti. Miten ne huonogeeniset mustat olisivat ajautuneet juuri niihin kouluihin, joissa on paljon mustia, mutta maagisesti heidän osuutensa onkin pienempi niissä kouluissa, joissa mustia on vähän.

Tämä antamani selitys liittyy myös siihen esitettyyn vanhempien varallisuuden vaikutukseen (eli edes rikkaiden mustien lapset eivät pärjää hyvin). Oma käsitykseni on se, että useassakin maassa on havaittu vanhempien sosiaaliluokan, ei siis suoran varallisuuden, olevan tärkein selittäjä lasten koulumenestyksessä. Eli siis karkeasti sanottuna köyhän professorin lapset pärjäävät hyvin, mutta äkkirikastuneen rakennusyrittäjän lapset eivät. Edellinen assosioituu korkeaan sosiaaliluokkaan, vaikkei hänen varallisuutensa ole erityisen korkea. Jälkimmäinen assosioituu taas enemmän duunariporukoihin, vaikka hän varallisuudeltaan onkin selvästi heitä rikkaampi. Jos siis ne rikastuneet mustat amerikkalaiset assosioituvat edelleen muihin mustiin, jotka elävät gansta-kulttuurissa, niin heidän lapsensa eivät vanhempien korkeasta varallisuudesta huolimatta tule pärjäämään erityisen hyvin koulussa.

Lainaus
Eräät tutkijat Yhdysvalloissa ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Afrikasta muuttaneet mustat menestyvät opinnoissaan paremmin kuin Yhdysvaltojen omat mustat. Tämän havainnon perusteella on ainakin osittain kyseenalaistettu rodun merkitys älykkyyden kannalta. Jos ihon väri ratkaisisi, valkoisten perimää omaavien amerikkalaisten mustien pitäisi menestyä paremmin kuin ilman tätä perimää olevien afrikkalaisten mustien. Näin ei kuitenkaan näytä olevan.

Tämä oli se, mihin viittasin puhuessani tiikeriäiti Amy Chuan kirjaan. Hän oli juuri nostanut nigerialaiset yhtenä amerikkalaisena menestystarinana esiin. Tämä sopisi yhteen tuon esittämäni kulttuuriteorian kanssa. Afrikasta muuttavat mustat eivät mitenkään välttämättä assoisioidu amerikkalaiseen mustaan kulttuuriin, koska heillä ei ole ollut siihen mitään sen läheisempää kosketusta nuoruudessaan kuin amerikkalaiseen valkoisenkaan kulttuuriin. Mielenkiintoinen esimerkki tästä on tietenkin nykyinen presidentti, jota pidetään ensimmäisenä mustana presidenttinä, mutta hän ei ole "alkuperäinen" musta, vaan kenialaissiirtolaisen ja valkoisen amerikkalaisen jälkeläinen.

Lainaus
Vaikka yleismaailmallisesti tarkasteltuna mustat edelleen saavat heikompia pisteitä älykkyysmittauksissa kuin valkoiset, minkä eron myös havainnot yleisestä elämässä menestymisestä vahvistavat, asia saattaa kuitenkin olla hieman monimutkaisempi. Aihe on joka tapauksessa kiinnostava.

Olen tästä samaa mieltä. Aihe on tietenkin poliittinen miinakenttä, mutta ehkä siihen geeniteknologian kehittyessä on mahdollista saada vähän neutraalimpi ote, kun ihmispopulaatioita on mahdollista käsitellä kylmästi heidän geenimateriastaan lähtien ja jättää epätieteellisemmät ja emootioita herättävät tekijät, kuten ihonväri syrjään.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: nollatoleranssi - 14.01.2016, 14:46:05
Älykkyyskeskustelu on aina erittäin ongelmallista, koska siihen liittyy niin monia puolia. Sen kieltäminen on typerää, koska samaa keskustelua käydään erilaisten tilastojen, maa- ja ihmisvertailujen kautta taukoamatta virallisesti ja Suomessa iloitaan aina hyvistä sijoituksista, mutta myöhemmin todetaankin, ettei näillä tilastoilla pitäisi olla mitään merkitystä(!).

Siitä huolimatta älykkyyskeskustelu helposti unohtaa ihmisen arvokkuuden ja asettaa ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan antaen ymmärtää, ettei muilla yksilöllisillä piirteillä ole mitään merkitystä.

Kysyn sinulta sitten saman, mitä olen kysynyt jo jka:lta, eli jos tuo pätee, niin miksi juuri älykäs homo sapiens laji syntyi aiemmista tyhmemmistä lajeista juuri siellä Afrikassa, eikä Afrikan ulkopuolella? Jos Afrikan oloissa ei tyhmyydestä ollut mitään haittaa eloonjäännille, niin miksi siellä luonnonvalinnan ohjaama evoluutio ajoi kehittämään isot paljon energiaa vaativat aivot? Eikö olisi luullut evoluution suosivan vaikkapa voimakkuutta, jolloin homo sapiens -geenejä kantava heimon jäsen olisi tullut kolkatuksi aikoja ennen kuin olisi päässyt geenejään levittämään?

Ihmisellä oli alkuaikoinakin vihollisia. Paljon voimakkaampia ja vaarallisempia eläimiä, joita vastaan täytyi tehdä yhteistyötä. Afrikassa oli myös sopivat olosuhteet elämistä varten.

Nämä myöhemmät vertaamiset perustuvat ihmisten keskinäisiin ja uusiin arvoasteikkoihin. Afrikkalaisten tilanne voi olla huonoa sattumaa tai sitten siihen on muita syitä. Suurimpana ongelmana näen edelleen afrikkalaisten omat taistelut toistensa kanssa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 14.01.2016, 15:03:13
Ihmisellä oli alkuaikoinakin vihollisia. Paljon voimakkaampia ja vaarallisempia eläimiä, joita vastaan täytyi tehdä yhteistyötä. Afrikassa oli myös sopivat olosuhteet elämistä varten.

Niinpä. Eli se pergolaattorin teoria ei siis toimi, vaan tyhmän harrastama fiksun henkilön kolkkaus olisi myös tuollaisissa oloissa johtanut heimon (ja sitä kautta kolkkaajan geenien) tuhoon.

Lainaus
Nämä myöhemmät vertaamiset perustuvat ihmisten keskinäisiin ja uusiin arvoasteikkoihin. Afrikkalaisten tilanne voi olla huonoa sattumaa tai sitten siihen on muita syitä. Suurimpana ongelmana näen edelleen afrikkalaisten omat taistelut toistensa kanssa.

Jared Diamondin kirja "Guns, germs and steel" käy läpi seikkoja, jotka suosivat Euraasian alueiden ihmisten kehitystä verrattuna muihin mantereisiin ja osoittaa, että menestys johtui pitkälti juuri hyvästä tuurista (tietyt asiat olivat kohdallaan, mikä mahdollisti voittokulun).

Mitä sotimiseen tulee, niin afrikkalaisten keskinäisessä sotimisessa ei ihmiskunnan historiaa katsoen ole mitään erityisen ihmeellistä. Todellisuudessa jopa Afrikassa soditaan tällä hetkellä vähemmän kuin vaikkapa Euroopassa vain muutama vuosisata sitten. Poikkeus ihmiskunnan historiatrendiltä on se, mitä on tapahtunut Euroopassa viimeisen 70 vuoden aikana, eli keskinäinen sotiminen on käytännössä lopetettu kokonaan. Tätä taas on hyvin vaikea yhdistää geeneihin mitenkään, koska se vaatisi sen selittämisen, että miksi eurooppalaiset sotivat ihan simona sitä ennen.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Tabula Rasa - 14.01.2016, 15:13:49
Sota on politiikan jatke. Eli kun poliitikot eivät löydä muita keinoja niin sota astuu kuvioihin. Eli kyseessä on ihmisten kyky tulla toimeen keskenään.

Mutta uskoisin enemmän että kun vauraus saavuttaa tietyn saturaatiopisteen niin ihmisiltä puuttuu syy konfliktiin. Yltäkylläisyys. Ja toisaalta naapuriheimollekin voi heittää miljardin. Niin kauan kun tätä talouskuplaa voidaan luoda, niin kauan on mahdollisuudet rauhaan. Toisaalta näkisin mielummin että talous ei perustuisi kuplaan vaikka se etenisikin hitaammin. Tällöin ei tulisi yhtäkkisiä romahduksia yhtä helposti.

Se sitten mikä luo vaurautta onkin toinen kysymys. Mutta vakaat ja vapaat olot ovat usein hyvä lähtökohta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: ISO - 14.01.2016, 15:18:42
Älykkyydestä ja maahanmuutosta ei kannata puhua samassa lauseessa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Tabula Rasa - 14.01.2016, 15:20:45
Älykkyydestä ja maahanmuutosta ei kannata puhua samassa lauseessa.

Ihan hyvin voi.

Japanilainen tohtori tai saksalainen insinööri voi hyvinkin olla fiksumpi kuin suomalainen duunari.

Ongelmamuista eli afrikka ja lähi-itä+balkan puhuttaessa ei tarvitse älykkyyttä mainita kuin sarkastisissa yhteyksissä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 14.01.2016, 15:21:59
Lainaus
Siltikään rotujen välistä eroa ei ole kurottu umpeen Flynn-efektin siivillä liidellessä.
Jos Flynn-efektin aiheuttaa lasten kasvuympäristö, niin miten sitä voisi kuroa umpeen, kun kasvuympäristöt Afrikassa ovat edelleen keskimäärin paljon huonompia kuin Euroopassa tai Amerikassa?

No oltaisiinhan me suomalaiset voitu saada testituloksissa kiinni esimerkiksi japanilaiset.

Pari tutkimusta. Tiivistetysti niin ensimmäisessä on Flynnin ilmiön arvioitu olevan yhdistelmä todellista parantumista sekä sitä, että jengi osaa paremmin toimia palikkatesteissä (brand effect). Toisessa Afrikkalaisten keskimääräiseksi IQ:ksi on arvioitu 75 ja, että muualla tapahtuneen kehityksen perusteella älykkyystestien tulosten voivan nousta 10-15 pistettä sukupolvessa elinympäristön parantuessa. Kolmannessa on dokumentoitu sitä mitä Keniassa tapahtui 14 vuoden aikana kun lapset saivat parempaa ruokaa ja koulutusta.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 14.01.2016, 17:55:55
Emme puhu tässä "älykkyyden syntymisestä" (mitä tällä nyt sitten tarkoitetaankin), vaan älykkyyden kehityksestä sen jälkeen, kun homo sapiens laji oli syntynyt. Tämähän on se asia, mikä voi selittää mahdolliset geneettiset erot älykkyyttä ohjaavissa geeneissä eri ihmispopulaatioiden välillä.

Öööh, päätä nyt mistä oikein puhutaan.

Edelleenkin puuttuu looginen selitys sille, miksi juuri Afrikassa elävät ihmislajit kokivat vahvan valintapaineen älykkyyden kehittämiseen, mutta Afrikan ulkopuolella elävät eivät siihen asti, kun syntyi laji homo sapiens, mutta sitten sen jälkeen roolit vaihtoivat paikkaansa (Afrikassa älykkyyden valintapaine katosi, muualla se oli merkittävä).

Tuo minun vastaus oli juuri tuohon kysymykseen ja tuo kysymys on nimenomaan miksi älykkyys syntyi Afrikassa ennen Homo Sapiensia. Tämä ajanjakso päättyy nimenomaan Heidelberginihmiseen. Nyt sinä vastasit noihin minun argementteihin vaihteeksi argumenteilla jotkaa taas liittyy Homo Sapiensiin. Pidähän nyt paketti kasassa että tässä keskustelussa on mitään järkeä.

Kerrataan vielä.

Hyvin pitkälle älyllisesti kehittyneitä apinaihmisiä syntyi lukematon määrä eri puolilla maapalloa. Yhteistä näillä oli että ne syntyivät Afrikan kaltaisille alueille. Näitä ei syntynyt pohjoiseen vaikka siellä oli ihan samoja apinoita joista nämä älykkäämmät jatkoivat kehittymistä. Tästä voidaan suoraan havaita, että lämpötila ja elinolosuhteet ravinnon myötä oli aivan oleellinen tekijä että neljällä raajalla kulkevasta ihmisapinasta syntyy ensimmäisessä hyppäyksessä kävelevä apinaihminen.

Tämän jälkeen mutaatioita tapahtui ihan kaikissa apinaihmisheimoissa. Kaikki olosuhteet oli samoja kuin Afrikassa joten myös Heidelberginihminen olisi voinut syntyä ihan missä tahansa muullakin kuin Afrikassa. Jostain syystä se sattui syntymään Afrikassa. Mutta edelleenkään Afrikassa ei ole mitään ihmeellistä verrattuna kaikiiin muihin alueisiin missä apinaihmisiä oli ennen Heidelberginihmistä. Mutaatioita tapahtui kaikkialla mutta juuri Afrikassa sattui tapahtumaan täydellisen oikeat mutaatiot että aivojen koko saatiin riittävän suureksi että päästiin ylipäätään seuraavaan vaiheeseen.

Ennen Heidelberginihmistä maapallolla oli siis monia toisistaan täysin erillään olevia pystyihmislajeja jotka oli täysin samassa kehitysasteessa älykkyydeltään. Kaikki nämä lopulta hävisi paitsi Heidelbergin-voittajahaara. Eli jo tämä kertoo täysin selvää kieltä miten pienistä asioista ja lopulta tuuristakin ihmisen kehitys lopulta tässä vaiheessa oli.

Heidelberginihminen on ilmeisesti ensimmäinen ja ainoa joka kykeni käyttämään tulta. Vasta nyt tullaan siihen hyppäykseen joka erottaa tämän haaran kaikista muista kehityshaaroista ja joka johtaa lopulta Homo Sapiensiin. Heidelberginihminen sai todella onnekkaiden mutaatioiden kautta niin suuren aivokapasiteetin että se keksi miten tuli voidaan synnyttää. Mikään muu pystyihmislaji ei tätä kyennyt keksimään vaikka kaikki kehitys oli tähän asti kulkenut ihan samoja ratoja joka paikassa muuallakin. Eli tähän asti Afrikassa ei ollut mitään eroavaisuutta kehitykseen kaikkialla muualla.

Tämän jälkeen on itsestään selvää että laji joka kykenee käyttämään tulta saa niin suuren hyppäyksellisen edun pelkästään ravinnon kautta että se tulee voittamaan kaikki muut ja näin lopulta kävikin. Mutta Afrikassa ei ole tämän tarinan kanssa siis mitään erikoista jota tuossa alkuperäisessä kysymyksessä ihmettelit.

Tämän jälkeen Heidelberginihminen pystyi siirtymään alueille jossa edes apinat eivät olleet koskaan eläneet ja luonnollisesti samalla tämän haaran edustajat syrjäyttivät paikalliset muut pystyihmiset joilla ei ollut tuli hallussa. Tässä vaiheessa kuvaan tulee mukaan myös uusiin olosuhteisiin sopeutuminen ja geneettiset erovaisuudet tämän johdosta.

Mutta pidä nyt nämä kaksi asiaa erillään: älykkyyden synty ja kehitys Heidelbergin ja Homo Sapiensin jälkeen. Muuttuva ilmasto oli aivan liian vaativa jotta äly olisi voinut siellä ylipäätään mitenkään syntyä edes Heidelberginihmiseen asti puhumattakaan Homo Sapiensista. Se, että äly syntyi tasaisessa lämpimässä ilmastossa ei millään tavalla kumoa argumenttia siitä etteikö vaihtuvassa ilmastossa ihminen voi kehittyä kuitenkin lopulta viisammaksi koska vaihtuva ilmasto aiheuttaa suurempia haasteita ja toisaalta vaatii myös suurempaa sosiaalistumista jotta näistä haasteista ylipäätään selvitään.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 14.01.2016, 18:18:56
Siitä belgialaisten käyrästä (tai siis tarkemmin sanottuna suorasta) näkee selvästi, ettei maailmansodalla ole asiaan mitään tekemistä. Kehitys välillä 1942 - 1953 on täsmälleen samanlaista kuin sen jälkeenkin. Se 1942 nyt vaan sattui olemaan ensimmäinen mittauspiste. Minusta on hyvin oletettavaa, että Flynn-efekti päti jo ennen tuota aikaakin, mikä tarkoittaisi siis sitä, että 2. maailmansodan syntyessä ihmiset olivat älykkäämpiä kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa.

Maailmansodan tarkempi ajallinen positio ei ollut pointti millään tavalla. Pointti oli jotain tämän kaltaista.

Jos ihmiskunta kehittyy älyllisesti niin se keksii aina uusia ja uusia sosiaalisia järjestelmiä ja ideologioita. Lopulta nämä aina romahtavat. Romahduksesta seuraa paradigman muutos mutta mikään paradigman muutos ihmiskunnan historiassa ei ole koskaan tapahtunut rauhanomaisesti. Myöskään sillä ei ole mitään merkitystä minkälainen talouskehitys kehitymaissa on. Talous on aina syklejä. Vaikka kehitys olisi miten hyvää niin lopulta romahtaa myös talous. Jos talousromahdus ja ideologinen paradigman muutos osuu yksiin niin mikään yhteiskunta ei ole tätä kestänyt koskaan ihmiskunnan historiassa ilman verenvuodatusta.

En usko että Afrikka pystyy millään tavalla välttämään tätä jos kerran ei pysty länsimaatkaan. Nyt meillä on vaan potentiaalisesti monta miljardia ihmistä tekemässä sitä paradigman muutosta samaan aikaan. Toinen maailmansota synnytti lopulta EU:n ja EU:ssa ei ole kuin kälyiset 500 miljoonaa ihmistä. Sama kehitys pitäisi toistaa monelle miljardille ihmiselle. Meinaatko että onnistuu kuin strömssössä?


Ja siis jos puhut nyt maailman köyhimmistä, niin maailmansodan kannalta he ovat ihan eri asemassa kuin Saksa 1930-luvulla. Tuon ajan Saksa oli maailman kärkeä sekä taloudeltaan että teknologialtaan. Sillä oli siis rahkeita haastaa muut Euroopan maat sotilaallisesti

Tuollakaan ei ole taas mitään merkitystä. Miljardi ihmistä on ilman mitään teknologiaa ja aseitakin sellainen voima jolle mikään maapallolla ei mahda mitään. Ei edes USA, EU, Venäjä ja Kiina yhdessä.

Yhdestä mahdollisesta katastrofiskenaariostahan on puhetta täällä

http://hommaforum.org/index.php/topic,108294.0.html
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 14.01.2016, 18:46:14
Mutta pidä nyt nämä kaksi asiaa erillään: älykkyyden synty ja kehitys Heidelbergin ja Homo Sapiensin jälkeen. Muuttuva ilmasto oli aivan liian vaativa jotta äly olisi voinut siellä ylipäätään mitenkään syntyä edes Heidelberginihmiseen asti puhumattakaan Homo Sapiensista. Se, että äly syntyi tasaisessa lämpimässä ilmastossa ei millään tavalla kumoa argumenttia siitä etteikö vaihtuvassa ilmastossa ihminen voi kehittyä kuitenkin lopulta viisammaksi koska vaihtuva ilmasto aiheuttaa suurempia haasteita ja toisaalta vaatii myös suurempaa sosiaalistumista jotta näistä haasteista ylipäätään selvitään.

En edelleenkään ymmärrä, miksi muuttuva ilmasto olisi liian vaativa. Sinun mukaasihan muuttuva ilmasto juuri suosii älykkyyttä, eli jos siellä jollekin syntyi mutaatio, joka mahdollisti suuremman älykkyyden, niin tämähän antoi sille suuren valintaedun.

Ja siis selvästikään Afrikan ulkopuolinen ilmasto ei ollut liian vaativa sille, että siellä ihmislajit ylipäänsä pystyivät elämään. Nämä muut Afrikan ulkopuolella menestyksekkäästi eläneet lajit osoittavat, että siellä eläminen ei aiheuta sellaisia haasteita, joita nämä lajit eivät homo sapiensia alemmasta älykkyydestä huolimatta olisi pystyneet ylittämään. Jos (kuten nyt väität) ne kylmän ilmaston haasteet olisivat vaatineet suurempaa sosiaalistumista tai laji olisi muuten siltä alueelta kuollut pois, niin mikä selittää sen, että ne homo sapiensia edeltäneet ihmislajit eivät kuolleet pois, vaan elivät siellä satoja tuhansia vuosia Neanderthalin ihmisen kohdalla siihen jopa asti kunnes homo sapiens sen jyräsi alleen.

Sinun pitäisi nyt siis osoittaa se, että miksi ennen homo sapiensin syntyä se kylmä ilmasto ei aiheuttanut "suuria haasteita" esim. homo heidelbergensikselle niin, että tämän siellä menestyminen olisi vaatinut älykkyyden nopean kehityksen (eli siis sen, mikä sinusta on siis homo sapiensille tapahtunut viimeisen 50 000 vuoden aikana Afrikan ulkopuolella).

Siis minulle on vaikea ymmärtää sitä, että "vähän älykkäälle" homo heidelbergensikselle tai sitä edeltäneille ihmislajeille ei olisi ollut suurta hyötyä älyn lisäämisestä niillä "suuria haasteita" asettaneilla alueilla, mutta sitten kuin taikasauvalla iskien siitä älykkyyden lisäämisestä onkin ollut suurta hyötyä älykkäämmän homo sapiensin kohdalla. Näin siis, kun puhutaan samoista haasteista. Minusta paljon todennäköisempi on juuri se teoria, että ei puhuta samoista haasteista, vaan homo sapiensin kehitystä ovat ajaneet eri haasteet kuin sitä edeltäneitä lajeja, kuten sotiminen, suuressa yhteisössä selviytyminen, jne., jotka ovat olleet sille itselleen ominaisia ja jotka eivät siis koskeneet niitä muita lajeja lainkaan.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 14.01.2016, 19:09:33
En edelleenkään ymmärrä, miksi muuttuva ilmasto olisi liian vaativa. Sinun mukaasihan muuttuva ilmasto juuri suosii älykkyyttä, eli jos siellä jollekin syntyi mutaatio, joka mahdollisti suuremman älykkyyden, niin tämähän antoi sille suuren valintaedun.
...

Muuttuva ilmasto suosii, mutta tyhmät apinaihmiset eivät voineet vielä asua sellaisilla alueilla jolloin mutaatioitakaan ei voinut tällaisilla alueilla syntyä. Afrikan ulkopuolinen ilmasto ei ollut liian vaativa, mutta kaikki eri apinaihmislajit syntyi silti lähellä päiväntasaajaa vaikkakin eri puolilla maapalloa. Eli kuitenkin ihan samoissa olosuhteissa kuin Afrikassakin.

Tarvittiin "älyn kvanttihyppy" jotta ylipäätään voidaan siirtyä vaativimmille ilmastoalueille. Tämä kvanttihyppy olisi voinut tapahtua mille tahansa noille alunperin lähellä päiväntasaaja olleille heimoille. En näe mitään syytä että nimenomaan Afrikkaa oltaisiin tähän tarvittu. Toisaalta se, että kukaan muu kuin Heidelberg ei tätä kvanttihyppyä saanut kertoo, että se oli erittäin vaikeasti saavutettavissa. Eli lopulta tapahtui varmaankin pitkälle lottovoittona. Muutenhan kaikki apinaihmisheimot olisivat keksineet lopulta tulen ja selviytyneet. Aikaahan tuossa oli kuitenkin satojatuhansia vuosia ennenkuin Heidelberg syrjäytti kaikki muut. Jos kaikki muutkin olisi keksineet tulen niin maapallolla varmaan tapeltaisiin vieläkin kivikaudella että kuka lopulta voittaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 14.01.2016, 19:11:22
Jos ihmiskunta kehittyy älyllisesti niin se keksii aina uusia ja uusia sosiaalisia järjestelmiä ja ideologioita. Lopulta nämä aina romahtavat. Romahduksesta seuraa paradigman muutos mutta mikään paradigman muutos ihmiskunnan historiassa ei ole koskaan tapahtunut rauhanomaisesti.

Mihinkähän nyt tarkalleen viittaat? Oikeastaan ainoa isompaan romahdukseen potentiaalisesti nykymaailman ohjaava asia olisi raju ilmastomuutos. Hyvä esimerkki tästä on se, mitä olemme kokeneet vuoden 2008 jälkeen. Se oli kaikenlaisilla talouskasvun numeerisilla mittareilla erittäin raju, mutta sen käytännön merkitys oli ihan eri luokkaa kuin 1930-luvun romahdus (saati sitten 1800-luvun romahdukset, joista seurasi jopa nälänhätiä). Sosiaalinen järjestys jatkuu melko lailla samanlaisena kuin ennenkin vuotta 2008.

Lainaus
Myöskään sillä ei ole mitään merkitystä minkälainen talouskehitys kehitymaissa on. Talous on aina syklejä. Vaikka kehitys olisi miten hyvää niin lopulta romahtaa myös talous.

Talous on syklistä, muttei oikeastaan koskaan romahda kuin muutaman vuoden taaksepäin. Kun siis puhun hyvästä kehityksestä vaikkapa Suomen kohdalla 2. maailmansodan jälkeen, niin tietenkin puhutaan pitkän aikavälin keskiarvosta. Välillä on menty hurjaa vauhtia, välillä on otettu muutama vuosi takapakkia. Keskimäärin on kuitenkin menty taloudessa huimasti eteenpäin siitä, mistä 2. maailmansodan jälkeen lähdettiin. On erittäin vaikea nähdä mitään asiaa, joka romauttaisi talouden sinne lähtötasolle, vaikka sellaisia parin vuoden pakkeja tietenkin aina tulee vastaan.

Lainaus
Jos talousromahdus ja ideologinen paradigman muutos osuu yksiin niin mikään yhteiskunta ei ole tätä kestänyt koskaan ihmiskunnan historiassa ilman verenvuodatusta.

Itse näen mahdollisena ideologisena paradigmamuutoksena sen, että ihmistyö tulee merkityksettömäksi koneiden tehdessä suunnilleen kaiken tarvittavan työn. Tämä toki aiheuttaa sen, että meidän pitää pohtia uudelleen sitä, miten hyvinvointia jaetaan, kun sen tärkein jakoperuste nykyisin on se, että sitä annetaan ihmisille heidän tekemän työn arvon mukaan. Mutta tämä on minusta siinä mielessä suht helppo ongelma, että koneiden tehdessä työn, me voimme keskittyä yltäkylläisyyden jakoon.

Mitä verenvuodatukseen tulee, niin en menisi tässä vetoamaan siihen, että historia toistaa itseään. Eurooppa on vuosisatoja sotinut suunnilleen jatkuvalla syötöllä, mutta on nyt ollut sotimatta muutamaa reuna-alueiden kahakkaa lukuunottamatta 70 vuotta, eikä oikeastaan mikään näytä, että mitään sotaa olisi edes näköpiirissä. Ehkä suurin uhka Euroopalle, eli Venäjä, on ihan toisen luokan vaaratekijä kuin natsien Saksa 1930-luvulla.

Lainaus
En usko että Afrikka pystyy millään tavalla välttämään tätä jos kerran ei pysty länsimaatkaan.

Minusta on aika lailla eri asia, kun puhutaan ideologian edelläkävijöistä ja sitten niistä, jotka vain omaksuvat muualla kehitettyä. Afrikka seuraa Euroopan kehitystä, mutta sitä kehittyneemmän Euroopan periaatteessa katsoessa päällä.

Lainaus
Nyt meillä on vaan potentiaalisesti monta miljardia ihmistä tekemässä sitä paradigman muutosta samaan aikaan. Toinen maailmansota synnytti lopulta EU:n ja EU:ssa ei ole kuin kälyiset 500 miljoonaa ihmistä. Sama kehitys pitäisi toistaa monelle miljardille ihmiselle. Meinaatko että onnistuu kuin strömssössä?

Itse sanoisin, että on eri asia, että ne monta miljardia ihmistä omaksuu EU:ssa hyväksitodetun tavan harrastaa yhteistyötä naapurien kanssa kuin sen, että EU syntyi siitä tuhkasta, että lopultakin todettiin, että toisia vastaan sotiminen ei todellakaan johda muuhun kuin huonoon. Oletat jotenkin, ettei tämä informaatio voisi siirtyä Euroopasta kehittyville alueille, eivätkä ne voisi sitä kopioida.

Lainaus
Tuollakaan ei ole taas mitään merkitystä. Miljardi ihmistä on ilman mitään teknologiaa ja aseitakin sellainen voima jolle mikään maapallolla ei mahda mitään. Ei edes USA, EU, Venäjä ja Kiina yhdessä.

Siis mitä ne miljardi ihmistä sinusta sitten voivat tehdä? Kysehän ei ole mistään miljardin ihmisen yhtenäisestä joukosta, joka voisi kollektiivisesti päättää tekevänsä jotain, vaan ympäri maailmaa levällään olevista köyhistä. Tarkalleen mitä ne miljardi voisivat tehdä, jos nuo mainitut tahot päättäisivät, ettei heidän anneta sitä tehdä?

Sen lainaamasi artikkelin lähtökohta on se, että USA, EU, Venäjä ja Kiina ei tee mitään ja tämä kai perustellaan sillä, että kun vielä ei ole otettu mitään erityisen tiukkoja maahanmuuttorajoituksia, niin niitä ei myöskään siinä artikkelin mainitsemassa ihmisvyöryskenaariossakaan otettaisi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 14.01.2016, 19:32:52
Muuttuva ilmasto suosii, mutta tyhmät apinaihmiset eivät voineet vielä asua sellaisilla alueilla jolloin mutaatioitakaan ei voinut tällaisilla alueilla syntyä.

Miten niin eivät voineet? Juuri niillä seuduillahan homo sapiensia edeltäneitä ihmislajeja eli jo pitkään ennen homo sapiensin tuloa ja jopa läpi jääkausia.

Lainaus
Afrikan ulkopuolinen ilmasto ei ollut liian vaativa, mutta kaikki eri apinaihmislajit syntyi silti lähellä päiväntasaajaa vaikkakin eri puolilla maapalloa. Eli kuitenkin ihan samoissa olosuhteissa kuin Afrikassakin.

Mitä väliä sillä syntymisellä, jos sinun mukaasi juuri siellä ulkopuolella siitä älykkyydestä oli enemmän hyötyä kuin Afrikassa?

Lainaus
Tarvittiin "älyn kvanttihyppy" jotta ylipäätään voidaan siirtyä vaativimmille ilmastoalueille.

Millä perusteella? Miten ne ennen homo sapiensia edeltäneet lajit pystyivät siellä vaativilla alueilla elämään, jos siellä asuminen olisi vaatinut sen homo sapiensin kvanttihypyn?

Lainaus
Tämä kvanttihyppy olisi voinut tapahtua mille tahansa noille alunperin lähellä päiväntasaaja olleille heimoille. En näe mitään syytä että nimenomaan Afrikkaa oltaisiin tähän tarvittu. Toisaalta se, että kukaan muu kuin Heidelberg ei tätä kvanttihyppyä saanut kertoo, että se oli erittäin vaikeasti saavutettavissa.

Niin, tai toinen, todennäköisempi selitys on se, että sille kvanttihypylle ei ollut tarvetta, vaan siellä Afrikan ulkopuolisessa maailmassa pystyi elämään ja menestymään ihan ok ilman sitä kvanttihyppyäkin. Minusta homo sapiensin kvanttihyppy kertoo ennemminkin siitä, että kyseinen älykkyyden kehittyminen tuotti jotain sellaista, johon aiemmat lajit eivät kyenneet ja tämä ei liittynyt mitenkään ilmastoon (joka ei niille muille lajeille ollut ylittämätön ongelma), vaan ihan muihin asioihin.

Lainaus
Eli lopulta tapahtui varmaankin pitkälle lottovoittona. Muutenhan kaikki apinaihmisheimot olisivat keksineet lopulta tulen ja selviytyneet.

Todennäköisesti ei, vaan ne menestyneimmät olisivat raivanneet muut tieltään. Ihan niin kuin homo sapiens teki. Jostain syystä et ymmärrä, että evoluutio tapahtuu dynaamisessa ympäristössä, ei staattisessa, jossa lajit jossain omassa tyhjiössä kehittelevät ympäristöön optimoituja ominaisuuksia.

Mutta jos siis homo sapiensin älykkyydessä on kyse puhtaasta sattumasta, niin miksi älykkyys enää myöhemmin olisi kehittynyt mihinkään evoluution ohjaamana lajin synnyttyä Afrikassa? Mistä ne Afrikan ulkopuoliset homo sapiens lajin edustajat itselleen tempaisivat uusia sattumia avukseen? Ja mihin tässä sitten enää sitä kylmää ilmastoa enää mihinkään tarvitaan, jos kaikki on sattuman ohjaamaa?

Lainaus
Aikaahan tuossa oli kuitenkin satojatuhansia vuosia ennenkuin Heidelberg syrjäytti kaikki muut. Jos kaikki muutkin olisi keksineet tulen niin maapallolla varmaan tapeltaisiin vieläkin kivikaudella että kuka lopulta voittaa.

Tuo satoja tuhansia vuosia kestänyt kehitys viittaa juuri siihen, että homo heidelberginsiksen tulentekotaito ja muu älykkyys ei siis tuonut sille juuri mitään valintaetua Afrikan ulkopuolisessa ilmastossa. Tai siis jos tuosta älykkyydestä oli jokin etu, niin se oli niin pieni, ettei se etu yksinään pystyisi mitenkään selittämään homo sapiensin mahdollista paljon lyhyemmässä ajassa kehittämää älykkyyden eriytymistä eri populaatioiden välillä sen mukaan, elivätkö ne kylmissä vai lämpimissä olosuhteissa. Jälleen siis on paljon todennäköisempää, että jokin ihan muu asia kuin älykkyyden tuoma menestys kylmässä ilmastossa, on selitys homo sapiensin menestykselle. Muut lajit, kuten Neanderthalin ihminen pärjäsivät kylmässä ihan ok. Se, mille ne eivät pärjänneet, oli homo sapiens.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 14.01.2016, 19:41:02
Mihinkähän nyt tarkalleen viittaat?
...

Tässä muutama riski jotka tulee heittämällä mieleen. Minusta näistä mikään ei ole edes epävarmaa, vaan kaikki tulee tavalla tai toisella tapahtumaan takuuvarmasti.


-Islam ei ole vieläkään selvittänyt jo 1400 vuotta jatkuneita kiistoja että kenen näkemys onkaan oikea

Tämä tullaan täysin varmasti ratkaisemaan yhtä verisesti kuin natsien ja kommunisten kiista. Ainoa asia mikä tätä ratkaisua on jarruttanut on öljy. Kun öljy loppuu niin alkaa tapahtua ja hyvin nopeasti. Todennäköisyys 2. maailmansodan luokan katastrofiin on todella iso.


- Afrikan maiden rajat on siirtomaa-aikojen jäljiltä vedetty päin helvettiä välittämättä oikeista heimorajoista

Nämä rajat tullaan myös takuuvarmasti vetämään jossain vaiheessa uusiksi. Mahdollisuudet suureen katastrofiin on jälleen melkoiset.


Näiden lisäksi pystymme tyrimään ihan länsimaissakin.

- pelkästään EU näyttää jo natisevan liitoksissaan
- talouskasvua ei saada aikaan seuraavan 20-50 vuoden kuluessa
- nykyinen rahajärjestelmä voi tulla tiensä päähän

Ja jokerina pakassa

- Venäjä voi tehdä aina mitä vaan
- Pohjois-Koreakin tulee lopulta mukaan geimeihin (Pohjois-Korealla on ydinase)
- Kiinassa voi tapahtua mitä vaan. Tämän hetken pörssiromahdus on vasta harjoittelua.

Jos ja kun nämä kaikki tulee tapahtumaan samaan aikaan tai ainakin hyvin lähellä toisiaan niin en edes uskalla edes ennustaa mitä tulee tapahtumaan.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Pergolaattori - 14.01.2016, 19:56:18
Olen eri mieltä. Ensinnäkään et ole todistanut, että Afrikassa olisi paremmat ravinnonsaantimahdollisuudet. Toiseksi, sen ravinnon käyttämän energian ohjaaminen aivojen kasvattamiseen on järkevää vain, jos niiden aivojen koosta syntyvästä älykkyydestä on hyötyä selviytymisessä. Kuten jo mainitsin, luonnonvalinta ei kehitä eliöille jotain energiaa vieviä turhake-elimiä vain huvin vuoksi, vaan ainoastaan, jos niistä on hyötyä selviytymiselle (toisin päin asia ehkä toimii, eli jotkut selviytymiselle hyödyttömäksi tulleet elimet saattavat säilyä, jos niistä ei ole erityisen suurta haittaa). Jotta siis niistä energiasyöpöistä aivoista olisi ollut hyötyä selviytymiselle, on niistä pitänyt olla merkittävä etu selviytymiselle ja siis sinun mukaasi tämä etu on suurempi Afrikan ulkopuolella. Jälleen siis kaikki osoittaa siihen, että juuri siellä olisi älykkyyden kasvun pitänyt lähteä liikkeelle, ei Afrikassa.


https://www.ted.com/talks/suzana_herculano_houzel_what_is_so_special_about_the_human_brain (https://www.ted.com/talks/suzana_herculano_houzel_what_is_so_special_about_the_human_brain)


Onko aivot syy vai seuraus? Oheisen linkin takaa löytyy video jossa Suzana Herculano-Houzel selvittää aivojen energiantarvetta suhteessa aivojen neuronien määrään ja hahmottaa sitä millainen vaikutus tietyn neuronimäärän vaatiman energian hankkimisella on yksilön päivärytmiin sekä sitä miten neuronien määrä ja käytettävissä oleva energiamäärä vaikuttaa lajin fyysiseen kokoon. Tietyn energiamäärän hankkiminen ja sulattaminen riippuu sekä ravinnosta, ravinnon hankkimiseen kuluvasta ajasta ja energiasta että etenkin ravinnon valmistustavasta. Ravinnon hankkiminen luonnosta on melko lailla paikkaan sidottu mutta kahteen jälkimmäiseen voimme vaikuttaa ja niillä on ollut merkittävä vaikutus siihen millaisia aivoja meillä on vara elättää: Maanviljely ja kypsentävä ruuanlaitto. Ruokaa voi tuottaa tehokkaammin paikalla, sitä voi varastoida ja sen voi valmistaa muotoon joka mahdollistaa nykymallisten aivojen vaatiman energiamäärän nauttimisen järjellisessä ajassa. Ei tarvi pureskella lehtiä tuntitolkulla ja piereskellä loppuaikaa varjossa odotellen niiden sulamista. Kovin yksinkertaista. Vähän kun ajattelee aivolla tai lukee mäkkärissä käärepaperista ravinneselostetta käy selväksi että energiansaannin rajattomuus mahdollistaa neuronimäärän vapaan kasvun. Ei kiikasta kaloreista. Luonnonvalinta ei enää tapa nälkään jos on liian fiksu. ;) Voi kyllä jäädä ilman jälkikasvua, helpostikin.

Luonnonvalinta siis ilmeisesti tukee minkä tahansa elimen kehitystä jos olosuhteet ovat suotuisat. Ihminen ei ole ollut enää pitkään aikaan täysin luonnon armoilla.



Mitä tulee kehitysmaiden kehitysmaisuuteen, olen edellen sen kannalla että olosuhteet tukevat liikaa tyhmien menestymistä tyhmien keinoilla. Tyhmällä ei ole intressiä kuunnella tai tukea fiksua kun pärjää muutenkin. Onhan se nähtävissä nykyäänkin. Miksi järjestää olosuhteita joissa kävisi ilmeiseksi että on tyhmä? Kun tyhmä kampittaa fiksun ja hankkii muutaman tyhmän kaverin saa tyhmä olla vallassa ja tehdä tyhmiä palvelevia päätöksiä. Hyvinvointiyhteiskunta takaa tyhmille kehitysmaaolosuhteet. Tyhmä liike ja kela seivaa. Seinästä rahaa ja paikallisen marketin hevitiskille.


Siksi talvi on hieno asia. Tällä hetkellä -18 astetta. Oikein hieno asia. Maalämpöpumppu toimittaa pellosta lämpöä torppaan ja paikallinen vokki muuttaa naapurikaupunkiin. Söin juuri mainion jos kohta energiaköyhän salaatin. Mikäs tässä on elellessä. :)



-
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jepulis - 14.01.2016, 20:17:33
Ihmisen jatkokehityksen kannalta olennaisia on pullonkaulat. Nykyhminen ei voisi älyllisesti kehittyä juurikaan, koska oikeastaan minkäänlaista mahdollisuutta siihen, että älykkäin ryhmä jää ainoaksi vallitsevaksi jatkamaan sukua, ei olisi. Toki he omansa saisivat soppaan.

On sikäli kohtuullisen loogista, että kehitys on kulkenut nopeammin ja jatkanut pidemmälle pohjoisessa - siihen asti kunnes täälläkin pullonkaulat on päättyneet. On selvää, että samoja valintapaineita on ollut Afrikassa paikallisesti mutta heidän todennäköisyytensä levittää geenistönsä mutaation jälkeen koko mantereelle on vähentynyt olennaisesti jo ehkä noin 600.000 vuotta sitten lajin yleistymisen myötä. Ihan samoin eurooppalainen ja aasialainen ei ole voinut levittää jälkeenpäin uusia hyötyominaisuuksiaan takaisin afrikkaan, koska ominaisuus ei ole ollut tarpeeksi kaikenkattava. Älykkyys ei yksin riitä, jos toiset on yhtä hyviä A. Lisääntymään, B. Pärjäämään fysikaalisesti juuri vanhoilla sopeutuma-alueillaan. Sanotaan nyt esimerkiksi hikoilu on afrikkalaisilla 2x tehokkaampaa ja varmasti sellaiset on ihan yhtä tärkeitä kuin saada kylmässä ilmanalassa vaatteidenkin alla enemmän D-vitamiinia, joka taas on vaaleiden erikoispiirre.

Toisaalta, ei voi kiistää etteikö toisaalta afrikassa voisi olla juuri nytkin kehitystaskuja. Näiden väestöjen määrä ei kuitenkaan sekoitettuna suureen afrikkalaismassaan merkitse yhtään mitään. Esimerkiksi yllä tietyllä tapaa poikkeuksena esitetyssä Nigeriassa on 177 miljoonaa ihmistä, jotka koostuu hyvin monista heimoista. He eivät kovin merkitsevästi Afrikan tilannetta auta, vaikka jopa joukko olisi homogeeninen mitä se ei taasen ole.   
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 14.01.2016, 20:21:37
Miten niin eivät voineet? Juuri niillä seuduillahan homo sapiensia edeltäneitä ihmislajeja eli jo pitkään ennen homo sapiensin tuloa ja jopa läpi jääkausia.
...

Ei elänyt. Edes Etelä-Euroopassa ei elänyt yhtään ketään ennen kuin Heidelberginihminen tai Neandertalinihminen teki läpimurron.

Katso missä ihmisapinoita elää tänäpäivänäkin niin näet suoraan missä tuota älykkäämpi elämä on voinut edes teoriassa syntyä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisapinat

Viimeisin jääkausi oli 100.000 - 10.000 vuotta sitten. Heidelberginihminen ja Neandertalinihminen syntyivät 600.000 vuotta sitten.

Itseasiassa Neandertalinihminen, joka oli 2. paras kandidaatti, josta nykyihminen olisi voinut syntyä todennäköisesesti juuri kuoli jääkauteen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neandertalinihminen

Lainaus
Neandertalilaiset alkoivat hävitä Veiksel-jääkauden kylmän Hasselo-stadiaalin aikana 41 500 – 40 000 vuotta sitten, jolloin keskilämpötilat Euroopassa olivat kahdeksan astetta nykyistä alemmat. Lopullisesti he hävisivät 30 000 vuotta sitten alkaneen kaikkein kylmimmän kauden jälkeen, kymmenen tuhatta vuotta sen jälkeen kun nykyihminen oli levinnyt Eurooppaan

Toinen lainaus kertoo jo karua kieltä siitä että miten tärkeää oli oppia sopeutumaan muutuviin olosuhteisiin.

Lainaus
Tarkkaa syytä neandertalilaisten katoamiselle ei tiedetä. Monet tutkijat arvelevat, että monipuolisina ja kekseliäinä nykyihmiset pystyivät sopeutumaan muuttuviin luonnolosuhteisiin neandertalilaisia paremmin. Nykyihmisen kehittämä kieli mahdollisti osaltaan käyttäytymisen joustavuuden. Ilmasto saattoi muuttua vanhoihin tapoihinsa kangistuneille neandertalilaisille liian vaativaksi jopa ilman nykyihmisen vaikutustakin, sillä myös nykyihmisen lukumäärät vähenivät huomattavasti viimeisen jääkauden huipun aikana.[60] Iberian niemimaalta neandertalinihminen hävisi tutkimuksen mukaan samaan aikaan kun ilmasto kuivui ja kylmeni äkisti, mikä vei neandertalilaisilta riistan ja juomaveden.

Muuttuvat olosuhteet tappoivat kokonaisia ihmislajeja vielä tuossakin vaiheessa niin aika oletettavaa on että muuttuvat olosuhteet ovat myös parantaneet älykkyyttä jos ainoastaan yksi Heidelbergistä jatkunut haaraa selvisi Euroopassakin jääkaudesta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest14311 - 17.01.2016, 08:42:25
Luulisi, että mittaukselle ei ole mitään estettä, koska tulijat kuulemma ovat fiksuja, koulutettuja, yritteliäitä ja työhaluisia. Varmaan pieksävät suomalaiset helposti ÄO-testissä!

Tässä olisi suvakeilla helppo ja hieno keino näpäyttää meitä ennakkoluuloisia ja vähä-älyisiä suomalaisjuntteja.

Tiedän, että ei nyt ehkä ihan osu aiheeseen, mutta: on ihan tutkittu juttu (voin kaivaa kirjasuosituksia, jos haluat), että esim. terroristeilla ei ole millään tavalla heikko älykkyysosamäärä verrattuna muuhun väestöön. Pikemminkin ovat monesti näillä mittareilla mitattuna perin fiksuja.

Jos en ihan väärin muista, niin psykologit nykyään kai väittävät, että on olemassa yhdeksää erilaista älykkyyttä. Veikkaisin, että jonkinlaista sosiaalista älykkyyttä mittaavat testit, joissa naiset taitavat keskimäärin pärjätä miehiä paremmin, olisi yhteiskunnan kannalta järkevämpi testi maahanmuuttajille radikalisoitumista ajatellen.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 17.01.2016, 14:13:02
Miksi siis sosialistista tasa-arvoa kannattavat vastustavat älykkyysosaamäärämittauksia? Implikoiko se sitä, että he kuitenkin arvottavat meidät kykyjemme mukaan?

Kai se vastustus tulee siitä, että lähtökohtaisesti tasa-arvoa kannattavat ovat sitä mieltä, että ihmisiä pitäisi arvottaa heidän tekojensa eikä heidän taustansa mukaan. Osmo Soininvaaran blogin (http://www.soininvaara.fi/2010/04/22/alykkyystesteista/) kommenteissa oli seuraava esimerkki siitä, että kumpi kavereista pitäisi palkata automekaanikoksi:

Lainaus
... Jos meillä on kaksi automekaanikoksi pyrkivää kaveria. Toinen on keskihajonnan populaation keskiarvoa heikompi g-tekijällä mitattuna ja toinen keskihajonnan verran keskiarvoa parempi. Heikompi kaveri osaa koota vaihdelaatikon puolessa tunnissa ja toinen kaveri osaa koota sen tunnissa. Kummasta tulee parempi automekaanikko viiden vuoden päästä? ...

Vastaus tässä on, että mikäli älykkyystesti on paikkansapitävä ja uskotaan älykkyyden olevan kiinteä, niin valinta käytännössä osuisi aina tuohon korkeamman g-tekijän kaveriin. Edelleen samaa logiikkaa kun jatketaan, niin sama pätee siihen ketkä valitaan koulutettaviksi, paljonko vakuutukset maksavat tai esimerkiksi tämän keskustelun pohjalta myös siihen ketkä valitaan pääsemään maahan. Näin siitä huolimatta, että henkilö olisi pärjännyt aikaisempien tekojen perusteella paremmin (esimerkiksi auton korjaamisessa).

Lisäksi mitä enemmän g-tekijää arvotetaan, niin sitä vahvemmin siitä tulee itseään toteuttava ennustus. Eli jos g-tekijä määrää, että pääsetkö vaikka opiskelemaan lääkäriksi tai lakimieheksi, niin se edelleen määrittelee sitä paljonko saat palkkaa verrattuna siihen, että pääset pelkästään ammattikouluun. Mikäli yhteiskunta katsoo älykkyyden, osaamisen yms. olevan ennalta määrättyä, niin se samalla vaikuttaa myös motivaatioon tehdä tai opetella asioita. Miksi yrittää tehdä älyllisesti vaikeita asioita jos geenit ennalta määräävät, että et pysty?

Rikkana rokassa tässä on, että ainakin toistaiseksi g-tekijä on osoittautunut sen verran monimutkaiseksi mitata sekä myös muuttuvaksi, että en ainakaan itse lähtisi määrittelemään kasvuiässä olevien ihmisten tai tulevien sukupolvien arvoa sen perusteella vaikka luvut aikuisilla olisikin vakaat ja kannatan sitä, että älykkyys- ja kaikkia muitakin aiheeseen liittyviä tutkimuksia pitäisi tehdä paljon enemmän.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 17.01.2016, 14:44:56
Kai se vastustus tulee siitä, että lähtökohtaisesti tasa-arvoa kannattavat ovat sitä mieltä, että ihmisiä pitäisi arvottaa heidän tekojensa eikä heidän taustansa mukaan. Osmo Soininvaaran blogin (http://www.soininvaara.fi/2010/04/22/alykkyystesteista/) kommenteissa oli seuraava esimerkki siitä, että kumpi kavereista pitäisi palkata automekaanikoksi:

Eihän politiikkaa voi kuitenkaan tehdä ottaen huomioon yksittäisten ihmisten teot, joten siinä mielessä tuo on yhtä tyhjän kanssa. Politiikkaa pitää aina tehdä niin että se ottaa huomioon suuremmat kokonaisuudet.

Jos mietitään tuota automekaanikkokeissiä niin eihän tuon perusteella voida tehdä mitään politiikkaa. Toki jos haluamme maahan hyviä automekaanikkoja niin silloin pitää testata automekaanikon taitoja, mutta tämä malli levähtää välittömästi käsiin. Emme me voi testata joka hemmetin ammattikuntaa erikseen.

Tässäkin keskustelussa on tullut esiin, että melkein kaikkien mielestä syntyvän lapsen geenien manipuloiminen niin, että tästä tulisi älykkäämpi on kuitenkin ok. Ei tässäkään tilanteessa vanhemmat ajattele että miten saadaan lapsesta automekaanikko vaan nimenomaan älykäs joka pystyy tekemään lopulta mitä vaan.

Ihan sama periaate on tai pitäisi olla maahanmuuttopolitiikassakin. Emme me edes tiedä mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan. Mutta jos tänne saadaan älykästä väkeä niin ei meidän tarvitse muuta tietääkään.

Jos yksilön taidot halutaan määrävän maahanmuuttopolitiikan niin sitten voidaan mennä sille linjalle että maahan ei pääse muuten kuin niin, että sinulla pitää olla valmiina työpaikka jossain yrityksessä. Näinhän käytännössä USA toimii. Tällöin yksilöllisien taitojen mittaus tapahtuu markkinaehtoisesti ja maahan tulee juuri niitä parhaita automekaanikkoja automekaanikon hommiin silloin kun niitä tarvitaan. Mutta tällaista on täysin mahdoton hallita poliittisilla päätöksillä. Ainoa tapa hoitaa homma on juuri USA:n malli jossa maahan ei pääse edes erikoisasiantutija kuin työnantajan kutsusta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 17.01.2016, 15:06:07
Kai se vastustus tulee siitä, että lähtökohtaisesti tasa-arvoa kannattavat ovat sitä mieltä, että ihmisiä pitäisi arvottaa heidän tekojensa eikä heidän taustansa mukaan. Osmo Soininvaaran blogin (http://www.soininvaara.fi/2010/04/22/alykkyystesteista/) kommenteissa oli seuraava esimerkki siitä, että kumpi kavereista pitäisi palkata automekaanikoksi:

Eihän politiikkaa voi kuitenkaan tehdä ottaen huomioon yksittäisten ihmisten teot, joten siinä mielessä tuo on yhtä tyhjän kanssa. Politiikkaa pitää aina tehdä niin että se ottaa huomioon suuremmat kokonaisuudet.
Kyllähän meillä on ollut politiikassa lähtökohtana se, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Esimerkiksi ketään ei pistetän vankilaan (tai leirille) sillä perusteella, että hänellä on älykkyystestien perusteella suurempi todennäköisyys tehdä rikos vaan sen rikoksen pitää toteutua ensin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 17.01.2016, 15:21:06
Kai se vastustus tulee siitä, että lähtökohtaisesti tasa-arvoa kannattavat ovat sitä mieltä, että ihmisiä pitäisi arvottaa heidän tekojensa eikä heidän taustansa mukaan. Osmo Soininvaaran blogin (http://www.soininvaara.fi/2010/04/22/alykkyystesteista/) kommenteissa oli seuraava esimerkki siitä, että kumpi kavereista pitäisi palkata automekaanikoksi:

Eihän politiikkaa voi kuitenkaan tehdä ottaen huomioon yksittäisten ihmisten teot, joten siinä mielessä tuo on yhtä tyhjän kanssa. Politiikkaa pitää aina tehdä niin että se ottaa huomioon suuremmat kokonaisuudet.
Kyllähän meillä on ollut politiikassa lähtökohtana se, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Esimerkiksi ketään ei pistetän vankilaan (tai leirille) sillä perusteella, että hänellä on älykkyystestien perusteella suurempi todennäköisyys tehdä rikos vaan sen rikoksen pitää toteutua ensin.

Rikoslaki onkin sitten oikeastaan ainoa jossa ihmistä käsitellään yksilönä nimenomaan tekojensa kautta. Mutta ei rikoslaki ole proaktiivista politiikkaa vaan nimenomaan reaktiivista toimintaa vasta kun ihminen tekee jotain.

Jos haluttaisiin vaikkapa vähentää autovarkauksia niin yhden autovarkaan elämäntilanne tai älykkyys tai mikään muukaan ei vaikuta pätkän vertaa siihen politiikkaan mitä pitäisi tehdä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Pärmi - 17.01.2016, 21:20:45
Mikähän maa kyseessä? Ylivoimaisesti eniten Nobel-voittajia kansan lukumäärään nähden, ja joka viime vuosikymmeninä on onnistunut maan pienestä pinta-alasta huolimatta kotouttamaan miljoonia maahanmuuttajia? Mutta silti harva katsoo- omaa tyhmyyttään- sieltä mallia.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Tietopete - 18.01.2016, 10:48:38
Mikähän maa kyseessä? Ylivoimaisesti eniten Nobel-voittajia kansan lukumäärään nähden, ja joka viime vuosikymmeninä on onnistunut maan pienestä pinta-alasta huolimatta kotouttamaan miljoonia maahanmuuttajia? Mutta silti harva katsoo- omaa tyhmyyttään- sieltä mallia.
Vaikka pidän Israelin valtion perustamista vääryytenä se on hyvin toimiva valtio. Yhteiskunta koostuu ihmisistä. He ovat tajunneet sen. Kaikki ovat menestyneet paitsi Etiopian juutalaiset.

Se olisi ollut jo ihme.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 18.01.2016, 11:46:48
Miten niin eivät voineet? Juuri niillä seuduillahan homo sapiensia edeltäneitä ihmislajeja eli jo pitkään ennen homo sapiensin tuloa ja jopa läpi jääkausia.
...

Ei elänyt. Edes Etelä-Euroopassa ei elänyt yhtään ketään ennen kuin Heidelberginihminen tai Neandertalinihminen teki läpimurron.

No, Kiinassa ainakin eli. Ja Kiinassa on talvella ihan oikeasti kylmäkin.

Ja edelleenkään tämä ei oikeastaan muuta yhtään mitään, koska keskustelu koskee ennen kaikkea aikaa Heidelberginihmiset tai Neanderthalinihmisen jälkeen. Nuo kaksi lajia siis pystyivät menestymään kylmissä olosuhteissa, vaikka olivat siis älykkyydeltään nykyihmistä huonompia. Ja siis satoja tuhansia vuosia. Kyse ei siis ollut vain siitä, että he menestyivät jonkun jääkausien välisen lämpimän kauden ja sitten katosivat ensimmäisen kylmän talven tullessa kohdalle.

Lainaus
Katso missä ihmisapinoita elää tänäpäivänäkin niin näet suoraan missä tuota älykkäämpi elämä on voinut edes teoriassa syntyä.

Jälleen kerran sotket asioita. Emme puhu älykkyyden synnystä (mainitsemasi Heidelberginihminen ja Neanderthalinihminen olivat jo varsin älykkäitä), vaan siitä älykkyydestä, joka meni yli Afrikassa syntyneen homo sapiensin. Toiseksi, maapallo on täynnä lajeja, jotka elävät kylmillä seuduilla. On siis puhdasta sattumaa, että ihmisapinat nykyisin elävät ihmistä lukuunottamatta päiväntasaajan seudulla.

Lainaus
Viimeisin jääkausi oli 100.000 - 10.000 vuotta sitten. Heidelberginihminen ja Neandertalinihminen syntyivät 600.000 vuotta sitten.

Niin ja tuo jääkausi ei tappanut Neanderthalin ihmistä sukupuuuttoon. Sen tappoi se, kun sen asuinalueelle levittäytyi homo sapiens.

Lainaus
Itseasiassa Neandertalinihminen, joka oli 2. paras kandidaatti, josta nykyihminen olisi voinut syntyä todennäköisesesti juuri kuoli jääkauteen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neandertalinihminen

"Tarkkaa syytä neandertalilaisten katoamiselle ei tiedetä." Tuossa jutussa esitetään useita mahdollisia syitä Neanderthalin ihmisen katoamiselle. Pointti on joka tapauksessa se, että se siis eli Euroopassa vielä silloin, kun jääkauden vuoksi Euroopassa oli vielä nykyistä kylmempi. Jos siis ensimmäinen kylmä talvi olisi tappanut Neanderthalin ihmisen, niin tämä olisi tapahtunut jo paljon aiemmin. Ja edelleenkin jos juuri jääkauden oloissa selviytyminen oli se nykyihmisen älykkyyden avain, niin sitä suuremmalla syyllä juuri nykyisin arktisissa oloissa elävien ihmisten pitäisi olla niitä kaikkein älykkäimpiä. Hehän elävät oikeasti jääkauden oloissa. Keski-Euroopassa sen sijaan on maassa lumi ehkä muutaman viikon vuodessa.

Lainaus
Toinen lainaus kertoo jo karua kieltä siitä että miten tärkeää oli oppia sopeutumaan muutuviin olosuhteisiin.

Niin, ja mitä sitten sen jälkeen sanotaan? Sanoisin, että wikipedian lukemisesi on varsin valikoivaa, kun koitat esittää, että tutkijoilla on konsensus, että Neanderthalinihminen katosi sen huonon olosuhteisiin sopeutumiskykyjen vuoksi.

Toinen juttu on sitten se, että kuinka hyvin sitten homo sapiens selvisi sen jääkauden kylmimmän kauden aikana? Oliko sen levinneisyys ihan samalla tavoin rajoitettu Etelä-Eurooppaan ihan niin kuin Neanderthalinkin? Jos oli, niin ainakin periaatteessa voi olla ihan sattumaa se, että juuri homo sapiens oli se selviytyjä tai syyt voivat liittyä ihan muuhun kuin siihen, miten kylmässä selviydytään.

Lainaus
Muuttuvat olosuhteet tappoivat kokonaisia ihmislajeja vielä tuossakin vaiheessa niin aika oletettavaa on että muuttuvat olosuhteet ovat myös parantaneet älykkyyttä jos ainoastaan yksi Heidelbergistä jatkunut haaraa selvisi Euroopassakin jääkaudesta.

No, miksi vain yksi Heidelbergistä jatkanut haara selvisi Afrikassa? Mikä asia selittää homo sapiensin voittokulun muihin lajeihin verrattuna Afrikassa (ja muissa lämpimissä paikoissa)? Juuri tätä olen sinulta jo useaan kertaan kysynyt. Miksi homo sapiens kehittyi juuri Afrikassa, jos siellä luonnonvalinnan paine älykkyyden suosimiseksi evoluutiossa ei ole voimakas?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 18.01.2016, 12:11:05
Ihan sama periaate on tai pitäisi olla maahanmuuttopolitiikassakin. Emme me edes tiedä mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan. Mutta jos tänne saadaan älykästä väkeä niin ei meidän tarvitse muuta tietääkään.

Jos yksilön taidot halutaan määrävän maahanmuuttopolitiikan niin sitten voidaan mennä sille linjalle että maahan ei pääse muuten kuin niin, että sinulla pitää olla valmiina työpaikka jossain yrityksessä. Näinhän käytännössä USA toimii. Tällöin yksilöllisien taitojen mittaus tapahtuu markkinaehtoisesti ja maahan tulee juuri niitä parhaita automekaanikkoja automekaanikon hommiin silloin kun niitä tarvitaan. Mutta tällaista on täysin mahdoton hallita poliittisilla päätöksillä. Ainoa tapa hoitaa homma on juuri USA:n malli jossa maahan ei pääse edes erikoisasiantutija kuin työnantajan kutsusta.

Mitä tuohon ensimmäiseen tulee, niin tuossa tosiaan oletetaan, että tulevaisuudessa tarvitaan älykkyyttä.

Tuosta jälkimmäisestä taas en ymmärrä, miksi tuota olisi mahdotonta hallita poliittisilla päätöksillä. Juuri noinhan EU:ta hallitaan. EU:n yksi ongelma on tällä hetkellä se, että tulija on suoraan oikeutettu sosiaaliturvaan, mutta tämä ei ole alkuperäinen EU:n idea. Alkuperäinen idea on ollut juuri se, että markkinat ohjaavat työntekijöitä sinne, missä heitä tarvitaan. En ymmärrä, mihin tuossa tuota työnantajan kutsua tarvitaan. Minusta se toimii vain jarrutekijänä, mikä vaikeuttaa sitä, että parhaat tekijät pääsisivät sinne hommiin, missä heitä eniten tarvitaan.

Ehkä tosin nykyaikana tietotekniikan ansiosta tuota jarrua on mahdollista alentaa, kun esim. työhönottohaastatteluja on mahdollista järjestää videopuhelun kautta.

Mitä USA:n systeemiin tulee, niin sen ongelma on siinä, että se voi toimia vain, jos yhteiskunnan tuloerot pidetään suurina. Jos tuloeroja solidaarisuuden nimissä poliittisin päätöksin vähennetään, niin vetovoima erikoisosaajien suhteen vähenee. Sitten voi kysyä, että onko loppujen lopuksi amerikkalaisten kannalta paras systeemi, jossa tosiaan maa vetää puoleensa erikoisosaajia, mutta tämän ylläpitämiseksi on sitten ylläpidettävä systeemiä, joko monottaa päähän niitä oman maan heikkolahjaisempia. Itseään sosialistiksi kutsuvan ja pohjoismaista hyvinvointivaltiota ihannoivan Bernie Sandersin yllättävän suuri kannatus demokraattipuolueen esivaalimielipidemittauksisa (ja etenkin se, että mittausten mukaan hänellä nähdään paremmat mahdollisuudet voittaa kenet tahansa toinen puolue heittää vastaan) viittaa siihen, että amerikkalaiset itse ovat alkaneet kypsyä tähän malliin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 18.01.2016, 16:38:27
Niin, ja mitä sitten sen jälkeen sanotaan? Sanoisin, että wikipedian lukemisesi on varsin valikoivaa, kun koitat esittää, että tutkijoilla on konsensus, että Neanderthalinihminen katosi sen huonon olosuhteisiin sopeutumiskykyjen vuoksi.

En minä yritä esittää mitään muuta kuin että muuttuviin olosuhteisiin sopeutumien lisää hyvin todennäköisesti älykkyyttä. Selvästi ainakin osa tutkijoista on sitä mieltä että muuttuvat olosuhteet olivat kovastikin haastavia kaikille senaikaisille ihmislajeille jolloin tästä syntyy luonnollisesti painetta myös luonnonvalinnalle ja evoluutiolle. Voit toki ihan yhtä valikoivasti esittää lähteitä jotka osoittaa että näin ei ole. Toistaiseksi ei ole tullut tuonkaan vertaa lähteitä.


Toinen juttu on sitten se, että kuinka hyvin sitten homo sapiens selvisi sen jääkauden kylmimmän kauden aikana? Oliko sen levinneisyys ihan samalla tavoin rajoitettu Etelä-Eurooppaan ihan niin kuin Neanderthalinkin? Jos oli, niin ainakin periaatteessa voi olla ihan sattumaa se, että juuri homo sapiens oli se selviytyjä tai syyt voivat liittyä ihan muuhun kuin siihen, miten kylmässä selviydytään.

Eihän kumpikaan kyennyt jääkauden aikana jäätiköllä asumaan. Molemmat siirtyi jään mukana etelämmäksi ja myös Homo Sapiens laji pieneni huomattavasti jääkauden aikana. Periaatteessa voi olla sattumaakin kumpi selvisi. Mutta ei tälläkään ole oikeastaan merkitystä jos verrataan Afrikkaan jääneisiin lajeihin tai muualla Aasiassa olleisiin lajeihin. Oleellista on se, että ihminen oli toinen näistä lajeista jotka joutui ylipäätään kohtamaan jääkauden ja ihminen oli ainoa joka selviytyi. Minun argumentit ei muuttuisi millään tavalla vaikka Neanderthalinihminen olisi selviytynyt ja ihminen olisi tämän peruja. Tämä olisi voittanut ihan samat vaikeat ja muuttuvat olosuhteet ja toisen tasavahvan kilpailijan. Missään muualla maailmassa muilla ihmislajeilla ei näin suuria haasteita tässä vaiheessa ollut kuin Pohjois-Euroopassa jonne ainoastaan nämä kaksi lajia olivat eksyneet.


No, miksi vain yksi Heidelbergistä jatkanut haara selvisi Afrikassa? Mikä asia selittää homo sapiensin voittokulun muihin lajeihin verrattuna Afrikassa (ja muissa lämpimissä paikoissa)? Juuri tätä olen sinulta jo useaan kertaan kysynyt. Miksi homo sapiens kehittyi juuri Afrikassa, jos siellä luonnonvalinnan paine älykkyyden suosimiseksi evoluutiossa ei ole voimakas?

Afrikassahan selvisi ihan kaikki, eikä Homo Sapiensin älykkyys kehitttynyt ylivoimaiseksi Afrikassa. Afrikastahan lähti ainakin kolme haaraa Heidelberginihmisestäkin Etelä-Eurooppaan ja Aasiaan eri aalloissa. Ei näiden älykkyydessä ole oleellista eroa edes samaan aikaan Afrikan ulkopuolella ollessaan joskus 100.000 vuotta sitten, puhumattakaan että mikään laji olisi osoittanut jotain ylivoimaista älykkyyttä vielä Afrikassa ollessaan.

Homo Sapiens on 200.000 vuotta vanha ja Nenderthalilaiset katosivat lopullisesti vasta 30.000 vuotta sitten. Eli 170.000 vuotta nämä lajit elivät rinnakkain. Aikalailla selvää on, että jos nykyihmisellä oli jotain ylivertaista älyä jolla se voitti muut lajit niin se syntyi nimenomaan tuossa rinnakkaiselon vaiheessa.

Se voi olla täysin mahdollista että nykyihmisen voittokulku oli tässäkin vaihessa vielä sattumaa. Ehkä tällä oli tuurilla paremat geenit jotka suojasi paremmin sairauksilta tai jotain muuta kuin älyyn liittyvää etua. Mutta edelleenkään tämäkään ei kumoa alkuperäistä väitettäni. Ihmiskunnan voittajaksi päätyi eittämättä se joka voitti kaikista suurimmat muuttuvat olosuhteet. Tämän argumentin kumoaisi historiakehitys jossa nykyihminen olisi kehittynyt kokonaan tasaisessa ilmastossa ilman että olisi koskaan laajentanut reviiriään. Mutta kun ihminen on viimeiset 100.000 vuotta kehittynyt niistä jotka lähti sieltä pois. Ei niistä jotka sinne jäi. Ja tuosta 100.000 vuodesta ainoastaan sanotaan nyt viimeiset 30.000 vuotta on sellaista että kulttuuri on tullut entistä voimakkammin kehityksen veturiksi. Vasta maanviljelyn jälkeen ollaan ylipäätään päästy pisteeseen että selviytyminen ei ole pelkkää taistelua luonnonvoimia ja muuttuvia olosuhteita vastaan.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 18.01.2016, 17:05:18
Tuosta jälkimmäisestä taas en ymmärrä, miksi tuota olisi mahdotonta hallita poliittisilla päätöksillä. Juuri noinhan EU:ta hallitaan. EU:n yksi ongelma on tällä hetkellä se, että tulija on suoraan oikeutettu sosiaaliturvaan, mutta tämä ei ole alkuperäinen EU:n idea. Alkuperäinen idea on ollut juuri se, että markkinat ohjaavat työntekijöitä sinne, missä heitä tarvitaan. En ymmärrä, mihin tuossa tuota työnantajan kutsua tarvitaan. Minusta se toimii vain jarrutekijänä, mikä vaikeuttaa sitä, että parhaat tekijät pääsisivät sinne hommiin, missä heitä eniten tarvitaan.

Tarkennus, nyt puhutaan globaalista muuttoliikkeestä. Eiköhän tässä ala olla jo pikkuiljaa kaikille selvää, että jos EU:n rajat on täysin auki niin tänne ei saada kumpaakaan, ei älykkäitä eikä jonkun alan osaajia.

Poliittisesti ei voida päättää että nyt EU-alueelle päästetään ulkopuolelta vain automekaanikkoja jos vain automekaanikoista on pulaa. Tai ehkä näinkin voidaan jotenkin päättää mutta niin vaikeaksi tuo menee että on käytännössä mahdotonta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Pärmi - 18.01.2016, 23:03:01
Mikähän maa kyseessä? Ylivoimaisesti eniten Nobel-voittajia kansan lukumäärään nähden, ja joka viime vuosikymmeninä on onnistunut maan pienestä pinta-alasta huolimatta kotouttamaan miljoonia maahanmuuttajia? Mutta silti harva katsoo- omaa tyhmyyttään- sieltä mallia.
Vaikka pidän Israelin valtion perustamista vääryytenä se on hyvin toimiva valtio. Yhteiskunta koostuu ihmisistä. He ovat tajunneet sen. Kaikki ovat menestyneet paitsi Etiopian juutalaiset.

Se olisi ollut jo ihme.

Ihme on ennemmminkin se ja suuri, ettei voida ottaa historiasta oppia. Toimiva valtio, silti sen perustaminen sinusta vääryys?? Melkoinen logiikka-bugi ajatuksissasi.
Poika, poika, historian kirjat ja Raamattu esille niin selviää sun "vääryys" eikä tarvitse tuuleen huudella tyhjiä.
Voit aloittaa lukemisen vaikka Kansainyhteisön Israelin perustamista koskevista päätöksistä, jotka sittemmin YK:n perustamisasiakirjassa todettiin kansainvälis-juridisesti päteviksi, ja ovat siis sitä edelleen. Ei oikea oppi ojaan kaada.
Iso Kirja kertoo sinulle sitten myös sen historiallisen perustan nykyisen Israelin valtion sijoituspaikaksi. Kansainyhteisön kaavaillessa tulevaa juutalaisten kansallisvaltion sijoituspaikaa, Raamatun ilmoituksella oli osansa asiaan.  Aikaisemmasta Iso-Britannian mandaattialueestahan suurin osa nyk. Jordania annettiin rättipäille, joten pysykööt siellä, muu osa eli nykyisen Israelin alue julistettiin juutalaisten kansallisvaltioksi.
Katsoppa mikä paska velloo pitkin Israelin naapurimaita rättipäiden keskenään touhuillessa; Israel on toiminut vahvana Lännen etupuskurina Lähi-Idässä menestyksekkäästi, samalla maksaen kovaa hintaa palestiinalaisterroristien toimien vuoksi.
 
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: guest8788 - 15.02.2016, 19:41:15
Siltikään rotujen välistä eroa ei ole kurottu umpeen Flynn-efektin siivillä liidellessä.
Määrittele "rotu" tässä?
"Rotu" on "sosiaalinen konstruktio".

Kumma kyllä tuon kysymyksen perään linkkaamasi tutkimus jenkeistä erotteli tutkimuskohteitaan myös "roduittain". Kysy niiltä.

Ihmiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä on jo kääntynyt laskuun. Trendi tulee jatkumaan vielä pitkän aikaa. Sen varmistaa Afrikan väestökehitys.
Ei pidä paikkaansa ainakaan ilman, että tarjoat vahvan lähteen väitteelle.

Tämä oli virheeni. Tarkoitus oli sanoa, että länsimaissa se on lähtenyt laskuun 90-luvun puolivälissä. Kehitysmaiden nousu on - kuten selvisi linkistäsikin - pitkälti väestörikkaiden Kiinan (väkiluku n. 1,3 miljardia) ja Intian varassa, joissa yhteiskuntaolot ovat paremmat kuin vaikkapa 50 vuotta sitten. Kiinan kohdalla voisin muistuttaa siitä, että itä-aasialaiset maat pitävät kärkipaikkoja eri maita koskevissa älykkyysvertailuissa, joten Kiinan ympäristötekijoiden parantuminen nostaa vahvasti koko kehitysmaiden tasoa, kunnes sikäläinen "maksimipotentiaali" on saavutettu. Vielä linkistäsi: "A 2005 paper examining iodine deficiency in China found that children's IQ scores were higher in areas where there was no iodine deficiency, and it increased after a programme of supplements started."

Mielenkiintoinen oli tuo edesmenneen Arthur Jensenin teoria siitä, että keinovalolla voisi olla jotain tekemistä ihmisaivojen kehityksen / älykkyyden keskimääräisen nousun kanssa.

Sosioekonomista selitysmallia hakeville tiedoksi: 160 000 - 200 000 dollaria vuodessa tienaavien mustien perheiden lapset pärjäävät huonommin tasokokeissa, kuin alle 20 000 dollaria vuodessa tienaavat valkoisten perheiden lapset.
Pitää varmaankin paikkansa, mutta lähde olisi kiva.

"Family Income Differences Explain Only a Small Part of the SAT Racial Scoring Gap" -The Journal of Blacks in Higher Education (http://www.jbhe.com/latest/index012209_p.html)
"Source: The College Board"
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 16.02.2016, 19:17:01
Ihmiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä on jo kääntynyt laskuun. Trendi tulee jatkumaan vielä pitkän aikaa. Sen varmistaa Afrikan väestökehitys.
Ei pidä paikkaansa ainakaan ilman, että tarjoat vahvan lähteen väitteelle.

Tämä oli virheeni. Tarkoitus oli sanoa, että länsimaissa se on lähtenyt laskuun 90-luvun puolivälissä. Kehitysmaiden nousu on - kuten selvisi linkistäsikin - pitkälti väestörikkaiden Kiinan (väkiluku n. 1,3 miljardia) ja Intian varassa, joissa yhteiskuntaolot ovat paremmat kuin vaikkapa 50 vuotta sitten. Kiinan kohdalla voisin muistuttaa siitä, että itä-aasialaiset maat pitävät kärkipaikkoja eri maita koskevissa älykkyysvertailuissa, joten Kiinan ympäristötekijoiden parantuminen nostaa vahvasti koko kehitysmaiden tasoa, kunnes sikäläinen "maksimipotentiaali" on saavutettu. Vielä linkistäsi: "A 2005 paper examining iodine deficiency in China found that children's IQ scores were higher in areas where there was no iodine deficiency, and it increased after a programme of supplements started."

Kyllä älykkyys on yhä nousussa sekä kehittyneissä maissa, että Afrikassa (ks. liitteenä oleva kuva ja vaikkapa Kenia (https://www.researchgate.net/publication/10764139_IQ_on_the_Rise_The_Flynn_Effect_in_Rural_Kenyan_Children)).

Negatiivinen Flynn-efekti on havaittu tietääkseni kahdeksassa maassa (Tanska, Ruotsi, Norja, Suomi, Ranska, Iso-Britannia, Australia,  Alankomaat). Tosin Ruotsista ei ole julkaistu tutkimuksia väitteen tueksi, Ranskasta kertovassa tutkimuksessa sanottiin, että otanta ei ole edustava ja Iso-Britanniasta löytyy myös sellaisia tutkimuksia joissa Flynn-efekti on voimassa. Muissa maissa kuten Yhdysvalloissa testitulokset nousevat.

Tsekkasin mitä pohjoismaissa oli tapahtunut.

Näistä Suomessa, Tanskassa ja Norjassa testitulokset ovat tippuneet 1-2 IQ pisteen verran muutamassa vuodessa jonka jälkeen tilanne on enemmän tai vähemmän tasoittunut eli luvut tasoittuivat jonnekin 1990 tasolle. Tutkimusten datat kuitenkin päättyvät laskun loppumiseen (ts. 2001-2004) eikä niistä pysty päättelemään mitä sen jälkeen tapahtui eli kääntyikö trendi nousuun/laskuun/jatkui suoraan vaan enintään sen, että aiempi Flynnin efekti loppui. Suomesta tiedetään, että 2009 P1-testien tulokset olivat about samoissa kuin 2001; kuviotestit menevät paremmin, sana- ja numerotestit huonommin.5

Lähteet:

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 20.02.2016, 23:18:49
Jatketaan vielä negatiivisesta Flynnin ilmiöstä pohjoismaissa muutaman kuvan verran. Eli edellisessä viestissä kirjoitin, että Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa on havaittu kutsunnoissa, että pällitestien tulokset tippuivat suht nopeasti 1990-luvulla. Ruotsissa tämä tapahtui vuosikymmen alkupuolella ja muissa maissa loppupuolella.

Tilastoja kutsunnoista ei ollut kuin pääsääntöisesti kuin 2000-luvun alkuun saakka eikä siitä näkynyt miten tilanne kehittyi sen jälkeen, niin löysin Nadir Altinokin tekemän datasetin (https://sites.google.com/site/nadiraltinok/home/datasets) siitä miten eri valtiot ovat pärjänneet koulumenestyksessä vuosina 1965-2010. Datasetin mukaan Suomen, Tanskan ja Ruotsin koulumenestys laskee yhä. Norja kääntyi 2003 takaisin nousuun samoin kuin kutsunnoissakin. 

Brittiläisen ajatushautomon Gabriel Heller Sahlgrenin mukaan koulumenestyksen lasku mm. Suomessa (http://www.cps.org.uk/files/reports/original/150410115444-RealFinnishLessonsFULLDRAFTCOVER.pdf) johtuu siitä, että pohjoismaissa siirryttiin 1990-luvulla opettajavetoisista opetusmuodoista oppilaiden omatoimisuuteen perustuviin opetusmuotoihin (luokaton lukio, valinnaisuus, tiimityöskentely jne) joka alkoi näkymään silloin kun a.) eri oppilaitokset siirtyivät käyttämään uusia opetusmuotoja ja b.) sitä voimakkaammin mitä enemmän vanhan opetustyylin opettajia siirtyi eläkkeelle. Ruotsissa (http://blogs.spectator.co.uk/2015/08/immigration-helps-explain-swedens-school-trouble/) tämän lisäksi PISA menestykseen on vaikuttanut voimakkaasti myös maahanmuuttajien suuri määrä  (noin 29% tiputuksesta).

Älykkyysosamääriin tämä liittyy siten, että Lynn & Vanhanen sujuvasti laskeskelevat kansallisia älykkyysosamääriä käyttäen kutsuntadataa (http://www.ttu.ee/public/m/mart-murdvee/EconPsy/2/Dutton_Lynn_2013_A_negative_Flynn_effect_in_Finland_19972009.pdf) ja koulumenestystä (http://www.ttu.ee/public/m/mart-murdvee/EconPsy/2/Lynn_Vanhanen_2012_INTELLIGENCE_-_A_Unifying_Construct_for_the_Social_Sciences.pdf) niiden pohjana ja ainakin tässä tapauksessa muutokset ovat tapahtuneet sen verran nopeasti ja ajallisesti siten, että mitään perinnöllisiä muutoksia on hankala pistää selitykseksi vaan kyseessä on mitä todennäköisemmin (koulu)ympäristön aiheuttama muutos.

Kuvissa on Altinokin datasetistä käyrät siitä miten yläasteikäisten koulumenestys on muuttunut 1965-2010, miten suomalaiset ovat pärjänneet armeijan pällitestistä 1988-2001,2009 ja miten ruotsalaistaustaiset ovat pärjänneet PISA-testeissä 2000-2012 verrattuna ulkomaalaistaustaisiin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Marius - 21.02.2016, 03:37:56
Ei opetus muuta yksilön älykkyyttä.

Tässä on taas evoluutio ymmärretty väärin.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Rebane - 21.02.2016, 09:26:41
Älykkyyttä tutkineen Richard Lynnin tuore haastattelu "Interview with a Pioneer" http://http://www.amren.com/features/2016/02/interview-with-a-pioneer/#.VsewYOQC2TI.facebook Lynn kommentoi myös maahanmuuttopolitiikka tuossa haastattelussa: "This is certainly a pessimistic scenario. Do you see any cause for optimism?

RL: Yes. First, Western Civilization will probably survive in Eastern Europe and Russia and in Israel, at least for a while, as these countries are fairly successful at preventing the immigration of non-Western peoples. Second, China, Taiwan, Japan, and South Korea have highly intelligent populations and are also preventing the immigration of non-indigenous peoples. I believe that these countries will carry the torch of civilization and within a few decades China will replace the United States as the world superpower. Whether this is an optimistic scenario I will leave others to decide."
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 21.02.2016, 14:54:08
Ei opetus muuta yksilön älykkyyttä.

Minun pointtini oli, että MrFinlandin väite "länsimaissa älykkyysosamäärä on lähtenyt laskuun" perustuu mm. pohjoismaiden, ranskan, brittien yms opetusta mittaavien testien tuloksiin tai armeijan palikkatesteihin joiden tuloksiin myös opetus vaikuttaa. Eli en väittänyt, että opetus vaikuttaisi sinänsä älykkyyteen vaan siihen miten testattava ko. testeissä pärjää ja PISA esimerkiksi ihan määritelmällisestikin mittaa opetuksen laatua.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: acc - 23.02.2016, 23:41:41

Ketjun otsikko on "Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka". Nämä kaksi pitäisi kytkeä selvästi. Perinteisissä siirtolaismaissa, esimerkiksi Kanadassa, on maahan asumaan pääsyn eräänä edellytyksenä terveys. Tai ainakin riittävän hyvä terveys.

Ideaalia olisi Suomelle, että voisimme valikoida maahantulijat. Valintakriteereinä voisivat olla muun muassa riittävä terveys ja älykkyys. Viimemainittu voitaisiin todentaa tarkoitusta varten kehitetyllä älykkyystestillä. Viimemainitun läpäiseminen ei tietystikään riittäisi, maahanpäästettävän tulisi olla paitsi haitaton myös hyödyllinen ja tarpeellinen Suomelle ja sopiva Suomeen.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sr - 24.02.2016, 12:23:39

Ketjun otsikko on "Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka". Nämä kaksi pitäisi kytkeä selvästi. Perinteisissä siirtolaismaissa, esimerkiksi Kanadassa, on maahan asumaan pääsyn eräänä edellytyksenä terveys. Tai ainakin riittävän hyvä terveys.

Ideaalia olisi Suomelle, että voisimme valikoida maahantulijat. Valintakriteereinä voisivat olla muun muassa riittävä terveys ja älykkyys. Viimemainittu voitaisiin todentaa tarkoitusta varten kehitetyllä älykkyystestillä. Viimemainitun läpäiseminen ei tietystikään riittäisi, maahanpäästettävän tulisi olla paitsi haitaton myös hyödyllinen ja tarpeellinen Suomelle ja sopiva Suomeen.

Perusongelma tuossa muuten hyvältä kuulostavassa ajatuksessa on se, että toisin kuin Kanadassa, sitä voi soveltaa vain hyvin pieneen osaan Suomeen haluavista maahanmuuttajista. Suurin ryhmä, eli EU-maista tulijat, ovat EU-sopimuksien vuoksi oikeutettuja tulemaan Suomeen riippumatta älykkyysosamäärästään. Toinen ryhmä, eli humanitääriset maahanmuuttajat, ovat taas oikeutettuja tulemaan Suomeen hätänsä puolesta. Tämän kriteereitä on tietenkin mahdollista muuttaa, mutta perusasia heidän kohdallaan on joka tapauksessa se, että heidän ottamistaan ei perustella sillä, että heistä olisi suoranaista hyötyä Suomen taloudelle. Sitten on kolmas ryhmä, eli EU:n ulkopuolelta tulevat suomalaisten perheenjäsenet (yleensä aviopuoliso). Tätäkään ryhmää on aika vaikea perustellla rajoitettavan älykkyyskriteerillä, eli vain fiksut puolisot saisivat tulla maahan.

Ainoa ryhmä, johon voitaisiin vaikuttaa, ovat EU:n ulkopuolelta tulevat työperäiset maahanmuuttajat. Heidän kohdallaan tietenkin voitaisiin korvata nykyinen "valmiina työpaikka odottamassa" kriteeri älykkyystestillä. Tämä voisi ehkä tuottaa parempia tuloksia maahanmuuttajamateriaalin kohdalla, mutta kuten sanottua, kokonaismaahanmuuttoon sen vaikutus olisi varsin pieni.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: zache - 24.02.2016, 13:56:51
Ainoa ryhmä, johon voitaisiin vaikuttaa, ovat EU:n ulkopuolelta tulevat työperäiset maahanmuuttajat. Heidän kohdallaan tietenkin voitaisiin korvata nykyinen "valmiina työpaikka odottamassa" kriteeri älykkyystestillä. Tämä voisi ehkä tuottaa parempia tuloksia maahanmuuttajamateriaalin kohdalla, mutta kuten sanottua, kokonaismaahanmuuttoon sen vaikutus olisi varsin pieni.

No on meillä vaihto-opiskelijatkin jotka on määritelmällisesti jo valikoitunutta porukkaa. Tuleva vaihto-opiskelija on kotimaassaan opiskellut riittävän pitkälle, että voi lähteä vaihto-opiskelijaksi suomalaiseen korkeakouluun. Yleensä tulija on suhteellisen nuori, asenteeltaan sellainen, että on kiinnostunut lähtemään toiseen maahan ja täällä hän saa jonkinasteisen tutustumisen kulttuuriin opintojen yhteydessä.

Jos tulija tulee ETA-maiden ulkopuolelta, niin viisumin saannin yhteydessä pitää todistaa tilillä olevan sen verran rahaa, että tulee toimeen Suomessa eikä hän ole oikeutettu suomalaiseen opintotukeen tai muuhun sosiaaliturvaan. Rajoitetusti saa tehdä työtä, mutta jos opintotukea vastaavaa rahaa lähinnä kotimaasta tai jonkun stipendin kautta. Osa tästä jengistä jää Suomeen töihin, mutta jos opintojen päätteeksi ei ole töitä, niin silloin lähdetään takaisin kotimaahan jatkamaan opintoja, koska ilman rahaa, työlupaa ja viisumia Suomessa on aika ankea olla.

Käsittääkseni isompi osa jäisi Suomeen töihin jos olisivat onnistuneet saamaan töitä ennen opintojen loppumista ja jos homman nimi olisi saada tänne vain suht fiksua, nuorta, tervettä porukkaa töihin niin edesautettaisiin vaihto-oppilaiden työllistymistä jotenkin opintojen päätyttyä esimerkiksi siten, että saisi automaattisesti vaikka 3 kuukauden työntekijän oleskeluluvan vaihto-oppilaskauden päätteeksi. Tällä hetkellä oleskeluluvan (vuodeksi) saa ainoastaan jos on suorittanut tutkinnon Suomessa.

Tosin opinnot ovat muuttumassa kovaa vauhtia maksullisiksi ulkomaisille opiskelijoille (ja varmaan myös suomalaisille itselleen), niin ilmeisesti se työntekijöiden saaminen ainakaan vaihto-oppilaista ei ole kuitenkaan hirveän tärkeää valtiovallalle.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Tommi Korhonen - 24.02.2016, 16:20:38
Jos A) toissijainen suojelu mitätöitäisiin perusteena, niin nuivia ärsyttävä haittamaahanmuutto hoituisikin about siinä. Samalla suurimmalle osalle vähenisi insentiivi edes tulla maahan.
Toki silti olisi hyvä B) varmistaa että pakolais-status annetaan vain oikeilla perusteilla, ja että esim valehtelusta rangaistaan, ja C) hyötymaahanmuuton perusteet voi tarkistaa, että ovatko ne sopivat. Oleskeluluvat, työluvat yms. Kuvittelen, että nämä on periaatteessa nyt jo kunnossa, ehkä jopa vähän liian tiukatkin, koska sehän olisi sitä HYÖTYmaahanmuuttoa muutenkin!
LIsäksi ihan muuten vain hyviä toimenpiteitä olisi D) kansalaisuuden tekeminen palkinnoksi lahjuksen sijasta, ja sen jättäminen ehdolliseksi vaikkapa kymmeneksi vuodeksi kansalaisuuden saamisen jälkeen. Tämä ei edes olisi hirveän iso muutos, vaikkakin strategisesti keskeinen. En usko että edes humanoidijärjestöt pystyisivät tuota kovin perustellusti vastustamaan.
Sit kun vielä muuten vain E) muutettaisiin sosiaaliturva pääosin ansaintoperusteiseksi, niin loppuisi kaikenlainen sosiaaliturvan nännin kuppaaminen. Tämä olisi aika kova veto, mutta ei Euroopassakaan mitenkään tavatonta tai fasistista.

Näistä juuri mikään ei edes olisi mitenkään epäinhimillinen teko, vaan ihan vain tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. No, aina sitä saa unelmoida.

Minä kyllä kannatan pakolaisten suojelemista, mutta nimenomaan henkilökohtaisen pakolaisuuden perusteella, en yleisen humanistisen periaatteen mukaan. Välittömästi ottaisin Edward Snowdenin tänne pakolaisstatuksella jos se sattuisi pyytämään!
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Parsifal - 25.02.2016, 04:22:02
Otsikkoon vedoten, mielestäni pitäisi suorittaa tutkimus "älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopoliittiset asenteet".

Jos vielä suoritetaan psykologinen testi todellisuudentajun ja yleisen hahmotuskyvyn arvoimiseksi, voisi paljastua yhtä ja toista mielenkiintoista. Koostuuhan koko punavihreä ideologia nykyiselläänkin lähes kokonaisuudessaan kaikista mahdollisista psykologisista defenssireaktioista, jotka tuntee jokainen lukion psykologiaan tutustunut.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: nimetönkeskustelija - 16.03.2016, 23:33:51
Otsikkoon vedoten, mielestäni pitäisi suorittaa tutkimus "älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopoliittiset asenteet".

Jos vielä suoritetaan psykologinen testi todellisuudentajun ja yleisen hahmotuskyvyn arvoimiseksi, voisi paljastua yhtä ja toista mielenkiintoista. Koostuuhan koko punavihreä ideologia nykyiselläänkin lähes kokonaisuudessaan kaikista mahdollisista psykologisista defenssireaktioista, jotka tuntee jokainen lukion psykologiaan tutustunut.

Samaa olen itsekin miettinyt. Otettaisiin kaksi ryhmää punavihersuvaitsevaiset ja maahanmuuttokriitikot ja mitattaisiin keskiälykkyys ja hajonta molemmista ryhmistä. Voisi tulla ihan mielenkiintoisia tuloksia.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: ike60 - 16.07.2016, 14:42:50
Hieman täydennystä ylläolevaan uudemmasta tutkimuksesta.

Artikkelissa
Edward Dutton, Richard Lynn. A negative Flynn Effect in France, 1999 to 2008–9. Intelligence, Vol. 51 (2015), 67-70. (http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160289615000653)
verrataan älykkyysmittauksia vuodelta 1999 sekä vuosilta 2008-2009. Osoittautuu että tuolla aikavälillä ranskalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä aleni 3,8 pisteen verran. Negatiivinen Flynn-efekti on siis havaittu myös Ranskassa.

Dutton ja Lynn esittävät seuraavia mahdollisia selityksiä keskiälykkyyden laskulle:

Negatiivinen Flynn-efekti heikentää maan kilpailukykyä etenkin aloilla joissa työtehtävät ovat kompleksisia kuten korkea teknologia, rahoitusala, lääketiede ym. Tämä johtuu siitä, että älykkyys on keskeisin suorituksen laatua ennustava tekijä niin itse työssä kuin valmentautumisessa siihen, ja mitä monimutkaisempi työtehtävä on sitä suurempi on älykkyydestä koituva etu sen suorittamisessa (Gottfredson 1997 (http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160289697900143)). Kun älykkäiden suhteellinen osuus vähenee, heitä riittää entistä vähemmän niihin töihin joissa tuota heidän ominaisuuttaan tarvittaisiin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Miniluv - 16.07.2016, 14:48:04
Otsikkoon vedoten, mielestäni pitäisi suorittaa tutkimus "älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopoliittiset asenteet".

Jos vielä suoritetaan psykologinen testi todellisuudentajun ja yleisen hahmotuskyvyn arvoimiseksi, voisi paljastua yhtä ja toista mielenkiintoista. Koostuuhan koko punavihreä ideologia nykyiselläänkin lähes kokonaisuudessaan kaikista mahdollisista psykologisista defenssireaktioista, jotka tuntee jokainen lukion psykologiaan tutustunut.

Kanazawa taisi jotain yrittää?

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160289614001287
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Lahti-Saloranta - 16.07.2016, 15:10:38
Kun lukaisin tuon yllä olevan ansiokkaan postauksen tulin siihen tulokseen että kyllä maailma pelastuu ja etenkin Eurooppa. Älykkäiden ihmisten keskinäinen lisääntyminen vähenee mutta maahanmuuton ansiosta nätisti sanottuna vähemmän vähemmän älykkäidenihmisten  lisääntyminen kasvaa räjähdysmäisesti sekä Euroopassa mutta erityisesti Afrikassa. Siihen kun vielä lisää maanosassa suosiota nauttivat serkkuavioliitot niin johan geenit rikastuvat. Sieltä kun sitten lappaa porukkaa nauttimaan sosiaaliturvamme  tuomista eduista ja lisääntymään valden tuella niin Euroopassa on hurja ylitarjonta koneinsinööreistä, astronauteista, liikennelentäjistä jne.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Taikakaulin - 17.12.2016, 14:30:31
"Not Sending Their Best": World Map of IQ Drop Due to Immigration (http://www.unz.com/akarlin/not-sending-their-best/)

Lainaus
Well, apart from the Gulf states – thanks in large part to coming from such a low base that even subcontinental coolies are an improvement over the natives.

Otherwise, the cognitive impact of immigration – at least as proxied by the differences in performance on the PISA tests between the national average, which includes immigrant children, versus only native children – is almost entirely negative for its supposed beneficiaries across the entire world.

Even those few countries with expressly “cognitively elitist” immigration policies see only the most modest of benefits: Singapore: +0.7; Canada: -0.1; Australia: -0.2.

Otherwise, the only countries not to be significantly affected are those which see little immigration in general, such as Japan and Korea. So perhaps the best way of “winning” the game to attract quality immigrants is to avoid playing it in the first place.

[...]

Kuva kertoo karua kieltään.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: acc - 17.12.2016, 15:31:35
Otsikko "Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka" pistää miettimään voisiko ÄO:ta käyttää yhtenä maahan asumaan pääsemisen kriteereistä.

Kanada edellyttää lääkärintarkastusta ennen pysyvän asumisoikeuden myöntämistä.
http://www.cic.gc.ca/english/information/medical/medexams-perm.asp
Ehkä tarkoituksena on terveydentilan perusteella karsia maahan päästettäviä. Kumminkaan en löytänyt terveydentilan minimivaatimuksia kanadalaisten sivulta. Ehkä eivät kehtaa niitä mainita tai ehkei sellaisia edes ole.

Voisi hyvin kuvitella, että esimerkiksi Suomi ainakin tulevaisuudessa tarkistaisi maahan asumaan pyrkivien terveydentilan mukaan lukien mielenterveyden tilan, älykkyyden ja kyvyn sopeutua Suomen kulttuuriin. Eräs henkisten kykyjen mittari olisi ÄO. Vähimmäisvaatimus voisi olla vaikkapa ÄO100.



Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Dimitri - 17.12.2016, 15:55:18
Ei opetus muuta yksilön älykkyyttä.

Tässä on taas evoluutio ymmärretty väärin.

Henkilökohtainen havainto: pärjään ÄÖ:tä mittaavissa testeissä paremmin pidempään koulutusta saaneena parikymppisenä kuin juuri täysi-ikäistyneenä.

Älykkyysosamäärää mitataan usein (esim. Mensa) matemaattisen ja geometrisen hahmotuskyvyn pohjalta. Jostain syystä matemaattista koulutusta saaneet pärjäävät tuollaisissa testeissä paremmin. Jos taas mukana on kielellisiä testejä, yllättävää kyllä kieltä pidemmälle opiskelleet (vrt. esim. äidinkielen opettajan ja oppilaan todennäköistä kielikorvaa) pärjäävät assosiaatioissa paremmin. Toki, onhan luonnollista lahjakkuutta. Ja onhan näitä matematiikan opiskelijoita, opettajia jne., joilla laskut menevät puolet ajasta päin helvettiä kiitos lukihäiriön - lasku sinänsä voi olla ihan oikein, mutta kysymyksessä on joku luku vaikka vaihtanut paikkaa.

En sitten tiedä, miten voidaan luoda täysin puolueeton älykkyysosamäärätesti, jossa esim. päättelytehtäviä usein ratkovat olisivat samalla viivalla samantyylisiin tehtäviin aiemmin perehtymättömien kanssa.

Vai olenko nyt vain ymmärtänyt väärin, että tehtävätyyppeihin perehtymällä aivot eivät muka loisi uusia hermoyhteyksiä ja muuttuisi joustavammiksi tuollaisten tehtävien suhteen. Ihan kuin esim. kieltä käyttämällä assosiaatiot ja päättely esim. siitä, mikä sana tulee seuraavaksi, ei kehittyisi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ajattelija2008 - 17.12.2016, 16:09:40
Älykkyystesteihin ei saisi treenata. Se vääristää tulosta.

Mitä tulee tuohon maahanmuuton tyhmentåvään vaikutukseen kautta maailman, niin maahanmuutolla on tarkoitus hankkia halpatyövoimaa, joten on odotettavissa, että se tyhmentää väestöä.

Maahanmuutto nosti väestön älykkyyttä merkittävästi Etelä-Afrikassa 1800-luvulla ja Israelissa 1900-luvulla, mutta se on jo mennyttä aikaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Finis Finlandiae - 23.07.2017, 14:32:21
"Esi-isien vaeltaminen saattoi jouduttaa aivojen kehittymistä – Liikunta vahvistaa aivoja monella tavalla"

https://yle.fi/uutiset/3-9731060

Itse sanoisin, että vähintään yhtä suuri merkitys on sinänsä liikkumisella paikasta toiseen, mikä tuo eteen uusia selvitymishaasteita.

Varsinkin liikkuminen jyrkästi vuodenajasta toiseen, jos mikä on myös (ollut) selviytymishaaste, kautta keskisen ja pohjoisen Euroopan, ja siten mitä parasta aivojumppaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: P - 23.07.2017, 14:46:31
"Esi-isien vaeltaminen saattoi jouduttaa aivojen kehittymistä – Liikunta vahvistaa aivoja monella tavalla"

https://yle.fi/uutiset/3-9731060

Itse sanoisin, että vähintään yhtä suuri merkitys on sinänsä liikkumisella paikasta toiseen, mikä tuo eteen uusia selvitymishaasteita.

Varsinkin liikkuminen jyrkästi vuodenajasta toiseen, jos mikä on myös (ollut) selviytymishaaste, kautta keskisen ja pohjoisen Euroopan, ja siten mitä parasta aivojumppaa.

Pelkkä selviytyminen talvesta edes paikallaan kasvattaa aivoja täällä pohjoisessa. Se vaatii suunnitelua ja ennakkovalmistelua. Siis vaati ennen taikaseinää ja kela-goldia. Ennen siihen ei joka pystyihminen kyennyt. Täällä ei tammikuussa osunut hedelmä puusta käteen vain kättä ojentamalla.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Saranapuoli - 23.07.2017, 15:00:08
Älykkyydessä on perus "ongelmana" se että ihan pienikin ero määrittää paremmin ja huonommin pärjäävät yllättävän kauas toisistaan. Ihan kuin esimerkiksi shakissa kuningattaren ja lähetin ero. Pienehkö, mutta merkitsevä. Fyysisesti jos toinen on hiukan vahvempi, niin se ei merkitse yhtä paljon kuin se jos toinen on hiukan älykkäämpi. Niinku siis yksilönä yhteisössä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Aimo Räkä - 23.07.2017, 15:25:15
Voisi hyvin kuvitella, että esimerkiksi Suomi ainakin tulevaisuudessa tarkistaisi maahan asumaan pyrkivien terveydentilan mukaan lukien mielenterveyden tilan, älykkyyden ja kyvyn sopeutua Suomen kulttuuriin. Eräs henkisten kykyjen mittari olisi ÄO. Vähimmäisvaatimus voisi olla vaikkapa ÄO100.
Eugeniikkaa, ok.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: newspeak - 23.07.2017, 16:19:41
"Esi-isien vaeltaminen saattoi jouduttaa aivojen kehittymistä – Liikunta vahvistaa aivoja monella tavalla"

https://yle.fi/uutiset/3-9731060

Itse sanoisin, että vähintään yhtä suuri merkitys on sinänsä liikkumisella paikasta toiseen, mikä tuo eteen uusia selvitymishaasteita.

Varsinkin liikkuminen jyrkästi vuodenajasta toiseen, jos mikä on myös (ollut) selviytymishaaste, kautta keskisen ja pohjoisen Euroopan, ja siten mitä parasta aivojumppaa.

Ilmankos odotukset turvisten suhteen ovatkin niin korkealla, kun ovat melkoisia vaeltajia.

Paikallaan pysyminen ei ole ihmiselle luonnollista. Koska paikallaan pysyminen esimerkiksi vastaanottokeskuksessa on selvästikin epäterveellistä, turvapaikanhakijoita ei heidän oman etunsa nimissä ole syytä ottaa vastaan. Suositeltavaa olisi vaeltaminen takaisin lähtöruutuun. Kunnon lenkki aivojumppineen päivineen.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Finis Finlandiae - 23.07.2017, 19:43:18
Älykkyydessä on perus "ongelmana" se että ihan pienikin ero määrittää paremmin ja huonommin pärjäävät yllättävän kauas toisistaan.

Mikä siinä on ongelma tai "ongelma"?
Et kai tuijota yksilöllisiä ÄO-arvoja?
Populaation keskimääräinen ÄO on se mikä ratkaisee sen, ketä syö pihviä ja ketä odottaa YK:n riisipussia.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Parsifal - 24.07.2017, 04:27:40
Äo:n lisäksi henkilön pitää olla mieleltään terve, jotta pystyy käyttämään potentiaalia hyväksi.

ÄO on helppo selvittää ÄO-testillä, mutta onkohan tehty tutkimusta mokuttajien ja nuivien mielenterveydestä? Ja tarkoitan nyt vakavia persoonallisuushäiriöitä, kuten äärimmäistä narsismia, psykopatiaa ja ongelmia fyysisen todellisuuden hahmottamisessa, siis psykoosia.

Eräs moraalipsykologi Jonathan Haidtin tekemistä kokeista vihjaisi siihen suuntaan, että vasemmistoliberaali on kirjaimellisesti kykenemätön ymmärtämään konservatiivin ajattelumaailmaa. Konservatiivi sitä vastoin kykeni ymmärtämään liberaalia oikein hyvin ja pystyi pyydettäessä imitoimaan liberaalin ulosantia; toisin päin tämä taas ei onnistunut sitten millään, mikä kielisi vasurin kärsivän empatianpuutteesta, siis psykopatiasta. Muistelen lukeneeni myös, että huumorintajuttomuus ja kyvyttömyys ymmärtää sarkasmia kielivät niin ikään mielenterveysongelmista.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 24.07.2017, 09:19:28
Kunnollinen äo-määritys vaatii osaavan psykologin ja riittävän kattavan testisarjan. Äo-luku ei ole sinällään kovin kiinnostava (yksilötutkimus), mutta monia muita oleellisia asioita pitää selvittää, jotta tutkimisella olisi antaa vastauksia tutkittavalle itselleen ja muille, joiden täytyy tietää. Kielellinen ymmärtäminen, näönvarainen eli visuaalinen päättely, työmuisti, prosessoinnin nopeus... Nämä pitää/voi arvioida paitsi standardoiduista pisteistä, mutta oleellista on laadullinen arviointi. Jos tuloksissa on jotakin poikkeava tai erikoista, tausta pitää selvittää.

Kuten joku edellä jo mainitsi, kokonaan tai joiltakin osilta heikentynyt pärjääminen tehtävien kanssa voi johtua myös mielenterveyden häiriöistä monien muiden seikkojen ohessa. 

Suomessa käytetyin ja samalla työläin menetelmä on WAIS-sarja, jossa on äo:n laskemiseen tarvittavat osatehtävät (10) ja 5 tarvittaessa toteutettavaa lisätehtävää. Sitä saavat käyttää vain psykologit.

Kaikella kunnioituksella Mensan menetelmiä kohtaan on sanottava, että niistä puuttuu muiden itse tehtävien massatestien lailla tutkijan kontakti, havainnot ja päätelmät. Pisteet sieltä lävähtävät kyllä, mutta pikkuisen ilkeästi voisi verrata menettelyä poikien kilpailuun siitä, kuka kusee pisimmälle. Tai kenellä on pisin  ;)
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jack - 24.07.2017, 11:14:23

En sitten tiedä, miten voidaan luoda täysin puolueeton älykkyysosamäärätesti, jossa esim. päättelytehtäviä usein ratkovat olisivat samalla viivalla samantyylisiin tehtäviin aiemmin perehtymättömien kanssa.


En osaa vastata tuohon. Ehkä käytännön elämä on se kaikkein varmin ja vanhin testi. Fiksut pärjäävät paremmin. Tämä tosin pätee vain yleisellä tasolla, sillä paljon älykkäitä ihmisiä on päätynyt myös sivuraiteille elämän virrassa. Heistä on tullut narkkareita, alkoholisteja, linnakundeja, köyhiä yksinhuoltajia ja niin edelleen. He eivät ole menestyneet lahjakkuutensa edellyttämällä tavalla. Päättäväiset, ahkerat ja onnekkaat forrest gump -tyypit voivat puolestaan kaikkien odotusten vastaisesti menestyä hyvin huolimatta vaatimattomista hengenlahjoistaan.

Meidän perheessämme on ollut hyvä tilaisuus tarkkailla, miten älykäs ja vähemmän älykäs eroavat käytännön asioissa. Itse olen se vähemmän älykäs tyhmä taulapää, ja Mensan jäsenyyden saavuttanut tyttäreni puolestaan on spektrin toisessa päässä.

Ensimmäinen asia, missä tyttäreni jo pienenä loisti kaikkiin muihin verrattuna oli ns. muistipeli, jossa käännellään kortteja ja yritetään muistaa, mikä niiden toisen puolen kuvio on. Tässä pelissä olen äärimmäisen huono eli muistan lähinnä sen viimeisen kääntämäni kortin. Tyttäreni sen sijaan muisti enemmän kortteja kuin kukaan muu ja voitti pelit suvereenisti.

Toinen asia on matematiikka. Itselleni se oli koulussa, varsinkin myöhemmässä vaiheessa, suoranaista tervan juontia, eli rima väpättäen menin läpi, jos menin, enkä aina edes mennyt. Suoritukseni eivät perustuneet asioiden ymmärtämiseen vaan pelkästään lyhytaikaiseen ulkoa opettelemiseen, josta ei jäänyt mitään mieleeni. Tyttäreni oli toista maata. Kun hän oli koulussa aikansa kuluksi tehnyt oman luokkansa kaikki tehtävät, opettaja antoi hänelle seuraavan luokan kirjan ajan kuluksi, ja tyttäreni teki tehtävät siitäkin. Hänen ainoa ongelmansa matematiikan tunneilla oli pitkästyminen. Hänen opettajansa, vuosikymmeniä ammatissa toiminut nainen, kertoi meille vanhemmille, ettei hänellä ollut koskaan aikaisemmin ollut yhtä hyvää oppilasta matematiikassa kuin tyttäremme.

Tyttäreni älykkyys oli nähtävissä siis jo varhaisessa lapsuudessa. Hän oli lisäksi motorisesti varhain kehittynyt. Hän oppi esimerkiksi poikkeuksellisen nuorena kävelemään. Nyt jo aikuistuttuaan hän on menestynyt odotetusti eli suorittanut kansainvälisiä tutkintoja, saanut hyviä työpaikkoja ja niin edelleen.

Yksi asia on jäänyt mieleeni älykkyyttä tai jonkinlaista fiksuutta mittaavista testeistä.

Netissä oli 2000 -luvun alkuvuosina ilmainen "älykkyystesti", jossa oli erilaisia pohtimista vaativia kysymyksiä. Luin jostakin, että testi ei täyttänyt virallisen älykkyystestin kriteereitä, eli se oli jossakin määrin huuhaata. Jotakin se kuitenkin mittasi. Kysymyksiin vastatessaan piti laskeskella ja mietiskellä eli käyttää ainakin jollakin tasolla hoksottimiaan. Sain testistä 136 pistettä ja maininnan, että tulos on melko hyvä. Vihjasin testistä tyttärelleni, joka teki sen myös ja sai 128 pistettä. Minunlaistani tyhmyriä huonommaksi jääminen kiusasi tytärtäni, ja tällöin hän päätti käydä oikeassa Mensan testissä edellä kerrotuin tuloksin. Itse en ole käynyt Mensan testissä enkä aio käydäkään, koska kysymyksiä nähtyäni tajuan tuloksen muutenkin. Saisin imbesillin paperit ja pelkästään nolaisin itseni.

Pointti on se, että jollakin mittausmenetelmällä - olkoon se miten epäpätevä ja mitatkoon se mitä tahansa - olen onnistunut saamaan paremman tuloksen, kun tyttäreni, joka on läpäissyt Mensan testin. Tämä kertoo siitä, että älykkyydeksi kutsuttu asia on määrittelykysymys. Jos määritelmä laaditaan eri tavalla, nykyiset mensalaiset eivät välttämättä olekaan huipulla, vaan sieltä saattaa löytyä ihmisiä, jotka eivät menesty nykyisten määritelmien mukaan laadituissa testeissä.

Esimerkiksi afrikkalaisten älykkyystesteissä saama 70 - 80 pistettä on todennäköisesti liian alhainen tulos heidän todelliseen piilevään älykkyyteensä nähden. Jos eurooppalainen saa tuollaiset pisteet, hän on oikeasti tyhmä. Yksinkertaisuuden näkee jo päältä. Afrikkalainen sen sijaan voi olla olemukseltaan viekas ja fiksu, vaikka hänellä olisi sama pistemäärä. Nykyinen matemaattisesti orientoitunut älykkyystesti jättää kenties jotakin huomioimatta, vaikka se ennustaa kyllä menestystä länsimaisessa yhteiskunnassa, jossa matematiikka on keskeinen tekijä. No, tämähän sen testin tarkoitus taitaa ollakin, eikä mitata esimerkiksi sitä, miten hyvä ihminen on soittamaan viidakkorumpuja.

Jos vielä lopuksi palaan omiin tuloksiini, niin luulen, että keskeiset tekijät todennäköiseen huonoon menestymiseeni ovat aika ja lyhytmuisti. Jos viimeksi mainittu on olematon, kuten minulla (puhelinnumerokin on katsottava pätkittäin, koska pitkä numerosarja ei “mahdu” kerralla muistiin), se rajoittaa menestystä tehtävissä, joissa pitää esimerkiksi jatkaa numerosarjoja. Miten voi jatkaa jotakin, jos ei muista edellisiä. Aikatekijä tulee puolestaan vastaan siinä, että jotkut ihmiset nyt vain ovat hidasälyisempiä kuin toiset. Oikea vastaus löytyy kyllä, mutta sitä pitää vähän funtsailla. Testeissähän mietiskelemiseen ei ole aikaa, joten hitaudesta rangaistaan. No, ehkä hitaus on tyhmyyttä.

Edellä mainitsemani asiat saattavat liittyä yhteen siten, että lyhytmuistin pieni koko voi olla tekijä, joka pakottaa hitaampaan ajatteluun, kun tietoja on kaiveltava syvemmän muistin alueelta. Mieli toimii tehtäviä ratkaistaessa hitaasti kuten tietokone, jossa on vähän käyttömuistia. Ja aikaa kuluu liikaa, vaikka tulos olisikin oikea.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Skeptikko - 24.07.2017, 12:15:37
Jos vielä lopuksi palaan omiin tuloksiini, niin luulen, että keskeiset tekijät todennäköiseen huonoon menestymiseeni ovat aika ja lyhytmuisti. Jos viimeksi mainittu on olematon, kuten minulla (puhelinnumerokin on katsottava pätkittäin, koska pitkä numerosarja ei “mahdu” kerralla muistiin), se rajoittaa menestystä tehtävissä, joissa pitää esimerkiksi jatkaa numerosarjoja. Miten voi jatkaa jotakin, jos ei muista edellisiä. Aikatekijä tulee puolestaan vastaan siinä, että jotkut ihmiset nyt vain ovat hidasälyisempiä kuin toiset. Oikea vastaus löytyy kyllä, mutta sitä pitää vähän funtsailla. Testeissähän mietiskelemiseen ei ole aikaa, joten hitaudesta rangaistaan. No, ehkä hitaus on tyhmyyttä.

En ole jaksanut seurata juuri muuta keskusteluanne, mutta näissä lukujonojen käytössä älykkyystesteissä minua on aina ihmetyttänyt jotkin seikat, kuten:

Muistaakseni jonkun yleisen älykkyyden määritelmän mukaan (jonka totuudesta voi olla montaa mieltä) älykkyyden ei pitäisi olla riippuvainen esimerkiksi koulutuksesta tms. Kuitenkin on aivan ilmeistä, että koulutus auttaa havaitsemaan tietyntyyppisiä säännöllisyyksiä lukujonoissa. Esimerkiksi etenkin matalamman tason ohjelmointia harrastaneille on hyvin helppoa tunnistaa tyypillisiä kahden potensseja ulkomuistista (esimerkiksi 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256, 512, 1024, 2048, 4096, 8192, 16384, 32768, 65536 jne). Samoin olen vakuuttunut siitä, että sillä onko henkilöllä matematiikasta hyvin alkeelliset taidot vai paremmat taidot, on aivan olennainen merkitys tunnistaa monia muita tyypillisiä säännöllisyyksiä lukujonoissa.

Toisaalta periaatteessa lukujonoja voi jatkaa mielivaltaisesti sopivasti perusteltuna, mutta yleensä tällaisen kyselyn laatineet psykologit eivät ole mitään matematiikan neroja, vaan hyväksyvät vain jonkun yhden ainoan oman ratkaisunsa (ilman sen kummempia perusteluja), joka lienee yleensä perusteluiltaan siitä yksinkertaisemmasta päästä. Lisäksi, jos testattavalla ei ole käsitystä tyypillisistä kikoista, joita tuollaisissa älykkyystestien lukujonoissa käytetään, voi hän yrittää hakea erilaisia turhan monimutkaisia säännönmukaisuuksia ja tuhlata aikaa tällaisiin turhan monimutkaisten vaihtoehtojen läpikäymiseen - etenkin, jos hänellä on tietämystä monien tällaisten mutkikkaampien vaihtoehtojen olemassaolosta (kuten vaikkapa onnellisista alkuluvuista).
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Finis Finlandiae - 24.07.2017, 14:09:02
Ehkä käytännön elämä on se kaikkein varmin ja vanhin testi. Fiksut pärjäävät paremmin.

Minun kirjoissani fiksuus ei ole yhtä kuin älykkyys, vaan sekoitus seuraavia: älykkyys + katutietämys (street wiseness) + viisaus. Noiden keskimääräisistä suhteista en osaa sanoa juuta enkä jaata.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: kilohauli - 24.07.2017, 15:24:03
Ehkä käytännön elämä on se kaikkein varmin ja vanhin testi. Fiksut pärjäävät paremmin.

Älykkyysosamäärän mittaaminen on tarkin olemassaoleva tapa ennustaa tätä elämässä pärjäämistä. Jos jollain yksittäisillä korkean älykkyysosamäärän valopäillä iso remmi luistaa, niin se ei tee tyhjäksi tätä älykkyysosamäärän erinomaista ennustuskykyä. Jos työnantaja saisi tietää yhden luvun, edes jollakin tasolla haastavaan tehtävään palkattavasta, niin parhaimpaan lopputulokseen työnantaja pääsee tietämällä palkattavan älykkyysosamäärän.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Lalli IsoTalo - 24.07.2017, 15:43:06
... yleensä tällaisen kyselyn laatineet psykologit eivät ole mitään matematiikan neroja, vaan hyväksyvät vain jonkun yhden ainoan oman ratkaisunsa (ilman sen kummempia perusteluja), joka lienee yleensä "oikaksi"siitä yksinkertaisemmasta päästä.

Jeps.

Olen ollut huomaavinani, että toisiaan "oikeaksi valittu" vaihtoehto ei ole se, joka on lähinnä oikeata. Matikassa on tämä aika helppoa todistaa. Esimerkkejä ei nyt ole tarjota.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Hankala Tapaus - 24.07.2017, 16:25:47
..."oikeaksi valittu" vaihtoehto ei ole se, joka on lähinnä oikeata. Matikassa on tämä aika helppoa todistaa. Esimerkkejä ei nyt ole tarjota.

Pii?

Näissä mittausasioissa kannattaa muistaa se, että mittaajan olisi hyvä olla mitattavaa teräväpäisempi, tai ainakin varustettu sellaisella egolla, joka kestää ikävän huomion siitä että mitattava on itseä nokkelampi.

Noin aiheeseen voisin lausua, että omasta mielestäni keskimääräistä älykkyysosamäärää tärkeämpää olisi kulttuuri, josta mitattava tulee. Älykkyys on ominaisuutena vähän niinkuin huipputeho moottoripyörässä. Hyödytön, jopa hengenvaarallinen ominaisuus sellaiselle, joka ei osaa sitä käyttää tai joka käyttää sitä vääriin asioihin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: kilohauli - 24.07.2017, 16:42:14
https://m.youtube.com/watch?v=RxAhwYoZQKU

oikea vastaus on se loogisesti yksinkertaisin. tämä pätee yhtälailla alkupään helppoihin kuin loppupään vaikeisiin. loogisesti yksinkertaisin vaihtoehto luonnollisesti hämärtyy loppupään vaikeita tehtäviä kohti mentäessä. afrikkalainen huippuosaaja löytää alkupään helppoon tehtävään jonkin toisen (vaikean & väärän) logiikan useammin kuin valkoinen.

älykkyystutkimus on luotettavaa ja lepää tieteellisesti vankalla pohjalla. kaikeksi vahingoksi äo-tutkimus on monelta osalta nykyään tabu. ihmisrotuja ei kuulemma ole olemassa. vaikka lihavaa suomenpystykorvaa voi olla vaikea erottaa chow chowsta, niin natiivin suomalaisen erottaa kyllä afrikkalaisesta, vaikka jälkimmäinen olisi albiino. samalla tavalla randomin joukon afrikkalaisia pystyy erottamaan älykkyystestillä randomista joukosta suomalaisia.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Spesialisti - 24.07.2017, 17:30:45
Ehkä käytännön elämä on se kaikkein varmin ja vanhin testi. Fiksut pärjäävät paremmin.

Minun kirjoissani fiksuus ei ole yhtä kuin älykkyys, vaan sekoitus seuraavia: älykkyys + katutietämys (street wise) + viisaus. Noiden keskimääräisistä suhteista en osaa sanoa juuta enkä jaata.

Älykkyysmittailun kanssa mennään yleensäkin harhaan jos älykkyys tarkoittaa pelkästään loogisia ja matemaattisia taitoja. Fiksutkin ihmiset yleisesti jakautuvat kieli- tai matikkapäisiksi. Lahjakkaat yksilöt ovat molempia. Näiden lisäksi viisautta on tunneäly jonka mittaaminen on vaikeaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Activeman - 24.07.2017, 17:36:29
Monet maahanmuuttoon liittyvät kannanotot ovat varsin epä-älyllisiä. Pari esimerkkiä:
* Enbuske totesi kevään Pressiklubissa, että jokainen vähänkin älyllä varustettu henkilö ymmärtää, että "täytyyhän meidän auttaa ihmisiä".
* Löövi (SPR:n johtaja) totesi vähän aikaa sitten Ylen aamuradiossa, että täytyyhän niitä meressä hätään joutuneita auttaa, eihän niitä voi sinne jättää hukkumaan.

Luulen, että nämä molemmat henkilöt ovat ihan aidosti tuota mieltä.

Se, mikä noista kommenteista tekee epä-älyllisiä on, se A) maahanmuutto on varsin monimutkainen vyyhti ja B) siihen ei löydy mitään yksinkertaista lääkettä ja ainoa toimiva tapa on yrittää ottaa tuo monimutkainen kokonaisuus haltuun. Se ei ole helppoa ja vaatii panostusta. Tästä pari esimerkkiä alla.

Maahanmuutto käsitteenä on oikeastaan käyttökelvoton useimmissa keskusteluissa, koska se sisältää niin monta eri komponenttia. On Saksasta Nokialle töihin tuleva diplomi-insinööri. On Intiasta Koneelle tuleva teknikko. On Nigeriasta Lagosin miljoonakaupungista tuleva nuori kouluttamaton nuori, joka hakee parempaa elintasoa Euroopasta - mahdollisesti elämään elämänsä sosiaaliturvalla täällä olevien sukulaistensa esimerkin innostamana. On venäläinen rakennusmies, joka haluaa tulla töihin rakennuksille Helsinkiin. Ja sitten on niitä pakolaisia, jotka pakenivat sodan kauhuja Syyriasta ja jotka siellä ollessaan olivat aidossa hengenvaarassa.

Edellämainitusta näkee, että on mitä epä-älyllisintä niputtaa kaikki nuo ryhmät saman maahanmuuttaja-sateenvarjon alle. Useimmalle aliryhmälle pätee erilaiset maahantulokriteerit ja periaatteet.

Tuo Löövin kommentti on yhtälailla kehno älyllisesti. Tottakai merihädässä olevia ihmisiä pitää pelastaa. Mutta, on kuitenkin aivan eri asia, jos joku lähtee kumiveneellä Libyasta sellaisilla varustuksilla, että edes teoriassa vene ei pysty etenemään muutamaa kymmentä kilometriä pidemmälle (matka Libyan rannikolta Italian eteläkärkeen on noin viisi kertaa Helsinki-Tallinna etäisyys ja ne, jotka muistavat Raivo Roosnan tietävät, että tällaisia matkoja ei kyllä millään tavallisilla kumiveneillä tehdä). Yleensä ei siis ole tarkoitusta ylittää merta, vaan tarkoituksena on vain edetä siihen pisteeseen, jossa Golfo Azzurro ja muut "humanitääriset avustuslaivat" ovat odottamassa. Marine Traffic/AIS palvelun mukaan ne päivystävät yhtä kaukana Libyan rannikosta, kuin Helsingin Harmaja on Katajanokalta. Tässä on kyse aivan eri kontekstista, kuin merilakien määrittämästä pelastusvelvoitteesta.

Tämä maahanmuuttokeskustelun epä-älyllisyys ei mielestäni ole niinkään kysymys puutteellisesta älykkyydestä, vaan laiskuudesta. Ei jakseta paneutua näiden asioiden monimutkaisiin säikeisiin ja muodostaa kokonaiskuvaa, vaan haetaan nopeasti jokin pinnallinen musta-valkoinen yleistys, jota sitten hoetaan väsymiseen asti. Usein mukana on tietysti myös ideologinen painotus ja luonnollisesti myös vahvistusvinouma argumentointivirhe, jolloin uutisvirrasta poimitaan vain sellaisia uutisia, joita voidaan käyttää oman kannan vahvistamiseen. Sekään ei helpota vahvistusvinouman poistoa, että useimmat roikkuvat sosiaalisen median kuplassa, jossa ollaan kaikista asioista samaa mieltä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: newspeak - 25.07.2017, 23:53:30
Monet maahanmuuttoon liittyvät kannanotot ovat varsin epä-älyllisiä. Pari esimerkkiä:
* Enbuske totesi kevään Pressiklubissa, että jokainen vähänkin älyllä varustettu henkilö ymmärtää, että "täytyyhän meidän auttaa ihmisiä".
* Löövi (SPR:n johtaja) totesi vähän aikaa sitten Ylen aamuradiossa, että täytyyhän niitä meressä hätään joutuneita auttaa, eihän niitä voi sinne jättää hukkumaan.

Luulen, että nämä molemmat henkilöt ovat ihan aidosti tuota mieltä.

Se, mikä noista kommenteista tekee epä-älyllisiä on, se A) maahanmuutto on varsin monimutkainen vyyhti ja B) siihen ei löydy mitään yksinkertaista lääkettä ja ainoa toimiva tapa on yrittää ottaa tuo monimutkainen kokonaisuus haltuun. Se ei ole helppoa ja vaatii panostusta.

Tuli mieleen elokuva (ja kirja) Yksin Marsissa (The Martian). Siinä päähenkilö jää yksin Marsiin ja hän joutuu käyttämään älyään selvitäkseen hengissä kuolleella planeetalla. Luonnollisesti tarinassa on myös monia muita ilmeisen älykkäitä hahmoja. Mikä esiintuomasi älykkyyteen ja ihmisten auttamiseen liittyvän dilemman tekee tarinan kannalta mielenkiintoiseksi on ihmisten reagoiminen päähenkilön pelastamiseksi matkan Marsiin ollessa melkoinen resursseja vaativa operaatio. Sikäli Yksin Marsissa voidaan nähdä tutkielmana maahanmuuttoon liittyvistä asioista.

...

Enbuske tuo kommentissaan esille älyllisyyden ja sekä Enbuske että Löövi moraalisen imperatiivin. Keskiössä on moraalinen imperatiivi eikä yksilön älykkyys, vaikka Enbuske älyyn (turhamaisuuteen) vetoaakin. Mikäli retoriikka toimii, kommenttien kuulija kokee huonoa omaatuntoa ja muuntaa käyttäytymistään. Tämä on ainoa mahdollinen älyllinen reaktio, mutta se voi johtaa useisiin erilaisiin lopputulemiin. Kuten kommenttisi loppuosiossa toitkin esille, mahdollisia skenaarioita on lukematon määrä. Pelkkään älykkyyteen vetoaminen on siis ongelmallista. Henkilö saattaa esimerkiksi aivan oikeutetusti kokea turvattomuutta tilanteessa, jossa hän tulee todennäköisesti ryöstetyksi epämääräisellä seudulla, kun kyseinen henkilö kieltäytyy auttamasta lähimmäistään. Moraalisesti kyseenalainen toiminta voi siis olla älykästä ilman kovin seikkaperäistä järjenkäyttöä.

Maahanmuuttokeskustelun älyllisyyttä ja epä-älyllisyyttä punnittaessa on siis muistettava, ettei kyse ole pelkästä älykkyydestä. Mitä enemmän erilaisia tilanteita tulee vastaan, aletaan edellyttämään jo viisautta.

...

Jos satun jäämään yksin avaruuteen kellumaan, olisi mukavaa, jos joku tulisi hakemaan minut sieltä kotiin. Liftaaminen kun on perin noloa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Aimo Räkä - 27.07.2017, 19:43:03
Tottakai merihädässä olevia ihmisiä pitää pelastaa.
Pelastetaan ja viedään kotiinsa tai ainakin kotiinpäin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: migri - 17.09.2017, 07:35:26
Oli sen verran pitkä blogaus että en laittanut mukaan lainauksia koska ei voinut järkevästi lyhennellä ja tämä on syytä lukea kokonaan.

Hankamäki: Miksi länsimaalaisten älykkyys laskee? (http://www.jukkahankamaki.blogspot.fi/2017/09/miksi-lansimaalaisten-alykkyys-laskee.html)
"Euroopan ja Pohjois-Amerikan väestön täydentyminen Afrikasta ja Lähi-idän arabimaista voi selittää myös sen, miksi keskimääräinen älykkyys länsimaissa nyt laskee."

Me hommalaiset olemme tämänKIN tajunneet jo paljon aikaisemmin kuin tätä hallitsematonta maahanmuuttoa kannattavat. Olemme pystyneet jopa asiasta keskustelemaan tällä foorumilla ilman rasismi ym. ulinaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 11.02.2018, 19:43:51
Siirto keskustelusta Awakening: kohti kansallista heräämistä - kansainvälinen konferenssi 8.4.2018

Et siis näe Afrikan maiden ja Suomen eroa vaikka sanotaan nyt infrassa?

Tottakai näen. Miten tämä liittyi kysymykseen "älykyykyyden" määritelmästä ja ihmisen kyvystä sitä mitata?

"Älykkyys" ei todellakaan ole tieteellisesti todistettu fakta.

Millä selität yhtiskuntien järjettömät erot? Miksi tänne tulevista maahanmuuttajista tietyt ryhmät ei sopeudu yhteiskuntaan edes toisessa (tai esim. Ranskassa n:ssä) polvessa?

Kummasti nämä erot noudattelee aika pitkälti maiden älykkyysosamäärän keskimääräistä tasoa.

Uskot siis vakaasti ensinnäkin "älykkyys"- termin tieteelliseen validiteettiin?

Ja toiseksi mitätöit esim. kaikki ympäristötekijät ja muut yksilöiden ja yhteisöjen ympärillä olevien tekijöiden vaikutukset erilaisiin monisyisiin realiteettihin jotka vaikuttavat siihen mihin yksilöt joutuvat käyttämään aivokapasiteettinsa?

Vähättelet sitä tosiasiaa että älykkyystestit ovat tiettyjen muutamien yksittäisten vaikutusvaltaisten henkilöiden kasaan kyhäämiä testejä joita ei ole koskaan todistettu millään tavoin tieteellisesti oikeiksi?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Arvoton - 11.02.2018, 20:29:07
Tänne järkätään jengiä, jotka ovat sukulaisten järjestämien avioliittojen tuotoksia. Arabit ja muut. Eivätkä ne enimmäkseen sekoitu täkäläiseen väestöön.

Vieläkö täällä joku uskoo, että Saharan eteläpuoliset ovat fiksuja kuin kasaarit?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Eino P. Keravalta - 11.02.2018, 20:33:32
Arvoton, pidin siitä, että käytit sanaa 'kasaarit'.

Heistä on vaiettu.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Kyklooppi - 11.02.2018, 20:36:23
Älykkyys joo mutta jos edes viisaus lisääntyisi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jaakr - 11.02.2018, 20:44:06
Uskot siis vakaasti ensinnäkin "älykkyys"- termin tieteelliseen validiteettiin?

Ja toiseksi mitätöit esim. kaikki ympäristötekijät ja muut yksilöiden ja yhteisöjen ympärillä olevien tekijöiden vaikutukset erilaisiin monisyisiin realiteettihin jotka vaikuttavat siihen mihin yksilöt joutuvat käyttämään aivokapasiteettinsa?

Vähättelet sitä tosiasiaa että älykkyystestit ovat tiettyjen muutamien yksittäisten vaikutusvaltaisten henkilöiden kasaan kyhäämiä testejä joita ei ole koskaan todistettu millään tavoin tieteellisesti oikeiksi?

En ole mitätöinyt yhtään mitään, olen päinvastoin sanonut, että esimerkiksi tietyt ismit suitsivat kyllä, joten älä rakentele olkiukkoja.

Tuolta ketjun alkupäästä löytyi ihan hyvä kommentti tähän kohtaan.


Mensan kuviopäättelytestit eivät mielestäni mittaa matemaattista tai kielellistä älykkyyttä, vaan loogista päättelykykyä ja kykyä löytää säännönmukaisuutta näennäisestä kaaoksesta. Myös kykyä ajatella "laatikon ulkopuolella", eli tietynlaista luovuutta.

Harkintaa, pitkäjänteisyyttä, arvostelukykyä ja malttia ne eivät mittaa. Ominaisuuksia, jotka muodostavat yhdessä raa'an prosessoritehon kanssa ominaisuuden, jota voidaan kai kutsua viisaudeksi. Toisaalta, tarpeeksi älykäs selviää niistäkin tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Todisteet, ovat edelleen nähtävissä, jos niitä haluaa nähdä.

Voit seuraavaksi jatkaa lukemalla vaikka tätä ketjua ja väitellä vanhojen kommenttien kanssa. Pitempään en sunnuntai-iltaa tähän tuhlaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Vaniljaihminen - 11.02.2018, 20:49:24
Älykkyys joo mutta jos edes viisaus lisääntyisi.

Onko muuten periaatteessa tärkeintä se, että mitä hyveitä ihmiskunta noudattaa kuin vaan se, että lisäännytään helvetisti? Vai onko "ihmisarvo" tärkeämpää kuin hyveet (joihin viisauskin kuuluu)? Eli kumpi on arvokkaampaa ihmisyydelle, yksi viisas vai satatuhatta idioottia?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 11.02.2018, 20:53:58

En ole mitätöinyt yhtään mitään, olen päinvastoin sanonut, että esimerkiksi tietyt ismit suitsivat kyllä, joten älä rakentele olkiukkoja.


Älykkyyteni ei riitä tämän virkeen asiasisällön ymmärtämiseen joten voisitko kenties selventää mikä sen viesti oikeasti siis on?  :)
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: arijaarnio - 11.02.2018, 20:57:03


Tuolta ketjun alkupäästä löytyi ihan hyvä kommentti tähän kohtaan.


Mensan kuviopäättelytestit eivät mielestäni mittaa matemaattista tai kielellistä älykkyyttä, vaan loogista päättelykykyä ja kykyä löytää säännönmukaisuutta näennäisestä kaaoksesta. Myös kykyä ajatella "laatikon ulkopuolella", eli tietynlaista luovuutta.

Harkintaa, pitkäjänteisyyttä, arvostelukykyä ja malttia ne eivät mittaa. Ominaisuuksia, jotka muodostavat yhdessä raa'an prosessoritehon kanssa ominaisuuden, jota voidaan kai kutsua viisaudeksi. Toisaalta, tarpeeksi älykäs selviää niistäkin tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.


Kyllä ne mittaavat myös harkintaa, pitkäjänteisyyttä ja malttia. Arvostelukyky on moniselitteisempi termi.

Toki yksilötasolla löytyy noissa testeissä pärjänneitä, jotka ovat sekoilleet huolella elämässään.
edit;typo
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 11.02.2018, 21:01:38


Tuolta ketjun alkupäästä löytyi ihan hyvä kommentti tähän kohtaan.


Mensan kuviopäättelytestit eivät mielestäni mittaa matemaattista tai kielellistä älykkyyttä, vaan loogista päättelykykyä ja kykyä löytää säännönmukaisuutta näennäisestä kaaoksesta. Myös kykyä ajatella "laatikon ulkopuolella", eli tietynlaista luovuutta.

Harkintaa, pitkäjänteisyyttä, arvostelukykyä ja malttia ne eivät mittaa. Ominaisuuksia, jotka muodostavat yhdessä raa'an prosessoritehon kanssa ominaisuuden, jota voidaan kai kutsua viisaudeksi. Toisaalta, tarpeeksi älykäs selviää niistäkin tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.


Kyllä ne mittaavat myös harkintaa, pitkäjänteisyyttä ja malttia. Arvostelukyky on moniselitteisempi termi.

Toki yksilötasolla lyötyy noissa testeissä pärjänneitä, jotka ovat sekoilleet huolella elämässään.

Toki älykkyystestit mittaavat monenlaisia ominaisuuksia. Sitä ei ole kukaan kiistänyt.

Mutta mitä on älykkyys? Sitä ei ole vielä kukaan tyhjentävästi selittänyt.

Mikä on esim. älykkyyden ja lahjakkuuden ero?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: arijaarnio - 11.02.2018, 21:09:49


Toki älykkyystestit mittaavat monenlaisia ominaisuuksia. Sitä ei ole kukaan kiistänyt.

Mutta mitä on älykkyys? Sitä ei ole vielä kukaan tyhjentävästi selittänyt.

Mikä on esim. älykkyyden ja lahjakkuuden ero?
Tätä sinun pitää kysyä joltain, joka on poikkeuksellisen lahjakas tai älykäs.  ;D
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 11.02.2018, 21:17:46


Toki älykkyystestit mittaavat monenlaisia ominaisuuksia. Sitä ei ole kukaan kiistänyt.

Mutta mitä on älykkyys? Sitä ei ole vielä kukaan tyhjentävästi selittänyt.

Mikä on esim. älykkyyden ja lahjakkuuden ero?
Tätä sinun pitää kysyä joltain, joka on poikkeuksellisen lahjakas tai älykäs.  ;D

Eli kuka?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Hohtava Mamma - 11.02.2018, 21:36:15


Tuolta ketjun alkupäästä löytyi ihan hyvä kommentti tähän kohtaan.


Mensan kuviopäättelytestit eivät mielestäni mittaa matemaattista tai kielellistä älykkyyttä, vaan loogista päättelykykyä ja kykyä löytää säännönmukaisuutta näennäisestä kaaoksesta. Myös kykyä ajatella "laatikon ulkopuolella", eli tietynlaista luovuutta.

Harkintaa, pitkäjänteisyyttä, arvostelukykyä ja malttia ne eivät mittaa. Ominaisuuksia, jotka muodostavat yhdessä raa'an prosessoritehon kanssa ominaisuuden, jota voidaan kai kutsua viisaudeksi. Toisaalta, tarpeeksi älykäs selviää niistäkin tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.


Kyllä ne mittaavat myös harkintaa, pitkäjänteisyyttä ja malttia. Arvostelukyky on moniselitteisempi termi.

Haluaisitko avata vähän miten kuviopäättelytestit mielestäsi mittaavat harkintaa, pitkäjänteisyyttä ja malttia?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: KTM - 11.02.2018, 21:57:38
Näyttää siltä että suvakit haluavat määritellä oikean älykkyyden uudelleen.

Lainaus
Aidosti älykkäitä ihmisiä yhdistää kolme piirrettä – eikä niillä ole mitään tekemistä ÄO:n kanssa

https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000005559314.html

En tiedä ovatko suvakit uteliaita, mutta ainakin he pyrkivät luomaan epäjärjestystä tuomalla tänne matuja. Tunneälykkyys on suvakkien juonia että älykkäiksi voitaisiin määritellä vain ne jotka rakastaa matuja, muut ovat tunnekylmiä ja siksi tyhmiä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: arijaarnio - 11.02.2018, 22:47:47


Tuolta ketjun alkupäästä löytyi ihan hyvä kommentti tähän kohtaan.


Mensan kuviopäättelytestit eivät mielestäni mittaa matemaattista tai kielellistä älykkyyttä, vaan loogista päättelykykyä ja kykyä löytää säännönmukaisuutta näennäisestä kaaoksesta. Myös kykyä ajatella "laatikon ulkopuolella", eli tietynlaista luovuutta.

Harkintaa, pitkäjänteisyyttä, arvostelukykyä ja malttia ne eivät mittaa. Ominaisuuksia, jotka muodostavat yhdessä raa'an prosessoritehon kanssa ominaisuuden, jota voidaan kai kutsua viisaudeksi. Toisaalta, tarpeeksi älykäs selviää niistäkin tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.


Kyllä ne mittaavat myös harkintaa, pitkäjänteisyyttä ja malttia. Arvostelukyky on moniselitteisempi termi.

Haluaisitko avata vähän miten kuviopäättelytestit mielestäsi mittaavat harkintaa, pitkäjänteisyyttä ja malttia?
Kaikkihan nuo voidaan laittaa termin "keskittymiskyky" alle (tässä yhteydessä). Sitähän tuollaisissa testeissä tarvitaan myös.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 11.02.2018, 23:03:33
Vähättelet sitä tosiasiaa että älykkyystestit ovat tiettyjen muutamien yksittäisten vaikutusvaltaisten henkilöiden kasaan kyhäämiä testejä joita ei ole koskaan todistettu millään tavoin tieteellisesti oikeiksi?

Sinulla lienee vahvat perustelut ja pätevyys lausua mainittujen menetelmien tieteellisyydestä? Epäilen, että ei ole, kun pikuisen ärsyyntyneenä taannut dikotomioihin kuten oikea oikea-väärä ja halveksit toisen tieteenalan suurimpia tutkijoita ja heidän tiimiensä vuosikymmenien työtä.

Poika kuule! Jos epäilet kuppaa, voit mennä lääkärille ja hän voi sen todeta vallan helpolla tavalla, sanoisinko validisti, jota sanaa näit hyväksi käyttää, jopa reliaabelisti. Vastaus on melko varmasti kyllä tai ei. Tekee sinulle ns. kuppatestin. Toki lääkärit mieluummin puhuvat tutkimisesta, oli kyseessä yksittäinen potilas tai laaja ilmiö.

Jos älykkkyydestä meinasit tieteellisesti luennoida, aloita niistä alkeista. Perehtyminen nimittäin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bwana - 12.02.2018, 12:11:05
Helsingistä löytyi kymmenisen vuotta sitten pommituksilta turvaan viety odottavien äitien terveyskortisto 1920-luvulta. Sen perusteella voitiin päätelllä että odottavan äidin terveydentila korreloi jälkeläisien terveydentilan kanssa vielä ainakin toiseen polveen.

Asimerkiksi Afrikassa odottavat äidit ja kasvuikäiset lapset ovat vuosisatoja syöneet vähä-proteiinista ruokaa. Joku voi tietysti sanoa että esim. maississa on proteiineja. On on, mutta ihmiskunnasta noita protskuja pystyy käyttämään muistaakseni viitisen pinnaa väestöstä. Me tiedämme, että kasvava nuori tarvitsee aivojensa kehittymiseen foolihappoja sun muita. Esimerkiksi Ugandassa WHO arvioi kolmasosan mukuloista jäävän pelkästään huonon sapuskan vuoksi ns. vajaaälyisiksi/heidän älyllinen potentiaalinsa jää saavuttamatta.

Tähän kun vielä yhdistetään afrikkalaisten kulttuurien taipumus suosia lisääntymisessään aggressiivisiä & maskuliinisiä yksilöitä (yläasteen tupakkanurkka-vertaus. Perinteiset eliniän odotteet pistävät kiirehtimään jne. Ketkä olivat siellä yläkoulussa niitä, jotka yleensä ensimmäisinä pääsivät "kärkeä kastamaan"...)

Sitä on monenlaisia syitä siihen, että afrikkalaiset noin keskimäärin ovat pienemmällä älyllisellä kapasiteelilla varustettuja kuin monet muut rodut. Ja muistetaan nyt taas, että rotujen sisältä löytyy sitä vaihtelua isommin kuin rotujen väliltä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Skeptikko - 12.02.2018, 12:42:25
Helsingistä löytyi kymmenisen vuotta sitten pommituksilta turvaan viety odottavien äitien terveyskortisto 1920-luvulta. Sen perusteella voitiin päätelllä että odottavan äidin terveydentila korreloi jälkeläisien terveydentilan kanssa vielä ainakin toiseen polveen.

Tästä aiheesta kiinnostuneiden kannattaa googlata sanaa epigenetiikka (epigenetics) tai epigeneettinen:

Transgenerational epigenetic inheritance
https://en.wikipedia.org/wiki/Transgenerational_epigenetic_inheritance

Lainaus
Asimerkiksi Afrikassa odottavat äidit ja kasvuikäiset lapset ovat vuosisatoja syöneet vähä-proteiinista ruokaa. Joku voi tietysti sanoa että esim. maississa on proteiineja. On on, mutta ihmiskunnasta noita protskuja pystyy käyttämään muistaakseni viitisen pinnaa väestöstä. Me tiedämme, että kasvava nuori tarvitsee aivojensa kehittymiseen foolihappoja sun muita. Esimerkiksi Ugandassa WHO arvioi kolmasosan mukuloista jäävän pelkästään huonon sapuskan vuoksi ns. vajaaälyisiksi/heidän älyllinen potentiaalinsa jää saavuttamatta.

Ja tosiaan erilaisia puuttuvia aineita on monia muitakin. Esimerkiksi jodi on yksi tunnettu esimerkki älykkyydelle olennaisista aineista. Ja ilmeisesti Afrikassa yleisesti syöty manioki sisältää syanidia, joka voi mahdollisesti aiheuttaa jodinpuutosta:

Cassava’s link to iodine deficiency requires further study
https://www.modernghana.com/news/198981/1/cassavas-link-to-iodine-deficiency-requires-furthe.html

Lainaus
But cassava roots also contain varying amounts of cyanide, a potent poison. Most of the toxins can be eliminated though proper processing, but “whichever method of detoxification is used, it is difficult to remove the last traces of cyanide from the cassava root, especially from the bitter, high cyanide varieties,” Stephanie Gallat, a post-harvest management officer at the FAO's Rural Infrastructure and Agro-Industries Division, told MediaGlobal. The body is able to detoxify the remaining traces of cyanide during digestion, but as they break down, a goitrogenic compound called thiocyanate is produced. This compound is known to limit the thyroid gland's ability to store and process iodine.

Without iodine, the thyroid is unable to regulate important metabolic processes in adults and trigger key stages of fetal and infant development. Children born to even moderately iodine-deficient mothers risk irreversible brain damage and physical stunting. One study found that the mean IQ of iodine deficient communities was a full 13.5 points lower than that of their iodine-sufficient neighbors.

Lainaus
Tähän kun vielä yhdistetään afrikkalaisten kulttuurien taipumus suosia lisääntymisessään aggressiivisiä & maskuliinisiä yksilöitä (yläasteen tupakkanurkka-vertaus. Perinteiset eliniän odotteet pistävät kiirehtimään jne. Ketkä olivat siellä yläkoulussa niitä, jotka yleensä ensimmäisinä pääsivät "kärkeä kastamaan"...)

Muslimimaailmassa puolestaan ongelmana on sisäsiittoisuus serkusavioliittojen yleisyyden vuoksi, mikä aiheuttaa kehitysvammaisten lasten ja perinnöllisten sairauksien riskin kasvamisen lisäksi myös muuten tilastollisella tasolla alhaisempaa älykkyyttä. Tämän takia serkusavioliitot voisi olla perusteltua kieltää - syntyvien lasten edun nimissä.

Effects of inbreeding on cognitive performance
Joseph Bashi, 3.31.1977, Nature, http://dx.doi.org/10.1038/266440a0

Lainaus
I show here that offspring of unrelated parents performed better than offspring of first-cousin marriages in intelligence and achievement tests administered at grades 4 and 6. The lowest level of performance and a higher variance were found for offspring of double-cousin marriages. The inbreeding depression found in this study is consistent and cannot be explained by the effects of socioeconomic status.

Inbreeding depression and intelligence quotient among north Indian children | SpringerLink
Badaruddoza & Afzal, M. Behav Genet (1993) 23: 343. https://doi.org/10.1007/BF01067435

Lainaus
This study presents the assessment of inbreeding depression on the intelligence quotient among north Indian Muslim Children of school age. The Weschler Intelligence Scale for Children (WISC-R)-74 was given to the children in both groups (50 each non-inbred and inbred of the first-cousin status), aged 6 to 11 years and from the same socio-economic status. The change of the mean follows genetic theory; however, the nature of the change in variance seems to be somewhat different.

Kaiken kaikkiaan on sanottava se ikävä tosiasia, että ihmiset eivät ole tyhjiä tauluja, vaan erilaisista itsestä riippumattomista syistä osa saa paremmat eväät niin älykkyyden kehittymisen kuin vaikkapa terveydenkin suhteen ja toiset saavat aika huonot eväät. Vielä syntymättömien lasten osalta riskejä olisi mahdollista pieninkin keinoin parantaa, kuten pitämällä huoli riittävästi jodin yms saamisesta ja estämällä sisäsiittoiset avioliitot. Eri asia vain on se, että missä määrin tällaisiin sinällään järkeviin parannuksiin löytyy poliittista tahtoa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 12.02.2018, 14:20:28
Vähättelet sitä tosiasiaa että älykkyystestit ovat tiettyjen muutamien yksittäisten vaikutusvaltaisten henkilöiden kasaan kyhäämiä testejä joita ei ole koskaan todistettu millään tavoin tieteellisesti oikeiksi?

Sinulla lienee vahvat perustelut ja pätevyys lausua mainittujen menetelmien tieteellisyydestä? Epäilen, että ei ole, kun pikuisen ärsyyntyneenä taannut dikotomioihin kuten oikea oikea-väärä ja halveksit toisen tieteenalan suurimpia tutkijoita ja heidän tiimiensä vuosikymmenien työtä.

Poika kuule! Jos epäilet kuppaa, voit mennä lääkärille ja hän voi sen todeta vallan helpolla tavalla, sanoisinko validisti, jota sanaa näit hyväksi käyttää, jopa reliaabelisti. Vastaus on melko varmasti kyllä tai ei. Tekee sinulle ns. kuppatestin. Toki lääkärit mieluummin puhuvat tutkimisesta, oli kyseessä yksittäinen potilas tai laaja ilmiö.

Jos älykkkyydestä meinasit tieteellisesti luennoida, aloita niistä alkeista. Perehtyminen nimittäin.

En ole yrittänytkään luennoida tieteellisesti yhtään mitään. Olen ilmaissut vain mielipiteitäni.

Siihen ei tarvita mitään erityistä pätevyyttä että ottaa selville mitä yleensä termillä "tieteellinen" tarkoitetaan tällaisissa yhteyksissä. Älykkyys kuuluu tieteenaloista psykologian piiriin ja psykologia tieteenalana kuuluu ns. sielutieteiden piiriin. Kun tällaisissa yhteyksissä puhutaan "tieteellisyydestä" eli siitä onko joku termi tai vaikkapa testi ja siitä saatu tulos tieteellisesti validi sillä yleensä tarkoitetaan eksaktien tieteenalojen, eli luonnontieteiden käsitystä validiudesta. Eli asia pitää pystyä todistamaan tieteellisin testein niin että voidaan saada tarkasti mitattavia arvoja.  Sielutieteitä pidetään pseudotieteinä. Eli se ei ole varsinaisesti tieteen tekemistä kun liikutaan psykologian alueella koska erilaiset psykologiset testit ja niistä saadut tulokset eivät ole tällaisia eksaktin tieteen tarkoittamia.

En toki ole mikään tieteilijä enkä alan asiantuntija kuten Ernst vaikuttaa mielestään ilmeisesti olevan  ;D mutta olen ymmärtänyt että siitä mitkä tieteen lajit luokitellaan oikeiksi tieteen aloiksi ja mitkä pseudotieteiksi käydään jatkuvaa ja loputonta taistoa eri tieteiden aloilla. Jotkut väittävät parapsykologiankin olevan oikea tieteen ala mistä eksaktien tieteen alojen edustajat saavat ymmärtääkseni yleensä slaagin.

Mikään älykkystesti ei pysty kartoittamaan kaikkia sellaisia ominaisuuksia joita voi sanoa älykkyydeksi. Esim. sosiaalista älykkyyttä ei pysty testaamaan. Mielestäni tämä on aika olennaista kun ihmisiä laitetaan paremmuusjärjestykseen älykkyyden perusteella. Mun tärkeysjärjestyksessäni esim. juuri sosiaalinen äly on huomattavasti tärkeämpi kyky kuin vaikkapa joku matemaattinen ongelmanratkaisutaito. Ihminen voi olla vaikka miten kyvykäs ratkomaan tietynlaisia ongelmia ja tekemään hämmästyttäviä älyllisiä suorituksia, mutta samaan aikaan olla sosiaalisesti todella kömpelö. Ihmisellä on vahvuutensa ja heikkoutensa. Tämän vuoksi suhtaudun hyvin hyvin skeptisesti näihin älytesteihin ja varsinkin ajatukseen että rodun perustella ihmiset laitetaan älykkyysjärjestykseen.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 12.02.2018, 14:36:15
Luovutan. En sano, että luovutan tyhmyyden edessä, mutta täydellisen tietämättömyyden tuoman itsevarmuuden kanssa on hyvinkin perusteltua jättää painimatta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bwana - 12.02.2018, 14:36:45
^ Tuo on 80-90 lukujen taitteessa vallalle noussut käsitys älykkyydestä. En sitä sinänsä kiistä mutta puhuisin noiden kohdalla ennemminkin jo mainitusta "lahjakkuudesta". Ks. Uusikylä etc.

Älykkyys on asia, jota mitataan sen testaamiseen tarkoitetuilla testeillä ja tulokseksi saadaan jotain, jota joskus/yleensä kutsutaan älykkyysosamääräksi. Noiden tulokset korreloivat sitten vahvasti erilaisissa matemaattisissa/loogisissa tehtävissä suoriutumisen kanssa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: hamppari - 12.02.2018, 14:49:10
Kuulostaa ihan siltä, että 'sosiaalinen äly' = 'tunneäly'. Eli sillä ei ole paljoakaan älykkyyden kanssa tekemistä.

Keksin sille jo asteikon:

Sosiaalinen älykkö - Sosialisti - Sosiopaatti
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 12.02.2018, 15:18:19
Lainaan pätkän David Wechsler'iä.

Lainaus

Viimeisten 70-vuoden aikana on älykkyyden arvioimisen keskustelu keskittynyt siihen, onko olemassa yleistä älykkyyttä, joka vaikuttaa yksilön suoriutumiseen jokaisella kognitiivisten toimintojen osa-alueella. Vaikka älykkyyden määrittelyssä nykysuuntaus on kallistunut siihen, että on olemassa useita kapeasti määriteltyjä kykyjä, on (Carroll (1993, 1997) erittäin perusteellisten faktorianalyyttisten tutkimusten perusteella tullut tulokseen, että joka tapauksessa yleisen älykkyystekijän (g) olemassaololle on vääjäämätön todistusaineisto. Tämä yleinen älykkyystekijä vaikuttaa yksilön suoriutumiseen laajasti kattaen eri kognitiiviset kykyalueet. Älykkyyden voi katsoa rakentuvan hierarkkisesti siten, että kapeammat kyvyt muodostavat useampia laajoja kognitiivisia kykyalueita.


Ja sitten joku diletantti Bordercollide kehtaa marmattaa, että mikään "älykkyystesti" ei kata "kaikkia ominaisuuksia" joita hän itse tai Hentun Liisa mahdollisesti pitää älykkyytenä. Eihän moista alan alkeisiin perehtynyt pidä tutkimuskohteen ollessa ihminen edes mahdollisena. Kiukuttelee ja polkee jalkaa hän. Ihmettelen, miksi näkee vaivaa. Voisi perehtyä itse asiaan.

Nykyaikainen kognitiivisten kykyjen tutkiminen tuottaa sekä sen äo-numeron että yksilöllisen arvion niistä kykyalueista, joilla yksilö on hyvin tai heikommin resursoitu. Siis sen yleisen g-tekijän ja analyysin, mistä se koostuu ja mitkä kykyalueet sitä mahdollisesti heikentävät, jos tulos jää huonommaksi kuin odotettu.

Kunnollinen tutkimuspatteri on normeerattu iän mukaan ja Suomessa, eli tulokset ovat vertailukelpoisia samanikäisten suomalaisten kanssa. Siihen on perusteet, koska ikä ja mm. nuorempien ikäluokkien erilainen koulutus verrattuna kansakoulun ja sodan käyneisiin vaikuttaa eri osa-alueilla.

Mensan "testi" kertoo varmasti siitä g-tekijästä jotakin, mutta siitä puuttuu eri kykyalueiden vertailu eli analyysi. Nettitestit voi unohtaa.



 
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Hämeenlinnan Oraakkeli - 12.02.2018, 15:38:41
Mistäköhän johtuu että matu kriittiset eivät Suomessa ja länsimaissa yleensä ole niitä kaikista fiksuimpia poikkeuksia lukuunottamatta. Loogisen ja järkevän ajattelun mukaan juurikin älykköjen luulisi olevan matu kriittisiä, mutta matukriittiset ovat yleensäkin salaliitoisita höperehtiviä kylähulluja ja alisuorittajia.

Edes Jussi ja persut eivät ole vetäneet älykköjä isoina laumoina puoleen. Mistäköhän tämä johtuu? Jos tämän ongelman pystyisi ratkaiseman niin suvakit häviäisivät tämän pelin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 12.02.2018, 15:41:23
No kylläpä osu ja upposi nyt johonkin Kohtaan Ernstillä.  ;D Kukaan ei Ernstiä itseään lukuunottamatta nyt tässä kiukuttele tai polje jalkaa. Ei se ole mitenkään ennenkuulumatonta tai ihmeellistä että asiaan ihan yhtä tasapuolisesti perehtyneet kaksi ihmistä voivat tulla erilaiseen johtopäätelmään. Se on tietysti tosi inhoittavaa kun kaikki ei ole aina Ernstin kanssa samaa mieltä.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Kulttuurirealisti - 12.02.2018, 16:12:08
Mistäköhän johtuu että matu kriittiset eivät Suomessa ja länsimaissa yleensä ole niitä kaikista fiksuimpia poikkeuksia lukuunottamatta. Loogisen ja järkevän ajattelun mukaan juurikin älykköjen luulisi olevan matu kriittisiä, mutta matukriittiset ovat yleensäkin salaliitoisita höperehtiviä kylähulluja ja alisuorittajia.

Edes Jussi ja persut eivät ole vetäneet älykköjä isoina laumoina puoleen. Mistäköhän tämä johtuu? Jos tämän ongelman pystyisi ratkaiseman niin suvakit häviäisivät tämän pelin.

Äly ei ylitä lauman vaikutusvaltaa. Media on onnistunut antamaan tulitukea mokutukselle niin, että moni ei varmaan pidä tilannetta vielä liian pahana. Ei viitsi sitten pistää nimeään ja naamaansa peliin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 12.02.2018, 17:06:09
No kylläpä osu ja upposi nyt johonkin Kohtaan Ernstillä.  ;D Kukaan ei Ernstiä itseään lukuunottamatta nyt tässä kiukuttele tai polje jalkaa. Ei se ole mitenkään ennenkuulumatonta tai ihmeellistä että asiaan ihan yhtä tasapuolisesti perehtyneet kaksi ihmistä voivat tulla erilaiseen johtopäätelmään. Se on tietysti tosi inhoittavaa kun kaikki ei ole aina Ernstin kanssa samaa mieltä.

Paskapuhe ja tieteen julkea halveksiminen diletantti- ja talitinttipohjalta ärsyttää aina.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: diipadaapa - 12.02.2018, 17:10:01
Jos ÄO on hiukan kengännumeroa suurempi, voiko silloinkin olla tyhmä kuin saapas?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 12.02.2018, 17:19:18
Pakko vielä vähän käännellä veistä Ernstin haavoissa.. ;D

Tiesitkö muuten että Aristoteles piti Pohjois- Eurooppalaisia yhtenä vähä- älyisimmistä kansoista? Basically idiots.  :roll:

http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:abo:tlg,0086,035:7:1327b#note-link2

Lainaus
The nations inhabiting the cold places and those of Europe are full of spirit but somewhat deficient in intelligence and skill, so that they continue comparatively free, but lacking in political organization and capacity to rule their neighbors.

Aasialaisista hän sanoi näin:

Lainaus
The peoples of Asia on the other hand are intelligent and skillful in temperament, but lack spirit, so that they are in continuous subjection and slavery.

Kreikkalaisista hän sanoi näin:

Lainaus
But the Greek race participates in both characters, just as it occupies the middle position geographically, for it is both spirited and intelligent; hence it continues to be free and to have very good political institutions, and to be capable of ruling all mankind if it attains constitutional unity.

Kuten tiedäme hän oli itse tietysti kreikkalainen.

 :roll: :roll: :roll:
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: alussaolisana - 12.02.2018, 18:11:44
^ Kieltämättä varsinkin kreikkalainen talousosaaminen hämmästyttää; itse ei tarvitse tehdä mitään ja pohjoiseurooppalaiset maksaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Java - 12.02.2018, 22:13:36
No kylläpä osu ja upposi nyt johonkin Kohtaan Ernstillä.  ;D Kukaan ei Ernstiä itseään lukuunottamatta nyt tässä kiukuttele tai polje jalkaa. Ei se ole mitenkään ennenkuulumatonta tai ihmeellistä että asiaan ihan yhtä tasapuolisesti perehtyneet kaksi ihmistä voivat tulla erilaiseen johtopäätelmään. Se on tietysti tosi inhoittavaa kun kaikki ei ole aina Ernstin kanssa samaa mieltä.
Jaa, mielestäni meni ohi eikä uponnut, ja tasapuolinen perehtyneisyyskin taitaa olla vain toiveajattelua..
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: stefani - 13.02.2018, 01:41:21
Ernstin käytös on melkoisen kaukana asiantuntijamaisesta käytöksestä.

Muistuikin tässä mieleen sellainen sanonta, että käyttäydy kuin kuningas, niin sinua kohdellaan kuninkaana. Liittynee aiheeseen.

Vähättelet sitä tosiasiaa että älykkyystestit ovat tiettyjen muutamien yksittäisten vaikutusvaltaisten henkilöiden kasaan kyhäämiä testejä joita ei ole koskaan todistettu millään tavoin tieteellisesti oikeiksi?

Ei kai testit sinänsä voi olla "tieteellisesti oikein" tai olla olematta, vaan vain testituloksia voi olla mahdollista käyttää tavalla, joka ei ole tieteellisesti perusteltua. Onko sulla todisteita sellaisesta, että älykkyystestien tuloksia oltaisiin käytetty jossain väärin?

Armeijassa kun tehtiin alokaskaudella jotain psykologisia testejä, niin jäin pohtimaan, että oliko se koko juttu vain jokin psykologinen manipulointikeino, jolla oli tarkoitus tuottaa varusmiehiin mielikuva siitä, miten kaikki siellä olisi tieteellisesti hallittua, vaikka oikeasti niiden psykologisten testien tuloksia ei ehkä edes käytetty mihinkään?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Skeptikko - 13.02.2018, 01:47:48
Hieman asiaa sivuten tuli vastaan tällaiset:

Cognitive ability and party identity in the United States - ScienceDirect
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160289614001081

Lainaus
Carl (2014) analysed data from the U.S. General Social Survey (GSS), and found that individuals who identify as Republican have slightly higher verbal intelligence than those who identify as Democrat. An important qualification was that the measure of verbal intelligence used was relatively crude, namely a 10-word vocabulary test. This study examines three other measures of cognitive ability from the GSS: a test of probability knowledge, a test of verbal reasoning, and an assessment by the interviewer of how well the respondent understood the survey questions. In all three cases, individuals who identify as Republican score slightly higher than those who identify as Democrat; the unadjusted differences are 1–3 IQ points, 2–4 IQ points and 2–3 IQ points, respectively. Path analyses indicate that the associations between cognitive ability and party identity are largely but not totally accounted for by socio-economic position: individuals with higher cognitive ability tend to have better socio-economic positions, and individuals with better socio-economic positions are more likely to identify as Republican. These results are consistent with Carl's (2014) hypothesis that higher intelligence among classically liberal Republicans compensates for lower intelligence among socially conservative Republicans.

Are Liberals More Educated Than Conservatives? (2012 Election Update) | Reflections of a Rational Republican
https://reflectionsofarationalrepublican.com/2013/01/05/are-liberals-more-educated-than-conservatives-2012-election-update/

Lainaus
Based on the above data, it seems clear that people at both the high and low ends of the educational spectrum tend to favor Democratic candidates. Therefore, the assertion that liberals are smarter than conservatives is an overly simplistic notion with little basis in the actual data.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 13.02.2018, 15:14:17

Vähättelet sitä tosiasiaa että älykkyystestit ovat tiettyjen muutamien yksittäisten vaikutusvaltaisten henkilöiden kasaan kyhäämiä testejä joita ei ole koskaan todistettu millään tavoin tieteellisesti oikeiksi?

Ei kai testit sinänsä voi olla "tieteellisesti oikein" tai olla olematta, vaan vain testituloksia voi olla mahdollista käyttää tavalla, joka ei ole tieteellisesti perusteltua. Onko sulla todisteita sellaisesta, että älykkyystestien tuloksia oltaisiin käytetty jossain väärin?

Sille millainen testi tai tutkimus on tieteellisesti validi on kyllä olemassa aika täsmälliset kriteerit. Tähän käytetään ns. tieteellistä metodia (esim. kaksoissokkokoe). Näin ollen mikä tahansa tieteelliseksi väitetty tutkimus tai testi ei vättämättä ole oikeasti tieteellinen.

Täytyy ottaa huomioon missä kontekstissa tähän otin kantaa. Minunkin mielestäni tyhmyyttä ja viisautta on kyllä olemassa. Minunkin mielestäni toiset kulttuurit ja kansakunnat käyttäytyvät tyhmemmin kuin toiset jne. Siksi asun itsekin mieluummin länsimaassa kuin kehitysmaassa. Mutta silloin puhun vain subjektiivisista mielipiteistäni käyttäen arkipäivästä kieltä. Minun mielestäni tyhmyys on maailman suurin vitsaus ja älyvikaiset vajakit aiheuttavat suurimman osan kaikesta kärsimyksestä. Mutta kun arkipäiväisessä kielenkäytössä puhutaan "älystä" ja "tyhmyydestä" ei puhuta tieteellisistä termeistä.

Tässä asiayhteydessä puhuin Jared Taylorien & kumppanien tavasta ihmisroduista puhuessaan vedota älykkyystesteihin ikäänkuin ne olisivat oikeasti tieteellisiä tutkimuksia. He mainostavat näitä älytestejä antaen ymmärtää että eri rotujen väliset älykkyyserot olisivat tieteellisesti todistettu. Näin ei ole. Edes sitä mitä äly edes on ei ole tieteellisesti täsmennetty. Se on henkinen ominaisuus eikä sitä pysty samalla tavalla täsmentämään kuin jonkun sydänlihaksen olemassaolon. Juuri sehän näiden ns. sielutieteiden ongelma on että niissä liikutaan koko ajan hyvin abstraktien asioiden äärellä.

Taylor on itse maininnut että päätyi pitkän asiaan perehtymisen jälkeen johtopäätökseen rotujen älykkyyseroista koska ne selittävät niin helposti sen miksi eri rotujen muodostamat yhteiskunnat ja yhteisöt toimivat niin eri tavoin. Mielestäni Taylor lankeaa tässä kohtia helppouden ansaan. Älykkyserot on liian helppo selitys koska näissä asioissa vaikuttaa niin monet miljoonat muutkin tekijät. Ja Yalen käyneeltä korkeasti koulutetulta Taylorilta älykkyystesteihin vetoaminen vaikuttaa melkein tarkoitukselliselta yleisön harhaanjohtamiselta. Ei noin korkeasti koulutettu henkilö voi olla tietämättä ettei älykkyystestejä pitäisi heilutella tieteellisenä todisteena yhtään mistään.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 13.02.2018, 16:32:38
Katselin noita vanhempia American Reneissance kanavan konfresseja läpi ja siellä oli mielenkiintoinen kielitutkija? joka kertoi miten Afrikan kielissä ei välttämättä ole sanoja tai tapoja ilmaista ennakolta suunnittelemista. Heiltä siis puuttuu jopa kielellisesti kyky varautua tulevaisuuteen. Tämä on vahva osoitus siitä, että samanlainen käytös, jota näkyy länsimaissa johtuu pääasiassa aivoista ja älyn osittaisesta puutteesta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Lalli IsoTalo - 13.02.2018, 16:55:36
... Afrikan kielissä ei välttämättä ole sanoja tai tapoja ilmaista ennakolta suunnittelemista. Heiltä siis puuttuu jopa kielellisesti kyky varautua tulevaisuuteen. Tämä on vahva osoitus siitä, että samanlainen käytös, jota näkyy länsimaissa johtuu pääasiassa aivoista ja älyn osittaisesta puutteesta.

Vastaavasti eräs arabiksi luokiteltava, Suomessa suurta näkyvyyttä takavuosina saanut nainen, valitteli sitä miten suomen kielessä ei ole tarpeeksi vivahteita vihaamiselle, kuten hänen äidinkielessään on.

Mitä siitä pitäisi ajatella?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 13.02.2018, 17:04:52
Katselin noita vanhempia American Reneissance kanavan konfresseja läpi ja siellä oli mielenkiintoinen kielitutkija? joka kertoi miten Afrikan kielissä ei välttämättä ole sanoja tai tapoja ilmaista ennakolta suunnittelemista. Heiltä siis puuttuu jopa kielellisesti kyky varautua tulevaisuuteen. Tämä on vahva osoitus siitä, että samanlainen käytös, jota näkyy länsimaissa johtuu pääasiassa aivoista ja älyn osittaisesta puutteesta.

Ja se, että aivot on koko ihmiselämän ajan muokkautuva elin, on tieteellisesti todistettu fakta. Aivot muokkautuvat ympäristötekijöiden mukaan ja aivoja voi muokata myös itse. Jotkut jopa väittävät että sen, onko henkilö soittanut jotain instrumenttia, voi nähdä aivojen rakenteesta. Aivojen muokkautuvuus ja siitä syntyvä tapa hahmottaa maailmaa ja ymmärtää asioita on todistettu monella tavalla. Täysin terveenä syntynyt lapsi voi kasvaa kehitysvammaiseksi ja jäädä jälkeen ns. "älyllisesti" vain ja ainoastaan laiminlyöntien ja kaltoinkohtelun seurauksena. Ja useimmat lapsinerot ovat lapsineroja lähinnä siksi että heillä on ollut vanhemmat jotka ovat alkaneet kouluttaa ja treenata lastaan jo sikiönä. Myös älykkyystesteihin voi treenata etukäteen.

Edelleen ottaisin tähän yhteyteen esimerkiksi savantit ja kysyisin ovatko he sitten älykkäitä vai tyhmiä?

Ja jokainen joka osaa edes yhden vieraan kielen tietää miten kieli muuttaa asioiden hahmotusta. Jos pelkästään niinkin yksinkertainen sana kuin "rakkaus" on suomen kielessä eri sävyinen sana kuin englannin kielessä jne. Se että joltakin kieliryhmältä puuttuu kielellinen ilmaisu jostakin sellaisesta jolle meillä on kielellinen ilmasu ei tarkoita että he ovat tällä perusteella tyhmempiä kuin me. Meiltä puuttuu aivan samalla tavalla kielellisiä ilmaisuja joita toisilla kieliryhmillä on. Kysymys on siinäkin vain ihmisten ominaisuuksista; eli siit millän tavalla tietty ihmisryhmä on oppinut hahmottamaan todellisuutta.

Rotujen erot ovat mielenkiintoinen keskustelun aihe mutta tämän rotujen välisen älykkyyserorölötyksen voisi jättää vähemmälle. Se ei vaan kertakaikkiaan kestä päivänvaloa lähemmässä tarkastelusssa.

 

 

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Mehud - 13.02.2018, 17:06:54
Älykkyysosamäärä on siitä erikoinen asia, että pitämällä suunsa kiinni, voi vuosikausia antaa kuvan itsestään pohdiskelevana ja tarkkailevana älykkönä. Ja kun avaa suunsa monikulttuurisuuden erinomaisuudesta, niin järkevämmänkin oloisen ihmisen äo tuloksia alkaa epäilemään väärennetyiksi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 13.02.2018, 17:20:22
Älykkyysosamäärä on siitä erikoinen asia, että pitämällä suunsa kiinni, voi vuosikausia antaa kuvan itsestään pohdiskelevana ja tarkkailevana älykkönä. Ja kun avaa suunsa monikulttuurisuuden erinomaisuudesta, niin järkevämmänkin oloisen ihmisen äo tuloksia alkaa epäilemään väärennetyiksi.

Hyvä huomio.  ;D

Ja mitä tehokkaammin osaa pilkata muita, olla epäkohtelias vittuilija ja provokaattori sitä älykkäämpänä henkilöä yleensä pidetään. Tämän näkee jo siitä millaiset persoonallisuudet on nostettu jalustalle erityisen intellektueelleina.

Toisaalta jos hymyilet liikaa ja olet ystävällinen, otat toiset huomioon ja annat tilaa muille, sitä tyhmempänä sinua pidetään. Jos hymyilet vähän liikaa olet vähän niinkuin hölmö tyhjäpää. Kannattaa siis pitää suu tiukkana ja ilme mahdollisimman kyynisenä ja olla mahdollisimman töykeä niin sitten sut otetaan vakavasti ja kuunnellaan mitä sulla on asiaa koska olet selvästi älykkö.  :roll:

Näin se menee.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Profit - 13.02.2018, 17:56:53
Katselin noita vanhempia American Reneissance kanavan konfresseja läpi ja siellä oli mielenkiintoinen kielitutkija? joka kertoi miten Afrikan kielissä ei välttämättä ole sanoja tai tapoja ilmaista ennakolta suunnittelemista. Heiltä siis puuttuu jopa kielellisesti kyky varautua tulevaisuuteen. Tämä on vahva osoitus siitä, että samanlainen käytös, jota näkyy länsimaissa johtuu pääasiassa aivoista ja älyn osittaisesta puutteesta.

Ja se, että aivot on koko ihmiselämän ajan muokkautuva elin, on tieteellisesti todistettu fakta. Aivot muokkautuvat ympäristötekijöiden mukaan ja aivoja voi muokata myös itse. Jotkut jopa väittävät että sen, onko henkilö soittanut jotain instrumenttia, voi nähdä aivojen rakenteesta. Aivojen muokkautuvuus ja siitä syntyvä tapa hahmottaa maailmaa ja ymmärtää asioita on todistettu monella tavalla. Täysin terveenä syntynyt lapsi voi kasvaa kehitysvammaiseksi ja jäädä jälkeen ns. "älyllisesti" vain ja ainoastaan laiminlyöntien ja kaltoinkohtelun seurauksena. Ja useimmat lapsinerot ovat lapsineroja lähinnä siksi että heillä on ollut vanhemmat jotka ovat alkaneet kouluttaa ja treenata lastaan jo sikiönä. Myös älykkyystesteihin voi treenata etukäteen.

Edelleen ottaisin tähän yhteyteen esimerkiksi savantit ja kysyisin ovatko he sitten älykkäitä vai tyhmiä?

Ja jokainen joka osaa edes yhden vieraan kielen tietää miten kieli muuttaa asioiden hahmotusta. Jos pelkästään niinkin yksinkertainen sana kuin "rakkaus" on suomen kielessä eri sävyinen sana kuin englannin kielessä jne. Se että joltakin kieliryhmältä puuttuu kielellinen ilmaisu jostakin sellaisesta jolle meillä on kielellinen ilmasu ei tarkoita että he ovat tällä perusteella tyhmempiä kuin me. Meiltä puuttuu aivan samalla tavalla kielellisiä ilmaisuja joita toisilla kieliryhmillä on. Kysymys on siinäkin vain ihmisten ominaisuuksista; eli siit millän tavalla tietty ihmisryhmä on oppinut hahmottamaan todellisuutta.

Rotujen erot ovat mielenkiintoinen keskustelun aihe mutta tämän rotujen välisen älykkyyserorölötyksen voisi jättää vähemmälle. Se ei vaan kertakaikkiaan kestä päivänvaloa lähemmässä tarkastelusssa.

Älykkyysosamäärä on aika vakaa läpi elämän.(ihminen tyhmenee vanhetessaan, mutta tulos suhteutetaan aina ikään) Nuorena ja vaarina henkilö sijoittuu about samalle tasolle yleensä testeissä. Lapsineroissakin synnynnäinen komponetti on todella vahva. Savant tarkoittaa käsittääkseni jotain erikoiskykyä eikä älykkyysosamäärää. Rotujen erot on kiinnostava tieteellinen kysymys. Rotujen erot Yhdysvalloissa säilyy, vaikka lapset kasvaisivat koko elämänsä samanlaisessa ympäristössä puhuen samaa kieltä ja eläen samanlaisessa perheessä.

Jos pidät älykkyyttä ihmisarvona ja kaikkien ihmisarvoa samana, on maailmankuvasi pahassa ristiriidassa todellisuuden kanssa. Myöskin on turha haihatella tuollaista, että jokainen pystyy mihin vaan. Erot on huomattavia ja todellisia.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Profit - 13.02.2018, 18:06:29
Ja Yalen käyneeltä korkeasti koulutetulta Taylorilta älykkyystesteihin vetoaminen vaikuttaa melkein tarkoitukselliselta yleisön harhaanjohtamiselta. Ei noin korkeasti koulutettu henkilö voi olla tietämättä ettei älykkyystestejä pitäisi heilutella tieteellisenä todisteena yhtään mistään.

Käytät itse Yalen brändiä mittana pätevyydestä. :) Noiden amerikkalaisten huippuyliopistojen brändi pohjautuu todellisuudessa viime kädessä älykkyystestaukseen, mitä Yhdysvalloissa harrastetaan massiivisessa mittakaavassa kouluvalinnoissa.

Jos Yale alkaisi ottamaan alemman testitason oppilaita, niin sen brändi vajoaisi nopeasti.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 13.02.2018, 18:30:51
Profit voisi nyt ihan ensi alkuun lukea ajatuksella ja ilman turhanpäiväistä ennakkoasennetta toisen tekstit ja ymmärtää mieluusti myös niiden asiasisällöt ennen kommentoimista.

Olen kyseenalaistanut koko älykkyys- käsitteen olemassaolon. Pätevyys ei ole sama kuin älykkyys edes arkikielenkäytössä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Mora - 13.02.2018, 18:38:56
Toisaalta jos hymyilet liikaa ja olet ystävällinen, otat toiset huomioon ja annat tilaa muille, sitä tyhmempänä sinua pidetään.

Olen joissakin asioissa kanssasi samaa mieltä, mutta tämä on kyllä todella sakeaa...

Se on älykkyyttä (tai nokkeluutta) että osaa sanoa (viestiä) ihmisille sen mitä he haluavat kuulla. Useimmat lienevät samaa mieltä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Profit - 13.02.2018, 18:47:15
Olen kyseenalaistanut koko älykkyys- käsitteen olemassaolon. Pätevyys ei ole sama kuin älykkyys edes arkikielenkäytössä.

Käytät Yalen yliopiston statusta selvästi jonkinlaisena faktuaalisuuden mittarina. Kyseinen yliopisto valitsee testatusti älykkäitä oppilaita.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Iku-routa - 13.02.2018, 19:02:12
^ Tuo on 80-90 lukujen taitteessa vallalle noussut käsitys älykkyydestä. En sitä sinänsä kiistä mutta puhuisin noiden kohdalla ennemminkin jo mainitusta "lahjakkuudesta". Ks. Uusikylä etc.

Älykkyys on asia, jota mitataan sen testaamiseen tarkoitetuilla testeillä ja tulokseksi saadaan jotain, jota joskus/yleensä kutsutaan älykkyysosamääräksi. Noiden tulokset korreloivat sitten vahvasti erilaisissa matemaattisissa/loogisissa tehtävissä suoriutumisen kanssa.

Se, että mallilla voidaan ennustaa melko tarkastikin asioita, on jo viite suuntaan, että ainakin lähellä totuutta ollaan. Se, että psykologia on ns. pseudotiede on lopulta aika huono argumentti. Jos älykkyystutkimuksen tulokset nakkaa ikkunasta pihalle, samalla voi toki heittää lopunkin psykologian, sillä älykkyys on psykologian eniten tutkittu osa-alue.

Kyllähän tämä elämä on helppoa, kun nakataan psykologian teoriat ikkunasta pihalle. Ja miksei samalla taloustieteen myös. Ja ilmastokaan ei lämpene, koska eihän sellaista ilmastoa tai ilmastotiedettä ole olemassakaan.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Kirjolohikäärme - 13.02.2018, 19:08:48
Olen kyseenalaistanut koko älykkyys- käsitteen olemassaolon. Pätevyys ei ole sama kuin älykkyys edes arkikielenkäytössä.

Aloita aiheeseen tutustuminen vaikkapa täältä:

https://en.wikipedia.org/wiki/General_intelligence

On koko joukko kognitiivisia tehtäviä joissa pärjääminen korreloi positiivisesti.  Jos näytät minulle peruskoululaisen joka vetää matematiikasta tasaisesti kymppejä voin antaa hyvän arvauksen miten hän pärjää äidinkielessä, historiassa ja ÄO-kokeessa - aineissa joissa matemaattinen osaaminen ei ole relevanttia.  Korrelaatio ei ole 100% mutta se on suurempi kuin 0%.  Yllämainittu artikkeli esittelee tästä tutkittua tilastotietoa.

Älykkyyden ja elämässä pärjäämisen välille ei pidä vetää vedenpitäviä yhtäläisyysmerkkejä - tosin tästäkin yllämainittu artikkeli antaa tutkittua tilastotietoa. (Spoiler: yleinen älykkyys korreloi mm. koulumenestyksen, ammatillisen menestyksen, tulotason ja elinajanodotteen kanssa.  Taaskaan ei 100% - älykäskin voi jäädä bussin alle - mutta tilastollisesti merkittävästi.)

Älykkyyskoe ei tietääkseni ennusta henkilön sosiaalista lupsakkuutta. Eikä se yritäkään.  Älykkyyskokeiden haukkuminen tästä syystä on kuin haukkuisi kelloa siitä, että se ei kerro lämpötilaa.  Ajan olemassaoloa ei ole älykästä (heh) sillä perusteella kyseenalaistaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Iku-routa - 13.02.2018, 19:24:33
Älykkyyskoe ei tietääkseni ennusta henkilön sosiaalista lupsakkuutta. Eikä se yritäkään.  Älykkyyskokeiden haukkuminen tästä syystä on kuin haukkuisi kelloa siitä, että se ei kerro lämpötilaa.  Ajan olemassaoloa ei ole älykästä (heh) sillä perusteella kyseenalaistaa.

Sosiaalinen vuorovaikutus ilmeisesti saattaa jopa kärsiä liiasta älykkyydestä. Joskushan heitettiin, että hyvä kauppamies ei ole kovin paljon asiakasta älykkäämpi. On vaikea hahmottaa muiden ihmisten ajatuksenjuoksua ja mielenkiinnon kohteita, jos omat ovat hyvin erilaisia. Toki voidaan pohtia, että älykäs ihminen kykenee hahmottamaan paremmin itseään tyhmempien ajatuksenjuoksua kuin tyhmempi älykkäämpien, mutta havainnointi ei ole sama kuin mukanaolo.

Ja kuten sanoit, älykäs ihminen saattaa silti "hävitä". Ehkä hänellä on sosiaalisia vaikeuksia. Ehkä hänellä on keskittymisongelmia tai motivaatio-ongelmia.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: IDA - 13.02.2018, 19:45:33
Älykkyysosamäärän ei tarvitse vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan mitenkään. Sitä ehkä toivoisi, että poltiikasta päättävillä se olisi hieman nykyistä tasoa korkeampi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: BarkAtTheMoon - 13.02.2018, 20:00:00
ÄO tuskin vaikuttaa tässä asiassa kuin osalla rauhalllisesti ja punnitsevasti ajattelevista ihmisistä kuten Hommalla tupataan olemaan, muilla se vaikuttava tekijä on sitten pikemminkin pelko omien mielipiteiden ilmaisemisen seurauksista sillä porukalla joka voisi asiat järkeväksi muuttaa sekä sitten tunteet, kuinka käsittämättömiä sitten ovatkin tällä suvaitsevaisuusrintamalla. Eli pohjimmiltaan jonkinsorttinen tunneparviäly on länsimaita maailmaloppuun viemässä
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 13.02.2018, 20:14:11
Ja se, että aivot on koko ihmiselämän ajan muokkautuva elin, on tieteellisesti todistettu fakta. Aivot muokkautuvat ympäristötekijöiden mukaan ja aivoja voi muokata myös itse. Jotkut jopa väittävät että sen, onko henkilö soittanut jotain instrumenttia, voi nähdä aivojen rakenteesta. Aivojen muokkautuvuus ja siitä syntyvä tapa hahmottaa maailmaa ja ymmärtää asioita on todistettu monella tavalla. Täysin terveenä syntynyt lapsi voi kasvaa kehitysvammaiseksi ja jäädä jälkeen ns. "älyllisesti" vain ja ainoastaan laiminlyöntien ja kaltoinkohtelun seurauksena. Ja useimmat lapsinerot ovat lapsineroja lähinnä siksi että heillä on ollut vanhemmat jotka ovat alkaneet kouluttaa ja treenata lastaan jo sikiönä. Myös älykkyystesteihin voi treenata etukäteen.

Rotujen erot ovat mielenkiintoinen keskustelun aihe mutta tämän rotujen välisen älykkyyserorölötyksen voisi jättää vähemmälle. Se ei vaan kertakaikkiaan kestä päivänvaloa lähemmässä tarkastelusssa.

Olen jossain määrin (paljon) eriävää mieltä kanssasi älykkyydestä. Sen perusteella mitä olen asiasta lukenut, niin sanoisin, että genetiikka määrää ne raamit, eli kapasiteetin, johon ihmisillä on mahdollisuus ja varhaislapsuus, sairaudet ja ravinto estävät ihmistä saavuttamasta täyttä potentiaaliaan. Opiskelu ja esim. musiikin harjoittelu ei nosta merkittävästi älykkyyttä, vaan luo tähän kyseiseen taitoon liittyviä yhteyksiä aivoihin. Henkilön, joka on lähtökohtaisesti älykäs geneettisesti, on helpompi oppia lähes mitä tahansa, koska hänen aivonsa toimivat nopeammin prosessoiden uutta tietoa.

Savantien älykkyys on käytännössä vain loogisella puolella ja sielläkin valikoivasti. Heidän yleinen älykkyytensä ei ole yleensä kovin korkea, vaikka eroja on toki yksilöissä. Heidän suurimmat ongelmat tulevat sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, joka vaatii myös älyä ja genetiikkaa sen puolesta. Jos ei voi rikkoa päivärutiineja, niin henkilö ei myöskään todennäköisesti pysty ajattelemaan out-of-box tyylisesti, jota tarvitaan uuden luomisessa. Japanilaisia pidetään yleisesti vähän tämän tyylisinä, että heillä on korkea kopiointikyky ja älykkyys, mutta heiltä puuttuu luovuus samassa määrin kuin länsimaisilta ihmisiltä, mutta olen myös lukenut selityksen, että vaikka kaukoidän keskiäo on korkeampi kuin lännessä, niin heillä on vähemmän populaatiota keskimäärin siellä kärjessä kuin lännessä ja taas lännessä on enemmän tyhmiä ja keskiverto kuin kaukoidässä. Prof. J. Philippe Rushton teki omarahoitteisen älykkyystutkimuksen Etelä-Afrikan yliopistossa lahjakkaiden mustien oppilaiden parissa ja sai keskiäo:ksi 85, joka on paikalliseen tasoon nähden korkea, mutta länsimaisesti alhainen. Sama äo on mustilla keskimäärin Yhdysvalloissa.

Todennäköisesti mustien äo voisi nousta samalla tasolle lännen kanssa, mutta tämä voi kestää satoja tai tuhansia vuosia ja vaatisi jonkun sortin evoluutiopainetta, joka nyky-yhteyskunnassa ei tapahdu. Sosiaalipuoli elättää kaikki ja lapset, vaikka isää ja äiti ei kiinnosta kasvatus. Aikaisemmin luonto hoiti tyhmimmät pois tavalla tai toisella. Nyt he kansoittavat ghettoutuvia kaupunginosia ja saavat elannon suoraan luukulta huumeiden myynnin lisäksi.

Älykkyys näyttää lisäksi suojelevan mielenterveysongelmilta, joita on vähemmän paremman tuloksen saavilla. Heidän looginen kykynsä hahmottaa maailmaa ja elämäntilanteita antaa paremmat mittasuhteet, jolloin pimahtamisia tapahtuu vähän vähemmän. Korkea impulssi testoa kohdussa taas vaikuttaa negatiivisesti miehen aivoihin ja hänestä tulee kunnon soturi, mutta älyn kanssa voi käydä vähän huonosti. Heitä ei (toivottavasti) tarvita nyky-yhteiskunnassa kuten ennen, joten tämä on jäänne menneisyydestä. On todella helppo löytää looginen selitys miksi mustat ovat agressiivisempi ja tyhmempiä, eikä sitä edes tarvitse selittää: riittää kun katsoo heidän yhteiskuntiaan ja mikä siellä on toimintakulttuuri.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: arijaarnio - 13.02.2018, 21:03:21
Ja muistetaan nyt taas, että rotujen sisältä löytyy sitä vaihtelua isommin kuin rotujen väliltä.
Tämä ei kuitenkaan mitätöi rotujen välisiä eroja, älykkyyden tai minkään muunkaan tekijän suhteen.
Kyseessä on ns. Lewontinin virhepäätelmä, mokuttajien suosikkipropagandaa.

Lainaus
Toinen Waden viitoskappaleen lopuksi käsittelemä argumentti on Richard Lewontinin väite, jonka mukaan rodut eivät voi olla todellisia, koska vaihtelu rotujen sisällä on suurempaa kuin rotujen välinen vaihtelu, josta taas johtuu, että tarkastelemalla satunnaisen henkilön DNA:n satunnaista lokusta, mahdollisuus erehtyä hänen rodustaan on 30%.

Tämä on argumentti, josta näkee aina toisinaan erilaisia variaatioita myös täkäläisessä propagandakoneistossa. Mielestäni se on hyvin helppo kumota jo pelkällä maalaisjärjellä, vaikkapa seuraavasti: niin miesten kuin naistenkin keskinäiset pituuserot ovat paljon suurempia kuin miesten ja naisten keskimääräinen pituusero, mutta se ei poista tosiasiaa, että miehet ovat keskimäärin pidempiä kuin naiset, eikä myöskään tee erosta merkityksetöntä. Wade kuitenkin esittää, että Lewontinin väite on puutteellinen toisellakin tavalla (tämän havaitsi jo brittiläinen geneetikko ja tilastotieteilijä A. W. F. Edwards, joka lanseerasi ns. Lewontinin virhepäätelmän käsitteen): laajentamalla tarkastelu useampaan geenilokukseen, todennäköisyys erehtyä laskee hyvin nopeasti lähelle nollaa.

Sarastuksen (https://sarastuslehti.com/2014/08/08/hankala-aihe-nicholas-waden-a-troublesome-inheritance/) artikkeli Nicholas Waden teoksesta A Troublesome Inheritance.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: IDA - 13.02.2018, 21:10:07
Selkeä fakta on, että ÄO-testit mittaavat jotain ja niillä on hyvä korrelaatio modernissa, länsimaisessa yhteiskunnassa pärjäämisen kanssa.

Se onko modernissa, länsimaisessa yhteiskunnassa pärjääminen fiksua, vaiko jopa puhtaasti itsetuhoista on sitten kokonaan toinen juttu.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: arijaarnio - 13.02.2018, 21:13:40
Kuulostaa ihan siltä, että 'sosiaalinen äly' = 'tunneäly'. Eli sillä ei ole paljoakaan älykkyyden kanssa tekemistä.

Keksin sille jo asteikon:

Sosiaalinen älykkö - Sosialisti - Sosiopaatti
Tunneälyä löytyy myös esim. ihmisapinoilta, mutta ne eivät rakenna avaruusasemia tai ydinvoimaloita.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 13.02.2018, 21:17:21
Kyllähän tämä elämä on helppoa, kun nakataan psykologian teoriat ikkunasta pihalle. Ja miksei samalla taloustieteen myös. Ja ilmastokaan ei lämpene, koska eihän sellaista ilmastoa tai ilmastotiedettä ole olemassakaan.

Juu, humanistiset tieteenalat jo lopetettiin, joten Homman talipaanit jatkoivat tietään kohti parempaa maailmaa, jossa ikävät tieteet eivät päätä rasita. Mikä seuraavaksi?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Hohtava Mamma - 13.02.2018, 21:20:59
Selkeä fakta on, että ÄO-testit mittaavat jotain ja niillä on hyvä korrelaatio modernissa, länsimaisessa yhteiskunnassa pärjäämisen kanssa.

Se onko modernissa, länsimaisessa yhteiskunnassa pärjääminen fiksua, vaiko jopa puhtaasti itsetuhoista on sitten kokonaan toinen juttu.

Niin sanottu "länsimainen älykkyys" eli matemaattiseen- ja ongelmanratkaisukykykeskeisyyteen painottuva on vienyt ihmisen kuuhun ja takaisin, antanut meille välineet öyhöttää hommassa ja toimittaa hallitsematon fuusioreaktio toiselta puolelta maapalloa navan yli, moninkertaisella äänennopeudella ja metrien tarkkuudella kohteeseensa.

En silti usko, että luonnonkansat joskus 1800-luvulla tietoisesti päättivät olla käynnistämättä Apollo-ohjelmaa, Manhattan-projektia tai GPS-teknologian kehittämistä siksi, että olisivat olleet älykkäämpiä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: arijaarnio - 13.02.2018, 21:22:22
Selkeä fakta on, että ÄO-testit mittaavat jotain ja niillä on hyvä korrelaatio modernissa, länsimaisessa yhteiskunnassa pärjäämisen kanssa.

Se onko modernissa, länsimaisessa yhteiskunnassa pärjääminen fiksua, vaiko jopa puhtaasti itsetuhoista on sitten kokonaan toinen juttu.
Ainakin länsimaisten yhteiskuntien täyttäminen lähi-itäläisillä ja afrikkalaisilla on länsimaisille ihmisille itsetuhoista.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: arijaarnio - 13.02.2018, 21:32:48


Savantien älykkyys on käytännössä vain loogisella puolella ja sielläkin valikoivasti. Heidän yleinen älykkyytensä ei ole yleensä kovin korkea, vaikka eroja on toki yksilöissä. Heidän suurimmat ongelmat tulevat sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, joka vaatii myös älyä ja genetiikkaa sen puolesta. Jos ei voi rikkoa päivärutiineja, niin henkilö ei myöskään todennäköisesti pysty ajattelemaan out-of-box tyylisesti, jota tarvitaan uuden luomisessa. Japanilaisia pidetään yleisesti vähän tämän tyylisinä, että heillä on korkea kopiointikyky ja älykkyys, mutta heiltä puuttuu luovuus samassa määrin kuin länsimaisilta ihmisiltä, mutta olen myös lukenut selityksen, että vaikka kaukoidän keskiäo on korkeampi kuin lännessä, niin heillä on vähemmän populaatiota keskimäärin siellä kärjessä kuin lännessä ja taas lännessä on enemmän tyhmiä ja keskiverto kuin kaukoidässä. Prof. J. Philippe Rushton teki omarahoitteisen älykkyystutkimuksen Etelä-Afrikan yliopistossa lahjakkaiden mustien oppilaiden parissa ja sai keskiäo:ksi 85, joka on paikalliseen tasoon nähden korkea, mutta länsimaisesti alhainen. Sama äo on mustilla keskimäärin Yhdysvalloissa.


Rushton luennoi aiheesta (https://www.youtube.com/watch?v=zL88Lmu8vCY&bpctr=1518551958)
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ajnabi Al-Finlandi - 13.02.2018, 21:40:24
Aivot ovat plastiset ja älykkyysosamäärä jopa muuttuu iän myötä. Älykkyys ei johdu ihonväristä, eikä edes kotimaasta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Neuroplasticity
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 13.02.2018, 21:42:14
Aivot ovat plastiset ja älykkyysosamäärä jopa muuttuu iän myötä. Älykkyys ei johdu ihonväristä, eikä edes kotimaasta.

Älykkyys on geneettinen siinä missä pituus, joten kyllä se johtuu perimästä ja samoista lähteistä, joista tulee muita tulee erityyppisiä tasoja älykkyyden suhteen, jos tarkastellaan suurta joukkoa ihmisiä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Hämeenlinnan Oraakkeli - 13.02.2018, 22:02:46
Aivot ovat plastiset ja älykkyysosamäärä jopa muuttuu iän myötä. Älykkyys ei johdu ihonväristä, eikä edes kotimaasta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Neuroplasticity

Eiköhän aivot ja älykkyys ole osittain periytyviä ja älykkyys kehittyy kun treenaa, kuten lihakset. Esim. juutalaisten ählämeitä korkeampi älykkyys selittyy sekä perimällä että treenillä. Sillä ordodoksijutkut ovat älykkyydeltään yhtä matalalla tasolla kuin alueen ählämit.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 13.02.2018, 22:09:41
Olen kyseenalaistanut koko älykkyys- käsitteen olemassaolon. Pätevyys ei ole sama kuin älykkyys edes arkikielenkäytössä.

Käytät Yalen yliopiston statusta selvästi jonkinlaisena faktuaalisuuden mittarina.

Höpö höpö enhän käytä. Lue uudelleen missä asiayhteydessä viittasin Taylorin korkeaan koulutukseen. Tietyn tason koulutuksen omaavlta voi perustellusti odottaa tiettyjen asioiden tietämistä. Tässä kohtaa Taylor vaikuttaisi johtavat tahallaan yleisöä harhaan. En jaksa toistaa itseäni joten jos haluat jatkaa keksustelua kanssani lue uudelleen jo kirjoittamani tekstit.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ajnabi Al-Finlandi - 13.02.2018, 22:20:10
Eiköhän aivot ja älykkyys ole osittain periytyviä...

Voit verrata niitä lihaksiin. Älykkyysosamäärä johtuu pitkälti siitä, miten imeväisikä menee ja millaisessa ympäristössä varttuu.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 13.02.2018, 22:27:20
Voit verrata niitä lihaksiin. Älykkyysosamäärä johtuu pitkälti siitä, miten imeväisikä menee ja millaisessa ympäristössä varttuu.

Ei johdu. Se, että äo on 70 voi johtua sairauksista ja heikosta ravinnosta, mutta saman yksilön äo ei voi olla 130, tuskin edes 100. Genetiikka on kaikista merkittävin tekijä ja tämä on käynyt kiistattomasti ilmi kaksoistutkimuksista, joissa mustien lapsen äo on lähempänä biologisten kuin adoptiovanhempien äo:tä ja ero lähenee biologista taustaa 20 ikävuoden jälkeen, jolloin genetiikka vaikuttaa enemmän kuin ympäristö. Valkoisten vaihto mustiin vaikuttaisi yhteiskuntaan niin, että siitä tulisi mustien taitoja vastaava.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 13.02.2018, 22:33:26
Eiköhän aivot ja älykkyys ole osittain periytyviä...

Voit verrata niitä lihaksiin. Älykkyysosamäärä johtuu pitkälti siitä, miten imeväisikä menee ja millaisessa ympäristössä varttuu.

On koko lailla paljon todisteita, että g-tekijä, joka "selittää" valtaosan kokonaisälykkyydestä, on vahvasti perinnöllinen.

Aivojen ja lihasten rinnastus on lievästi sanottuna järjetön.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ajnabi Al-Finlandi - 13.02.2018, 22:42:22
Genetiikka on kaikista merkittävin tekijä ja tämä on käynyt kiistattomasti ilmi kaksoistutkimuksista, joissa mustien lapsen äo on lähempänä biologisten kuin adoptiovanhempien äo:tä ja ero lähenee biologista taustaa 20 ikävuoden jälkeen, jolloin genetiikka vaikuttaa enemmän kuin ympäristö. Valkoisten vaihto mustiin vaikuttaisi yhteiskuntaan niin, että siitä tulisi mustien taitoja vastaava.

Onko väitteesi se, että ihonväri ja älykkyysosamäärä korreloi keskenään riippumatta kulttuurista?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 13.02.2018, 23:00:23
Genetiikka on kaikista merkittävin tekijä ja tämä on käynyt kiistattomasti ilmi kaksoistutkimuksista, joissa mustien lapsen äo on lähempänä biologisten kuin adoptiovanhempien äo:tä ja ero lähenee biologista taustaa 20 ikävuoden jälkeen, jolloin genetiikka vaikuttaa enemmän kuin ympäristö. Valkoisten vaihto mustiin vaikuttaisi yhteiskuntaan niin, että siitä tulisi mustien taitoja vastaava.

Onko väitteesi se, että ihonväri ja älykkyysosamäärä korreloi keskenään riippumatta kulttuurista?

Ei, vaan että maantieteellinen tausta perimässä ja älykkyysosamäärä korreloi suurissa ihmisjoukoissa vahvasti. Yksilöiden kohdalla tulokset voivat olla mitkä tahansa, mutta ei tarvitse ottaa kovin suurta joukkoa, jotta huomaa selvät erot esim. Koulun oppilasmäärät kertovat jo aika hyvin laajojen älykkyystestien jakauman. Ihonväri johtuu auringon määrästä ja se ei suoraan vaikuta älykkyyteen, vaikka maantieteellisen lähtökohdan auringon valon määrä ja älykkyys voivat olla yhteydessä muiden mekanismien kautta.

2000-luvun alkupuolella Yhdysvaltalainen tutkija löysi geenejä, jotka liittyivät vahvasti älykkyystutkimuksien tuloksiin (eli älykkyyteen) ja hän lähti tiimin kanssa kehittämään siitä testiä, jolla pystyisi näkemään onko yksilö älykäs. Asiasta julkaistiin tutkimus Science lehdessä, mutta kun kävi ilmi, että näitä geenejä on enemmän länsimaisissa kuin Afrikkalaisissa, niin asista tuli rasismia ja tutkijan oli pakko lopettaa tieteen tekeminen. Hän sanoi itse, että "asiasta on tullut liian kiistanalainen ja on asioita, joita ei parana tietää liian tarkasti".
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 13.02.2018, 23:08:12
Kyllähän tämä elämä on helppoa, kun nakataan psykologian teoriat ikkunasta pihalle. Ja miksei samalla taloustieteen myös. Ja ilmastokaan ei lämpene, koska eihän sellaista ilmastoa tai ilmastotiedettä ole olemassakaan.

Juu, humanistiset tieteenalat jo lopetettiin, joten Homman talipaanit jatkoivat tietään kohti parempaa maailmaa, jossa ikävät tieteet eivät päätä rasita. Mikä seuraavaksi?

Mä en tiedä yhtään kuka on "nakkaamassa psykologian teoriat ikkunasta pihalle".  Tieteistä puhumattakaan. :roll: En minä ainakaan.

Btw...

Aloitusviestistä ei tule esille tarkoitetaanko tässä maailman älykkyystilastojen top 5 kärkeä vaiko mitä?

Top 5 maata:

Hong Kong
Etelä-Korea
Japani
Taiwan
Singapore


Jos tämä tarkoittaa top 5 maita joissa älykkyysosamäärät ovat maailman parhaimmistoa, onkin jännittävää miten top vitoseen mahtuu Etelä- Korea mutta ei Pohjois- Koreaa.

JOS siis äly ja rotu korreloivat keskenään. Rodut eivät noudata valtioiden rajoja. Etelä- ja Pohjois- Korealaiset ovat käytännössä samaa rotua. Erikoista miten saman itäaasialaisen huippuälykkään rodun älykkyysosamäärä laskee vain valtion rajan kohdalla niin ettei Pohjois- Korea mahdu edes top vitoseen vaikka rotu on sama.  :roll:
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Hohtava Mamma - 14.02.2018, 00:03:58
No paljonkos se P-Korean keskimääräinen äo sitten on? Itse en sellaista löytänyt tuosta listasta ollenkaan, mutta aloitusviestissä viitatun kuvan perusteella se on yhtä korkea kuin E-K:lla.

Aloitusviestissä viitataan selvästi Lynn-Vanhanen aineistoon. Jos PK tuloksia ei ole, ei heitä voi sijoittaa top 5 älykkäimpien joukkoon pelkän rotunsa perusteella. Se olisi rasismia.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 14.02.2018, 00:28:10
Jos PK tuloksia ei ole, ei heitä voi sijoittaa top 5 älykkäimpien joukkoon pelkän rotunsa perusteella. Se olisi rasismia.

Vieläkin jännittävämmäksi menevät nämä viralliset älytilastot jos maailman älykkäimmät kansat laitetaan paremmuusjärjestykseen mutta osa kansoista jätetään vain kylmästi koko kartoituksen ulkopuolelle.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 14.02.2018, 03:53:11
Pohjois-Korkeassa on jatkuva nälänhätä, loisia ja tauteja taatusti riittää. Tästä huolimatta maa on pystynyt kehittämään atomiaseen. Pohjois-Korea myös näyttää suurvallalta, jossa toimii järjestys. Mustan Afrikan selitys on aina resurssien puute tai länsimaiden rasismi ja sorto. Vaikka sinne on kaadettu rahaa kehitysavun muodossa jo pitkään, niin kehitys on olematonta. Minusta on selvä, että tämä johtuu älykkyyden laajamittaisesta puuttumisesta. Älykkäät kansat pystyvät luomaan toimia rakennelmia, vaikka heillä olisi oikeasta pula materiaaleista ja ruuasta. Tauditkaan eivät ilmiselvästi ole este Pohjois-Korean esimerkissä.

Sitä voi olla yllättävä kuulla, mutta ennen länsimaisten tuloa Afrikkaan Saharan eteläpuoleisella alueella ei ollut kirjoitettu historiaa, ei kesytettyjä villieläimiä tai laajamittaista maanviljelyä. Jos länsimaiset eivät olisi koskaan menneet Afrikkaan, niin siellä elettäisiin vieläkin kuten 50 000 - 100 000 vuotta sitten. Saharan pohjoispuolen asukkaat kuten Egyptiläiset ovat dna tutkimusten perusteella olleet Eurooppalaisia lähellä Faaraoiden aikana, mutta sen jälkeen tapahtunut muuttoliike on muuttanut heidät enemmän Afrikkalaisiksi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: migri - 14.02.2018, 05:15:54
Onko väitteesi se, että ihonväri ja älykkyysosamäärä korreloi keskenään riippumatta kulttuurista?
35v reissailun perusteella omakohtainen väite on että kyllä. On ollut selkeästi myös nähtävissä että tiettyjen ihonvärien kulttuuri ei ole juuri kehittynyt tai ottanut mitään harppauksia... Yleensä jos keplottelevat itsensä parempiin kulttuureihin ja piireihin niin syntyy ghettoja ym. kivaa kun perseilystä ei päästä eroon edes kolmannessa polvessa vaan tahti kiihtyy huonompaan suuntaan. Tuntuu että tyhmenevät entisestään kun suvakit suurinpiirtein syöttävät kädestä pitäen ja ilmaista rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Ei tarvi osata kuin yksi sana eli "rasismi".

Nähtävissä on että aasialaiset integroituvat hyvin ja heillähän on korkeampi keskimääräinen äo.

Kulttuurikehitystä hauskoissa kuvissa.. (https://hommaforum.org/index.php/topic,3.msg2828866.html#msg2828866)
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Dangr - 14.02.2018, 06:13:37
Eiköhän aivot ja älykkyys ole osittain periytyviä...

Voit verrata niitä lihaksiin. Älykkyysosamäärä johtuu pitkälti siitä, miten imeväisikä menee ja millaisessa ympäristössä varttuu.

Vaikuttaako siihen kuinka älykkäitä aikuisia ihmisiä ympäristössä on? Siis osaavat viljellä tarpeeksi, terveydenhuolto toimii, ympäristö on inspiroiva jne?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: hamppari - 14.02.2018, 06:16:18
Eiköhän aivot ja älykkyys ole osittain periytyviä...

Voit verrata niitä lihaksiin. Älykkyysosamäärä johtuu pitkälti siitä, miten imeväisikä menee ja millaisessa ympäristössä varttuu.

No verrataanpa. Hippos pitää tarkkaa kirjaa kilpahevosten suvuista. Kaikilla nopeimmilla hevosilla on sukulinja täynnä huippunopeita hevosia. Joskus harvoin sitten tulee 'vahinkoja' kuten esimerkiksi Charme Asserdal 80-luvulla. Eli perimä vaikuttaa lihaksiin.

Joskus kauan sitten väittelin yhden hevosmiehen kanssa älykkyydestä. Se oli sitä mieltä, että kenestä tahansa voi tulla uusi Einstein. Eli kaikki lähtevät syntyessään samalta viivalta (vähän niinkuin pulushakki-Bordercolliekin väittää). Kun huomautin sille, että hän itsekin arvio hevosia mm. sukutaulun mukaan, loppuivat argumentit siihen.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bwana - 14.02.2018, 07:54:41
Ja muistetaan nyt taas, että rotujen sisältä löytyy sitä vaihtelua isommin kuin rotujen väliltä.
Tämä ei kuitenkaan mitätöi rotujen välisiä eroja, älykkyyden tai minkään muunkaan tekijän suhteen.
Kyseessä on ns. Lewontinin virhepäätelmä, mokuttajien suosikkipropagandaa.

Tuo on ihan totta. Mutta enhän toki ole muuta väittänytkään.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Nanfung - 14.02.2018, 07:58:13
Miten on selitettävissä se, että sodan jälkeen Ruotsin älykkyysosamäärä nousi, mutta Suomen laski?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Pkymppi - 14.02.2018, 08:21:58
Miten on selitettävissä se, että sodan jälkeen Ruotsin älykkyysosamäärä nousi, mutta Suomen laski?

 Siperia opetti. Epävarmoina aikoina kannattaa pitää ns. Kynttilä vakan alla. Älymystö viedään aina ensin mestauslavalle.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: diipadaapa - 14.02.2018, 08:56:19
Jos kuukerin keskiÄO on 85, niin kyllähän sillä jo pärjää valkoisen miehen avustuksella.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Profit - 14.02.2018, 13:05:25

Höpö höpö enhän käytä. Lue uudelleen missä asiayhteydessä viittasin Taylorin korkeaan koulutukseen. Tietyn tason koulutuksen omaavlta voi perustellusti odottaa tiettyjen asioiden tietämistä. Tässä kohtaa Taylor vaikuttaisi johtavat tahallaan yleisöä harhaan. En jaksa toistaa itseäni joten jos haluat jatkaa keksustelua kanssani lue uudelleen jo kirjoittamani tekstit.

On aivan eri odotustaso Yalen koulutuksen omaavilta kuin perähikiän yliopiston.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Profit - 14.02.2018, 13:09:27

Aivojen ja lihasten rinnastus on lievästi sanottuna järjetön.

Lihaksissa on myös huomattava geneettinen komponentti. Keskivertotyypistä ei tule huipputason nostajaa millään treenillä tai aineilla.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Profit - 14.02.2018, 13:11:14
Genetiikka on kaikista merkittävin tekijä ja tämä on käynyt kiistattomasti ilmi kaksoistutkimuksista, joissa mustien lapsen äo on lähempänä biologisten kuin adoptiovanhempien äo:tä ja ero lähenee biologista taustaa 20 ikävuoden jälkeen, jolloin genetiikka vaikuttaa enemmän kuin ympäristö. Valkoisten vaihto mustiin vaikuttaisi yhteiskuntaan niin, että siitä tulisi mustien taitoja vastaava.

Onko väitteesi se, että ihonväri ja älykkyysosamäärä korreloi keskenään riippumatta kulttuurista?

Tämä on yleisesti tunnustettu fakta Yhdysvalloissa. Ero pysyy, vaikka huomioidaan kaikki mahdollinen taustasta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Achievement_gap_in_the_United_States
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 14.02.2018, 13:20:50

Joskus kauan sitten väittelin yhden hevosmiehen kanssa älykkyydestä. Se oli sitä mieltä, että kenestä tahansa voi tulla uusi Einstein. Eli kaikki lähtevät syntyessään samalta viivalta (vähän niinkuin pulushakki-Bordercolliekin väittää). Kun huomautin sille, että hän itsekin arvio hevosia mm. sukutaulun mukaan, loppuivat argumentit siihen.

Älä valehtele. En ole ikinä väittänyt tuollaista. Opettele ymmärtämään lukemasi ja ongi se pointti johon olen tässä yhteydessä ottanut kantaa.

Pohjois-Korkeassa on jatkuva nälänhätä, loisia ja tauteja taatusti riittää. Tästä huolimatta maa on pystynyt kehittämään atomiaseen. Pohjois-Korea myös näyttää suurvallalta, jossa toimii järjestys. Mustan Afrikan selitys on aina resurssien puute tai länsimaiden rasismi ja sorto. Vaikka sinne on kaadettu rahaa kehitysavun muodossa jo pitkään, niin kehitys on olematonta. Minusta on selvä, että tämä johtuu älykkyyden laajamittaisesta puuttumisesta. Älykkäät kansat pystyvät luomaan toimia rakennelmia, vaikka heillä olisi oikeasta pula materiaaleista ja ruuasta. Tauditkaan eivät ilmiselvästi ole este Pohjois-Korean esimerkissä.

Sitä voi olla yllättävä kuulla, mutta ennen länsimaisten tuloa Afrikkaan Saharan eteläpuoleisella alueella ei ollut kirjoitettu historiaa, ei kesytettyjä villieläimiä tai laajamittaista maanviljelyä. Jos länsimaiset eivät olisi koskaan menneet Afrikkaan, niin siellä elettäisiin vieläkin kuten 50 000 - 100 000 vuotta sitten. Saharan pohjoispuolen asukkaat kuten Egyptiläiset ovat dna tutkimusten perusteella olleet Eurooppalaisia lähellä Faaraoiden aikana, mutta sen jälkeen tapahtunut muuttoliike on muuttanut heidät enemmän Afrikkalaisiksi.

Ei tuossa ole mitään uutta eikä ihmeellistä kuultavaa. Kaikki vähän asiaan perehtyneet tietävät jo nämä asiat. Tietysti sillä erotuksella ettei mustaihoista väestöä voi käsitellä tuolla tavalla könttänä. Heilläkin on eri rotunsa ja eri kulttuurinsa. Eivät suomalaiset ja eteläeurooppalaisetkaan ole sama asia vaikka kummatkin lasketaan valkoihoisiksi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Profit - 14.02.2018, 13:23:46
Ei tuossa ole mitään uutta eikä ihmeellistä kuultavaa. Kaikki vähän asiaan perehtyneet tietävät jo nämä asiat. Tietysti sillä erotuksella ettei mustaihoista väestöä voi käsitellä tuolla tavalla könttänä. Heilläkin on eri rotunsa ja eri kulttuurinsa. Eivät suomalaiset ja eteläeurooppalaisetkaan ole sama asia vaikka kummatkin lasketaan valkoihoisiksi.

On kuitenkin kiistaton fakta, että ihon tummempi pigmentti johtaa keskimäärin alempaan tulokseen älykkyyskokeessa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ajnabi Al-Finlandi - 14.02.2018, 13:26:45
Ei tuossa ole mitään uutta eikä ihmeellistä kuultavaa. Kaikki vähän asiaan perehtyneet tietävät jo nämä asiat. Tietysti sillä erotuksella ettei mustaihoista väestöä voi käsitellä tuolla tavalla könttänä. Heilläkin on eri rotunsa ja eri kulttuurinsa. Eivät suomalaiset ja eteläeurooppalaisetkaan ole sama asia vaikka kummatkin lasketaan valkoihoisiksi.

On kuitenkin kiistaton fakta, että ihon tummempi pigmentti johtaa keskimäärin alempaan tulokseen älykkyyskokeessa.

Sekin on muuten kiistaton fakta, että maantieteellinen sijainti johtaa keskimäärin tummempaan tulokseen pigmenttitestissä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 14.02.2018, 13:28:31
No kerta kiellon päälle. Otetaan nyt vielä kertaus mihin olen tarkasti ottan tässä ottanut kantaa:

Tässä asiayhteydessä puhuin Jared Taylorien & kumppanien tavasta ihmisroduista puhuessaan vedota älykkyystesteihin ikäänkuin ne olisivat oikeasti tieteellisiä tutkimuksia. He mainostavat näitä älytestejä antaen ymmärtää että eri rotujen väliset älykkyyserot olisivat tieteellisesti todistettu. Näin ei ole. Edes sitä mitä äly edes on ei ole tieteellisesti täsmennetty. Se on henkinen ominaisuus eikä sitä pysty samalla tavalla täsmentämään kuin jonkun sydänlihaksen olemassaolon. Juuri sehän näiden ns. sielutieteiden ongelma on että niissä liikutaan koko ajan hyvin abstraktien asioiden äärellä.

Taylor on itse maininnut että päätyi pitkän asiaan perehtymisen jälkeen johtopäätökseen rotujen älykkyyseroista koska ne selittävät niin helposti sen miksi eri rotujen muodostamat yhteiskunnat ja yhteisöt toimivat niin eri tavoin. Mielestäni Taylor lankeaa tässä kohtia helppouden ansaan. Älykkyserot on liian helppo selitys koska näissä asioissa vaikuttaa niin monet miljoonat muutkin tekijät. Ja Yalen käyneeltä korkeasti koulutetulta Taylorilta älykkyystesteihin vetoaminen vaikuttaa melkein tarkoitukselliselta yleisön harhaanjohtamiselta. Ei noin korkeasti koulutettu henkilö voi olla tietämättä ettei älykkyystestejä pitäisi heilutella tieteellisenä todisteena yhtään mistään.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Olipakerranelämä - 14.02.2018, 13:41:11
ÄO on kai sitä alhaisempi homosapienseilla, mitä sisäsiittoisimmasta yksilöstä on kysymys ?
Eläimillä ja evoluution tuloksena ihmistä lähimpänä olevalla urossimpanssilla on vieläkin ensisijaisena elinehtona lajikäyttäytymisessään sukupuoliakti, joka tosin matuilla näyttää olevan toisella sijalla, eli kunhan maha on täynnä ilmaiseksi, voi
lähteä raiskailemaan "narttuja", koska matut olettavat sen kuuluvan ihmisoikeuksiinsa niissä maissa, joissa heidän omat uskontonsa eivät päde?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Juoni - 14.02.2018, 13:51:37


Tässä asiayhteydessä puhuin Jared Taylorien & kumppanien tavasta ihmisroduista puhuessaan vedota älykkyystesteihin ikäänkuin ne olisivat oikeasti tieteellisiä tutkimuksia.


Niinhän ne ovatkin. Ennustavat yksilön akateemista menestystä ja yleistä pärjäämistä (jälki)teollisessa yhteiskunnassa sangen hyvin.


Lainaus
He mainostavat näitä älytestejä antaen ymmärtää että eri rotujen väliset älykkyyserot olisivat tieteellisesti todistettu. Näin ei ole.


Todistustaakka luonnollisestikin on sillä joko väittää että juuri älykkyys on eri roduilla pysynyt samana saamaan aikaan kun mikään muu ominaisuus ei ole. Keskipituudesta, lihassolujakaumasta, laktoositoleranssin kautta ihon- ja karvoituksenväriin.

Kaikkein heikkolahjaisimmat tropiikin rodut eivät ole vielä saaneet edes todistettua kykyään saada omin päin järjestäytynyt yhteiskunta pysymään pystyssä.


Lainaus
Taylor on itse maininnut että päätyi pitkän asiaan perehtymisen jälkeen johtopäätökseen rotujen älykkyyseroista koska ne selittävät niin helposti sen miksi eri rotujen muodostamat yhteiskunnat ja yhteisöt toimivat niin eri tavoin. Mielestäni Taylor lankeaa tässä kohtia helppouden ansaan. Älykkyserot on liian helppo selitys koska näissä asioissa vaikuttaa niin monet miljoonat muutkin tekijät.


Ottamatta suoraan kantaa juuri Taylorin näkemyksiin, niin en ole koskaan kuullut edes villejä huhuja henkilöstä joka väittäisi että perinnöllinen älykkyys olisi ainoa selittävä tekijä yhteiskuntien suhteen. Väitehän on suorastaan koominen.

Sen sijaan päinvastaista järjettömyyttä, eli sitä että sillä ei olisi lainkaan merkitystä tai että merkitys olisi hyvin pieni, yritetään kokoajan esittää jonain muka itsestäänselvyytenä.

Tosiasia kuitenkin on että populan keski-äo korreloi yhteiskunnan vaurauden ja ties minkä kanssa erittäinkin hyvin.


Lainaus
Ja Yalen käyneeltä korkeasti koulutetulta Taylorilta älykkyystesteihin vetoaminen vaikuttaa melkein tarkoitukselliselta yleisön harhaanjohtamiselta. Ei noin korkeasti koulutettu henkilö voi olla tietämättä ettei älykkyystestejä pitäisi heilutella tieteellisenä todisteena yhtään mistään.

Äo-testien ennustusvoima ei edelleenkään ole mielipidekysymys.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 14.02.2018, 13:53:11

Höpö höpö enhän käytä. Lue uudelleen missä asiayhteydessä viittasin Taylorin korkeaan koulutukseen. Tietyn tason koulutuksen omaavlta voi perustellusti odottaa tiettyjen asioiden tietämistä. Tässä kohtaa Taylor vaikuttaisi johtavat tahallaan yleisöä harhaan. En jaksa toistaa itseäni joten jos haluat jatkaa keksustelua kanssani lue uudelleen jo kirjoittamani tekstit.

On aivan eri odotustaso Yalen koulutuksen omaavilta kuin perähikiän yliopiston.

Miten tämä liittyi asiaan?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 14.02.2018, 13:56:21


Tässä asiayhteydessä puhuin Jared Taylorien & kumppanien tavasta ihmisroduista puhuessaan vedota älykkyystesteihin ikäänkuin ne olisivat oikeasti tieteellisiä tutkimuksia.


Niinhän ne ovatkin. ......

Joku mainitsi pulut ja niiden kanssa shakinpeluun....  ;D
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Juoni - 14.02.2018, 13:59:38


Tässä asiayhteydessä puhuin Jared Taylorien & kumppanien tavasta ihmisroduista puhuessaan vedota älykkyystesteihin ikäänkuin ne olisivat oikeasti tieteellisiä tutkimuksia.


Niinhän ne ovatkin. ......

Joku mainitsi pulut ja niiden kanssa shakinpeluun....  ;D

Niin, kuten yllä kirjoitin äo-testit ennustavat akateemista menestystä erittäinkin hyvin ja siinä ei inttäminen ja irvailu paljoa auta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Profit - 14.02.2018, 13:59:41
Miten tämä liittyi asiaan?

Ymmärrys vaatii myös älykkyyttä. Akateeminen kompetenssi vaatii älykkyyttä. Sellaista synnynnäistä ja testeillä testattavaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 14.02.2018, 14:53:23
Yhdysvallat on loistava tutkimusmanner, koska siellä on valtavat määrät erietnisyyksiä, jolloin tilastollinen vääristymä on olematon, käytännössä nolla. Maassa myös eletään samassa Amerikkalaisuudessa ja vaikka asuinalueilla on huomattavaa etnistä eriytymistä, niin maan on kuitenkin monikulttuurinen. Mustat eivät elä missään omassa kuplassaan, joten vetoaminen kulttuuriin on vähän kehnoa, jos sitä pidetään selittävänä tekijä. Tosin, minusta genetiikka ohjaa ihmisien käytöstä niin paljon, että on todellakin olemassa mustien, valkoisten ja aasialaisten kulttuuriset tavat toimia. Se mikä tapakulttuuri tähän liimataan näkyy sitten monissa asioissa, mutta ihmisten tapa toimia yhteiskunnassa on selvästi erilainen.

Taylor on tuonut lukuisia selviä esimerkkejä miksi mm. koululaitos osoittaa kiistattomasti, että älykkyystestit ovat 100% totta suuressa massassa. Rikostilastot taas alleviivaavat tätä sama ongelmallisuutta mustien kohdalla. Sama näkyy mm. Britaniassa, joten kyseessä ei ole vain Yhdysvaltojen huume- ja asekulttuurien aikaansaannos. Mustien toimintamallit ovat huomattavasti negatiivisemmat väkivalta ja omaisuurikollisuuden suhteen, vaikka he eläisivät hyvinvointivaltiossa. Sama ongelmallisuus näkyy myös niissä länsimaississa ihmisissä joiden äo on alhainen. Heille kasaantuvat vankeustuomiot, päihderiippuvuudet ja väkivaltarikollisuus. Myös mustaihoiset naiset ovat huomattavasti yliedustettuja, joten kyse ei ole vain mustista miehistä, jotka tekevät yli puolet henkirikoksista, vaikka heitä on vain n. 3-4% väestöstä.

Yhdysvalloissa on ollut parikymmentä vuotta Head Start ohjelma, johon on käytetty satoja miljoonia dollareita tarkoituksena kurua mustien takamatkaa koulutuksessa umpeen. Viimeisimmät tulokset kertovat 0 kasvusta. Mikään rahamäärä, sosiaalinen toimi tai rasismin hokeminen ei voi laajoissa ihmismassoissa kuroa umpeen geneettisiä eroja mm. oppimiskyvyn suhteen.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 14.02.2018, 14:57:22


Tässä asiayhteydessä puhuin Jared Taylorien & kumppanien tavasta ihmisroduista puhuessaan vedota älykkyystesteihin ikäänkuin ne olisivat oikeasti tieteellisiä tutkimuksia.


Niinhän ne ovatkin.

http://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto

Lainaus
Hyvä tieteellinen käytäntö
Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012

Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla. Hyvää tieteellistä käytäntöä koskevien ohjeiden soveltaminen on tutkijayhteisön itsesäätelyä, jolle lainsäädäntö määrittelee rajat. Hyvä tieteellinen käytäntö on myös osa tutkimusorganisaatioiden laatujärjestelmää.

Tutkimusetiikan näkökulmasta hyvän tieteellisen käytännön keskeisiä lähtökohtia ovat:   

Tutkimuksessa noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa.

Tutkimukseen sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.

Tietysti moni pitää musteläiskätestejäkin ja niiden tuloksia tällaisena "tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisena eettisesti kestävänä tiedonhankinta, tutkimus ja arviointimenetelmänä". Mutta vakavasti otettavat tieteen tekijät eivät. Kuten eivät pidä myöskään älykkyystestejä tällaiset kriteerit täyttävinä.

Aivojen toimintaa ja sen vaikutuksia ihmisen käytökseen voidaan tutkia tieteellisesti samoin kuin vaikkapa maksan toimintaa ja sen vaikutuksia ihmisen terveydentilaan.

Mutta testit jossa ihminen pistetään päättelemään mikä pallo- neliön- sisällä- kuva olisi kuvajatkumossa seuraavana loogisesti pääteltynä ei ole tällainen aivojen toimintaa arvioiva tieteellinen testi. Näin ollen tällaisiin testeihin pohjautuva älykkyystutkimus ei ole tieteellisesti validi koska testit eivät täytä oikean tieteellisen tutkimuksen kriteereitä. Se että mm. Jared Taylor mainostaa tällaisilla testeillä tehtyjä tutkimuksia tieteellisinä todisteina eri rotujen älykkyyseroista on yleisön harhaanjohtamista.

Mm. tässä Prof. Philippe Rushton vetoaa juuri tällaisilla testeillä saatuihin älykkyystutkimuksiin.

10:00 ->>>

https://www.youtube.com/watch?v=t1mgrTGeDPM

Tämä ei totisesti ole mitään tieteelliseen aivotutkimukseen verrattavaa oikeasti tieteellistä tutkimusta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Juoni - 14.02.2018, 15:33:38
Yhdysvallat on loistava tutkimusmanner, koska siellä on valtavat määrät erietnisyyksiä, jolloin tilastollinen vääristymä on olematon, käytännössä nolla. Maassa myös eletään samassa Amerikkalaisuudessa ja vaikka asuinalueilla on huomattavaa etnistä eriytymistä, niin maan on kuitenkin monikulttuurinen. Mustat eivät elä missään omassa kuplassaan, joten vetoaminen kulttuuriin on vähän kehnoa, jos sitä pidetään selittävänä tekijä.


Kyllä ja mikä olennaisinta sama keskimääräinen pärjäämisjärjestys itäaasialaiset-valkoiset-mustat pätee tietääkseni kaikkialla missä noita rotuja samassa maassa elää, esim. Brasiliassa.  Lähi-itäläiset sijoittunevat valkoisten ja mustien väliin.

Sekä Usa että Brasilia ovat sekä kieleltään että uskonnoltaan hyvinkin homogeenisiä. Usa:ssa valtaosa on englantia äidinkielenään puhuvia kristittyjä (enimmäkseen jonkinlaisia protestanttaja) ja Brasiliassa lähes kaikki ovat portugalia äidinkielenään puhuvia katolisia. Näistä ilmeisistä kulttuurisista seikoista lukuunottamatta erityisesti Brasilia on seka/monirotuinen helvetti ja Usa kovaa vauhtia matkalla sellaiseksi.

Baltimoressa mustia 63% väestöstä:

https://www.youtube.com/watch?v=DVxeW1WLWpY


Lainaus
Yhdysvalloissa on ollut parikymmentä vuotta Head Start ohjelma, johon on käytetty satoja miljoonia dollareita tarkoituksena kurua mustien takamatkaa koulutuksessa umpeen. Viimeisimmät tulokset kertovat 0 kasvusta. Mikään rahamäärä, sosiaalinen toimi tai rasismin hokeminen ei voi laajoissa ihmismassoissa kuroa umpeen geneettisiä eroja mm. oppimiskyvyn suhteen.


Joku koiranleuka tuosta totesi että Usa:ssa keksitään keskimäärin viiden vuoden välein "uusi ja mullistava opetusmenetelmä joka tulee puremaan mustien oppimisvaikeuksiin"....paitsi ettei se sitten toimikaan.






http://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto

Lainaus
Hyvä tieteellinen käytäntö
Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012

Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla. Hyvää tieteellistä käytäntöä koskevien ohjeiden soveltaminen on tutkijayhteisön itsesäätelyä, jolle lainsäädäntö määrittelee rajat. Hyvä tieteellinen käytäntö on myös osa tutkimusorganisaatioiden laatujärjestelmää.

Tutkimusetiikan näkökulmasta hyvän tieteellisen käytännön keskeisiä lähtökohtia ovat:   

Tutkimuksessa noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa.

Tutkimukseen sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.


Äo-testit eivät loukkaa mitään noista.


Lainaus
Tietysti moni pitää musteläiskätestejäkin ja niiden tuloksia tällaisena "tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisena eettisesti kestävänä tiedonhankinta, tutkimus ja arviointimenetelmänä". Mutta vakavasti otettavat tieteen tekijät eivät. Kuten eivät pidä myöskään älykkyystestejä tällaiset kriteerit täyttävinä.


Ad auctoritatem, eli auktoriteettiin vetoaminen on päättelyvirhe.

Todellisuudessa äo-testejä ja itseasiassa jopa rotujenvälisiä äo-eroja käsitellään jopa Suomen yliopistojen psykologian oppikirjoissa, tosin sangen ohimennen, eikä niitä tietoja luennoilla kovin suureen ääneen mainosteta.



Lainaus
Aivojen toimintaa ja sen vaikutuksia ihmisen käytökseen voidaan tutkia tieteellisesti samoin kuin vaikkapa maksan toimintaa ja sen vaikutuksia ihmisen terveydentilaan.

Mutta testit jossa ihminen pistetään päättelemään mikä pallo- neliön- sisällä- kuva olisi kuvajatkumossa seuraavana loogisesti pääteltynä ei ole tällainen aivojen toimintaa arvioiva tieteellinen testi.

Tietysti on. Mitä ne sitten mielestäsi mittaavat elleivät (viimekädessä) aivojen toimintaa? Sydämen vai?


Lainaus
Näin ollen tällaisiin testeihin pohjautuva älykkyystutkimus ei ole tieteellisesti validi koska testit eivät täytä oikean tieteellisen tutkimuksen kriteereitä. Se että mm. Jared Taylor mainostaa tällaisilla testeillä tehtyjä tutkimuksia tieteellisinä todisteina eri rotujen älykkyyseroista on yleisön harhaanjohtamista.


Jankuti, jankuti.

Edelleekin todistustaakka on sillä joka alkaa vakavalla naamalla väittämään että Suuri Kosminen Tasapaino-tjsp on pitänyt huolen siitä että juuri älykkyys on mystisesti pysynyt eri roduilla samana, samaan aikaan kun mikään muu ominaisuus ei ole. Toiseksi, kuten jo todettua äo-testit ennustavat mm. akateemista menestystä sangen hyvin.


Lainaus
Mm. tässä Prof. Philippe Rushton vetoaa juuri tällaisilla testeillä saatuihin älykkyystutkimuksiin.

10:00 ->>>

https://www.youtube.com/watch?v=t1mgrTGeDPM

Tämä ei totisesti ole mitään tieteelliseen aivotutkimukseen verrattavaa oikeasti tieteellistä tutkimusta.


Tietysti on.

Kognitiivinen neurotiede, eli kansanomaisesti aivotutkimus on saanut suuren yleisön ja tutkimuksen rahoituksesta päättävien tahojen silmissä erittäin suuren painoarvon 90-luvulta alkaen kun fMRI ja muut EEG:tä kehittyneemmät menetelmät keksittiin. Todellisuudessa sen anti psykologiatieteelle oli ensimmäisinä vuosina itseasiassa varsin vaatimaton, tutkimusasetelmien ollessa lähinnä tasoa "mihin kohtaan aivoja jumalan ajatteleminen on lokalisoitunut?"

Tietysti eri kognitiivisten toimintojen neuraalisten korrelaattien löytäminen on tietoa sekin, mutta kyllä varsinainen psykologiatiede edelleen lähtee nimenomaan erilaisten testien, kuten vaikka äo-testien tekemisestä. Äo:han korreloi ainankin frontaalilohkon ns. harmaanaineen määrän kanssa.

Yksi älykkyyteen vaikuttavista tekijöistä on aivosolujen välisten dendriittien ja aksonien (eli "piuhojen") päällä olevien myeliinituppien määrä. Myeliinituppi käytännössä nopeuttaa hermoimpulssin kulkemista, niin että impulssi hyppää tuppien saumakohdasta toiseen. Myeliinituppia ei ole kaikilla yhtäpaljon, koska, yllätys, yllätys, kaikki eivät ole yhtä älykkäitä.

Jo varmaan 10 vuotta sitten tutkijat onnistuivat paikantamaan myelinisoitumiseen vaikuttavan geenin ja, kuinka ollakaan kyseistä varianttia ei löytynyt mustilta afrikkalaisilta lainkaan! Kyseisen alleelin selittävä osuus koko äo:n variaatioista on vain muutaman prosentin luokkaa, mutta kyllä tuotakin tietoa kovasti koetettiin salata ja vähätellä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 14.02.2018, 15:52:57
Yhdysvallat on loistava tutkimusmanner, koska ...

En tiedä onko tämä starsailorin kommentointi vastausta juuri minulle vai yleisluontoista jorinaa asiasta. Mikäli tämä on juuri minulle osoitettua kommentointia niin ihmettelen miksi.  :roll: Minä en ole missään vaiheessa kiistänyt rotujen välisten eroavaisuuksien olemassaoloa. Päinvastoin juuri se olisi paljon mielenkiintoisempi keskustelun aihe kuin tämä älyrölötys. Varsinkin koska vaikuttaa siltä että tämä valkoisen miehen älyn ylivertaisuus- ajatus tuntuu -anteeksi vain - kihahtaneen hattuun juuri valkoisen rodun vajakkiosastolla.  ;D

Taylorilla on monia teräviä huomioita eri rotujen ominaisuuksista erilaisista odotuksista joita eri rotuihin kohdistetaan. Miksi esimerkiksi kaikki ei- valkoiset voivat rauhassa puhua rodusta, mutta valkoinen kun erehtyy mainitsemaan sanan "rotu" sen täytyy olla heti rasismia. Yms. Nämä ovat paljon mielenkiintoisempia aiheita kuin tämä älykeskustelu.

Suomalaisiahan muuten rinnasetaan usein mieluummin Pohjois- Amerikan intiaaneihin kuin valkoisiin eurooppalaisiin. Meitä pidetään usein samanlaisena luonnonkansana kuin primitiivisiä alkuperäisasukkaita Pohjois- Amerikassa. Koska ihmiset hakeutuvat usein kaltaistensa seuraan näin kävi myös suomalaisille jotka muuttivat yhdysvaltoihin. Nykyisin Pohjois- Amerikkaan on muodostunut oma suomalaisten ja intiaanien muodostama fintiaanit- heimo. Jos pohjois- Amerikan intiaanit elivät ennen valkoisen eurooppalaisen saapumista kuten primitiiviset kansat, mitä tämä sitten kertoo suomalaisista?

https://suomifinland100.fi/project/fintiaanit-dokumentti/

Ja tässäkin on mielenkiintoinen juttu siitä ovatko suomaliset eurooppalainen rotu vai ei:

https://www.youtube.com/watch?v=6jaeSHfNTuQ
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: kriittinen_ajattelija - 14.02.2018, 15:56:55
Yhdysvallat on loistava tutkimusmanner, koska siellä on valtavat määrät erietnisyyksiä, jolloin tilastollinen vääristymä on olematon, käytännössä nolla. Maassa myös eletään samassa Amerikkalaisuudessa ja vaikka asuinalueilla on huomattavaa etnistä eriytymistä, niin maan on kuitenkin monikulttuurinen. Mustat eivät elä missään omassa kuplassaan, joten vetoaminen kulttuuriin on vähän kehnoa, jos sitä pidetään selittävänä tekijä. Tosin, minusta genetiikka ohjaa ihmisien käytöstä niin paljon, että on todellakin olemassa mustien, valkoisten ja aasialaisten kulttuuriset tavat toimia. Se mikä tapakulttuuri tähän liimataan näkyy sitten monissa asioissa, mutta ihmisten tapa toimia yhteiskunnassa on selvästi erilainen.

Taylor on tuonut lukuisia selviä esimerkkejä miksi mm. koululaitos osoittaa kiistattomasti, että älykkyystestit ovat 100% totta suuressa massassa. Rikostilastot taas alleviivaavat tätä sama ongelmallisuutta mustien kohdalla. Sama näkyy mm. Britaniassa, joten kyseessä ei ole vain Yhdysvaltojen huume- ja asekulttuurien aikaansaannos. Mustien toimintamallit ovat huomattavasti negatiivisemmat väkivalta ja omaisuurikollisuuden suhteen, vaikka he eläisivät hyvinvointivaltiossa. Sama ongelmallisuus näkyy myös niissä länsimaississa ihmisissä joiden äo on alhainen. Heille kasaantuvat vankeustuomiot, päihderiippuvuudet ja väkivaltarikollisuus. Myös mustaihoiset naiset ovat huomattavasti yliedustettuja, joten kyse ei ole vain mustista miehistä, jotka tekevät yli puolet henkirikoksista, vaikka heitä on vain n. 3-4% väestöstä.

Yhdysvalloissa on ollut parikymmentä vuotta Head Start ohjelma, johon on käytetty satoja miljoonia dollareita tarkoituksena kurua mustien takamatkaa koulutuksessa umpeen. Viimeisimmät tulokset kertovat 0 kasvusta. Mikään rahamäärä, sosiaalinen toimi tai rasismin hokeminen ei voi laajoissa ihmismassoissa kuroa umpeen geneettisiä eroja mm. oppimiskyvyn suhteen.
Mustien rikollisuus johtuu myös siitä, että he ovat geneettisesti useimmiten erittäin extroverttejä ja heillä on korkeat testo-tasot ja sitä myötä lyhyempi pinna. Suurin osa rikollista on extroverttejä, introvertit harvemmin tekee rikoksia vaikka olisi kuinka tyhmiä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Iku-routa - 14.02.2018, 16:02:08
Eiköhän aivot ja älykkyys ole osittain periytyviä...

Voit verrata niitä lihaksiin. Älykkyysosamäärä johtuu pitkälti siitä, miten imeväisikä menee ja millaisessa ympäristössä varttuu.

Todisteita haluaisin nähdä/kuulla tuosta. Kaksoistutkimuksillahan noita on tutkittu ja vaikka muistaakseni jotain vaihtelua oli, tuo väite on täysin huuhaata.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Iku-routa - 14.02.2018, 16:08:19
Jos tämä tarkoittaa top 5 maita joissa älykkyysosamäärät ovat maailman parhaimmistoa, onkin jännittävää miten top vitoseen mahtuu Etelä- Korea mutta ei Pohjois- Koreaa.

JOS siis äly ja rotu korreloivat keskenään. Rodut eivät noudata valtioiden rajoja. Etelä- ja Pohjois- Korealaiset ovat käytännössä samaa rotua. Erikoista miten saman itäaasialaisen huippuälykkään rodun älykkyysosamäärä laskee vain valtion rajan kohdalla niin ettei Pohjois- Korea mahdu edes top vitoseen vaikka rotu on sama.  :roll:

Minä en ymmärrä, mistä olet tuon kalastellut, sillä average IQ per country, niin Pohjois-Korea on Etelä-Korean edellä, mikä on yllättävää sinäänsä, sillä luulisi, että Etelä-Korean ympäristö toimisi sentään eduksi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 14.02.2018, 16:11:28


Kognitiivinen neurotiede, eli kansanomaisesti aivotutkimus on saanut suuren yleisön ja tutkimuksen rahoituksesta päättävien tahojen silmissä erittäin suuren painoarvon 90-luvulta alkaen kun fMRI ja muut EEG:tä kehittyneemmät menetelmät keksittiin. Todellisuudessa sen anti psykologiatieteelle oli ensimmäisinä vuosina itseasiassa varsin vaatimaton, tutkimusasetelmien ollessa lähinnä tasoa "mihin kohtaan aivoja jumalan ajatteleminen on lokalisoitunut?"

Tietysti eri kognitiivisten toimintojen neuraalisten korrelaattien löytäminen on tietoa sekin, mutta kyllä varsinainen psykologiatiede edelleen lähtee nimenomaan erilaisten testien, kuten vaikka äo-testien tekemisestä. Äo:han korreloi ainankin frontaalilohkon ns. harmaanaineen määrän kanssa.



Tuttu aivotutkija totesi yks'kantaan, että on hiukan vaikea kehittää keskushermostoon eli aivoihin vaikuttavaa täsmälääkettä siksi, että aivoissa ei ole olemassa täsmätoimintaa. Hiukan nauratti, kun lehdissä esiteltiin aikanaan värikuvia siitä, miten vaikkapa kuuloharha (psykoottinen oire) näkyi kuvassa siellä, missä muukin kuulohavainto tavallisesti näkyi voimakkaimpana. So What?

Tieteellinen psykologia tutkii ihmisen (henkisiä) toimintoja ja toimintakokonaisuuksia. Parhaat alan tutkijatiimit ovat moniammatillisia ja käyttävät alan kaikkia hyväksi todettuja menetelmiä. Myös niitä, joista soveltaen on sinänsä vähemmän kiinnostavan äo-luvun laskeminen mahdollista.

Frontaalilohko on muuten aikamoinen avain tähän keskusteluun. Palaan siihen ns. paremmilla keleillä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: edb - 14.02.2018, 16:21:41
Tulipa kuunnelluksi kiinnostava keskustelu: Race, Genetics and Intelligence | Helmuth Nyborg and Stefan Molyneux https://www.youtube.com/watch?v=nTdMY9RI-7E kesto noin 1h 20min

Molyneux on kanadalainen tubettaja jolla on filosofin koulutus. Nyborg on puolestaan eläkkeelle jäänyt psykologian professori Aarhusin yliopistosta Tanskasta.

Ohjelmassa käsitellään täällä esillä olleita asiaoita, kuten älykkyyden periytyvyyttä, ilmaston luomaa valintapainetta, sukupuolten välistä älykkyyseroa jne.

Haluaisin kuitenkin nostaa esiin Nyborgin rankan väitteen, jolla on syvälliset seuraukset mikäli se osoittautuu oikeaksi:

Demokratia on mahdollinen vain sellaisissa yhteiskunnissa, joiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on yli 90. 26:20->

Asia näet on niin, että sivistynyt yhteiskunta tarvitsee syntyäkseen älyä ja sopivasti altruismia.

Arabikevään epäonnistuminen johtuu siis siitä, että demokratia ei voi toimia Lähi-Idässä jossa keskimääräinen äo huitelee alle kriittisen rajan 90.

Kehitysmaista Tanskaan suuntautuva maahanmuutto alentaa keskimääräisen älykkyysosamäärän demokratian kannalta kriisirajalle joskus vuoden 2100 tienoilla. Mutta jo vuoden 2050 paikkeilla tanskalaista koulujärjestelmää hallitsee porukka jonka keskimääräinen älykkyys on alle kriittisen rajan 90. 37:35

Tatu Vanhanenkin tulee ohjelmassa mainituksi.

Ja vielä loppuun tiivistys kohdasta 1:09:38  :

Kun kansakunnan keskimääräinen älykkys laskee, niin vastaavasti sosiaalinen patologia kasvaa, koska näiden välillä on käänteinen syy-seuraussuhde. Sitä myöden koko sosiaalinen infrastruktuuri alkaa rapautua. Maan kilpailukyky heikkenee, ja varallisuus vähenee. Uskon että tämä johtaa katastrofiin. Lopussa häämöttää länsimaisen yhteiskunnan loppu sen taantuessa kehitysmaatasolle.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 14.02.2018, 16:23:15

Edelleekin todistustaakka on sillä joka alkaa vakavalla naamalla väittämään että Suuri Kosminen Tasapaino-tjsp on pitänyt huolen siitä että juuri älykkyys on mystisesti pysynyt eri roduilla samana, samaan aikaan kun mikään muu ominaisuus ei ole.

Kuka niin on väittänyt?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Möhömaha - 14.02.2018, 16:26:18
Mutta testit jossa ihminen pistetään päättelemään mikä pallo- neliön- sisällä- kuva olisi kuvajatkumossa seuraavana loogisesti pääteltynä ei ole tällainen aivojen toimintaa arvioiva tieteellinen testi. Näin ollen tällaisiin testeihin pohjautuva älykkyystutkimus ei ole tieteellisesti validi koska testit eivät täytä oikean tieteellisen tutkimuksen kriteereitä.,
Kun nyt olet jankannut samassa ketjussa yo. viestiä jo parikymmentä kertaa, niin kyynisempi voisi luulla, että oma Mensa -testisi meni aika v*tuiks ;)
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 14.02.2018, 16:33:14
Mutta testit jossa ihminen pistetään päättelemään mikä pallo- neliön- sisällä- kuva olisi kuvajatkumossa seuraavana loogisesti pääteltynä ei ole tällainen aivojen toimintaa arvioiva tieteellinen testi. Näin ollen tällaisiin testeihin pohjautuva älykkyystutkimus ei ole tieteellisesti validi koska testit eivät täytä oikean tieteellisen tutkimuksen kriteereitä.,
Kun nyt olet jankannut samassa ketjussa yo. viestiä jo parikymmentä kertaa, niin kyynisempi voisi luulla, että oma Mensa -testisi meni aika v*tuiks ;)

Mä ihmettelen kans miksi teille pitää jankata samoja asioita kerta toisensa jälkeen koska edes se mihin olen ottanut kantaa ei mene jakeluun.

Mutta kuten viisaus kuuluu if they attack you personally, it means they have not a single intelligent argument left about the subject.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 14.02.2018, 16:37:51
Jos tämä tarkoittaa top 5 maita joissa älykkyysosamäärät ovat maailman parhaimmistoa, onkin jännittävää miten top vitoseen mahtuu Etelä- Korea mutta ei Pohjois- Koreaa.

JOS siis äly ja rotu korreloivat keskenään. Rodut eivät noudata valtioiden rajoja. Etelä- ja Pohjois- Korealaiset ovat käytännössä samaa rotua. Erikoista miten saman itäaasialaisen huippuälykkään rodun älykkyysosamäärä laskee vain valtion rajan kohdalla niin ettei Pohjois- Korea mahdu edes top vitoseen vaikka rotu on sama.  :roll:

Minä en ymmärrä, mistä olet tuon kalastellut, sillä average IQ per country, niin Pohjois-Korea on Etelä-Korean edellä, mikä on yllättävää sinäänsä, sillä luulisi, että Etelä-Korean ympäristö toimisi sentään eduksi.

Auttaisi jos viitsisit lukea koko kommentin.  :) Tuo oli kysymys tämän ketjun aloitustekstistä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jaakr - 14.02.2018, 16:40:26
Kun nyt olet jankannut samassa ketjussa yo. viestiä jo parikymmentä kertaa, niin kyynisempi voisi luulla, että oma Mensa -testisi meni aika v*tuiks ;)

Mä ihmettelen kans miksi teille pitää jankata samoja asioita kerta toisensa jälkeen koska edes se mihin olen ottanut kantaa ei mene jakeluun.

Mutta kuten viisaus kuuluu if they attack you personally, it means they have not a single intelligent argument left about the subject.

Jos toinen osapuoli kieltää nähtävillä olevien asioiden olemassaolon ja puhuu lähinnä aidan seipäästä, niin turhapa se on jatkaa keskustelua.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Sibis - 14.02.2018, 17:18:34
Pohjois-Korea.

Josko oppositio nostaisi päätään oikeasti niin voin kuvitella äo:on olevan kuten etelässä.

Pakkohan on olla noin?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 14.02.2018, 17:27:27
Mutta testit jossa ihminen pistetään päättelemään mikä pallo- neliön- sisällä- kuva olisi kuvajatkumossa seuraavana loogisesti pääteltynä ei ole tällainen aivojen toimintaa arvioiva tieteellinen testi. Näin ollen tällaisiin testeihin pohjautuva älykkyystutkimus ei ole tieteellisesti validi koska testit eivät täytä oikean tieteellisen tutkimuksen kriteereitä.,
Kun nyt olet jankannut samassa ketjussa yo. viestiä jo parikymmentä kertaa, niin kyynisempi voisi luulla, että oma Mensa -testisi meni aika v*tuiks ;)

Välimerkkien opettelun lisäksi...
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 14.02.2018, 17:29:17

Edelleekin todistustaakka on sillä joka alkaa vakavalla naamalla väittämään että Suuri Kosminen Tasapaino-tjsp on pitänyt huolen siitä että juuri älykkyys on mystisesti pysynyt eri roduilla samana, samaan aikaan kun mikään muu ominaisuus ei ole.

Kuka niin on väittänyt?

Sinähän se olit.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 14.02.2018, 17:30:27
Pohjois-Korea.

Josko oppositio nostaisi päätään oikeasti niin voin kuvitella äo:on olevan kuten etelässä.

Pakkohan on olla noin?

Kim Jong- un uskoo tosissaan että hän sytytti pelkällä syntymällään taivaalle uuden tähden. Myös Pohjois- Korean kansata aika iso osa uskoo näin. Hänestä uskotaan aika mahtipontisia muitakin asiota. Kuvastaako tällainen kriittisen ajattelun puute rodun älykkyyttä?

Kun afrikkalainen valtio kituu diktaattorin kurimuksessa se johtuu siis kyseisen rodun vähä- älyisyydestä; he eivät osaa kehittää toimivaa yhteiskuntajärjestelmää.

Mutta kun sama tapahtuu itä- Aasiassa tämä diktatuuri onkin älykkäiden ihmisten kiusaksi taivaasta tipahtanut luonnonilmiö eikä heidän oma luomuksensa? Kysymyksessä ei silloin olekaan rodun älykkyyteen liittyvä asia kun itäaasialainen kansa elää tyhmyden armoilla.

Onko tässä suhtautumisessa joku kaksoistandardi?  :roll:

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Pöllämystynyt - 14.02.2018, 17:38:50
Nähtävissä olevassa, homman keskustelujen kannalta relevantissa tulevaisuudessa älykkyysosamäärä-argumenteilla ja pohdinnoilla ei voida saavuttaa mitään myönteistä. Näillä argumenteilla ei siis voida ohjata yhteiskuntaa maltillistamaan väestönvaihdon mittakaavaa tai hillitsemään alkuperäisväestön sulauttamista ja syrjäyttämistä. Näillä argumenteilla ei voida saada enempää kannatusta kuin niitä käyttäen menetettäisiin. Näillä argumenteilla voidaan kuitenkin aiheuttaa massiivisia vastareaktioita. Näillä argumenteilla voidaan leimata itseämme ja ylipäätään maahanmuuttomaltillisuutta todella syvästi, ja antaa päättäjille ja massamedian seuraajille kiihoke kiihdyttää väestönvaihtoa ja sulauttamista ikään kuin vastavetona "rasismille".

Argumentti ja koko puheenaihe on siis täysin turha, koska sen avulla ei voida tehdä mitään hyödyllistä. Tällaista asiaa ei voi poliittisesti edistää siinä homman kannalta relevantissa lähitulevaisuudessa, jonka kuluessa ratkaistaan demokratian, ihmisyyden, jälkipolvien, alkuperäiskulttuurien ja kulttuurisen monimuotoisuuden kohtalo väestönvaihdon, valepropagandan ja mokutuksen totalitaarisia hyökkäyksiä vastaan. Väestönvaihtajille ja sulauttamispolitiikan kannattajille taas on erittäin hyödyllistä, että toisinajattelijat ja maltilliset saadaan keskustelemaan tällaisista omaksi tappiokseen. Kannattaa siis miettiä, onko asiasta syytä ollenkaan keskustella.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 14.02.2018, 17:43:56

Edelleekin todistustaakka on sillä joka alkaa vakavalla naamalla väittämään että Suuri Kosminen Tasapaino-tjsp on pitänyt huolen siitä että juuri älykkyys on mystisesti pysynyt eri roduilla samana, samaan aikaan kun mikään muu ominaisuus ei ole.

Kuka niin on väittänyt?

Sinähän se olit.

En todella ole ikinä väittänyt mitään tuollaista. Sinä nylkytät välimerkkejäni mutta itse et osaa edes lukea.  :facepalm:

 :facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm:
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 14.02.2018, 17:49:48
Kim Jong- un uskoo tosissaan että hän sytytti pelkällä syntymällään taivaalle uuden tähden. Myös Pohjois- Korean kansata aika iso osa uskoo näin. Hänestä uskotaan aika mahtipontisia muitakin asiota. Kuvastaako tällainen kriittisen ajattelun puute rodun älykkyyttä?

Kun afrikkalainen valtio kituu diktaattorin kurimuksessa se johtuu siis kyseisen rodun vähä- älyisyydestä; he eivät osaa kehittää toimivaa yhteiskuntajärjestelmää.

Mutta kun sama tapahtuu itä- Aasiassa tämä diktatuuri onkin älykkäiden ihmisten kiusaksi taivaasta tipahtanut luonnonilmiö eikä heidän oma luomuksensa? Kysymyksessä ei silloin olekaan rodun älykkyyteen liittyvä asia kun itäaasialainen kansa elää tyhmyden armoilla.

Onko tässä suhtautumisessa joku kaksoistandardi?  :roll:

Pohjois-Korean syntyhistoria on tasan sama kuin Itä-Saksan. USA ja Neuvostoliitto jakoivat maan suurvaltapoliittisin perustein. Pohjois-Korea, kuten ei Itä-Saksakaan ollut millään tavalla omien kansalaisten luomus vaan ulkoapäin tuotettu väkivaltakoneistolla aikaansaatu realiteetti johon kansan oli tyydyttävä.

Toinen näkökulma tähän aiheeseen. Käsittääkseni sosialismi on edelleen tänäpäivänkin ainakin omasta mielestään älykkäiden ja progressiivisten ihmisten luomus. Eli Neuvostoliitto ja myös Pohjois-Korea oli alunperin juuri sitä mitä älymystö halusi. Gepardihattudiktatuuri ei edelleenkään ole sitä mitä älymystö haluaisi. Eli tältäkään osin Pohjois-Korea tai myös Kuuba ei ole oikein vertailukelpoinen afrikkalaisiin gepardihattudiktatuureihin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Golimar - 14.02.2018, 17:56:32
Jos pohjoiskorealaisille annettaisiin kehitysapua ja vapaus ilman juche-aatetta he varmasti kehittäisivät toimivamman yhteiskunnan kuin afrikkalaiset, osaltaan se olisi korkeamman ÄO:n ansiota ja osaltaan persoonallisuuden vuoksi, useissa testeissä ja käytännössä on havaittu että afrikkalaisista / afrikkalaistaustaisista suuri osa elää vain nykyhetkessä eikä välitä tulevaisuudesta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Juche

Lainaus
Kolmasulottuvuus.fi
Jakso 176: Pimeää auringon alla

(Solar Eclipse) Tsekkiläiset Milan ja Thomas asensivat sambialaiseen kyläkouluun ja sairaalaan sähköt vuonna 2006 . Neljän vuoden jälkeen he palasivat tarkistamaan laitteiden kunnon. O: Martin Marecek, 2011


https://areena.yle.fi/1-1660626
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Nanfung - 14.02.2018, 18:02:13
Mutta testit jossa ihminen pistetään päättelemään mikä pallo- neliön- sisällä- kuva olisi kuvajatkumossa seuraavana loogisesti pääteltynä ei ole tällainen aivojen toimintaa arvioiva tieteellinen testi. Näin ollen tällaisiin testeihin pohjautuva älykkyystutkimus ei ole tieteellisesti validi koska testit eivät täytä oikean tieteellisen tutkimuksen kriteereitä.,
Kun nyt olet jankannut samassa ketjussa yo. viestiä jo parikymmentä kertaa, niin kyynisempi voisi luulla, että oma Mensa -testisi meni aika v*tuiks ;)

Välimerkkien opettelun lisäksi...

Uusin taas kerran ajokorttini, jonka saamiseen tarvittiin ns. laajenettu lääkärintarkastus. Läpäistyäni tohtorin palikkatestin kysin lääkäriltä, kannattaisiko nyt hakea mensan jäsenyyttä? Lääkärin mukaan mensan jäsenyyttä voi kyllä hakea, mutta siihen en osaa vastata, että kannattaako se, sanoi tohtori.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Aksiooma - 14.02.2018, 18:04:22
useissa testeissä ja käytännössä on havaittu että afrikkalaisista / afrikkalaistaustaisista suuri osa elää vain nykyhetkessä eikä välitä tulevaisuudesta.

Kolmasulottuvuus.fi
Jakso 176: Pimeää auringon alla

https://areena.yle.fi/1-1660626

Ei pysty katsomaan. Hermo ei pidä. Selasin sieltä täältä. Kaksi Etuoikeutettua Valkoista Miestä meni Afrikkaan asentamaan aurinkopaneelit neekereille, jotka ihmettelivat sekä aurinkopaneelia, että valkoisia miehiä.

Lopulta Etuoikeutetut Valkoiset Miehet lensivät Etuoikeutettujen Valkoisten Miesten suunnittelemalla ja rakentamalla lentokoneella takaisin Monikulttuuriseen Eurooppaan.

Miten monta tuhatta vuotta Etuoikeutettu Valkoinen Mies kuvittelee tekevänsä Afrikan paremmaksi menemällä Afrikkaan ja tekemään kaikki neekereille valmiiksi.

Ei heitä kiinnosta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 14.02.2018, 18:16:25
Nähtävissä olevassa, homman keskustelujen kannalta relevantissa tulevaisuudessa älykkyysosamäärä-argumenteilla ja pohdinnoilla ei voida saavuttaa mitään myönteistä.

Itseäni kiinnostaa tietää miksi ja miten maailma ja ihmiset toimivat. Älykkyyden erot ym. erot keskimäärin erirotujen kesken antaa tähän parhaan selityksen, joka vaikka voidaan tulkita myös rasistiseksi, niin on kuitenkin totta. Uskon, että älykäs, mutta kiivaskin vasemmistolainen voidaan saada faktoilla ymmärtämään ettei sosiaalinen epätasa-arvo aiheuta ongelmia, ellei sitten laske biologiaa samaan ryppääseen. Jos suostuu ymmärtämään mitkä seikat vaikuttavat pohjimmiltaan taustalla, niin silloin ei tarvetta väittää kaikkea epätasa-arvoa johtuvan rasismista ym. valkoisen miehen toimista johtuvaksi. Myös silloin voidaan miettiä, että mitä ja miten asiaa voidaan konkreettisesti vaikuttaa.

Uskon, että tämä ajatus on myös Stefan Molyneuxilla taustalla, koska hän hyötyisi suuresti jos jättäisi rotu ja älykkyys keskustelut kokonaan väliin. Stefan on kuitenkin periaatteen mies, eikä pysty mitenkään sivuuttamaan tätä biologista faktaa ja sen merkitystä kaiken keskustelun pohjalla mikä käsittelee maahanmuuttoa, rotuja, rikollisuutta ja sosiaalista epätasa-arvoa. Sitten kun faktat hyväksytään laajasti voimme miettiä puhtaalta pöydältä, että mitä nyt tehdään. Afrikkalaisia kuitenkin tulee olemaan enenevissä määrin myös lännessä tulevaisuudessa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bordercollide - 14.02.2018, 18:54:44
useissa testeissä ja käytännössä on havaittu että afrikkalaisista / afrikkalaistaustaisista suuri osa elää vain nykyhetkessä eikä välitä tulevaisuudesta.

Kolmasulottuvuus.fi
Jakso 176: Pimeää auringon alla

https://areena.yle.fi/1-1660626

Ei pysty katsomaan. Hermo ei pidä. Selasin sieltä täältä. Kaksi Etuoikeutettua Valkoista Miestä meni Afrikkaan asentamaan aurinkopaneelit neekereille, jotka ihmettelivat sekä aurinkopaneelia, että valkoisia miehiä.

Lopulta Etuoikeutetut Valkoiset Miehet lensivät Etuoikeutettujen Valkoisten Miesten suunnittelemalla ja rakentamalla lentokoneella takaisin Monikulttuuriseen Eurooppaan.

Miten monta tuhatta vuotta Etuoikeutettu Valkoinen Mies kuvittelee tekevänsä Afrikan paremmaksi menemällä Afrikkaan ja tekemään kaikki neekereille valmiiksi.

Ei heitä kiinnosta.

No tämä on oikein perusteltu kysymys (neekeri- sanaa lukuunottamatta koska itse en sitä käytä koska sen on ilmoitettu olevan loukkaava).

Minulle tuleekin usein mieleen brittiläisen sketsisarjan Little Britainin Andy- sketsi kun jaksan ihmetellä tätä valkoisen rodun edustajien pakkomielteistä taipumusta puuttua toisten asioihin. Andyn ja hänen yli- innokkaan henkilökohtaisen avustajansa välinen dynamiikka muistuttaa erehdyttävästi länsimaisen valkoisen rodun ja kehitysmaiden välistä suhdetta. Andy joka edustaa vertauksessa kehitysmaata ei kehity siksi koska siinä vieressä on tämä yli- innokas läheisriippuvainen avustaja joka tekee kaiken Andyn puolesta koska avustaja itse saa auttamistyöstään itselleen niin kauheasti emotionaalista mielihyvää. Andyn parhaasta viis, pääasia että avustaja pääsee olemaan itsetyytyväinen. Andyn koko oma potentiaali jää käyttämättä koska hänen ei tarvitse potentiaaliaan käyttää. En siis väitä että kyseiset persoonallisuudet muistuttaisivat minkään ryhmän edustajaa, vaan tarkoitan tuota dynamiikkaa joka tuossa suhteessa vallitsee.  :roll:

https://www.youtube.com/watch?v=eMyTs6H2__4

Tällaista Andyn henkilökohtaisen avustajan yli- innokasta pakkomielteistä toisten hyysäämis- ominaisuutta ei vaikuta olevan muilla roduilla. Emme näe aasialaisten puuttuvan koko ajan afrikan maiden asioihin. Emme koe itse miten jotkut inuiitit änkeävät meille kertomaan miten meidän tulee elää. Valkoisella rodulla vaikuttaisi olevan joku erityinen hyysäysgeeni jota muilla ei ole.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Pöllämystynyt - 15.02.2018, 16:54:25
Nähtävissä olevassa, homman keskustelujen kannalta relevantissa tulevaisuudessa älykkyysosamäärä-argumenteilla ja pohdinnoilla ei voida saavuttaa mitään myönteistä.
Uskon, että älykäs, mutta kiivaskin vasemmistolainen voidaan saada faktoilla ymmärtämään ettei sosiaalinen epätasa-arvo aiheuta ongelmia, ellei sitten laske biologiaa samaan ryppääseen.(...)

Uskon, että tämä ajatus on myös Stefan Molyneuxilla taustalla, koska hän hyötyisi suuresti jos jättäisi rotu ja älykkyys keskustelut kokonaan väliin. (...)
Sinulla on erittäin luja usko näiden ns. "vasemmistolaisten" (tarkoittanet ilmeisesti väestönvaihtajia) piilojärkevyyteen, joka kyllä tulee esiin, kun vain tarpeeksi esitelmöi. Mistä ihmeestä olet saanut tällaisen uskon mokuttajiin? Onko sinulla minkäänlaista näyttöä vaikkapa viime vuosikymmenten ajalta tukemaan tätä uskoasi? Vai onko kyse sittenkin vain siitä, että haluat niin äärimmäisen paljon argumenttiesi voittokulkua, että sivuutat todellisuuden sille asettamat rajoitteet?

Kyllähän minäkin uskon ihmisiin, ja pidän selvänä ja julistan riemulla, että ihmisyys voittaa lopulta mokutuksen, mutta en minäkään sentään elättele minkäänlaisia kuvitelmia, että se voisi tapahtua tällä tavalla, esitelmöimällä tarpeeksi paljon geneettisistä älykkyyseroista. Päin vastoin, pidän selvänä ja todistettuna, että tällaisilla puheenaiheilla on aiheutettu, ja voidaan jatkossakin aiheuttaa vakavaa tuhoa maahanmuuttomaltillisuuden asialle. Suurimmalla osalla ihmisistä nousevat defenssit pystyyn tällaisista puheista, joka tarkoittaa, että tämän puheenaiheen esiin vetämällä näiden ihmisten vakuuttaminen maltillisemman maahanmuuttopolitiikan puolesta vaikeutuu lähes mahdottomaksi. Voit älykkyyseroihin vedoten karkottaa herkempiä maahanmuuttomaltillisiakin mokuttajiksi, jos oikein yrität. Tällaisten puheenaiheiden ja argumenttien vaikutus on sen verran selvä ja yleisessä tiedossa, että sinun pitäisi kantaa esiin vahvat todisteet, jos väität toista. Pelkkä usko ei todellakaan riitä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 15.03.2018, 00:21:25
Yhdysvaltojen teoreettisista fyysikoista 2% on mustaihoisia ja joukkoon mahtuu todennäköisesti aika monta mulattia. Mustien naisten osuus on 0.7% kaikista teoreettisista fyysikoista. Mustia on Yhdysvaltojen väestöstä 12%. Todennäköisesti teoreettiseksi fyysikoksi pääseminen vaatii hyvää älykkyyttä, mutta heissäkin on todennäköisesti skaalaa alhaalta huippuihin.

Yksikään mustaihoinen ei ole voittanut taloustieteen (yhden kerran) lisäksi tieteen alalta Nobelin palkintoa, joka on myönnetty 15 mustaihoiselle. Niistä 11 kpl on rauhan palkintoja, 3 kirjallisuudesta ja tuo sanomani yksi taloustieteestä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Farnesius - 15.03.2018, 16:43:57
Miksi rotujen välisillä eroilla on väliä?

Lainaus
Jos meidän pitää uskoa, että kaikki rodut ovat yhtä lahjakkaita ja kovia tekemään työtä, niin silloin mustien ja latinoiden epäonnistuminen elämässä ei voi olla niiden omaa syytä. Se voi olla vain valkoisten ihmisten syytä. Joten aina, kun ei-valkoinen ihminen käyttää huumeita, on sosiaalitukien varassa tai tekee rikoksen, se on hiljainen syytös ”rasistisia” valkoisia vastaan, sekä menneisyydessä että nykyisyydessä. Se ei mitenkään voi olla toisin, jos kaikki rodut omaavat saman luontaisen potentiaalin... jos tunnustettaisiin se, että synnynnäiset rajoitteet eikä valkoisten ”rasismi” olisi syynä mustien epäonnistumiselle, nuoret valkoiset eivät joutuisi kantamaan perittyä syyllisyyden taakkaa.
- William Robertson Boggs

https://www.amren.com/news/2010/08/racial_differen_1/

Juuri tällainen harhakuvitelmiin perustuva egalitaristinen ajattelu johtaa kaikkiin positiivisen syrjinnän ohjelmiin, käytäntöihin ja toimenpiteisiin, ja ne ovat yksinkertaisesti syrjintää valkoista väestöä kohtaan. Se mitä oletetusti sorretulle vähemmistölle annetaan, on pois valkoiselta valtaväestöltä.

Vielä laajemmat seuraukset sillä on, kun sitä sovelletaan maahanmuuttopolitiikkaan. Massamaahanmuutto maista, joissa on paljon matalampi keskimääräinen ÄO kuin länsimaissa, johtaa juuri samanlaisiin ongelmiin, joita Amerikassa on, ja laskee tietenkin kansakunnan keskimääräistä ÄO:ta. Maan ÄO myös korreloi tutkimuksien mukaan vahvasti mm. sen taloudellisen menestyksen kanssa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations

On myös esitetty arvio, että jos maan keskimääräinen ÄO on alle 90, siellä ei pystytä ylläpitämään pysyvästi demokratiaa. Joka tapauksessa ihan terve järki jo sanoo, että kansakunnan keskimääräisellä ÄO:lla on valtava merkitys sen menestyksen ja kehityksen kannalta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: hamppari - 16.03.2018, 16:25:04
Lainaus
blaa, blaa, blaa... tällaisiin testeihin pohjautuva älykkyystutkimus ei ole tieteellisesti validi...blaa, blaa, blaa

Voisiko tätä verrata vaikka siihen, että kun painat tiiliskiven nenääsi vasten ja lasket irki, niin tekee kipeää varpaissa. Vaikka kukaan ei ole saanut purkitettua gravitaatio aaltoja/säteilyjä tai mitä se onkin. En tiedä. Mutta jos kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin mittarit näyttävät, että äo-testit korreloivat täydellisesti reaalimaailmaan kanssa, niin mitä todisteita vielä tarvitaan.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: hamppari - 16.03.2018, 16:33:56
Niin, ja jos Vartiainen muuttaisi takaisin Ruotsiin, niin se nostaisi molempien maiden keskimääräistä älykkyyttä. Todistettu sekä implisiittisesti että eksplisiittisesti.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Konservatiivinen - 16.03.2018, 17:11:13
Miksi rotujen välisillä eroilla on väliä?

Lainaus
Jos meidän pitää uskoa, että kaikki rodut ovat yhtä lahjakkaita ja kovia tekemään työtä, niin silloin mustien ja latinoiden epäonnistuminen elämässä ei voi olla niiden omaa syytä. Se voi olla vain valkoisten ihmisten syytä. Joten aina, kun ei-valkoinen ihminen käyttää huumeita, on sosiaalitukien varassa tai tekee rikoksen, se on hiljainen syytös ”rasistisia” valkoisia vastaan, sekä menneisyydessä että nykyisyydessä. Se ei mitenkään voi olla toisin, jos kaikki rodut omaavat saman luontaisen potentiaalin... jos tunnustettaisiin se, että synnynnäiset rajoitteet eikä valkoisten ”rasismi” olisi syynä mustien epäonnistumiselle, nuoret valkoiset eivät joutuisi kantamaan perittyä syyllisyyden taakkaa.
- William Robertson Boggs

https://www.amren.com/news/2010/08/racial_differen_1/

Juuri tällainen harhakuvitelmiin perustuva egalitaristinen ajattelu johtaa kaikkiin positiivisen syrjinnän ohjelmiin, käytäntöihin ja toimenpiteisiin, ja ne ovat yksinkertaisesti syrjintää valkoista väestöä kohtaan. Se mitä oletetusti sorretulle vähemmistölle annetaan, on pois valkoiselta valtaväestöltä.

Vielä laajemmat seuraukset sillä on, kun sitä sovelletaan maahanmuuttopolitiikkaan. Massamaahanmuutto maista, joissa on paljon matalampi keskimääräinen ÄO kuin länsimaissa, johtaa juuri samanlaisiin ongelmiin, joita Amerikassa on, ja laskee tietenkin kansakunnan keskimääräistä ÄO:ta. Maan ÄO myös korreloi tutkimuksien mukaan vahvasti mm. sen taloudellisen menestyksen kanssa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations

On myös esitetty arvio, että jos maan keskimääräinen ÄO on alle 90, siellä ei pystytä ylläpitämään pysyvästi demokratiaa. Joka tapauksessa ihan terve järki jo sanoo, että kansakunnan keskimääräisellä ÄO:lla on valtava merkitys sen menestyksen ja kehityksen kannalta.

Näinhän se on. Valitettavasti yhteiskunnan kehittyessä, kun tultiin tulokseen että Poliittinen Korrektius on hyve, aito korrektius lopulta unohtoi. Onhan se nyt totta ja järkevää että vaikka keskimääräiset älykkyysosamääräerot ovat olemassa, niin ei aleta vittuilemaan satunnaisille toisen rodun ihmiselle että "haa haa, rotusi ÄÖ on alhainen!" Elikkä sitä vanhan kunnon rasismia joka kärjistää tilanteen muutenkin väärin. (Keskimääräinen ÄÖ nimenomaan ei tarkoita ettei ole olemassa ketään joka olisi tästä ryhmästä keskiarvoa fiksumpi)

Mutta. Yhteiskunta nimenomaan riippuu siitä suuresta massasta joka on "keskinkertaista," jos kansan ÄÖ on korkea niin aivan varmasti näkyy ja aina näkyykin yhteiskunnassa. Ja päinvastoin sama pätee myös. Ja tietysti pätee, jos kansa on vaikka keskimääräisesti lyhytkasvuinen niin kuin Japanin kansa, niin siellä on paljon lyhyitä ihmisiä, ja ei ainakaan hyllyt ole kaupoissa korkealla. Eli joka ikinen japanilainen lyhyt vai? Ei, mutta moni on ja se nyt vaan on totuus. Ja ÄÖ on paljon merkittävämpi juttu yhteiskunnassa kuin pituuskasvu.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Pöllämystynyt - 16.03.2018, 17:27:02
Voisitko vastata, starsailor? Perustelit näiden aiheiden ottamista esille politiikassa ja julkisessa keskustelussa sillä, että "Uskon, että älykäs, mutta kiivaskin vasemmistolainen voidaan saada faktoilla ymmärtämään" (rotujen älykkyyserot). Mihin perustat tämän uskosi "kiivaiden vasemmistolaisten" (tarkoitat mokuttajia) vastaanottavaisuuteen, joka tulee lopulta esiin, kun tarpeeksi selostat rotujen älykkyyseroista? Eikö tämä ole vastoin kaikkea, mitä mokuttajista tiedämme? Eivätkö ne vain kaivaudu entistäkin syvemmälle poteroihinsa, jos niiden käsityksiä kyseenalaistaa? Onko sinulla tietoa yhdestäkään mokuttajasta, joka olisi saatu tällä tavalla järkiinsä, puhumattakaan, että tämä olisi yleinen kuvio, joka oikeuttaisi näistä asioista saarnaamisen? Sen puoleen, kääntyykö ylipäätään kukaan koskaan asenteilleen täysin vastakkaiseen mielipiteeseen, kun hänet suoraan väittelyssä haastetaan - riippumatta siitä, miten pitkään tätä yritetään?

Tämä on hyvinkin olennaista koko ketjun kannalta, koska tämä "kiivaiden vasemmistolaisten" ihmeellinen vastaanottavaisuus on perusteesi sille, miksi näistä asioista saarnaaminen ei olekaan haitallista.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 16.03.2018, 17:49:07


Tämä ei totisesti ole mitään tieteelliseen aivotutkimukseen verrattavaa oikeasti tieteellistä tutkimusta.


Sitä tuo sepustuksesi ei todellakaan ollut. Minulle ainakin kävi hyvin selväksi, että

1. et tunne tieteellisen tutkimuksen tekemistä, sen alkeitakaan.
2. kun et tunne, ahdistut ja alat rääkyä ääneen oikeaa ja väärää oikein alleviivaten tietämättömyyttäsi.

Katsopa poika, mistä Harvardin Brain Science Center koostuu, mistä tulevat sen tutkijat?

https://brain.harvard.edu/center-brain-science

Avainsana on Interdisciplinary. Et ehkä ole kuullut siitä vielä?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jack - 16.03.2018, 18:29:11
Mutta. Yhteiskunta nimenomaan riippuu siitä suuresta massasta joka on "keskinkertaista," jos kansan ÄÖ on korkea niin aivan varmasti näkyy ja aina näkyykin yhteiskunnassa. Ja päinvastoin sama pätee myös.

Se, kuinka menestynyt yhteiskunta on tieteellisesti, teknisesti ja taloudellisesti, on yhteydessä kansalaisten keskimääräiseen älykkyystasoon siten, että mitä korkeampi keskimääräinen älykkyystaso on, sitä pidemmälle Gaussin käyrän oikea laita ulottuu. Kun käyrä ulottuu pitkälle, sen ääripäästä riittää ihmisiä tieteen ja tekniikan ja talouden äärimmäiselle huipulle yhteiskunnan kehitystä vetämään. Ääripään tuntumassa on sitäkin enemmän lahjakkaita ja päteviä ihmisiä, joita tieteessä ja tekniikassa ja taloudessa tarvitaan. Ja käyrän keskivaiheelta saadaan osaavaa työvoimaa yksinkertaisempiin mutta kuitenkin vaativiin tehtäviin.

Jos älykkyyttä kuvaavan Gaussin käyrän keskipiste ei ole sadan pisteen kohdalla niin kuin Euroopan valtioilla vaan jossakin 80 pisteen kohdalla, käyrän oikea laita on hyvin ohut ja kapea siltä alueelta, mistä huipputiedemiehiä ja keksijöitä tulee. Ja se on melko ohut vielä siitäkin, mistä hieman alemman tason tiedemiehet ja osaajat tulevat. Kansan suurten massojen tiedot ja taidot ovatkin jo aika vaatimattomat mihinkään vaikeampiin tehtäviin.

Keskimääräiseltä älykkyysosamäärältään 80 pisteen yhteiskunta ei pysty nousemaan samalle tasolle kuin sadan pisteen yhteiskunta, koska kansakunnan älyllinen huippu on niin pieni, ettei se pysty vetämään massoja perässään. Harvat huippuihmiset lähtevät ulkomaille tai jäävät kotimaahan ja huolehtivat siitä, että omat ja sukulaisten taskut täyttyvät. Joillakin näistä ihmisistä voi olla alunperin vilpitön halu nostaa oma maansa kehittyneempien maiden tasolle, mutta kun tehtävä osoittautuu toivottomaksi, oma etu lopulta voittaa ja itsenäisyystaistelijat muuttuvat korruptoituneiksi nepotisteiksi.

Professori J. P. Roos on ilmaissut asian seuraavasti:

“Yksilöistä lasketun keskiarvon merkitys yhteisölle on seuraava: jo viiden pisteen keskiarvoero merkitsee että huippuälykkäitä on korkeamman keskiarvon ryhmässä dramaattisesti enemmän. Kaikki puhe huippuyliopistoista, huippututkimuksesta jne on olennaisesti puhetta valikoitujen huippuälykkäiden ihmisten muodostamista ryhmistä, jotka tuottavat merkittävää tietoa.”

Kun eurooppalaisen yhteiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä alkaa laskea maahanmuuton ja väestön sekoittumisen ansiosta, yhteiskunta säilyttää korkean taloudellisen asemansa vielä pitkään, koska kehittyneet rakenteet ovat jo olemassa, ja huipputehtäviin riittää sentään vielä väkeä. Jos maahanmuuttajaväestö ja kantaväestö pysyvät erillään, johtotehtäviin valikoitunut kantaväestö pystyy pitämään elintasoa yllä pitkään. Valtion sisällä asuu tuolloin tavallaan kaksi kansaa. Paremmin toimeentuleva yläluokka on vauras ja asuu mukavasti omilla asuinalueillaan. Heikommin menestyvät muodostavat “alaluokan”, joka asuu omilla alueillaan, joista saattaa tulla slummeja. Alempi luokka tekee töitä ylemmälle luokalle tai elää ylemmän luokan maksamien tukien varassa tai saa elantonsa rikollisuudesta.

Tuollainen on tilanne, jos kantaväestö säilyy etnisesti kantaväestönä ja myöhemmin tullut väestö säilyy etnisesti sellaisena, mikä se on ollut tullessaan. Jonkin verran sekoittumista tietysti voi tapahtua.

Jos kuitenkin käy niin, että alemman älykkyysosamäärän maasta tulevat sekoittuvat kantaväestön kanssa, vastaanottajamaan keskimääräinen älykkyysosamäärä alkaa seuraavissa sukupolvissa vähitellen laskea - jos väite, että älykkyys on perinnöllistä, pitää paikkansa - millä tulee olemaan merkitystä koko yhteiskunnan kehittymisen kannalta. Vastaanottajamaa taantuu vähitellen sille tasolle, millä muutkin saman keskimääräisen älykkyysosamäärän omaavat maat ovat.

Pelkäänpä, että noin on käymässä Euroopalle. Tulevaisuudessa Kiina - mikäli se pitää maahanmuuttopolitiikkansa tiukkana - hallitsee maailmaa ylivertaisen älykkyystasonsa ansiosta.

Seuraavassa kuvassa näkyy käytännön esimerkki siitä, miten etninen tausta ja korkean tason tiede ja tekniikka liittyvät toisiinsa. Kuvassa on ameriḱkalaisen Cassini -luotaimen tiimi. Lähes sadan ihmisen joukossa on ainoastaan yksi mustaihoinen (kuvan vasemmassa laidassa), vaikka heitä on Yhdysvaltojen asukkaista yli 13 prosenttia. Toinen mustaihoinen on julisteessa näkyvä poika. Saman tyyppinen etninen jakauuma näkyy myös muiden avaruusohjelmien henkilöstöissä.

https://saturn.jpl.nasa.gov/system/resources/detail_files/5481_IMG004481.jpg

Maailman maita vertailtaessa etnisen taustan ja tekniikan tason yhteyden huomaa myös selvästi. Taiwanissa suunnitellaan ja valmistetaan tietokoneita ja muuta huippuelektroniikkaa. Samalla leveysasteella olevassa Haitissa ei niinkään. 
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 16.03.2018, 18:51:25
Voisitko vastata, starsailor? Perustelit näiden aiheiden ottamista esille politiikassa ja julkisessa keskustelussa sillä, että "Uskon, että älykäs, mutta kiivaskin vasemmistolainen voidaan saada faktoilla ymmärtämään" (rotujen älykkyyserot). Mihin perustat tämän uskosi "kiivaiden vasemmistolaisten" (tarkoitat mokuttajia) vastaanottavaisuuteen, joka tulee lopulta esiin, kun tarpeeksi selostat rotujen älykkyyseroista?

Tämä on hyvinkin olennaista koko ketjun kannalta, koska tämä "kiivaiden vasemmistolaisten" ihmeellinen vastaanottavaisuus on perusteesi sille, miksi näistä asioista saarnaaminen ei olekaan haitallista.

Voin olla väärässä ettei kiivaita vasemmistolaisia saa käännytettyä, mutta uskon, että tavalliset vasemmistolaiset, joila on voimakas sosiaalisen epätasa-arvon tunne ja "valkoisen rodun pahuus" päällä voidaan saada käännytettyä. Tämä onnistuu parhaiten jos pääsee kasvotusten keskustelemaan asioista. Kyllähän Jared Taylor on sanonut itsekin olleensa vasemmisto-liberaali, jolla oli juuri tuollaisia luuloja, mutta Afrikassa matkustelu muutti hänen näkökantansa. Perustan uskoni siihen, että he ovat yhtä älykkäitä kuin minä (tai ainakin riittävän älykkäitä :) ), mutta heiltä puuttuu tietoa.

Jos joka tuutista toitetaan no rasismus ja kaikki samalaisia -virttä, niin eihän silloin mustien naamojen päätymiselle vankilaan ja huonoihin koulumenestyksiin voi olla kuin alistava ja rasistinen valkoinen -selitys pätevä. Jos pystyy tähän kertomaan miten ilmiö ei ole vain Yhdysvalloissa ja miten sielläkin on käytetty rahaa asian korjaamiseen satoja miljoonia ja miten mustilla on enemmän opettajia koulussa kuin valkoisilla ja miten lopputulos on ollut 0, niin on pakko, että vasemmistolaisen päässä herää epäilys.

Netissä harvemmin tulee käytettyä sympaattista tapaa tai sellaista jossa pyrkii ymmärtämään mistä toinen on saanut käsityksensä, mutta eteenkin kasvotusten sitä kannattaa käyttää:

"Minä ymmärrän, että sinä ajattelet näistä asioista näin ja tiedätkö mitä? Minäkin ajattelin joskus, koska onhan se paras ja oikein tapa ajatella tästä asiasta, mutta mitä jos todellisuus ei olekkaan tällainen. Minä olen sinua 10cm lyhyempi ja joku toinen on sinua pidempi. Minä olen hyvä matematiikassa ja sinä musiikissa. Meillä on kaikilla eroja, joten miksi populaatioilla ei olisi jonkun toisen ominaisuuden johdosta merkittäviä eroja (100m juoksukilpailu ei ole valkoisen miehen laji)? Kyse ei ole siitä, että toinen ryhmä on toista parempi, vaan siinä että tunnustaa erot. Vasta silloin voimme miettiä mitä ja miten voimme puuttua epätasa-arvoon joita on ihmisten välillä."

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: vastarannan kiiski - 16.03.2018, 19:44:13
Laitetaan nyt vielä tännekin, uudestaan... vähän perspektiiviä, mitä tarkoittaa esimerkiksi keskimääräinen väestön ÄO 90.
Se tarkoittaa suomalaisten tasoa noin vuonna 1968.

Länsimaissa älykkyysosamäärän on todettu nousseen noin 3 pistettä per 10 vuotta, viimeisten ainakin 80 vuoden ajan (jossain näin USAn tuloksia vuodesta 1932 alkaen).
Tämän takia ÄO-testit on kalibroitu uudestaan 10-25 vuoden välein.
"IQ tests are updated periodically. For example, the Wechsler Intelligence Scale for Children (WISC), originally developed in 1949, was updated in 1974, in 1991, 2003 and again in 2014"

Nousu on näkynyt kaikissa testeissä, kaiken ikäisillä, kaikissa älykkyysluokissa, ja kaikissa teollistuneissa maissa.

Jos oletetaan että Suomessa nyt keskimääräinen ÄO on 105, silloin suomalaisten ÄO on nykyisellä asteikolla ollut alle 90 noin 50 vuotta sitten, eli noin vuonna 1968 (tästä voi jo olla jotain dataakin olemassa?).

Jos mennään taaksepäin Suomen itsenäisyyteen taakka toiset 50 vuotta, Suomen itsenäistymiseen 1918, silloin suomalaisten keskimääräinen ÄO lienee ollut noin 75-80 tasolla (jos nousu on ollut sieltä saakka lineaarista, kuten se on myöhemmin ollut)

Ilmankos silloin olikin Suomessa vähän turhaa rettelöintiä  :D

Wikipedia, Flynn effect
"The average rate of increase seems to be about three IQ points per decade in the United States, as scaled by the Wechsler tests. The increasing test performance over time appears on every major test, in every age range, at every ability level, and in every modern industrialized country, although not necessarily at the same rate as in the United States. The increase was continuous and roughly linear from the earliest days of testing to the late 1990s.[7][better source needed] Though the effect is most associated with IQ increases, a similar effect has been found with increases in attention and of semantic and episodic memory.[3]"

https://en.wikipedia.org/wiki/Flynn_effect

Jos kaikissa teollistuneissa maissa ÄO on noussut keskimäärin luokkaa 25-30 pistettä sadassa vuodessa, eihän se voi johtua geeneistä.
Vuoden 2000 jälkeen nousu ei tunnu enää jatkuneen.

Voisiko jossain maassa jonka kehitys on nyt suunnilleen 100 vuotta Suomesta jäljessä (ravinto, koulutus, terveydenhuolto), ja ÄO keskimäärin 75-80, tapahtua sama kehitys?
Jos ei, niin miksi ei?

Edit:
ja vielä (juuri itse keksitty) pseudotieteellinen tutkimus suomalaisten tiedenobeleista:

Ragnar Granit (syntynyt Suomessa)
A.I Virtanen
Bengt Holmström

Ruotsinkielisiä nimiä noissa 2/3 = 67%, suomenkielisiä 1/3 = 33%.
Ruotsinkielisiä ollut väestöstä tuona aikana keskimäärin oletetaan 10%.

Älykkyyden suhdeluvut

ruotsinkieliset = 67% / 10% = 6.66
suomenkieliset = 33% / 90% = 0.37

ruotsinkieliset ovat 6.66 / 0.37 = 18 kertaa älykkäämpiä kuin suomenkieliset, m.o.t.

Samassa maassa kun on asuttu ja samanlaisia perunoita syöty, ei voi muusta johtua kuin geeneistä.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 16.03.2018, 20:54:49
Nyt tulee pitkä vastaus ja heti aluksi muutama pointti:

1. Flynn ei itsekään väitä etteikö älykkyys olisi geneettistä. Flynn tosin on aktiivinen vasemmistolainen poliitikko, joten hänen puheensa älykkyydestä pitää myös ottaa siltä pohjalta, että mitä äänestäjäkunta odottaa, mutta hän on sanonut monasti että pitää älykkyyttä geneettisenä ominaisuutena. Se vain on kasvanut n. 2000-luvun alkuun länsimaissa.

2. Älykkyyteen vaikuttaa todennäköisesti useampi kymmenen, jopa enemmän geenejä, eikä tarkkaan edes tiedetä mitä se on. Älykkyystestit mittaavat jotain, jolla on vahva korrelaatio koulumenestyksen ja rikollisuuden kanssa. Vaikuttaa siis selvältä, että älykkäät menestyvät hyvin opinnoissa ja tyhmät tekevät enemmän rikoksia.

3. Euroopasta oli tapaus, jossa virkamies oli mennyt lääkäriin ongelmien vuoksi ja hänen päänsä oli kuvattu, jossa huomattiin, että valtaosa aivoista oli tuhoutunut vesipää-sairauden johdosta, jossa kudosnestettä alkaa valumaan aivoihin tuhoten aivokudosta. Miehen mitattu älykkyys oli aika alhainen (muistaakseni 70), mutta hän pystyi toimimaan hyvin työtehtävässään virkamiehenä :)

Älykkyystestejä on siis skaalattu jatkuvasti, jossa 100 on länsimaissa keskitaso. Jos meidän äo on ollut nykymittapuulla 1965, vaikka 89, niin silloin se oli sata ja silloisella testillä Afrikassa se on ollut 70. Joka olisi nykyisellä testillä vielä alempi.

Mustien Amerikkalaisten geeneistä n. 20% on Eurooppalaislähtöistä ja heillä on todettu äo:n olevan nykyisin n. 85. Se oli alempi vielä 60-70 luvuilla, mutta on sittemmin noussut, mutta ei enää tuosta ylemmäs. Tämä tarkoittaa, että n. joka kuudes musta on Eurooppalaisella keskitasolla. Samalla heistä puolet ovat alhaisella tasolla ja tämä on se ongelma. Ei se, joka on lähellä tai yli meidän keskitason. Yhdysvaltojen etelässä on joku tummempi populaatio, jolla on vain n. 6% valkoista geeniperimää ja heidän äo on 81.

Koska älykkyys on vähintään 50% geneettistä, niin mustien älykkyys ei voi kokonaisuutena koskaan saavuttaa valkoisten älykkyyttä ellei heitä kohtaisi voimakas evoluution karsinta, jossa vain älykkäimmät jäisivät eloon. Jotkut pitävät totena, että Eurooppaan tulleita populaatioita on juuri kohdannut tällainen paine ja ne jotka ovat pystyneet varastoimaan ruokaa ja toimimaan tehokkaammin yhteistyössä, ovat jääneet eloon. Siis älykkäimmät niistä silloisista tyhmistä ihmisistä.

https://analyseeconomique.wordpress.com/2011/05/16/race-differences-in-intelligence-an-evolutionary-analysis-richard-lynn/

Ruotsinsuomalaisilla ja -kielisillä on ollut yliedustus vielä 1950-luvun puoliväliin yliopistomaailmassa, joten heidän suurempi osuutensa Nobelin saajista johtuu siitä. Ja koska niitä on maahan saatu vasta kolme, niin tilastollisen vääristymän mahdollisuus on suuri. Kyllähän se yksi Suomalainen tähtitieteilijä oli Einsteinin kanssa samoilla jäljillä ja oli pienestä kiinni ettei merkittävin löydös yleinen suhteellisuusteoria olisi laitettu Suomalaisen nimiin.

Ruotsalaiset todennäköisesti ovat vähän Suomalaisia edellä älykkyydessä, koska heidän geenistönsä on enemmän Eurooppalainen kuin meillä, jossa siihen mahtuu enemmän alkuperäiskansojen Lappilaista ja slaavilaista perimää. Jälkimmäisissä on vähän alempi älykkyys kuin eurooppalaisessa perimässä. Lisäksi tunnetusti ravinto ja koulutus ratkaisee. Eteenkin huono ravinto on ollut todellisuutta vielä pitkälle 1900-luvun puoliväliin. Älykkyys on potentiaalia, jonka voi realisoida jos asiat ovat kunnossa, mutta genetiikka laittaa rajat siihen miten älykäs ihmiset voi tulla. Tästä kertoo adoptiotutkimus kiistattomasti, jossa mustia lapsia on adoptoitu valkoisiin perheisiin ja heidän äo korreloi paremmin biologisia vanhempia kuin adoptioperheen ja aikuisiällä korrelaatiosta tulee vielä voimakkaampi. Biologia siis näyttää toimivat tehokkaasti (joidenkin mielestä aikuisiän äo:stä 100% johtuu geeneistä) aikuisilla. Ihminen on valtaosan elämästään aikuinen ja toimii sillä mitä on annettu.

Ehkä tässä yhteydessä älykkyyttä mielenkiintoisempi on kysymys käytöksestä, koska kuten yllä kirjoitin, niin rikollisuuden ja tyhmyyden yhtälö on selviö. Jos kuitenkin otetaan joukko 85 valkoisia ja 85 mustia, niin jälkimmäisellä on edelleen kolminkertainen yliedustus rikollisessa käytöksessä. On siis muitakin biologisia syistä käytökselle kuin äly tai sen puute. Mustilla miehillä on korkeammat mieshormonitasot ja mielenterveysongelmat ovat yleisimpiä eteenkin antisosiaalinen käytös, joka voi vaikuttaa elämänkulkuun jo lapsuudesta lähtien. Mitä näille asioille voi tehdä? Ei mitään ja tämä tiedetään erittäin hyvin. Voimme antaa parhaan mahdollisen ravinnon, rokotukset ja yrittää kouluttaa, mutta testo salpaajia tuskin enää ruvetaan jakamaan, tai mielialalääkkeitä heti lapsuudesta?



Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jari Leino - 16.03.2018, 20:57:24
Voisiko jossain maassa jonka kehitys on nyt suunnilleen 100 vuotta Suomesta jäljessä (ravinto, koulutus, terveydenhuolto), ja ÄO keskimäärin 75-80, tapahtua sama kehitys?

Voi tapahtua. Jääkäämme ihan rauhallisesti odottamaan.

Mutta vaikka tuo nousu tapahtuisi esim. seuraavien 100 vuoden kuluessa, se ei silti ole mikään peruste raahata sitä porukkaa tänne.

Ei edes sen nousun jälkeen. Päinvastoin: ÄO:n kohottua he pystyvät varmasti entistäkin paremmin tekemään omasta maastaan Wakandan ja elämään siellä onnellisina.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: IDA - 16.03.2018, 21:57:41
Edelleenkin tuo älykkyysosamäärä taitaa korreloida vain sen kanssa miten työläinen pärjää modernissa, länsimaisessa yhteiskunnassa. Ei kaikkien yhteiskuntien ole pakko olla länsimaisia. Ei Kiinakaan ole ja hyvin menee. Tosin siellä ÄO taitaa olla keskimääräisesti länsimaita korkeammalla.

Joka tapauksessa hyvä elämä on madollista kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Ehkä se, että ei tarvitse törmätä postmodernismin klassikoihin jopa vähentää stressiä ja tekee elämästä mukavampaa. Kuka ties.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 16.03.2018, 22:27:55
Silti, jos miettii evoluutiota ja puheen kehittymistä, niin todennäköisesti älykkyys on kasvanut samalla kun sanavarasto ja puheesta tullut monimutkaisempaa. Ne yksilöt, jotka ovat puhuneet ja kommunikoineet paremmin ovat saaneet jotain hyötyä ehkä metsästys kimpassa on ollut helpompaa kun voi suunnitella ja kertoa muille mitä odottaa heiltä. Älykkyys ei siis missään yhteiskunnassa ole huono juttu, vaikka jossain tilanteessa lihasvoima on tärkeämpi tai fyysinen kauneus/komeus. Parhaan hyödyn saa jos olet n. 110-120, eli vähän päälle keskiverron. Silloin sinua ei todennäköisesti kiinnosta kovin monimutkaiset asiat ja voi olla rahvaan kanssa kotonasi, mutta olet kuitenkin valtaosaa viisaimpi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Hämeenlinnan Oraakkeli - 17.03.2018, 01:04:30
Älykkyys ja elintaso kasvaa kun mennään päiväntasaajalta kohti napoja. Jostain syystä protestanttiset uskonnot kykenee tekemään paremman yhteiskunnan kuin katolliset. Kummatkin asiat on helppo havaita tilastoista. Poikkeuksia lähinnä Singapore ja Venäjä.
Uskonnolla on muuten iso juttu älykkyyteen. Älykkäät karttavat kahoja uskontoja ja kahjot uskonnot taas älyä lisäävää toimintaa, kuten koulutusta ja sijoittamista.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: IDA - 17.03.2018, 01:40:46
Jostain syystä protestanttiset uskonnot kykenee tekemään paremman yhteiskunnan kuin katolliset. Kummatkin asiat on helppo havaita tilastoista.

Tämän näkee erittäin hyvin Saksasta. Samaa kansaa ja siltä protestanttisella Itäsaksalla on aina mennyt taloudellisesti kovempaa, kun taas katolinen Baijeri on ollut eräänlainen Euroopan köyhä mies. Euroopan kokonaistilanne johtuu tietysti osittain myös siitä, että protestanttinen maahanmuuttopolitiikka hyödyntää nykyisin paremmin monikulttuurisuutta talouden voimavarana.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: foobar - 17.03.2018, 07:40:32
Jostain syystä protestanttiset uskonnot kykenee tekemään paremman yhteiskunnan kuin katolliset. Kummatkin asiat on helppo havaita tilastoista.

Tämän näkee erittäin hyvin Saksasta. Samaa kansaa ja siltä protestanttisella Itäsaksalla on aina mennyt taloudellisesti kovempaa, kun taas katolinen Baijeri on ollut eräänlainen Euroopan köyhä mies.

Ainakaan bruttokansantuotteesta asukasta kohden tämä ei nyt oikein näy: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_German_states_by_GDP#2015_List (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_German_states_by_GDP#2015_List).

Listan kärjessä Hampuri, Bremen ja Baijeri.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Siili - 17.03.2018, 09:15:48
Jostain syystä protestanttiset uskonnot kykenee tekemään paremman yhteiskunnan kuin katolliset. Kummatkin asiat on helppo havaita tilastoista.

Tämän näkee erittäin hyvin Saksasta. Samaa kansaa ja siltä protestanttisella Itäsaksalla on aina mennyt taloudellisesti kovempaa, kun taas katolinen Baijeri on ollut eräänlainen Euroopan köyhä mies.

Ainakaan bruttokansantuotteesta asukasta kohden tämä ei nyt oikein näy: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_German_states_by_GDP#2015_List (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_German_states_by_GDP#2015_List).

Listan kärjessä Hampuri, Bremen ja Baijeri.

Taisi IDA unohtaa hymiön.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Hämeenlinnan Oraakkeli - 17.03.2018, 09:39:19
Jostain syystä protestanttiset uskonnot kykenee tekemään paremman yhteiskunnan kuin katolliset. Kummatkin asiat on helppo havaita tilastoista.

Tämän näkee erittäin hyvin Saksasta. Samaa kansaa ja siltä protestanttisella Itäsaksalla on aina mennyt taloudellisesti kovempaa, kun taas katolinen Baijeri on ollut eräänlainen Euroopan köyhä mies. Euroopan kokonaistilanne johtuu tietysti osittain myös siitä, että protestanttinen maahanmuuttopolitiikka hyödyntää nykyisin paremmin monikulttuurisuutta talouden voimavarana.

Heko heko ;D
Ryssien orjana (DDR) ei kukaan menesty ja Baijerilaisilla on kanssa kova työmoraali.
Failled state indeksi kertoo protestanttien aivan uskomattoman ylivoiman.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_Fragile_States_Index
12 maan kärki ja 11 protestanttista maata. Sattumaako?
Poikkekuksia Lähinnä ryssien orjana olleet Eestiläiset ja Britannia.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Konservatiivinen - 17.03.2018, 10:25:44
Joka tapauksessa hyvä elämä on madollista kaikenlaisissa yhteiskunnissa.

Voisitko avata mitä tällä tarkoitat? Että onnellisuus ja elintaso eivät kulje käsi kädessä? Silloin olen samaa mieltä. Mutta jos tämä on sitä postmodernistista väittöä että "jokainen yhteiskunta on ihan yhtä hyvä!  :)" niin silloin olen kyllä voimakkaasti vastaan. Ei todellakaan ole, enkä halua esimerkiksi Keski ja Etelämmän Afrikan yhteiskuntia tänne, eikä halua kukaan järkevä jos on niissä käynyt tai edes tietää millaista elämä niissä on. Sama homma Etelä Amerikan ja useimpien Lähi Idän maihin nähden.


Ja kuten Kiinaan jo viittasit, heillä on todella korkea ÄÖ, mutten kommunistisen (nimellisesti, lähempänä totuutta lienee diktatuurinen kapitalistihallitus näinä päivinä) hallituksen vuoksi mielellään siellä asuisi, vaikka kiistämättä heidän elintasonsa nousee kovaa vauhtia. Ja kyllähän moni alue Kiinasta on aika "länsimainen" nykyään, en ole varma mitä tarkoitat tällä luokituksella?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Histon - 17.03.2018, 11:05:00
ÄO ja älykkyys keskustelu on akateemisesti mielenkiintoista mutta historiallisen taakan vuoksi poliittiselle kansanliikkeelle erittäin typerää. Riittää kun Suomi ottaa maahan vain (suomalaisilla standardeilla) menestyviä valioyksilöitä ja nettoveronmaksajia ihonväristä ja etnisyydestä riippumatta. Tällöin sillä ei ole merkitystä, että ovatko tulijat oman viiteryhmänsä ÄO gaussin käyrässä top 10% tai top 1%. Kaikille samat säännöt ja kaikenlainen roturunkkaus ("positiivinen" ja negatiivinen) on lopetettava.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 17.03.2018, 11:20:07
ÄO ja älykkyys keskustelu on akateemisesti mielenkiintoista mutta historiallisen taakan vuoksi poliittiselle kansanliikkeelle erittäin typerää. Riittää kun Suomi ottaa maahan vain (suomalaisilla standardeilla) menestyviä valioyksilöitä ja nettoveronmaksajia ihonväristä ja etnisyydestä riippumatta. Tällöin sillä ei ole merkitystä, että ovatko tulijat oman viiteryhmänsä ÄO gaussin käyrässä top 10% tai top 1%. Kaikille samat säännöt ja kaikenlainen roturunkkaus ("positiivinen" ja negatiivinen) on lopetettava.

Olen absoluuttisesti samaa mieltä, paitsi viimeisesti lauseesta, mutta miten realistista on tuo näkökulma? Emme tule jatkossakaan samaa mitään valioyksilöitä Euroopaan, vaan tänne tulee ne, jotka valehtelevat parhaiten ja sitten tuhat / vuosi YK:n määräämällä kiintiöllä. Tulijat ovat keskivertoedustus kotimaansa viiteryhmästä. Kun heidän kohdalla kotoutus ym. ongelmat tulevat todellisiksi olisi hyvä olla selitys, joka ei syyllistä meitä ja meidän "liian vähän rahaa kotoutukseen" puutteellisia toimia epäonnistumisessa. Kun tiedostetaan mitä on tulossa, niin kenellekään ei jää epäselväksi mikä on lopputulos. Sitten, vasta sitten voidaan saavuttaa tuo sanomasi tila, jossa tulijat olisi voimakkaasti karsittu jollain tapaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Golimar - 17.03.2018, 11:41:37
Joskus tein Mensan ÄO-testin kännissä, tulos oli 110 ja referenssiksi tein testin myöhemmin selvinpäin ja tulos oli 116, eli sinne Aškenasijuutalaisten keskiarvoon päädyin, itse olen sitä mieltä että pelkkä korkea ÄO ei sinällään auta menestymiseen vaan myös persoonallisuudella on merkitystä.

https://www.16personalities.com/fi/istj-persoonallisuus

https://en.wikipedia.org/wiki/Ashkenazi_Jewish_intelligence
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Pekka Kemppainen - 17.03.2018, 12:38:28
Aškenasijuutalaisten keskiarvoon päädyin,

...Jo kuvaa katsomalla.  8)
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Pekka Kemppainen - 17.03.2018, 12:54:50
Älykkyys ja elintaso kasvaa kun mennään päiväntasaajalta kohti napoja.

J.Philippe Rushtonilla on tähän selitys.

Rushton on pohtinut ankaran syklisen ympäristön vaikutusta ihmisen elintapoihin ja jopa biologiaan, ja verrannut ympäristöön, jossa syklisyys puuttuu tai on vähämerkityksellistä.


Rushton näkee syklittömän ja syklisen ympäristön tukevan siis kahta erilaista elämäntapaa, ja katsoo näiden myös muovanneen alueellisia ihmispopulaatioita olosuhteita vastaaviksi. Erityisesti hän antaa painoa arvaamattoman ympäristön ja lyhytnäköisen elämäntavan yhdessä tuottamien väestöromahdusten, ja niistä elpymisten, kumulatiivisiin luonnonvalinta-vaikutuksiin:

Kun kymmenientuhansien vuosien ajan säännöllisesti toistuneet romahdus-pikalisääntymis-syklit ovat antaneet etua nopeimmille ja häikäilemättömimmille lisääntyjille (siittäjille), ilmiön geneettiset vaikutukset voivat olla huomattavat, ja havaittavissa mm. tapakulttuurissa.

Lyhyt kansanomainen sanonta: Kylmä kasvattaa aivoja, lämmin genitaaleja.

-Mutta kyse onkin luonnon syklisyydestä. Lopputulos on toki eksaktia tietoa (bkt/capita), -siitä kertoo enemmän T.Vanhanen.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Konservatiivinen - 17.03.2018, 13:12:27
Joskus tein Mensan ÄO-testin kännissä, tulos oli 110 ja referenssiksi tein testin myöhemmin selvinpäin ja tulos oli 116, eli sinne Aškenasijuutalaisten keskiarvoon päädyin, itse olen sitä mieltä että pelkkä korkea ÄO ei sinällään auta menestymiseen vaan myös persoonallisuudella on merkitystä.

https://www.16personalities.com/fi/istj-persoonallisuus

https://en.wikipedia.org/wiki/Ashkenazi_Jewish_intelligence

Tietysti. Se kuvaa potentiaalia, ei mitä joku on jo tehnyt.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 17.03.2018, 13:21:55
Lyhyt kansanomainen sanonta: Kylmä kasvattaa aivoja, lämmin genitaaleja.

-Mutta kyse onkin luonnon syklisyydestä. Lopputulos on toki eksaktia tietoa (bkt/capita), -siitä kertoo enemmän T.Vanhanen.

Tässä on myös se miksi näistä asioista pitäisi voida keskustella, koska biologia ja ympäristöstä johtuvat erot ei voi olla rasismia, vaan ne ovat todellisuutta. Pohjoisen alkuperäisväestön älykkyys on vähän alempi kuin keskiverto kylmässä asuvien, mutta korkeampi kuin lämpimässä asuvien. Tähän on selityksenä yhteisöjen pienuus (resurssien puute pohjoisessa) ja ympäristön monotonisuus. Arktisella alueella suville on ollut tärkeintä nähdä esim. hylje pitkän matkan päästä lumisesta maisemasta tai tunnistaa lumisen maiseman pienet erot, jotta löytää lumimyrskyssä kotiin. Tämä näkökyky ominaisuus onkin todettu pohjoisessa asuvilta heimoilta ja heillä on monilla todella tarkka "kotkan näkökyky". Heidän avoissaan aktivoituu suurempi alue kuin muilla ihmisillä, kun pitää tarkasti katsoa jotain.

Vaikka olisimme joskus olleet samaa ryhmää/rotua, niin aika ja muuttoliikkeet ovat eriyttäneet ihmispopulaatiota ja erilaiset ryhmät/rodut/maantieteelliseen sijaintiin perustuvat populaatiot ovat muodostuneet eroineen.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: IDA - 17.03.2018, 13:47:47
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_Fragile_States_Index
12 maan kärki ja 11 protestanttista maata. Sattumaako?
Poikkekuksia Lähinnä ryssien orjana olleet Eestiläiset ja Britannia.

Tuo lista ei kuvaa ollenkaan maailman vauraimpia maita enkä nyt muutenkaan tiedä kuinka pätevä tuo on:

https://en.wikipedia.org/wiki/Fund_for_Peace

Lisäksi 12 viimeisestä maasta Sveitsi, Irlanti, Australia, Uusi Seelanti, Canada, Luxemburg ja Hollanti eivät ole protestanttisia maita, vaan niissä kaikissa katoliset ovat suurin kristitty ryhmä.

Vaikki kristittyjen tietenkin pitäisi olla köyhempiä, niin tässä asiassa kyllä vaikuttavat selkeästi muut asiat.


Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Pekka Kemppainen - 17.03.2018, 13:52:01

Vaikka olisimme joskus olleet samaa ryhmää/rotua, niin aika ja muuttoliikkeet ovat eriyttäneet ihmispopulaatiota ja erilaiset ryhmät/rodut/maantieteelliseen sijaintiin perustuvat populaatiot ovat muodostuneet eroineen.

Lähtötilanne oli, että 100 000 vuotta BP oli viitisen ihmislajia. -Tai vähintään alalajia.

Homo sapiens neanderthalensis (Eurooppa, Lähi-Itä, Keski-Aasia) ja h.sapiens sapiens (Afrikka) saattoivat olla alalajeja, kuten "Denisovan ihminen, mutta "Kongon ihminen" oli erkaantunut homo-suvun päähaarasta jo niin aikaisin, että #laji on oikea termi.

Nykyiseen ihmiskuntaan jättivät geenejään:

Jos "rotu" on rasitettu käsite, luonnontieteistä voi hakea muita sanoja.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: IDA - 17.03.2018, 13:59:01
Voisitko avata mitä tällä tarkoitat? Että onnellisuus ja elintaso eivät kulje käsi kädessä? Silloin olen samaa mieltä.

Ihan vain sitä, että ÄO on kaikkialla ihan tarpeeksi korkea toimivan yhteiskunnan muodostamiseen, jos se vain annetaan tehdä, eikä viedä joka paikkaan länsimaista yhteiskuntaa ja liberaalia demokratiaa. Esimerkiksi päiväntasaajan etäläpuoleisessa Arfikassa vienti toimii lähinnä niin, että länsimaiset avustusjärjetöt ja toisaalta länsimaiset yhtiöt elättävät paikallista eliittiä, jolla ei ole mitään syytä edes yrittää rakentaa tai parantaa valtiollista elämää.

Lainaus
Ei todellakaan ole, enkä halua esimerkiksi Keski ja Etelämmän Afrikan yhteiskuntia tänne, eikä halua kukaan järkevä jos on niissä käynyt tai edes tietää millaista elämä niissä on. Sama homma Etelä Amerikan ja useimpien Lähi Idän maihin nähden.

Ei niitä tietenkään pitäisi tuoda tänne sen enempää kuin Suomen demokratiaa viedä sinne.  Tosin nigaragualaisille melkein pitäisi maksaa korvauksia siitä, että Suomen pioneerit olivat siellä kolhoosihommissa Sandinistahallituksen apuna Miskito intiaanien sorrossa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Pekka Kemppainen - 17.03.2018, 17:52:24
Tosin nigaragualaisille melkein pitäisi maksaa korvauksia siitä, että Suomen pioneerit olivat siellä kolhoosihommissa Sandinistahallituksen apuna Miskito intiaanien sorrossa.

Suomalaista stalinismi-kolonialismia. Nykyiset vihreet siellä myös.

Bai tö vei, sitten on nämä Angolan seikkailijat, #rauhanpuolustajat. Kuink monta keekeriä ehtivät sillä reissulla tappaa?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 17.03.2018, 17:55:43
Tuossa on hyvä artikkeli jos fakta koulumenestymättömyydestä kiinnostaa. Tämä on maamme kouluissa pian arkea ja opettajat joutuvat pitämään kielen kurissa ettei vain tule rasismi syytöksiä. Asiasta tullaan käyttämään nimeä "hankaluudet", tai "oppimisvaikeudet".

"An achievement gap separating black from white students has long been documented — a social divide extremely vexing to policy makers and the target of one blast of school reform after another.

But a new report focusing on black males suggests that the picture is even bleaker than generally known.

Only 12 percent of black fourth-grade boys are proficient in reading, compared with 38 percent of white boys, and only 12 percent of black eighth-grade boys are proficient in math, compared with 44 percent of white boys."

"Although the outlines of the problem and many specifics have been previously reported, the group hopes that including so much of what it calls “jaw-dropping data” in one place will spark a new sense of national urgency."

"The analysis of results on the national tests found that math scores in 2009 for black boys were not much different than those for black girls in Grades 4 and 8, but black boys lagged behind Hispanics of both sexes, and they fell behind white boys by at least 30 points, a gap sometimes interpreted as three academic grades."

http://www.nytimes.com/2010/11/09/education/09gap.html
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: törö - 12.06.2018, 18:51:49
Lainaus
Tutkijat kävivät läpi vuosina varusmiespalveluksensa aloittaneille norjalaismiehille tehdyn älykkyystestin tuloksia vuosilta 1970–2009. Näin pystyttiin seuraamaan saman testin tuloksia vuodesta toiseen.

Kaikkiaan 730 000 miehen tuloksia vertailtaessa havaittiin, että vuoden 1975 jälkeen syntyneillä älykkyysosamäärä laski kunakin kymmenenä vuotena noin kolme pistettä. Siihen asti luku oli toisen maailmansodan jälkeen jatkuvasti noussut.

Raportin julkaisi Yhdysvaltain tiedeakatemian lehti PNAS. Kahdessa aiemmassa brittitutkimuksessa on aiemmin saatu vastaavia viitteitä.

https://tekniikanmaailma.fi/valmis-julkaistavaksi/?shared=857833-241ae3f5-500 (https://tekniikanmaailma.fi/valmis-julkaistavaksi/?shared=857833-241ae3f5-500)

Tää voisi selittää äänestyskäyttäytymisen kehittymistä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: snap - 12.06.2018, 20:00:54
Virheellinen linkki tuossa edellisessä ^^^ tai vaihtoehtoisesti artikkeli on ollut aluksi väärässä osoitteessa ennen kuin on tajuttu korjata.

Varmaankin tarkoitus linkata seuraavaan: https://tekniikanmaailma.fi/alykkyys-on-kaantynyt-laskuun/
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jorma Teräsrautela - 09.09.2018, 20:50:38
Tässä yhteenvetotaulukkoa Rushtonin ja Jensenin kirjallisuuskatsauksesta "THIRTY YEARS OF RESEARCH ON RACE DIFFERENCES IN COGNITIVE ABILITY" vuodelta 2005.
Julkaisu itsessään on maksumuurin takana. Koko artikkeli on 60 sivua pitkä ja sen ymmärtäminen vaatii tilastollisten monimuuttujamenetelmien hallintaa.

Aika häijyä tavaraa näin valkoisen miehen kannalta. Aasialaiset menevät vähän joka asiassa ohi. "Aivan kuten jo Honkajoki varoitti: "mielestäni pahin uhka on tuo keltainen vaara."
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jorma Teräsrautela - 10.09.2018, 20:21:26
Rushtonin ja Jensenin perusteellinen kirjallisuuskatsaus vuodelta 2005 (katso edellinen viesti) päivitti tieteellisen rasismin tuloksia rotujen välisistä älykkyyseroista. Lähdeluettelo on 10 sivua pitkä, joten tutkimuksia aiheesta on tehty paljon. Ne ovat myös kovasti yhdensuuntaisia. Korkeimmat pisteet saa keltainen rotu ja sitten valkoinen. Viimeisenä tulee musta rotu, jonka kohdalla etenkin Saharan eteläpuolisen Afrikan tulokset ovat järkyttävän alhaisia eli kahden keskihajonnan päässä edellä mainituista. Siellä keskiarvo osuu jo lievän kehitysvammaisuuden rajaan eli 70 pisteeseen, mikä tuloksena vaikuttaa uskomattomalta.

Rushtonin ja Jensenin katsauksen pääongelma ei ole se, onko mustan ja valkoisen rodun välillä todettu älykkyyseroja. Nehän ovat tiedossa, ja jo vanhassa Iivari Leiviskän Maantiedossa meille koululaisille kerrottiin, että neekerit eivät olleet valtiota muodostavaa rotua. Sen sijaan tutkijat selvittivät, ovatko erot selitettävissä erilaisen ympäristön ja syrjinnän avulla, vai onko niissä mukana myös perinnöllinen tekijä. Kirjoittajat päätyvät siihen, että eroista noin puolet selittyy perintötekijöillä ja toinen puoli ympäristötekijöillä.

Näillä tutkimuksilla on epäilemättä merkitystä silloin kun arvioidaan, miltä suunnalta Suomeen kannattaa hankkia sitä kaivattua uutta työvoimaa. Jos populaation älykkyysosamäärän keskiarvo on 70 pistettä, todennäköisin paikka työllistyä voi usein olla vanhustenhoidon sijaan korkeintaan kehitysvammaisten työkeskus. Siellä muun muassa pakataan tavaroita ja kudotaan poppanaa. Työosuusrahaa maksetaan eläkkeen päälle noin 10 euroa päivässä.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Eino P. Keravalta - 10.09.2018, 20:40:14
Jorma Teräsrautela:

Lainaus
Aika häijyä tavaraa näin valkoisen miehen kannalta. Aasialaiset menevät vähän joka asiassa ohi. "Aivan kuten jo Honkajoki varoitti: "mielestäni pahin uhka on tuo keltainen vaara."

Aasialaisilla on kognitiivisten kykyjen ohella muitakin etuja eurooppalaisiin nähden: he eivät jälkimmäisten tavoin tunne tarvetta tehdä kansansa itsemurhaa mokuttamisella.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Lasse - 10.09.2018, 20:53:36
Jos populaation älykkyysosamäärän keskiarvo on 70 pistettä, todennäköisin paikka työllistyä voi usein olla vanhustenhoidon sijaan korkeintaan kehitysvammaisten työkeskus.

Ehkä niin, mutta meillä noi laitetaan luomaan SoTe -tietojärjestelmää, alustana järeät Sinclair ZX81 serverit.

"Syntymäaika? ja sitten se loppuosa..."
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jorma Teräsrautela - 11.09.2018, 09:10:56
Tässä yhteenvetotaulukkoa Rushtonin ja Jensenin kirjallisuuskatsauksesta

Tavallinen vastaväite näihin älykkyystuloksiin on se, että testit ovat kulttuurisidonnaisia ja siksi mustat pärjäävät huonommin. Tämä oli tärkein vastaväite myös BBC:n taannoisessa dokumentissa, jossa juontajana oli Rageh Omaar (Race and Intelligence Science's Last Taboo).

Sama järjestys on kuitenkin saatu täysin kulttuurivapaissa reaktionopeustesteissä (paremmuusjärjestys: itä-aasialaiset - valkoiset -  mustat) ja kallon tilavuusmittauksissa (kokojärjestys: itä-aasialaiset, valkoiset, mustat). Toisaalta yleisimmin käytetty älykkyystesti eli Ravenin matriisit on melkein vapaa kulttuurivaikutuksista.

Muun muassa Paavo Lipponen (sd) ja Mikko Alatalo (kepu) ovat lyöneet pöytään rodunjalostuksen perusteluna negroidien maahanmuuton puolesta. Tähän aiheeseen kannattaisi ehkä tarttua. Voi silti olla, että tämä älykkyysasia ei tule koskaan mahtumaan suomalaiseen åsiktskorridoriin. Tuskin sekään auttaa, jos yrittää väittää, ettei kyse ole rasismista vaan tieteellisestä rasismista eli rotuja koskevasta tieteellisestä ja objektiivisesta tutkimuksesta.   
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 11.09.2018, 09:35:40
Tiedoista ja tutkimuksista ei ole pulaa. Eikä niissä ole päätelmien suhteen mitään epäselvää, ei uusimmissa eikä vanhemmissa.

Pula on niistä päättäjistä, jotka uskaltaisivat hyväksyä tulokset ja toimia niiden mukaisesti. Se on monelle länkkärille kovin vaikeaa, kun on opetellut selkäydintä myöten mantrat ihmisten kaikenkaikkisesta samankaltaisuudesta, mikä ei ole totta, koska sotkeutuu näiden ihmisarvon jakamattomuuden ja yhdenvertaisuuden valojen vannomisen kanssa käsittämättömäksi mossoksi.

Äo-tutkimus on psykologian vahvinta ja kovinta ydintä. Kaikilla, kuten jo arkikokemuksesta tiedämme, ei ole yhtäläiset kyvyt. Surkuhupaisaa oli nähdä (silloin) psykologiliiton palkkalistoilla ollut psykologi poisselittämässä älykkkyyden eli kykymittauksen merkitystä juuri näiden mukamas kulttuuristen tekijöiden perusteella.

Suurinta syrjintää ja julmuutta on epärehellisyys. Jos jonkin ryhmän kykyheikkoudet sivuutetaan ikävinä ja syrjivinä rakenteina, näiltä ihmisiltä odoteaan ja edellytetään liikoja. Siis samaa kuin heitä oleellisesti kyvykkäämmiltä.

Se ei ole minusta oikein. Se on sortoa.

U.S. Army hankki aikoinaan kalliita vekottimia sotatoimiinsa.  He eivät halunneet antaa tumpeloiden rikkoa arvotavaraa, joten he karsivat silloisilla kykymitareilla koneidenkäyttöön pystymättömät pois. Samoin teki VR:n psykotekninen laboratorio Suomessa. Siksi kunnanjohtajien kyvyt arvioidaan ennen valintapäätöstä laaja-alaisesti.

Kun puhutaan laajoista väestönsiirroista kehitysmaista (eli kehittymättömistä maista) EUrooppaan, on päätösten mittaluokka ja merkitys aivan käsittämättömän suuri siihen nähden, että unohtaisimme kokonaan tulijoiden kyvyt ja toivoisimme hartaasti, että jokin kotouttamiskokonaisuus toisi lisää kielellistä, motorista tai havaintotoimintoihin liittyvää valmiutta ja päättelykykyä. Ei tuo. Ei onnistu. Maahan tulevat rotevat subsaharan negroidit ovat jo liian vanhoja esimerkiksi oppimaan kieltä (herkkyyskausi meni jo), liian vähän kouluttautuneita, koska matala äo ja siksi kyvyttömiä hyödyntämään näitä hurskaita kotouttamisyrityksiä. Heillä on hoitamattomia sairauksia, joskus aivojen kehityksen kannalta puutteellinen ravitsemus lapsena, eli he ovat siinäkin mielessä monta kymmentä metriä takana elämän 400 metrin juoksun lähtötelineistä.

Se ei ole tietenkään reilua. Elämä harvoin on.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: vastarannan kiiski - 11.09.2018, 09:53:24
(Edit: jaa huomasinkin että olin kirjoitellut tähän samaan ketjuun jo puoli vuotta sitten melkein samat jutut ... mutta ehkä seuraava saa olla kuitenkin uudestaan)

Kehittyneissä maissa mitattu ÄO:n keskiarvo nousi noin 3 pistettä vuosikymmenessä kunnes noin 20 vuotta sitten tasaantui. Eri maissa mitattu vähän eri nousuvauhteja.

"Flynnin ilmiö"

Lainaus
Havainto saattaa ihmetyttää varsinkin ihmisiä, jotka uskovat älykkyystestien mittaavan ihmisyksilön absoluuttista, muuttumatonta älykkyyttä, koska se tarkoittaisi, että uudet sukupolvet ovat aina aiempia älykkäämpiä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Flynnin_ilmi%C3%B6
(Suomenkielinen wikipedia-artikkeli on tynkä, englanninkielinen kattavampi)

Sen takia testit on kalibroitu uudestaan useamman kerran, siis lukuun 100 vaaditaan nykyisin paljon parempi tulos kuin testauksen alkuaikoina.

Tarkoittaa sitä, että 100 vuotta sitten Suomen itsenäistyessä, väestömme keskimääräinen ÄO oli nykytesteillä ehkäpä noin 70.

Johtuuko tämä nousu Suomessa 70 -> 100  ympäristötekijöistä vai geeneistä?
Luulisin että ympäristötekijöistä, kuten vaurastumisesta ja koulutuksesta, koska ei kai suomalaisten geneettiset älykkyysominaisuudet ole voineet olennaisesti muuttua paremmiksi näin lyhyessä ajassa.

Sama ilmiö on tapahtunut ihan kaikissa kehittyneissä maissa vaurastumisen ja koulutuksen myötä.

Enkku-wikipediasta, ajatuksia väestöryhmien ÄO:n eroista:

Lainaus
[/If the Flynn effect has ended in developed nations, then this may possibly allow national differences in IQ scores to diminish if the Flynn effect continues in nations with lower average national IQs.[53]

Also, if the Flynn effect has ended for the majority in developed nations, it may still continue for minorities, especially for groups like immigrants where many may have received poor nutrition during early childhood or have had other disadvantages. A study in the Netherlands found that children of non-Western immigrants had improvements for g, educational achievements, and work proficiency compared to their parents, although there were still remaining differences compared to ethnic Dutch.[24]

There is a controversy as to whether the US racial gap in IQ scores is diminishing. If that is the case then this may or may not be related to the Flynn effect. Flynn has commented that he never claimed that the Flynn effect has the same causes as the black-white gap, but that it shows that environmental factors can create IQ differences of a magnitude similar to the gap.
quote]
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Sakari - 11.09.2018, 09:57:39
Jos populaation älykkyysosamäärän keskiarvo on 70 pistettä, todennäköisin paikka työllistyä voi usein olla vanhustenhoidon sijaan korkeintaan kehitysvammaisten työkeskus.

Ehkä niin, mutta meillä noi laitetaan luomaan SoTe -tietojärjestelmää, alustana järeät Sinclair ZX81 serverit.

"Syntymäaika? ja sitten se loppuosa..."

Joo, syntymä aika merkitään "I'm 17 and i can prove it! "
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: diipadaapa - 11.09.2018, 10:16:44
https://www.youtube.com/watch?v=MFkTluEP8tA

Siitä voi jokainen katsoa millaista porukkaa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta euroopaan virtaa ja arvailla tulijoiden älykkyyttä.

Itseäni kiinnostaisi tietää kuka suomalainen työnantaja palkkaa nämä ja mihin tehtäviin..?

ps. intoa tulijoilla tuntuu piisaavan.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 11.09.2018, 10:43:29


Tarkoittaa sitä, että 100 vuotta sitten Suomen itsenäistyessä, väestömme keskimääräinen ÄO oli nykytesteillä ehkäpä noin 70.

Johtuuko tämä nousu Suomessa 70 -> 100  ympäristötekijöistä vai geeneistä?
Luulisin että vaurastumisesta ja koulutuksesta, koska ei kai suomalaisten geneettiset älykkyysominaisuudet ole voineet olennaisesti muuttua paremmiksi näin lyhyessä ajassa.


Kun tutkimusmenetelmä "normeerataan" eli tehdään tilastollinen vertailu, kuinka lähellä tai kaukana keskiarvosta yksittäinen tutkittava on, se ei ole kannanotto genetiikkaan tai mihin muuhunkaan teoriaan. Tilastotiedettä aika lähellä. Kertoo yhteiskunnan senhetkisistä vaatimuksista ja tutkittavan kyvyistä pärjätä niiden kanssa.

Kun Suomessa eniten käytetty WAIS-tutkimussarja viimeksi päivitettiin, kokemus osoitti, että uuden version erottelukuky parani. Ja erottelukyky tarkoittaa Jordan Petersonia lainatakseni sitä, että esimerkiksi U.S. Armyn palveluksessa ei ole vakansseja, joissa voisi selvitä alle 83 äo:lla.  Taso 70 merkkaa sitä, että ihminen tarvitsee (meidän oloissamme) selvityäkseen enemmän tukea kuin mitä hän kykenee muille antamaan.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Radio - 11.09.2018, 11:22:51
Älykkyysosamäärä on heikko kuvaaja ihmisen kokonaisuorituskyvystä. Mensassa on kaikenlaista väkeä...
Täällä on jo todettu ristiriita nopeuden suhteen. Nopeasti suoritettu loistava useinkin oikeaan osuva testituloshan voi osoittaakkin ihmisen olevan vaarallinen joissain harkintaa vaativissa tehtävissä. Hidas suoritus voi jopa jäädä kesken, kun pohdiskeleva ihminen jää jumiin typerästi laaditun moniselitteisen kysymyksen kohdalle
Maahantunkeutujien kohdalla ÄO voikin olla kulttuurisidonnaisuudestaan huolimatta joskus harvoin korkea. Esimerkkejä on kuitenkin siitä, että tämäntyyppinen älykkö ei ole kovinkaan hyvin kotiutuva, vaan oman kulttuurinsa lipunkantaja. Poikkeuksiakin on, mutta vähän. Huonosti suomea osaava lääkäri on varmaankin älykäs, mutta harvoin vastaa kotimaista tohtoria.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: vastarannan kiiski - 11.09.2018, 11:25:07


Tarkoittaa sitä, että 100 vuotta sitten Suomen itsenäistyessä, väestömme keskimääräinen ÄO oli nykytesteillä ehkäpä noin 70.

Johtuuko tämä nousu Suomessa 70 -> 100  ympäristötekijöistä vai geeneistä?
Luulisin että vaurastumisesta ja koulutuksesta, koska ei kai suomalaisten geneettiset älykkyysominaisuudet ole voineet olennaisesti muuttua paremmiksi näin lyhyessä ajassa.


Kun tutkimusmenetelmä "normeerataan" eli tehdään tilastollinen vertailu, kuinka lähellä tai kaukana keskiarvosta yksittäinen tutkittava on, se ei ole kannanotto genetiikkaan tai mihin muuhunkaan teoriaan. Tilastotiedettä aika lähellä. Kertoo yhteiskunnan senhetkisistä vaatimuksista ja tutkittavan kyvyistä pärjätä niiden kanssa.

Kun Suomessa eniten käytetty WAIS-tutkimussarja viimeksi päivitettiin, kokemus osoitti, että uuden version erottelukuky parani. Ja erottelukyky tarkoittaa Jordan Petersonia lainatakseni sitä, että esimerkiksi U.S. Armyn palveluksessa ei ole vakansseja, joissa voisi selvitä alle 83 äo:lla.  Taso 70 merkkaa sitä, että ihminen tarvitsee (meidän oloissamme) selvityäkseen enemmän tukea kuin mitä hän kykenee muille antamaan.

Jep, tuo Flynnin efekti eli ÄO:n huomattava nousu länsimaissa viimeisten 100 vuoden aikana, on vain tapahtunut tosiasia, eihän se kerro syistä sinänsä mitään.

Ja tosiaan jos voitaisiin tuoda 100 vuoden takaisesta Suomesta älykkyydeltään keskimääräinen aikuinen mies, ÄO nykytesteillä 75, nyky-yhteiskuntaan ja yritettäisiin täältä löytää hänelle sopivia töitä, aika vähissä olisivat mahdollisuudet, ja tarvitsisi paljon tukea - jos töitä löytyisi, se olisi varmaan samaa Prisman lattian luuttuamista jota nyt vastaavat aikuisena saapuneet maahanmuuttajat tekevät.

Toisaalta jos se (geneettisesti sama) suomalainen olisi syntynyt 1990 eikä 1890, luultavasti hänen ÄO nykytesteillä aikuisena ei olisi 75, vaan huomattavasti korkeampi.

Samaten jos se nykyisyyteen tuotu 100 vuoden takainen suomalainen (mitattu ÄO nykytesteillä 75) saisi nykyoloissa lapsia, heidän ÄO olisi luultavasti paljon korkeampi kuin 75, vaikka "älykkyys periytyy". Samoin eikös se ole ihan mitattu asia että kehitysmaista tulleiden maahanmuuttajien lasten ÄO on keskimäärin korkeampi kuin ekan polven.

Siitähän on spekulaatioita että miksi näin, onko syynä esim.

- varhaislapsuuden ravinto?
- yleinen virikkeiden määrä heti syntymästä alkaen?
- pienempi perhekoko?
- esikasvatus ja koulu?

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: idiot_narcissist - 11.09.2018, 11:37:37
Flynnin efektistä johdetut päätelmät ovat usein hyvin absurdeja. Ei ihmiset sata vuotta sitten olleet käytännössä jälkeenjääneitä. On jopa väitteitä, että ihmiset olivat älykkäämpiä ennen; esimerkiksi selviäminen vaati laajat tietotaidot ja stressiä oli vähemmän. Nykyihminen keskittyy tiettyyn erikoisalaan ja stressi on kova.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Radio - 11.09.2018, 11:43:30
Pitäisihän se nyt olla yli 100 ÄO:n omaavalle selvää, että koko kurja testi on kulttuurisidonnainen köyhä mittari.
Testi kuvaa vain ja ainoastaan lähes tekoälyllä korvattavia yli-ihmisiä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 11.09.2018, 13:12:35
Älykkyysosamäärä on heikko kuvaaja ihmisen kokonaisuorituskyvystä.

Älykkyysosamäärä lasketaan eri osatestien tuloksista. Siksi juuri se kertoo kokonaissuorituskyvystä parhaimmin. Osatehtävien sujumisesta eli tasosta voi päätellä kognitiivisten kykyjen eri ulottuvuuksista.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 11.09.2018, 13:16:41
Pitäisihän se nyt olla yli 100 ÄO:n omaavalle selvää, että koko kurja testi on kulttuurisidonnainen köyhä mittari.
Testi kuvaa vain ja ainoastaan lähes tekoälyllä korvattavia yli-ihmisiä.

Harvoin näkee kahteen virkkeeseen mahtuvan noin paljon asenteellista disinformaatiota.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Kirjolohikäärme - 11.09.2018, 13:43:50
Pitäisihän se nyt olla yli 100 ÄO:n omaavalle selvää, että koko kurja testi on kulttuurisidonnainen köyhä mittari.
Testi kuvaa vain ja ainoastaan lähes tekoälyllä korvattavia yli-ihmisiä.

Yli 100 ÄO:n omaava saattaisi huomauttaa, että ei ole olemassa yhtä ainokaista "kurjaa" testiä, vaan ÄO:ta mitataan moninaisilla eri tavoilla.  Jos jokin näistä testeistä on kulttuurisidonnainen, hän saattaisi ehdottaa, että mitäs jos et sitten käytä sitä nimenomaista testiä.

Hän saattaisi luennoida sinulle muistakin aiheista.  Kuten G-tekijästä (https://en.wikipedia.org/wiki/G_factor_(psychometrics)) eli yleisälykkyydestä: on koko joukko kognitiivisia tehtäviä, joissa suoriutuminen korreloi positiivisesti.  ÄO-pistemääräsi ennustaa (ei täydellisen varmasti mutta useimmin suuntaa-antavasti) kykyäsi erilaisissa oppimis-, päättely-, muisti- yms tehtävissä. Eli kerro minulle ÄO:si ja minä kerron kuinka helposti todennäköisesti opit uusia kieliä, liikennemerkit ja -säännöt, tai Morsen aakkoset (rytmitaju kun korreloi G-tekijän kanssa - ei sataprosenttisesti, mutta silti tilastollisesti merkittävästi.)

ÄO ei mittaa kaikkea.  Se mittaa älykkyyttä.  ÄO:n haukkuminen siitä, että se ei mittaa esim. huumorintajua ja joviaalisuutta on kuin haukkuisi lämpömittaria siitä, että se ei mittaa aikaa.

ÄO ei myöskään suoraan mittaa selviytymistä elämässä.  Tiger Woods voi olla tyhmä kuin saapas, mutta on silti pärjännyt hyvin ainakin taloudellisesti.  (Tosin arvelisin, että Woodsilla on todennäköisemmin korkea ÄO, koska golfpallon lentoradan hahmottaminen kuulostaa kognitiiviselta tehtävältä joka voi hyvinkin olla G-tekijän alainen.)  Tilastollisesti kylläkin korkean ÄO:n omaavat tuppaavat menestymään taloudellisesti ja elämään pidempään kuin matalammin kognitiivisesti suorittavat.

ÄO-inhosi johtuu arvatenkin siitä, että tiedät, että eräät ihmisryhmät selviävät testeistä kovin heikosti.  Nämä ihmisryhmät sitten selviävät modernin maailman antamista arkipäivän kognitiivisista tehtävistä ja pulmista myöskin heikosti.  Pärjääminen "kurjissa" testeissä ja länsimaailman arkipäivän pulmissa kun tuppaavat penteleet korreloimaan.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Radio - 11.09.2018, 14:04:40
Heh! Kiitän kehuista. Olenkin asenteellinen disinformaatikko. Selvästi ainesta politiikoksi.
Olen monet testit käynyt, jopa 2 päiväiset psykot. Testejä on monenlaisia. Hyviä ja huonoja.
Rajumpaa teoriaa luennoi aikanaan päämisterin isä. Mutta ihan asiaa oli.
Mensaklubin jäsenkortilla en ole kuullut kenekään saaneen töitä. Ainakaan ICT-alalla.
Hyvänä testinä pitäisin matematiikan laudatur-suoritusta yliopistossa. Mittaa aivot.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: ABC - 19.09.2018, 10:16:56
Jotkut kirjoittajat tuntuvat liittävän alhaiseen älykyysosamäärään negatiivisia luonteenpiirteitä kuten laiskuus ja epärehellisyys. Kannattaa huomata että jos tuollainen yhteys on, se on kaikilla ihmisillä, myös suomalaisilla. Tuntuu että kirjoittajat haluavat rajoittaa tuon oletetun korrelaation vain tiettyihin ihmisryhmiin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jorma Teräsrautela - 19.09.2018, 10:46:04
Tätä asiaa kannattaisi käsitellä kiihkottomasti. Rushtonin ja Jensenin kirjallisuuskatsaus (2005) - viittaus edellä - antaa siihen hyvän pohjan. Älykkyystestien käyttökelpoisuutta eri asioiden ennustamiseen on aivan turha kieltää. Älykkyydellä on vahva ennustearvo ihmisen elämään.  Älykkäiden seura Mensa ei kelpaa kumoavaksi esimerkiksi, koska Mensan testit mittaavat lopulta aika kapeaa älykkyyden osa-aluetta.

Koko väestön älykkyydellä on myös yhteys sen menestykseen, kuten Tatu Vanhanen on osoittanut. Afrikan takapajuisuuteen on silti muitakin syitä kuin alhainen ÄO. Esimerkiksi Jared Diamond on tarjonnut joukon uskottavan tuntuisia maantieteellisiä selityksiä. Silti rotujen väliset älykkyyserot ovat kylmäävän suuria. Luultavasti jo muutaman pisteen ero keskiarvossa tuottaa isossa populaatiossa valtavia eroja huippuälykkäiden ihmisten määrään, joiden varassa monet asiat ovat. Samahan koskee myös sukupuolia. Miehet ovat keskiarvossa muutaman pisteen edellä naisia, minkä takia älyllisissä huipuissa on valtaisa miesten yliedustus (tämä ei tarkoita etten tuntisi itseäni fiksumpia naisia).

Aiemmassa taulukkoliitteessä (Rushton ja Jensen) kiinnostavia ovat myös muut kuin älykkyyserot rotujen välillä. Eroja näyttää löytyvän fyysisen kypsymisen nopeudessa, persoonallisuudessa, sukupuolisessa käyttäytymisessä ja sosiaalisessa organisaatiossa. 
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Onkko - 19.09.2018, 13:35:28
Samahan koskee myös sukupuolia. Miehet ovat keskiarvossa muutaman pisteen edellä naisia, minkä takia älyllisissä huipuissa on valtaisa miesten yliedustus (tämä ei tarkoita etten tuntisi itseäni fiksumpia naisia

Ei aivan näin, naisilla on pienempi hajonta eli keskimäärin yhtä älykkäitä mutta miehillä on sitten nerot ja idiootit yliedustettuna verrattuna naisiin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Yksinjuoksija - 19.09.2018, 14:55:34

Ei aivan näin, naisilla on pienempi hajonta eli keskimäärin yhtä älykkäitä mutta miehillä on sitten nerot ja idiootit yliedustettuna verrattuna naisiin.
[/quote]

Juurikin näin.  Koska sukupuolijakauma on noin 50/50 % miehiä ja naisia, on yhden standardi deviaation etäisyydellä enemmän älykkitä naisia kuin miehiä. Kahden standardi deviaation jälkeen miesten lukumäärä naisiin verrattuna kasvaa dramaattisesti, joskin heikkolahjaisia on hieman enemmän kuin neroja.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bellerofon - 19.09.2018, 14:59:40
Heh! Kiitän kehuista. Olenkin asenteellinen disinformaatikko. Selvästi ainesta politiikoksi.
Olen monet testit käynyt, jopa 2 päiväiset psykot. Testejä on monenlaisia. Hyviä ja huonoja.
Rajumpaa teoriaa luennoi aikanaan päämisterin isä. Mutta ihan asiaa oli.
Mensaklubin jäsenkortilla en ole kuullut kenekään saaneen töitä. Ainakaan ICT-alalla.
Hyvänä testinä pitäisin matematiikan laudatur-suoritusta yliopistossa. Mittaa aivot.
Matikan laudatur saavutetaan myös riittävillä istumalihaksilla. On ihmisiä, jotka eivät koskaan tulisi saamaan kursseja läpi, mutta aika moni osaa opetella ulkoa riittävän määrän edellisten vuosien koekysymyksiä ja vääntää ekstraharjoituksia. Kyse on pitkälti ajan käytöstä ja muistin hyvyydestä, jos ei luontaisesti ole kiinnostunut tai vahva logiikassa.
 Väittäisin fysiikan laudaturia paremmaksi mittariksi. Toki senkin saavuttaa ns. Pänttäämällä
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Cate - 19.09.2018, 15:19:57


Kehittyneissä maissa mitattu ÄO:n keskiarvo nousi noin 3 pistettä vuosikymmenessä kunnes noin 20 vuotta sitten tasaantui. Eri maissa mitattu vähän eri nousuvauhteja.

---

Sen takia testit on kalibroitu uudestaan useamman kerran, siis lukuun 100 vaaditaan nykyisin paljon parempi tulos kuin testauksen alkuaikoina.

Tarkoittaa sitä, että 100 vuotta sitten Suomen itsenäistyessä, väestömme keskimääräinen ÄO oli nykytesteillä ehkäpä noin 70.

Johtuuko tämä nousu Suomessa 70 -> 100  ympäristötekijöistä vai geeneistä?
Luulisin että ympäristötekijöistä, kuten vaurastumisesta ja koulutuksesta, koska ei kai suomalaisten geneettiset älykkyysominaisuudet ole voineet olennaisesti muuttua paremmiksi näin lyhyessä ajassa.

Sama ilmiö on tapahtunut ihan kaikissa kehittyneissä maissa vaurastumisen ja koulutuksen myötä.


Ei pidä unohtaa, että viime vuosisadalla harjoitettiin laajasti eugeniikkaa. Vähämieliset sterilisoitiin, ja kyllä sillä on ollut vaikutuksensa.
Herkkää nykyihmistä tämä tietysti kauhistuttaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jorma Teräsrautela - 21.09.2018, 20:28:33
Ei aivan näin, naisilla on pienempi hajonta eli keskimäärin yhtä älykkäitä mutta miehillä on sitten nerot ja idiootit yliedustettuna verrattuna naisiin.

Professori Helmuth Nyborg kirjoitti 10 vuotta sitten tästä aiheesta tutkimuksen. Linkistä pääsee lukemaan ilmaiseksi tiivistelmän.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S019188690400385X?via%3Dihub

Mylläkän myöhemmät vaiheet on kuvattu Wikipediassa. Professorille annettiin ensin potkut, mutta hänet jouduttiin ottamaan takaisin, kun tutkimuksesta ei löydetty väitettyä tulosten väärentämistä. Kyse on siis siitä, että naisten älykkyysosamäärä on hitusen matalampi. Tämä johtuu ilmeisesti aivokopan pienemmästä koosta.  Sama tulos on saatu rotuvertailuista: mustilla pienin pää, aasialaisilla suurin, valkoinen mies keskellä kuin Jeesus ristillä. Samassa järjestyksessä ovat ÄO:t.

Nämä sukupuolten ja rotujen väliset älykkyyserot ovat tosin sellaisia, että viisas pysyy niistä erossa. Itsekin huutelen vain nimimerkin suojista.


Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: hamppari - 21.09.2018, 21:08:48
Lainaus
Tarkoittaa sitä, että 100 vuotta sitten Suomen itsenäistyessä, väestömme keskimääräinen ÄO oli nykytesteillä ehkäpä noin 70.

Vaikea uskoa.
- Siihen aikaan ei ollut mitään nykyaikaan verrannollisia testejä, eli mistä tuo luku on temmattu.
- Siihen asti älykkyys oli noussut johtuen luonnonvalinnasta.

Veikkaisin noin fifty-sixty siintä onko älykkyys noussut vai laskenut sadassa vuodessa. Ainakin nykyään älykkyys on laskussa. Ja ei, en jaksa kaivaa linkkejä aivan selvästä asiasta. Ennen  vajaaälyiset pantiin laitoksiin tai kuolivat issekseen perittyihin mökkeihinsä. Nykyään sossu hankkii asunnon ja kun löytyy vastinpari, niin ei muuta lisääntymään.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Maastamuuttaja - 21.09.2018, 21:26:08
N. puolet suomalaisista tulee toimeen alle satasen iiquulla. Omani pyörii siinä 80 - 90:n välimaastossa. Eteenpäin kuitenkin mennään. Eilen vein lusikan suuhun ilman apua mannaryynivellilautaselta. Seuraava tavoitteeni on sama suoritus vellillä täytetyllä lusikalla.

Tällä kehitysvauhdilla saatan hyvinkin nousta merkittäväksi kaltoin kohdeltujen tahojen suomalaiseksi puhetorveksi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Supernuiva - 21.09.2018, 21:36:41
https://www.youtube.com/watch?v=MFkTluEP8tA

Siitä voi jokainen katsoa millaista porukkaa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta euroopaan virtaa ja arvailla tulijoiden älykkyyttä.

Itseäni kiinnostaisi tietää kuka suomalainen työnantaja palkkaa nämä ja mihin tehtäviin..?

ps. intoa tulijoilla tuntuu piisaavan.

Mikä tuossa videossa kertoo heikosta älykkyydestä? (Aivan aito kysymys. Jos he olisivat tyhmiä, niin lähtisivätkö he tavoittelemaan parempaa elintasoa - toki siinä samalla köyhdyttäen kantaväestön elintason. Tilan ottaminen hallintaan kertoo myös älykkyydestä.)

Heistä saisi varmasti ainakin seuraavien ammattien osaajia:
-lipuntarkastaja
-pysäköinninvalvoja
-vartija
-vanginvartija
-kulttuurikoordinaattori
-kulttuuritulkki
-huippu-urheilija
ja jne..

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Siili - 23.10.2018, 16:19:56
Kansainvälisen ohjausalan järjestö IAEVG järjestää ensi kuussa Göteborissa konferenssin, johon se oli kutsunut alustajaksi jenkkiprofessori Linda Gottfredsonin. 

https://en.wikipedia.org/wiki/Linda_Gottfredson

Eräät tahot kuitenkin asettivat professorin eettisyyden kyseenalaiseksi, jonka seurauksena järjestö perui kutsun.  Peruminen sai professorin kirjoittamaan oman vastineeensa, josta kuvio käy ilmi:

http://academicrightswatch.se/wp-content/uploads/2018/10/2018IAEVGdisinvite.pdf

Lainaus
I was informed on June 7 that the Board had directed the conference organizer to
cancel my keynote because, according to unnamed critics, my research “in the field of
intelligence and race is found not to be in line with the Ethical Standards of the Association.”

Lainaus
The Board gave me no chance to answer the false and defamatory claims in the four
letters it received from critics it will not name. (I append those letters below.) These critics
merely recycle old falsehoods about my work, my funding, and my intentions, which I rebutted
decades ago.


Vastine kannattaa lukea kokonaisuudessaan, jos Lontoon murre antaa periksi.

Professorskan suurin synti on ilmeisesti se, että hän näkee ryhmien älykkyyserojen taustalla myös genetiikkaa.  Mainittakoon, että yksi noista Gottfredsonin alustusta protestoivista kirjeistä tuli Itä-Suomen yliopistosta.  Se on liitteenä tuossa Gottfredsonin vastineessa.

Eli ilmeisesti ohjausalallakin varmistetaan tiukasti, etteivät väärät näkemykset pääse vahingossakaan häiritsemään mielenrauhaa muuten mukavan konferenssin aikana.  Itse Gottfredsonin alustuksella ei ilmeisesti kuitenkaan olisi ollut mitään tekemistä älykkyyden genetiikan kanssa.

Muita kirjoituksia aiheesta:

http://academicrightswatch.se/?p=3483   (Academic Rights Watch)

https://quillette.com/2018/10/12/linda-gottfredsons-scientific-keynote-cancelled-why/

http://www.friatider.se/k-nd-amerikansk-forskare-inte-pk-nog-portas-fr-n-konferens-i-g-teborg

 -----------------------------------------------------------------------------------------------------

Yllä oleva ei liity sinänsä maahanmuuttopolitiikkaan, mutta en löytänyt sopivampaakaan älykkyystutkimukseen liittyvää threadiä tähän hätään.  Jos tarpeen, modet voivat siirtää.


Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 23.10.2018, 18:36:35
Yhdysvaltain armeija ei voi värvätä riveihinsä ketään jonka äo oli alle 83. Miksikö? Koska sillä ei ole olemassa tehtäviä, jossa tuon rajan alittava värvätty ei olisi enemmän hyödyksi kuin haitaksi. Miinanpolkuhommiakaan ei enää harrasteta.

On vaikea uskoa, että nuo piikkilanka-aidoissa riekkuvat mölisijät olisivat Afrikan älymystöä. Edellä esitetty kysymys, mihin tehtäviin nuo Marokosta Mellilaan tai Välimeren yli veneilevät kelpaisivat, on aito ja perusteltu. Vastaus on, että eipä juuri mihinkään, jos työtehtävät pitäisi kyetä oppimaan ja suorittamaan.

Sitten ihmetellään, miksi irakilaiset ja somalit eivät oikein opi kieltä eivätkä työllisty.

Ja se älykkyyden g-tekijä, perinnöllinen, on edelleen nykypsykologian ja lähitieteiden vankasti osoittama fakta. Se voi häiritä bleeding-heart -osastoa, mutta todellisuus harvoin muuttuu, vaikka sen pyrkisi kieltämään jalkaa polkemalla.

https://tekniikanmaailma.fi/mika-selittaa-alykkyyden-mystista-g-tekijaa-tutkijat-loysivat-uuden-selityksen/
 
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: kriittinen_ajattelija - 23.10.2018, 18:58:18
Yhdysvaltain armeija ei voi värvätä riveihinsä ketään jonka äo oli alle 83. Miksikö? Koska sillä ei ole olemassa tehtäviä, jossa tuon rajan alittava värvätty ei olisi enemmän hyödyksi kuin haitaksi. Miinanpolkuhommiakaan ei enää harrasteta.

On vaikea uskoa, että nuo piikkilanka-aidoissa riekkuvat mölisijät olisivat Afrikan älymystöä. Edellä esitetty kysymys, mihin tehtäviin nuo Marokosta Mellilaan tai Välimeren yli veneilevät kelpaisivat, on aito ja perusteltu. Vastaus on, että eipä juuri mihinkään, jos työtehtävät pitäisi kyetä oppimaan ja suorittamaan.

Sitten ihmetellään, miksi irakilaiset ja somalit eivät oikein opi kieltä eivätkä työllisty.

Ja se älykkyyden g-tekijä, perinnöllinen, on edelleen nykypsykologian ja lähitieteiden vankasti osoittama fakta. Se voi häiritä bleeding-heart -osastoa, mutta todellisuus harvoin muuttuu, vaikka sen pyrkisi kieltämään jalkaa polkemalla.

https://tekniikanmaailma.fi/mika-selittaa-alykkyyden-mystista-g-tekijaa-tutkijat-loysivat-uuden-selityksen/
Afrikkalaiset ja muut matalan IQ:n kansat pystyy kyllä monenlaisiin töihin, kuten he kotimaissaankin pystyvät. Ihan normaaleja yksinkertaisia töitä IQ 75 n""" """t kaiken aikaa kotimaissaan, siellä kun taikaseinä ei elätä niitä. On totta että keskiverto IQ 75 valkoinen on käytännössä kehitysvammainen yleensä mutta keskiverto mustasta ei saa samaa vaikutelmaa vaikka niillä olisi IQ 75. Tämä johtuu siitä, että mustilta ja muilla etelän kansoilla on yleensä puutteellinen abstraktin ajattelun kyky minkä vuoksi he ei pärjää IQ testeissä tai abstraktia ajattelua vaativissa töissä, mutta heillä saattaa olla silti varsin kehittynyt sosiaalinen älykkyys eli he pystyvät esim asiakaspalvelutöihin mitä on paljon modernissa yhteiskunnissa.

Mustat ja etelän kansat siten pystyvät suurimpaan osaan normi ammattikoulu töistä, yliopisto/amk ammatit saattaisi tuottaa vaikeuksia.

Siitä huolimatta, että mustat kykenee monenlaisiin töihin mitä tulee älykkyyteen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he olisi ihanteellisia työntekijöitä. Keskiverto musta mies kun on usein varsin arvaamaton ja jopa väkivaltainen.

Lainaus
.    The intense selection pressure resulted in the biggest and meanest men rising to the top and breeding with the most women. So they selected for sociopathy, narcissism, a womanizing mindset, cruelty and sadism, high levels of aggression, and very strong bodies.
   
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 23.10.2018, 19:18:22
Yhdysvaltain armeija ei voi värvätä riveihinsä ketään jonka äo oli alle 83. Miksikö? Koska sillä ei ole olemassa tehtäviä, jossa tuon rajan alittava värvätty ei olisi enemmän hyödyksi kuin haitaksi. Miinanpolkuhommiakaan ei enää harrasteta.

On vaikea uskoa, että nuo piikkilanka-aidoissa riekkuvat mölisijät olisivat Afrikan älymystöä. Edellä esitetty kysymys, mihin tehtäviin nuo Marokosta Mellilaan tai Välimeren yli veneilevät kelpaisivat, on aito ja perusteltu. Vastaus on, että eipä juuri mihinkään, jos työtehtävät pitäisi kyetä oppimaan ja suorittamaan.

Sitten ihmetellään, miksi irakilaiset ja somalit eivät oikein opi kieltä eivätkä työllisty.

Ja se älykkyyden g-tekijä, perinnöllinen, on edelleen nykypsykologian ja lähitieteiden vankasti osoittama fakta. Se voi häiritä bleeding-heart -osastoa, mutta todellisuus harvoin muuttuu, vaikka sen pyrkisi kieltämään jalkaa polkemalla.

https://tekniikanmaailma.fi/mika-selittaa-alykkyyden-mystista-g-tekijaa-tutkijat-loysivat-uuden-selityksen/
Afrikkalaiset ja muut matalan IQ:n kansat pystyy kyllä monenlaisiin töihin, kuten he kotimaissaankin pystyvät. Ihan normaaleja yksinkertaisia töitä IQ 75 n""" """t kaiken aikaa kotimaissaan, siellä kun taikaseinä ei elätä niitä. On totta että keskiverto IQ 75 valkoinen on käytännössä kehitysvammainen yleensä mutta keskiverto mustasta ei saa samaa vaikutelmaa vaikka niillä olisi IQ 75. Tämä johtuu siitä, että mustilta ja muilla etelän kansoilla on yleensä puutteellinen abstraktin ajattelun kyky minkä vuoksi he ei pärjää IQ testeissä tai abstraktia ajattelua vaativissa töissä, mutta heillä saattaa olla silti varsin kehittynyt sosiaalinen älykkyys eli he pystyvät esim asiakaspalvelutöihin mitä on paljon modernissa yhteiskunnissa.

Mustat ja etelän kansat siten pystyvät suurimpaan osaan normi ammattikoulu töistä, yliopisto/amk ammatit saattaisi tuottaa vaikeuksia.

Jos/kun äo on mainitsemasi 75 tienoilla, se tarkoittaa, että melkein kaikki älykkyyden (kognition) osa-alueet sujuvat heikosti. Mistään pelkästä abstraktin ajattelun yksittäisestä puutteesta ei ole kysymys vaan sen g-tekijän heikosta tasosta. Siirrä herra N75 Eurooppaan, niin hän on sielläkin herra N75. Ja vaikeuksissa eikä selviä kunnolla siitä asiakaspalvelutehtävästäkään. Ne kun ovat vaativia.

Nämä kaksi lyhyttä esimerkkiä valaissevat asiaa:

Lainaus

One is that the heritability of IQ rises with age--that is to say, the extent to which genetics accounts for differences in IQ among individuals increases as people get older. Studies comparing identical and fraternal twins, published in the past decade by a group led by Thomas J. Bouchard, Jr., of the University of Minnesota and other scholars, show that about 40 percent of IQ differences among preschoolers stems from genetic differences but that heritability rises to 60 percent by adolescence and to 80 percent by late adulthood. With age, differences among individuals in their developed intelligence come to mirror more closely their genetic differences. It appears that the effects of environment on intelligence fade rather than grow with time. In hindsight, perhaps this should have come as no surprise. Young children have the circumstances of their lives imposed on them by parents, schools and other agents of society, but as people get older they become more independent and tend to seek out the life niches that are most congenial to their genetic proclivities.

A second big surprise for intelligence experts was the discovery that environments shared by siblings have little to do with IQ. Many people still mistakenly believe that social, psychological and economic differences among families create lasting and marked differences in IQ. Behavioral geneticists refer to such environmental effects as "shared" because they are common to siblings who grow up together. Research has shown that although shared environments do have a modest influence on IQ in childhood, their effects dissipate by adolescence. The IQs of adopted children, for example, lose all resemblance to those of their adoptive family members and become more like the IQs of the biological parents they have never known. Such findings suggest that siblings either do not share influential aspects of the rearing environment or do not experience them in the same way. Much behavioral genetics research currently focuses on the still mysterious processes by which environments make members of a household less alike.


Ympäristö ei siis vaikuta paljonkaan älykkyyteen ihmisyksilön vanhetessa ja vanhemmistaan erossa kasvaneen lapsen äo on lähellä vanhempiensa äo:ta, lähempänä kuin kasvattivanhempiensa.

Lähde: Linda S. Gottfredson: svedujen ammatinvalintakonferenssin pääpuhujan paikalta poispotkittu proffa

http://www.psych.utoronto.ca/users/reingold/courses/intelligence/cache/1198gottfred.html
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: kriittinen_ajattelija - 23.10.2018, 19:45:47
Noh esim Päiväntasaajan Guinean älykkyys on tutkimusten valossa 59 luokkaa, alhaisimpia maailmassa. Voisi kuvitella, että siellä porukka on täysin kehitysvammaista jotka ei osaa edes kengännauhojaan sitoa ja puhuakkin juuri ja juuri vaan murahtelemalla, mutta niin vaan sielläkin autot kulkee, kerrostalot nousee tyhjästä ja ihmiset tekee päivät pitkät töitä eri talouden alueilla ja yleisesti siellä näyttää ihan kivalta noin Afrikan mittareilla.

Itse uskon, että matala IQ tulokset johtuu lähinnä vaan absraktin ajattelun puutteesta, mutta ilmeisesti muut älykkyyden osa-alueet on kuitenkin riittävällä tasolla että yhteiskunta ei romahda.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 23.10.2018, 21:07:16
Tyhmä säyseä 70 äo:n omaava pullukka

vs.

Tyhmä, agressiivinen 70 äo:n omaava psykopaattinen testopakkaus

tuossa on selitys miksi älykkyyserot tasaamalla mustilla on edelleen 3-4 kertainen yliedustus rikollisuudessa.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Maastamuuttaja - 23.10.2018, 21:09:51
Yhteisvastuun ideologian on lähdettävä siitä, että aina on ihmisiä, jotka osaavat viedä lusikan suuhun.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: l'uomo normale - 23.10.2018, 21:16:14
Noh esim Päiväntasaajan Guinean älykkyys on tutkimusten valossa 59 luokkaa, alhaisimpia maailmassa.

Vuosikymmenet oli maapallon karmeimpien valtioitten joukossa sekopäädiktaattorin ansiosta. Vähemmän sekopään seuraajan aikana löydettiin öljyä ja presidentti ja muutama muu on rikastunut. Kansa elää suunnilleen niinkuin ennenkin. Viereisillä valtioilla, joissa on myös löydetty öljyä, on vähän samanlaiset muttei ihan niin räikeät tilanteet.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: kriittinen_ajattelija - 23.10.2018, 21:29:39
Noh esim Päiväntasaajan Guinean älykkyys on tutkimusten valossa 59 luokkaa, alhaisimpia maailmassa.

Vuosikymmenet oli maapallon karmeimpien valtioitten joukossa sekopäädiktaattorin johdolla. Vähemmän sekopään seuraajan aikana löydettiin öljyä ja presidentti ja muutama muu on rikastunut. Kansa elää suunnilleen niinkuin ennenkin. Viereisillä valtioilla, joissa on myös löydetty öljyä, on vähän samanlaiset muttei ihan niin räikeät tilanteet.
Ihan hyvin maalla menee älykkyyteen nähden. Kuulemma siistiä kaikkialla ja turvallista vaikka vierailla, kauniita rakennuksia nousee joka paikkaan ja pian maan uusi pääkaupunki rakennetaan myös tyhjästä. Kaikki toki öljyrahojen ansiosta ja kiinalaisten asiantuntijoiden auttamana, mutta varmastihan sitä voisi olettaa että IQ 59 silti homman ryssisi, mutta eipä näytä siltä. Maa on myös mm human developement indeksissä kohtuu korkealla älykkyyteen nähden, takana jopa Aasian maita kuten Myanmar missä on paljon korkeampi IQ. Bkt-listoilla maa on myös kohtuu korkealla.

Toki kaikki mustien asuttamat valtiot tai kaupungit on shitholeja yleisesti, mutta minun pointtini nyt olikin että vaikuttaa siltä että myös IQ 59 mustat pystyy yksinkertaisiin töihin tai pitämään yhteiskuntaakin jotenkin kasassa.

http://www.leeabbamonte.com/africa/equatorial-guinea-weirdest-country-in-world.html
Hyvä juttu maasta, 2x valkoista turistia vieraili maassa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 23.10.2018, 22:10:13
Noh esim Päiväntasaajan Guinean älykkyys on tutkimusten valossa 59 luokkaa, alhaisimpia maailmassa. Voisi kuvitella, että siellä porukka on täysin kehitysvammaista jotka ei osaa edes kengännauhojaan sitoa

Siksi sandaaleja suosivat he.

Lainaus


 ja puhuakkin juuri ja juuri vaan murahtelemalla, mutta niin vaan sielläkin autot kulkee, kerrostalot nousee tyhjästä ja ihmiset tekee päivät pitkät töitä eri talouden alueilla ja yleisesti siellä näyttää ihan kivalta noin Afrikan mittareilla.

Kivalta? CIA kirjoittelee maasta mm. näin:

Lainaus
Unemployment remains problematic because the oil-dominated economy employs a small labor force dependent on skilled foreign workers. The agricultural sector, Equatorial Guinea’s main employer, continues to deteriorate because of a lack of investment and the migration of rural workers to urban areas. About three-quarters of the population lives below the poverty line.
...
Equatorial Guinea’s large and growing youth population – about 60% are under the age of 25 – is particularly affected because job creation in the non-oil sectors is limited, and young people often do not have the skills needed in the labor market. Equatorial Guinean children frequently enter school late, have poor attendance, and have high dropout rates.

Lainaus

Itse uskon, että matala IQ tulokset johtuu lähinnä vaan absraktin ajattelun puutteesta, mutta ilmeisesti muut älykkyyden osa-alueet on kuitenkin riittävällä tasolla että yhteiskunta ei romahda.

Että abstrakti ajattelu vain puutttuu ja maalla menee lujaa, vai?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: jka - 23.10.2018, 22:35:47
Egyptin pyramidit rakennettiin 4500 vuotta sitten, Kiinan muuri 2000 vuotta sitten. Eiköhän noiden rakentajien älykkyysosamäärä ollut keskimäärin alhaisempi kuin tämän hetken tyhmimmänkään kansakunnan. Ei infran tai edes pyramidien kaltaisten ihmiskunnan ihmeiden rakentaminen vaadi mitään massiivista keskimääräistä älykkyyttä. Pari pätevää insinööriä ja projektinjohtajaa riittää. Kaikki muu hoituu tyhmemmältäkin.

Voi jopa väittää, että ihmiskunta on rakentanut hienoimmat rakennuksensa silloin kuin se oli paljon nykyistä tyhmempi. Tässä suhteessa joku infrarakennus on aika huono mittari väestön älykkyydelle. Vaikkapa tuotekehitys ja uusien teknologioiden käyttöönotto on paljon parempi mittari. Uskallan väittää että joku Päiväntasaajan Guinea ei myisi tippaakaan öljyä ilman muiden tekemää tuotekehitystä ja teknologiaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 23.10.2018, 23:07:10
Uskallan väittää että joku Päiväntasaajan Guinea ei myisi tippaakaan öljyä ilman muiden tekemää tuotekehitystä ja teknologiaa.

Lisätään tähän myös ulkomaalaiset öljynporaustyöntekijät, jotka hoitavat öljyn tuotannon.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Histon - 24.10.2018, 00:06:46
^Jos aikuisten älykkyys on puhtaan geneettistä, miten selität Flynnin efektin eli esim. sen vuoden 1997 testillä jenkkien keskimääräinen älykkyys olisi vuonna 1932 ollut arviolta 80. Vastaavia tuloksia on saatu ympäri maailmaa ja Flynnin efekti on voimakkaampi aikuisilla kuin lapsilla. Noin valtava ÄO:n nousu muutamassa vuosikymmenessä ei voi selittyä ainakaan evoluutiolla joka ottaa vuosituhansia.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Flynn_effect
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Radio - 24.10.2018, 00:29:12
Älykkyyden tai suorituskyvyn mittaaminen rajalla on Suomessa rasismia. Tiukemman kontrollin maissa kuten esim. Kanada ja Australia, maahantulijoita kyllä testataan monin tavoin. Pahoja rasisteja kuin ruotsalaiset ennen.
Tervettä itsekkyyttä harjoittavana en kaipaa naapureiksini älykköjä ainakaan vierailta mailta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 24.10.2018, 07:11:40
^Jos aikuisten älykkyys on puhtaan geneettistä, miten selität Flynnin efektin eli esim. sen vuoden 1997 testillä jenkkien keskimääräinen älykkyys olisi vuonna 1932 ollut arviolta 80. Vastaavia tuloksia on saatu ympäri maailmaa ja Flynnin efekti on voimakkaampi aikuisilla kuin lapsilla. Noin valtava ÄO:n nousu muutamassa vuosikymmenessä ei voi selittyä ainakaan evoluutiolla joka ottaa vuosituhansia.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Flynn_effect

En muista kirjoittaneeni, että älykkyys olisi puhtaasti geneettistä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Histon - 24.10.2018, 09:24:25
^Jos aikuisten älykkyys on puhtaan geneettistä, miten selität Flynnin efektin eli esim. sen vuoden 1997 testillä jenkkien keskimääräinen älykkyys olisi vuonna 1932 ollut arviolta 80. Vastaavia tuloksia on saatu ympäri maailmaa ja Flynnin efekti on voimakkaampi aikuisilla kuin lapsilla. Noin valtava ÄO:n nousu muutamassa vuosikymmenessä ei voi selittyä ainakaan evoluutiolla joka ottaa vuosituhansia.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Flynn_effect

En muista kirjoittaneeni, että älykkyys olisi puhtaasti geneettistä.

Sanoit että ympäristö ei vaikuta paljonkaan aikuisen älykkyyteen. Miten selität sitten Flynnin efektin?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Jaska Pankkaaja - 24.10.2018, 09:31:11
Nyt jo negatiiviseksi kaantynytta Flynn efektia selittaa moni asia: parantunut ravinto, virikkeellisemempi ymparisto, kotikylaa kauempaa haetut puolisot, ehkaisyvalineet, koulutus jne..

Yhteiskuntaa vie eteenpain yleensakin se alykkain desiili ja jopa vain muutama huippuyksilo; Aristoteles, Newton, Bill Gates (joke).. enka usko etta antiikin korkein desiili olisi ollut nykyista tyhmempaa.

Flynn efekti voisi nostaa afeikkalaisten ja arabien aota merkittavasti ja jos halua siihen olisi se voitaisiin aloittaa vaikka heti: steriloinnein ja asevarustelurahojen laittamisella koulutukseen ja lasten hyvinvointiin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 24.10.2018, 10:49:13
Jokin saa minut skeptiseksi tuon Flynn efektin suhteen, koska ihmiset eivät ole olleet noin paljon tyhmempia 1900-luvun alussa kuin nyt. Periaatteessa klassista musiikkia ei olisi voitu luoda 1700-1800 luvuilla, jos ihmisten keskiälykkyys olisi silloin ollut 60 pistettä. Huolimatta taudeista, heikosta ja epäsäännöllisestä ravinnosta jne. löytyi iso joukko ihmisiä, jotka voitiin kouluttaa ajan heikoin metodein soittamaan ja tuottamaan klassista musiikkia.

Älykkyystestit mittaavat siis tapaa prosessoida tietoa, joka 1900-> ollut tärkeää ja muodostunut yhä tärkeämmäksi yhteiskunnassa. Prosessointikyky todennäköisesti paranee siihen pisteeseen, joka saavutettiin 2000-luvun alussa ja siitä eteenpäin kehitys on hidasta. Voivatko kaikki ryhmät saavuttaa saman prosessointitehon? Kyllä ja ei.

Niillä, joilla on enemmän kuin yksi lapsi, jotka ovat samojen vanhempien geeneistä usein usein huomaavat, että lapsissa todellakin on eroja ja jos perheessä ei ole tapahtunut mitään dramaattisista, niin erot johtuvat 100% genetiikasta. Se tuottaa erilaisia yksilöitä sattuman kautta ja se on jatkuvuuden kannalta hyvä asia. Ihmispopulaatioiden erot johtuvat todennäköisesti sopeutumista ympäristöolosuhteisiin, mutta tie on ollut pitkä ja mikä rooli on ollut pienellä Neanderthalin ihmisen genetiikalla, joka on jossain välissä tullut mukaan. Suotuisat geenimuutokset ovat jatkaneet kulkuaan pohjoisissa kansoissa, kun taas Afrikassa kehitys on ollut hitaampaa tai siellä ollaan eletty samantyylisessä, muuttumattomassa ympäristössä satoja tuhansia vuosia. Josta seurauksena on populaatio, jonka prosessointikyky on heikompi ja toimintakulttuuri enemmän itsekäs ja nopeaan hyötyyn tähtäävä.

Jos Afrikkalaisiin kohdistetaan rodunjalostus, niin kyllä he voivat saavuttaa useassa sadassa vuodessa muut ryhmät, mutta eivät heidän kaikki geneettiset linjat.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Mika - 24.10.2018, 10:57:12
Periaatteessa klassista musiikkia ei olisi voitu luoda 1700-1800 luvuilla, jos ihmisten keskiälykkyys olisi silloin ollut 60 pistettä. Huolimatta taudeista, heikosta ja epäsäännöllisestä ravinnosta jne. löytyi iso joukko ihmisiä, jotka voitiin kouluttaa ajan heikoin metodein soittamaan ja tuottamaan klassista musiikkia.

Keskimääräinen älykkyys ei merkitse mitään, koska varianssi on suurta, ja aina löytyy huomattavasti keskimääisestä molempiin suuntiin poikkevia yksilöitä.  Klassinen musiikki ja älykkyys eivät myöskään ole millään tavalla synonyymejä keskenään.   

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 24.10.2018, 11:11:51

Lainaus
En muista kirjoittaneeni, että älykkyys olisi puhtaasti geneettistä.

Sanoit että ympäristö ei vaikuta paljonkaan aikuisen älykkyyteen. Miten selität sitten Flynnin efektin?

Eihän se paljon vaikutakaan. Korkeintaan sen verran, että voi saavuttaa sen yksilöllisen lasikattonsa. Sen geneettisen. On itsestään selvää, että ympäristö voi vaikuttaa paljonkin siihen, miten kauas siitä lasikatosta jää. Ihminen voi toimia paljon alle kykyjensä mutta ei juurikaan niiden yli.

Linkkisi takaa löytyvässä wikijutussa efektiä on selitetty kohtalaisen hyvin.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Lasse - 30.10.2018, 23:11:56
Hyvä, että näitä asioita tutkitaan:

Book Summary: “The Neuroscience of Intelligence”, Richard J. Haier
https://fastertomaster.com/the-neuroscience-of-intelligence-richard-j-haier/ (https://fastertomaster.com/the-neuroscience-of-intelligence-richard-j-haier/)
Lainaus
WHY ARE SOME PEOPLE SMARTER?

What is intelligence? Intelligence can be split into:

Specific Intelligence: The ability to quickly solve specific types of problem (e.g., reasoning, spatial ability, memory, processing speed, vocabulary).

General Intelligence (g): A core, general ability to quickly solve many types of novel problems.
How can we measure g? Psychometric tests are still the best (/only) way to approximate g (though imperfect and only ever peer-relative). Neuroimaging is not yet practical for predicting intelligence but that could change in the future.

Why does g matter?

g (as estimated above) correlates with many real-world outcomes like general learning ability, job performance and adult mortality, regardless of socio-economic status.
Establishing the primary cause(s) of g and the potential ability to enhance it, therefore, have important implications for educational and social policy.

What causes g (nature/nurture)? A controversial topic. Recent evidence suggests roles for genetic and early environmental factors. All we know for sure for now is that the story is complex – made more so by numerous emerging research methods and conflicting findings, not all of which are rigorous or replicable.

Anatomical: Neuroimaging studies support theories such as P-FIT (Parieto-frontal Integration Theory) which propose that g depends on the functioning of and coordination between several distributed structures in the brain.

Biological: Evidence point to a probabilistic combination of genetic (nature) and epigenetic (nature + nurture) factors (i.e., predispositions + environment => intelligence) though much more research is needed to explore and identify specific factors.
(jatkuu artikkelissa)
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bwana - 31.10.2018, 07:35:41
Siitähän on spekulaatioita että miksi näin, onko syynä esim.

- varhaislapsuuden ravinto?
- yleinen virikkeiden määrä heti syntymästä alkaen?
- pienempi perhekoko?
- esikasvatus ja koulu?

Vietin aikanaan aikaani Afrikassa tyttäreni lapsenvahtina. Olihan siinä kieli keskellä suuta olemista kun samalle hiekkalaatikolle tuli kolme afrikkalaista nannyä hoidokkiensa kanssa ja nämä lastenhoitajat sitten alkoivat aivan suoraan tenttaamaan jotta "Miksi valkoiset lapset ovat älykkäämpiä/nopeampia oppimaan asioita kuin 'meikäläiset'".

Väittäisin että syynä on yllämainittujen asioiden kombinaatio yhdistettynä afrikkalaisten yhdyskuntien vuosituhantiseen parinmuodostuksen/lisääntymisen agressiivisten ja nopeasti kehittyvien yksilöiden suosimiseen. Olen tavannut Afrikassa paljon aikamoisia tahvoja ihan normaaliälyisten oppilaiden vanhempina... Tuo kasvuiän ravinto on ehkä se tärkein tekijä. Maissipuurossa ei ihan hirveästi ihmiselle kelpaavia aminohappoja taida olla.

Aiheesta on Afrikan osalta tutkimusta pilvin pimein ja esimerkiksi Ugandassa jopa paikallinen ministeri totesi, WFP:n avustuksella, että noin 2/5:lla Ugandan lapsista potentiaaliset kognitiiviset kyvyt jäävät toteutumatta täysimääräisinä suoraan puutteellisen kasvuiän ravinnon vuoksi. On kummallista että olen lukenut tässä vuosien varrella vain YHDEN jutun aiheesta hesarissa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Lasse - 01.11.2018, 04:25:59
Yhdysvaltain armeija ei voi värvätä riveihinsä ketään jonka äo oli alle 83. Miksikö? Koska sillä ei ole olemassa tehtäviä, jossa tuon rajan alittava värvätty ei olisi enemmän hyödyksi kuin haitaksi. Miinanpolkuhommiakaan ei enää harrasteta.

Robert McNamara uskoi, että riittävällä koulutuksella haastellisempikin materiaali nostetaan käypäiseksi.

McNamara's Folly: The Use of Low-IQ Troops in the Vietnam War
https://www.youtube.com/watch?v=_J2VwFDV4-g (https://www.youtube.com/watch?v=_J2VwFDV4-g)

Suomen koulujärjestelmä on samankaltaisen haasteen edessä. Ja näyttää yrittävän samoja konsteja...
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Radio - 01.11.2018, 06:52:08
Mielenkiintoista tämä lapsuuden ruokavalion vaikutus. Senhän nyt "tiedämme", että nälkä lisää kiimaa, mutta että nälkäisestä lapsesta tulee tyhmäkin vielä. Pysyvästi, eli koulutus olisi turhaa?

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 01.11.2018, 07:42:41
Mielenkiintoista tämä lapsuuden ruokavalion vaikutus. Senhän nyt "tiedämme", että nälkä lisää kiimaa, mutta että nälkäisestä lapsesta tulee tyhmäkin vielä. Pysyvästi, eli koulutus olisi turhaa?

Aivojen kehityksen kannalta jopa tärkeämpää on odottavan äidin ravitsemus. Jos vaikkapa folaatti on äidin plasmassa vähissä ensimmäisen neljän odotusviikon aikana, ns. hermostoputki sulkeutuu vajaasti kehittyneenä. Damage done. Myöhemmin syötetty hyvä sapuska ei korjaa. Folaattia saa hedelmistä, marjoista, kasviksista ja täysjyvävalmisteista. Ameriikoissa puhutaan paljon vähän koulutettujen raskaana olevien naisten pikaruokavaliosta; energiatiheää mutta suojaravintoköyhää sapuskaa odotusaikana. Tämä näkyy afroamerikkalaisten lasten myöhempinä vaikeuksina. G-tekijä +äidin huono ravinto ei yhteenlaskuna tuota kovin hyvää jälkeä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Bwana - 01.11.2018, 08:03:50
Aivojen kehityksen kannalta jopa tärkeämpää on odottavan äidin ravitsemus. Jos vaikkapa folaatti on äidin plasmassa vähissä ensimmäisen neljän odotusviikon aikana, ns. hermostoputki sulkeutuu vajaasti kehittyneenä. Damage done. Myöhemmin syötetty hyvä sapuska ei korjaa. Folaattia saa hedelmistä, marjoista, kasviksista ja täysjyvävalmisteista. Ameriikoissa puhutaan paljon vähän koulutettujen raskaana olevien naisten pikaruokavaliosta; energiatiheää mutta suojaravintoköyhää sapuskaa odotusaikana. Tämä näkyy afroamerikkalaisten lasten myöhempinä vaikeuksina. G-tekijä +äidin huono ravinto ei yhteenlaskuna tuota kovin hyvää jälkeä.

Ennenkin kirjoittanut mutta antaa mennä taas: Helsingistä löydettiin kymmenisen vuotta sitten 1920-luvun potilaskortisto joka oli viety pommituksilta turvaan. Siitä pystyttiin tieteilemään jotta odottavan äidin terveys/ravinto korreloi jälkeläisten terveyden kanssa vielä toiseen polveen.

Noin muutenhan lasten kohdalla puhutaan tuhannesta ensimmäsiestä päivästä kaikkein tärkeimpänä tulevaisuuttaan määrittävänä ajanjaksona. Toki sitten aivot kehittyvät vielä parikymppiseksi ja ne ajat, jolloin ihmislapsi kasvaa hitaammin pituutta ovat niitä, jolloin aivot ottavat kehitys-spurttia. Noihin aikoihin jos sattuu esim. nälänhätä niin jälki on kognitiivisesti rumaa. 2007-2010 Malawissa näkyi 15-20 vuotiaiden ikäluokissa vuosien 2002 ja 2005 nälänhädät niin fyysisessä kuin henkisessä kehityksessä melko selvästi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Herbert - 11.02.2019, 13:44:23
Tanskan armeijan varusmiesten älykkyyttä paitsi mitataan, mittausten tuloksia myös julkaistaan. Ainakin tällainen:

https://rstudio-pubs-static.s3.amazonaws.com/278031_80a681203aa34961a37efc02939d6c9b.html (https://rstudio-pubs-static.s3.amazonaws.com/278031_80a681203aa34961a37efc02939d6c9b.html)
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Supernuiva - 17.02.2019, 23:19:22
Mielenkiintoista tämä lapsuuden ruokavalion vaikutus. Senhän nyt "tiedämme", että nälkä lisää kiimaa, mutta että nälkäisestä lapsesta tulee tyhmäkin vielä. Pysyvästi, eli koulutus olisi turhaa?

Onneksi Hellsinki on jo tehnyt päätöksen siitä, että lihan ja maidon kulutus puolitetaan.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: N. O. Hääppönen - 19.02.2019, 12:11:58
Mielenkiintoista tämä lapsuuden ruokavalion vaikutus. Senhän nyt "tiedämme", että nälkä lisää kiimaa, mutta että nälkäisestä lapsesta tulee tyhmäkin vielä. Pysyvästi, eli koulutus olisi turhaa?
Ei kelpaa sitten terveellinen ruoka myöhemminkään. Jätän älykkyyden kommentoinnin sikseen, riittää kun miettii että olikohan tuo nyt erityisen fiksu veto.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Golimar - 31.05.2019, 15:20:11
Evan Horowitz ei näköjään tajua että kehistysmaalaisten massamuutto aiheuttaa keskimääräisen ÄO:n laskua kohdemaissa vaan sepustaa joitan ilmastonmuutoksesta. 100000 x  :facepalm:

Lainaus
.......................Talouteen keskittyvän yhdysvaltalaisen ajatushautomo FCLT Globalin tutkimusjohtaja on huolissaan ihmisten älykkyysosamäärätulosten heikentymisestä. Evan Horowitzin mukaan ÄO-testien tulosten heikkenemisellä voi olla kohtalokkaita seurauksia ihmiskunnalle.

− Ihmiskunta on muuttumassa tyhmemmäksi. Se ei ole arvio. Se on globaali fakta. ÄO-tulokset ovat alkaneet huonontua osassa johtavia maita, Evan Horowitz kirjoittaa NBC:n julkaisemassa kirjoituksessaan.

”Älykkyyskriisi” voi Horowitzin mukaan johtaa ihmiskunnan ongelmanratkaisukyvyn heikentymiseen ja hämärtää globaalin talouden näkymiä. Se voi myös heikentää ihmiskunnan kykyä vastata massiivisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja tekoälyn tuomiin haasteisiin.

− Se voi tarkoittaa 15 uutta kautta tosi-tv-sarja Kardashianeja. Mutta se voi merkitä myös loppua monelle kehitykselle ja esimerkiksi tieteellisten läpimurtojen vähenemistä, hän lisää.

Horowitz huomauttaa, että mitattavan älykkyysosamäärän ja älykkyyden suhde voidaan kyseenalaistaa ja että menestyksen on havaittu riippuvan myös muusta kuin korkeasta älykkyysosamäärästä.

− Älykkyysosamäärän mittaaminen on kuitenkin selvästi tavoittanut jotakin tärkeää maailmanlaajuisesti. Vuosikymmenten tutkimukset ovat osoittaneet, että yksilölliset älykkyysosamäärätulokset enteilevät hyvää koulutusmenestystä ja pitkäikäisyyttä. Kansakunnan korkea keskiarvo älykkyysosamäärässä puolestaan on liitetty korkeaan talouskasvuun ja tiedeinnovaatioihin, Horowitz sanoo.

Hän huomauttaa, että Yhdysvalloissa älykkyysosamäärätulosten heikkenemistä ei toistaiseksi ole havaittu.

− Mutta jos niin on käynyt muissa kehittyneissä ja johtavissa maissa, ehkä se tarkoittaa, että emme ole edistyneitä olleetkaan (liian paljon köyhyyttä, liian vähän sosiaalista tukea)............................

Yksi selitys tälle Horowitzin mukaan on ollut, että ruuasta ei ilmaston lämpenemisen vuoksi saa enää yhtä paljon ravinteita............................

https://www.verkkouutiset.fi/ihmiset-tyhmenevat-ja-silla-voi-olla-kohtalokkaat-seuraukset/

Lainaus
....................A range of studies using a variety of well-established IQ tests and metrics have found declining scores across Scandinavia, Britain, Germany, France and Australia......................

https://www.nbcnews.com/think/opinion/iq-rates-are-dropping-many-developed-countries-doesn-t-bode-ncna1008576
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Luotsi - 31.05.2019, 15:48:11
Lainaus
Yksi selitys tälle Horowitzin mukaan on ollut, että ruuasta ei ilmaston lämpenemisen vuoksi saa enää yhtä paljon ravinteita

Älykäs epäilys. Tutkimusrahoitus myönnetty!
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: acc - 31.05.2019, 20:07:53
Evan Horowitz ei näköjään tajua että kehistysmaalaisten massamuutto aiheuttaa keskimääräisen ÄO:n laskua kohdemaissa vaan sepustaa joitan ilmastonmuutoksesta. 100000 x  :facepalm:

Pahoin pelkään Evanin tajuavan täysin selvästi ÄO:n laskun syyt, mutta pragmaattisesti ottaa kumminkin shekelit kotiin. Jos olisi keksinyt jonkin muun syyn, voisi olla uran ja liiketoimien loppu edessä pian.

Hollywood tuottaa fiktiota, josta saadut tulot päätyvät tuon teollisuudenhaaran omistajien ja päättäjien taskuun. Ehkä tiedemaailma on joiltain osin samantapaista fiktion tuotantoa.

Elokuva Idiocracy on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Arkipiispa - 31.05.2019, 20:17:07
Vakavin implikaatio ylä- ja keskiluokan immigraatiosta länsimaihin, kuten 2015 on tapahtunut, on, että molempien maiden - sekä lähtö- että saapumismaan keskimääräinen ÄO laskee.

Fiksu potentiaalinen "matu" tajuaa, että vähemmällä työllä saa suuremman toimeentulon... ja elämässään vaurastumattomilla ei ole siirtymiseen varaa. Voivoi...  :facepalm:
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Chiaroscuro - 31.05.2019, 21:00:52
Tanskan armeijan varusmiesten älykkyyttä paitsi mitataan, mittausten tuloksia myös julkaistaan. Ainakin tällainen:

https://rstudio-pubs-static.s3.amazonaws.com/278031_80a681203aa34961a37efc02939d6c9b.html (https://rstudio-pubs-static.s3.amazonaws.com/278031_80a681203aa34961a37efc02939d6c9b.html)

Voi hyvinkin pitää paikkaansa, mutta julkaisisitko kuitenkin jonkin selväkielisen lähteen? Näin humanistisista tieteistä väitelleenä kun en saa tolkkua linkistä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Chiaroscuro - 31.05.2019, 21:13:04
Periaatteessa klassista musiikkia ei olisi voitu luoda 1700-1800 luvuilla, jos ihmisten keskiälykkyys olisi silloin ollut 60 pistettä. Huolimatta taudeista, heikosta ja epäsäännöllisestä ravinnosta jne. löytyi iso joukko ihmisiä, jotka voitiin kouluttaa ajan heikoin metodein soittamaan ja tuottamaan klassista musiikkia.

Keskimääräinen älykkyys ei merkitse mitään, koska varianssi on suurta, ja aina löytyy huomattavasti keskimääisestä molempiin suuntiin poikkevia yksilöitä.  Klassinen musiikki ja älykkyys eivät myöskään ole millään tavalla synonyymejä keskenään.

Eivät toki - mutta löisin aika paljon vetoa siitä, että hevimusiikin harrastajien älykkyysosamäärä on alhaisempi kuin klassisen musiikin harrastajien.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: maan - 31.05.2019, 22:08:30
Tanskan armeijan varusmiesten älykkyyttä paitsi mitataan, mittausten tuloksia myös julkaistaan. Ainakin tällainen:

https://rstudio-pubs-static.s3.amazonaws.com/278031_80a681203aa34961a37efc02939d6c9b.html (https://rstudio-pubs-static.s3.amazonaws.com/278031_80a681203aa34961a37efc02939d6c9b.html)

Voi hyvinkin pitää paikkaansa, mutta julkaisisitko kuitenkin jonkin selväkielisen lähteen? Näin humanistisista tieteistä väitelleenä kun en saa tolkkua linkistä.
Yritin kaivella tuota, tämä on ehkä nykyinen osoite: http://rpubs.com/EmilOWK/firstnames_cogability_socialstatus

Tuossa ei kuitenkaan ole tarpeeksi infoa, jotta selviäisi pitääkö tuo paikkaansa. Artikkeli tuosta ilmeisesti julkaistaan tänä vuonna huonomaineisessa lehdessä (Mankind quarterly), mutta vaikka teksti pitäisi paikkaansa, niin hyvät lehdet eivät siihen välttämättä haluaisi koskea. Jos data olisi oikein, niin analyysi olisi riittävän lähellä oikeaa, mutta ainakin ennen varsinaista julkaisua datan oikeellisuuteen suhtautuisin aika varauksella. Tämänkaltaista aitoa dataa ei tähän tutkimuskäyttöön annettane, joten data on voitu saada kasaan liian urhoollisia oletuksia käyttäen.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Ernst - 31.05.2019, 22:41:59
Mitatun Äo:n laskulla ns. johtavissa maissa saattaa olla monia selittäviä tekijöitä. Tässä yksi. Muisti, työmuisti, päättelykyky, toiminnanohjaus, päätöksenteko, kielellinen älykkyys ja itsesäätely - ne kaikki vaikuttavat mitattuun äo:ään eli ovat sen osatekijöitä, jotka heikkenevät kannabista käytettäessä.

Lainaus
KANNABIKSEN käyttö teini-iässä on yhteydessä muistin, päättelykyvyn ja itsehillinnän heikentymiseen. Muistitoiminnot heikentyvät erityisesti pojilla, tuore kanadalaistutkimus kertoo.

Sen sijaan alkoholilla ei ole samanlaisia vaikutuksia teini-ikäisten aivoihin.

Montrealin yliopiston psykiatrian professori Patricia Conrod esitteli johtamansa tutkimuksen tuloksia viikonloppuna neurotieteiden konferenssissa Kanadassa. (Yhteenveto on linkissä olevan ohjelman sivulla 44.)

Suuri osa tuloksista julkaistiin jo viime lokakuussa American Journal of Psychiatry -tiedelehdessä.


CONROD kollegoineen tutki kannabiksen ja alkoholin käytön vaikutuksia teini-ikäisten nuorten kognitiivisiin toimintoihin.

Murrosikä on aivojen kypsymisen kannalta kriittistä aikaa. Erityisesti silloin kehittyvät juuri ne alueet, jotka ovat alttiita kannabiksen vaikutuksille.

Jo pitkään on tiedetty, että kannabiksen käyttö murrosiässä on yhteydessä skitsofreniariskiin.

TUTKIMUKSEEN osallistui 3 826 nuorta Suur-Montrealin alueelta. Nuoret olivat tutkimuksen alkaessa seitsemäsluokkalaisia ja heidän keskimääräinen ikänsä oli 12,7 vuotta. Tyttöjä oli 47 prosenttia.

Nuoret tulivat 31:stä eri yläkoulusta ja edustivat viittä prosenttia koko Suur-Montrealin alueen seitsemäsluokkalaisista.

Nuoria tutkittiin neljän vuoden ajan. Heidän kognitiivisia taitojaan arvioitiin tietokoneilla tehdyillä testeillä neljästi. Samalla oppilaat vastasivat kyselyyn alkoholin ja kannabiksen käytöstään.

KUN JONKUN tutkimukseen osallistuneen nuoren kannabiksen käyttö lisääntyi jonakin vuonna, hänen tuloksensa heikentyivät muistamista ja päättelykykyä mittaavissa testeissä samana vuonna. Se ei riippunut alkoholin käytön muutoksista.

”Kannabiksella saattaa olla pidempiaikaisia vaikutuksia kuin alkoholilla.”

Lisäksi kannabiksen käyttö oli yhteydessä pysyvämpiin neurotoksisiin muutoksiin, jotka koskivat työmuistia ja oman käyttäytymisen ja reaktioiden säätelyä.

Työmuisti sekä itsesäätelyyn ja itsehillintään liittyvä niin sanottu inhibitorinen kontrolli olivat heikentyneet myös vuotta myöhemmin.

”Alkoholin käyttö ei ollut yhteydessä näiden kognitiivisten taitojen heikentymiseen. Se viittaa siihen, että kannabiksella saattaa olla pidempiaikaisia vaikutuksia kuin alkoholilla”, Kanadan neurotieteiden yhdistyksen tiedote tiivistää tulokset.

AIEMMASSA murrosikäisiin keskittyneessä pitkittäistutkimuksessa on havaittu, että varhain alkanut ja jatkuva kannabiksen käyttö vaikuttaa toiminnanohjaukseen, päätöksentekoon ja kielelliseen älykkyyteen.

Aiemmin vaikutuksia on verrattu kontrolloidussa tutkimuksessa niihin teini-ikäisiin, jotka eivät käyttäneet kannabista.

Conrod kollegoineen on verrannut vaikutuksia myös alkoholin vaikutuksiin.



TUTKIMUSRYHMÄN uusin löydös on se, että kannabiksen käytöllä oli suurempia vaikutuksia poikien muistitoimintoihin kuin tyttöjen.


https://www.hs.fi/tiede/art-2000006123764.html

E: ei ole tarkoitus tuoda päihdekeskustelua tähän maahanmuutto- ja äo-aiheiseen keskusteluun. Sen verran merkittävä asia kuitenkin, että ansaitsee tulla mainituksi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Supernuiva - 01.06.2019, 00:00:15
Eivät toki - mutta löisin aika paljon vetoa siitä, että hevimusiikin harrastajien älykkyysosamäärä on alhaisempi kuin klassisen musiikin harrastajien.

Jossain oli tehty muistaakseni tutkimus, jonka mukaan klassisen musiikin kuuntelu lisää älykkyyttä. Tämän tutkimustuloksen julkistamisen jälkeen oli jopa pieni buumi pienille lapsille myytävissä klassisen musiikin levyissä, joten on tästä jo aikaa muutamia vuosia (jopa reilusti yli kymmenen?).

Tuolloin monet mammat kuunteluttivat vauvoilla klassista musiikkia juurikin sen vuoksi, että lapsen älykkyys kehittyisi hyvin. Nykyaikana tämä on kai jo unohdettu? Vai?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: no future - 01.06.2019, 00:49:21
Periaatteessa klassista musiikkia ei olisi voitu luoda 1700-1800 luvuilla, jos ihmisten keskiälykkyys olisi silloin ollut 60 pistettä. Huolimatta taudeista, heikosta ja epäsäännöllisestä ravinnosta jne. löytyi iso joukko ihmisiä, jotka voitiin kouluttaa ajan heikoin metodein soittamaan ja tuottamaan klassista musiikkia.

Keskimääräinen älykkyys ei merkitse mitään, koska varianssi on suurta, ja aina löytyy huomattavasti keskimääisestä molempiin suuntiin poikkevia yksilöitä.  Klassinen musiikki ja älykkyys eivät myöskään ole millään tavalla synonyymejä keskenään.

Eivät toki - mutta löisin aika paljon vetoa siitä, että hevimusiikin harrastajien älykkyysosamäärä on alhaisempi kuin klassisen musiikin harrastajien.
Tähän tietty pitäisi saada jotain faktaakin mutuilun lisäksi. Ja edes vähän määritellä mitä ovat hevimusiikin tai klassisen "harrastajat"?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: sancai - 01.06.2019, 17:48:49
On oikeastaan aika turhaa keskustella, johtuvatko älykkyyserot geeneistä, ravinnosta vai kulttuurista, koska meidän hommalaisten näkökulmasta ongelmallisten maahanmuuttajien geenit, ravinto ja kulttuuri eivät näytä pahemmin muuttuvan, kun he tulevat tänne.

Maahanmuuttajien älykkyyttä ei ole meillä tutkittu, mutta oppimistulokset eivät parane kouluissa toisessa polvessakaan. Väestötasolla koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa.

ps. miksi kiinalaiset ja ex-neukut eivät ole minkään tutkimusten mukaan tyhmiä, vaikka ovat kokeneet lähihistoriassaan nälänhätää nälänhädän perään?
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 04.06.2019, 23:14:25
ps. miksi kiinalaiset ja ex-neukut eivät ole minkään tutkimusten mukaan tyhmiä, vaikka ovat kokeneet lähihistoriassaan nälänhätää nälänhädän perään?

Nälänhätä lienee ihmisen historiassa tavallinen tapahtuma ja nykyisenkaltainen tila lienee hyvin lyhyt ja toistaiseksi olemassa oleva, joka perustuu siihen, että olemme pystyneet hyvin valjastamaan taitomme ja resurssit ruuan tuottamiseen, eli hyvinvointiin. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että joissain ruuan tuottajamaissa, jotka vievät länsimaille ruokaa voi olla nälänhätiä (ainakin paikallisesti).

Ehkä tärkeämpi huomio on se, että huolimatta rankoista ilmasto-olosuhteista Venäjällä ja Kiinassa on ollut väestökasvu voimakasta, kun taas Afrikassa väestö ei todennäköisesti kasvaisi ilman länsimaiden rahallista, materiaalista ja lääketieteellistä apua. Kansojen keskiälykkyyden näkyy todennäköisesti siinä miten hyvin he ovat pystyneet hyödyntämään paikallisia resursseja. Tietyllä tavalla kaikki elossa olevat populaatiot ovat hyödyntäneet paikallisia resursseja, koska olisivat muuten kadonneet, mutta ainakin omasta mielestäni Afrikkalaisten saamattomuus kielii heidän heikommasta älystä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Chiaroscuro - 04.06.2019, 23:25:13
On oikeastaan aika turhaa keskustella, johtuvatko älykkyyserot geeneistä, ravinnosta vai kulttuurista, koska meidän hommalaisten näkökulmasta ongelmallisten maahanmuuttajien geenit, ravinto ja kulttuuri eivät näytä pahemmin muuttuvan, kun he tulevat tänne.

Maahanmuuttajien älykkyyttä ei ole meillä tutkittu, mutta oppimistulokset eivät parane kouluissa toisessa polvessakaan. Väestötasolla koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa.

ps. miksi kiinalaiset ja ex-neukut eivät ole minkään tutkimusten mukaan tyhmiä, vaikka ovat kokeneet lähihistoriassaan nälänhätää nälänhädän perään?

Itä-Helsingissä on huolestuttu ruotsin kielen palaamisesta pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksiin:

Lainaus
Meillä Itä-Helsingissä Kontulassa on esimerkiksi paljon maahanmuuttotaustaisia oppilaita ja totuus on se, että ruotsi on monelle aika vaikea kieli

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006129459.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006129459.html)

Jäin kaipaamaan tietoa siitä, mikä maahanmuuttotaustaisille oppilaille ei olisi vaikea kouluaine (siitä puhumattakaan, moniko heistä opiskelee lukiossa).
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Supernuiva - 04.06.2019, 23:45:15
^Maahanmuuttajille ruotsin pitäisi olla helppoa, sillä propagandan mukaan juuri ruotsin kieli on portti kaikkien muiden maailman kielien oppimiseen!
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: acc - 04.06.2019, 23:49:52
Lainaus
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006129459.html
”Meillä Itä-Helsingissä Kontulassa on esimerkiksi paljon maahanmuuttotaustaisia oppilaita ja totuus on se, että ruotsi on monelle aika vaikea kieli”, Sutinen sanoo.

Juuri tämän takia ruotsin pakollisuus yo-tutkinnon läpäisemiseksi on hyödyllistä suomalaisille. Näin estetään ÄO85 avaruusaivokirurgien pääsy opiskelupaikkoihin, joissa vaatimuksena on suoritettu yo-tutkinto.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: BarkAtTheMoon - 05.06.2019, 00:00:49
^Maahanmuuttajille ruotsin pitäisi olla helppoa, sillä propagandan mukaan juuri ruotsin kieli on portti kaikkien muiden maailman kielien oppimiseen!

Taisi olla PS nuoret jotka totesi minusta jopa ikimuistoisesti (sori jos ollut aiemmin ketjussa ja meni väärin) kommentoi tyyliin että mitä järkeä on lisätä Ruotsin kielen opintoja kun ruotsinkieli ei näytä olevan tulevaisuudessa Ruotsissa edes valtakieli ;D
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Skeptikko - 06.06.2019, 14:10:26
Sattui silmiini mielenkiintoinen seikka. CCR5-geenin delta 32 -mutaatiosta. Kummaltakin vanhemmalta perittynä sen on havaittu suojaavan HIV-tartunnalta (https://en.wikipedia.org/wiki/CCR5#CCR5-%CE%9432) (ja tuoreen havainnon mukaan taas lisäävän muuta kuolleisuutta (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006133029.html)). Kyseinen mutaatio toiselta vanhemmalta perittynä on noin 10-14 % eurooppalaisista (pohjoisessa yleisempää kuin etelässä), mutta muualla maailmassa se on hyvin harvinainen. Nyt on jotain näyttöä siitä, että kyseinen mutaatio saattaa liittyä myös parempiin kognitiiviseen kykään ja parempaan muistiin:

CCR5 - Wikipedia
https://en.wikipedia.org/wiki/CCR5

CCR5 Δ32 is a 32-base-pair deletion that introduces a premature stop codon into the CCR5 receptor locus, resulting in a nonfunctional receptor.[37][38] CCR5 is required for M-tropic HIV-1 virus entry.[39] Individuals homozygous (denoted Δ32/Δ32) for CCR5 Δ32 do not express functional CCR5 receptors on their cell surfaces and are resistant to HIV-1 infection, despite multiple high-risk exposures.[39] Individuals heterozygous (+/Δ32) for the mutant allele have a greater than 50% reduction in functional CCR5 receptors on their cell surfaces due to dimerization between mutant and wild-type receptors that interferes with transport of CCR5 to the cell surface.[40] Heterozygote carriers are resistant to HIV-1 infection relative to wild types and when infected, heterozygotes exhibit reduced viral loads and a 2-3-year-slower progression to AIDS relative to wild types.[37][39][41] Heterozygosity for this mutant allele also has shown to improve one's virological response to anti-retroviral treatment.[42] CCR5 Δ32 has an (heterozygote) allele frequency of 10% in Europe, and a homozygote frequency of 1%.

Lainaus
Recent research indicates that CCR5 Δ32 enhances cognition and memory. In 2016, researchers showed that removing the CCR5 gene from mice significantly improved their memory.[43] CCR5 is a powerful suppressor for neuronal plasticity, learning, and memory; CCR5 over-activation by viral proteins may contribute to HIV-associated cognitive deficits.[44]
...
Several lines of evidence suggest that the CCR5 Δ32 allele evolved only once.[45] First, CCR5 Δ32 has a relatively high frequency in several different European populations but is comparatively absent in Asian, Middle Eastern and American Indian populations,[36] suggesting that a single mutation occurred after divergence of Europeans from their African ancestor.[36][37][54] Second, genetic linkage analysis indicates that the mutation occurs on a homogenous genetic background, implying that inheritance of the mutation occurred from a common ancestor.[46] This was demonstrated by showing that the CCR5 Δ32 allele is in strong linkage disequilibrium with highly polymorphic microsatellites. More than 95% of CCR5 Δ32 chromosomes also carried the IRI3.1-0 allele, while 88% carried the IRI3.2 allele. By contrast, the microsatellite markers IRI3.1-0 and IRI3.2-0 were found in only 2 or 1.5% of chromosomes carrying a wild-type CCR5 allele.[46] This evidence of linkage disequilibrium supports the hypothesis that most, if not all, CCR5 Δ32 alleles arose from a single mutational event. Finally, the CCR5 Δ32 allele has a unique geographical distribution indicating a single Northern origin followed by migration. A study measuring allele frequencies in 18 European populations found a North-to-South gradient, with the highest allele frequencies in Finnish and Mordvinian populations (16%), and the lowest in Sardinia (4%).[46]
...
Although Europeans are the only group to have subpopulations with a high frequency of CCR5 Δ32, they are not the only population that has been subject to selection by smallpox, which had a worldwide distribution before it was declared eradicated in 1980. The earliest unmistakable descriptions of smallpox appear in the 5th century A.D. in China, the 7th century A.D. in India and the Mediterranean, and the 10th century A.D. in southwestern Asia.[64] By contrast, the CCR5 Δ32 mutation is found only in European, West Asian, and North African populations.[66] The anomalously high frequency of CCR5 Δ32 in these populations appears to require both a unique origin in Northern Europe and subsequent selection by smallpox.
...
CCR5 Δ32 can be beneficial to the host in some infections (e.g., HIV-1, possibly smallpox), but detrimental in others (e.g., tick-borne encephalitis, West Nile virus). Whether CCR5 function is helpful or harmful in the context of a given infection depends on a complex interplay between the immune system and the pathogen. One study of 400,000 individuals in the UK Biobank found that those individuals homozygous for the CCR5 null mutation were 21% more likely to die prematurely, although the mechanism is not known.[67][68] Rasmus Nielsen, the study's author, hypothesised it was due to increased vulnerability to influenza, but the evidence of this is limited.[67][52]
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: S.O.Mali - 03.09.2019, 00:46:35
On oikeastaan aika turhaa keskustella, johtuvatko älykkyyserot geeneistä, ravinnosta vai kulttuurista, koska meidän hommalaisten näkökulmasta ongelmallisten maahanmuuttajien geenit, ravinto ja kulttuuri eivät näytä pahemmin muuttuvan, kun he tulevat tänne.

Maahanmuuttajien älykkyyttä ei ole meillä tutkittu, mutta oppimistulokset eivät parane kouluissa toisessa polvessakaan. Väestötasolla koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa.

ps. miksi kiinalaiset ja ex-neukut eivät ole minkään tutkimusten mukaan tyhmiä, vaikka ovat kokeneet lähihistoriassaan nälänhätää nälänhädän perään?

Itä-Helsingissä on huolestuttu ruotsin kielen palaamisesta pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksiin:

Lainaus
Meillä Itä-Helsingissä Kontulassa on esimerkiksi paljon maahanmuuttotaustaisia oppilaita ja totuus on se, että ruotsi on monelle aika vaikea kieli

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006129459.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006129459.html)

Jäin kaipaamaan tietoa siitä, mikä maahanmuuttotaustaisille oppilaille ei olisi vaikea kouluaine (siitä puhumattakaan, moniko heistä opiskelee lukiossa).
Tässä osviittaa somaleiden määrästä:

https://hommaforum.org/index.php?topic=84148.0
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: FadeAway - 03.09.2019, 01:23:45
Suomessa on, ehkä maailman paras tilasto miesten äo tasosta. Armeijan P1 koe on älykkyystesti, jostain syystä, niitä ei enää julkaista.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Supernuiva - 03.09.2019, 08:12:27
Suomessa on, ehkä maailman paras tilasto miesten äo tasosta. Armeijan P1 koe on älykkyystesti, jostain syystä, niitä ei enää julkaista.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005539368.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005539368.html)

Julkaistaan nyt vielä jotain, ainakin vuodelta 2018. Verbaaliset kyvyt ovat heikentyneet eniten, matemaattiset hieman vähemmän. Toisaalta visuaalis-tilanteellinen osaaminen ei ole heikentynyt lainkaan.

Lainaus
Tutkimusalajohtaja, psykologi Kai Nyman Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta muistuttaa, että yksi testin osa on trendiltään erilainen kuin kaksi muuta.

– Tilallis-kuvallisen testin tulokset eivät putoa samalla tavalla kuin kielellisen ja matemaattisen, joissa vaikutusta on matemaattisella harjaantuneisuudella ja lukutottumuksilla, jotka vaikuttavat sanavaraston kehittymiseen.

Kuviotesti on sen sijaan lähtökohdiltaan erilainen.

– Elämä saattaa olla (jopa) enemmän visuaalista kuin ennen, Nyman sanoo.

P1-testiä muutettiin viimeksi vuonna 1981. Nymanin mukaan sisältö on ”pitkällä tähtäyksellä tarkastelun alla”.

– Testit voivat muuttua vanhanaikaisiksi, jos ne eivät mittaa kykyjä, joita yhteiskunnassa tarvitaan, Nyman sanoo.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Huppupelikaani - 03.09.2019, 08:20:46
^^ Tässä viimeisimmät silmään osuneet käyrät. Lasku alkoi 90-luvun loppupuolelta, eli parhaimmat tulokset saivat siinä 70-luvun lopulla syntyneet.

https://twitter.com/alekalenius/status/955794744730374144?s=20

E: myöhästyin, mutta onpahan käppyrät näkyvissä suoraan klikkihuorausta väittelevien iloksi.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Skeptikko - 12.05.2020, 09:04:18
Äly ennustaa elämän
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html

Lainaus
Peritty älykkyys selittää ihmisen elämänkulkua paremmin kuin sosiaaliluokka. Tätä ei ole soveliasta sanoa ääneen – edes tieteessä, sanoo psykologian professori Markus Jokela.
...
”Yhteiskuntatieteissä harvoin huomioidaan yksilöpsykologisia ominaisuuksia”, sanoo psykologian professori Markus Jokela Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

”Ihmiset nähdään vain erilaisten ryhmien, kuten työväenluokan tai kaupunkilaisten, edustajina. Muuten heitä pidetään samanlaisina. Mutta ehkä käyttäytymisen ja elämänkohtaloiden taustalla on sittenkin myös psykologisia eroja.”

JOKELALLE riittäisi loputtomiin työsarkaa oikaista tutkimuksia, joissa äly sivuutetaan.

Esimerkiksi sopivat tasaisin väliajoin huolestuneeseen sävyyn uutisoidut tutkimustulokset siitä, että akateemisen perheen lapset päätyvät muita todennäköisemmin yliopistoon.

Sosiaaliluokka näyttäytyy helposti määräävämpänä tekijänä kuin se itse asiassa on, koska äly keskimäärin vaikuttaa siihen, miten ihminen elämässään pärjää.

Akateemisen perheen lapsi ei peri vanhemmiltaan pelkästään lukemisen kulttuuria ja sivistyksen arvostusta vaan myös liudan älykkyyteen vaikuttavia geenejä, jotka osaltaan auttoivat vanhempiakin saavuttamaan tutkintonsa.

Ei ole soveliasta huomauttaa, että ehkä koulumenestyksen taustalla on myös yksilöllisiä, perinnöllisiä tekijöitä”, Jokela sanoo.

PERITYN älyn ohittaminen johtaa herkästi virhepäätelmiin, kuten osoittaa vaikkapa keskustelu kotihoidon tuesta ja varhaiskasvatukseen panostamisesta.

Tutkimusten mukaan yksi–kolmivuotiaana päiväkotiin menneet kouluttautuvat pidemmälle kuin samat ikävuodet kotihoidossa viettäneet lapset. Tästä on päätelty, että päiväkoti valmentaa lapsia koulu-uralle paremmin kuin oman äidin hoiva.

Todennäköisempi selitys Jokelan mukaan kuitenkin on, että lapsia vuosikausia kotona hoitavat äidit ovat vähemmän koulutettuja eivätkä yhtä älykkäitäkään kuin uraäidit, ja nämä ominaisuudet keskimäärin siirtyvät geneettisesti kummankin ryhmän äitien lapsille.
...
Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että äly ennustaa yksilön sosioekonomista menestystä voimakkaammin kuin hänen vanhempiensa sosiaaliluokka. Länsimaisissa yhteiskunnissa lapsena mitattu äly on paras mahdollinen koulutuksen ja eliniän ennustaja – mutta tämän tunnustaminen on tabu.

Jokela arvelee kuuluisan yhdysvaltalaisen evoluutiopsykologin Geoffrey Millerin olevan oikeilla jäljillä analysoidessaan, miksi näin on. Millerin mukaan erityisesti vasemmistoälyköt vastustavat älykkyyden merkityksellisyyttä, koska äly on resurssi, jota ei voi millään yhteiskunnallisilla toimilla tasoitella tai jakaa uudelleen.
...
Luokkayhteiskunnassa älykkyystestit olivat myös omiaan paljastamaan, että äly ei ole vain koulutuksella siunattujen etuoikeus vaan kyvykkäitä lapsia löytyy kaikista yhteiskuntaluokista.
...
MIKSI odotettavissa oleva elinikä kasvaa käsi kädessä älykkyyden kanssa? Mahdollisia mekanismeja on kolme.

Yksi niistä on sosioekonominen asema. Älykkyys johtaa usein hyvään koulutukseen ja hyväpalkkaiseen toimistotyöhön, joka auttaa ostamaan asunnon turvalliselta alueelta ja yksityisiä lääkäripalveluita. Akateeminen toveripiiri kannustaa syömään kasviksia ja harjoittelemaan puolimaratonille. Alkoholi nautitaan miedommista juomista kuin työväenluokassa.

Toinen selitys on, että elämän voi katsoa olevan elinikäinen älykkyystesti. Ihmiset tekevät jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä: otanko ranskalaiset vai porkkanat, lähdenkö ohittamaan rekkaa? Älykkäämmät valitsevat keskimäärin paremmin ja elävät siksi pidempään.

KOLMAS mekanismi on niin kutsuttu system integrity -hypoteesi, jota Jokela itse pitää selityksistä vahvimpana. Sen mukaan äly on vain ilmentymä hermoston – ja samalla koko elimistön – hyvästä toiminnasta.
...
ÄLYKKYYDEN geenien paikantaminen on jonkin verran edennyt viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2018 laaja kansainvälinen ryhmä tutki 1,1 miljoonan ihmisen genomia ja löysi 1 271 merkitsevää snipiä eli pistemutaatiota aivojen kehitykseen ja neuronien kommunikaatioon liittyvissä geeneissä. Nämä snipit selittivät 11–13 prosenttia vaihtelusta koehenkilöiden koulutustasossa ja 7–10 prosenttia vaihtelusta älykkyystesteissä.
...
Isoissa aineistoissa tilastolliset ennusteet ovat silti vankkoja, ja löydettyjä geeniryppäitä voidaan menestyksekkäästi käyttää älykkyyden merkkinä, kun etsitään älyn yhteyksiä erilaisiin elämänkohtaloihin tai sairauksiin. Samalla säästytään siltä vaivalta, että kaikille pitäisi tehdä älykkyystesti.

Oletan mainitun tutkimuksen 1271 SNP:stä olevan tämä:

Gene discovery and polygenic prediction from a 1.1-million-person GWAS of educational attainment
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6393768/

Lainaus
We conduct a large-scale genetic association analysis of educational attainment in a sample of ~1.1 million individuals and identify 1,271 independent genome-wide-significant SNPs. For the SNPs taken together, we found evidence of heterogeneous effects across environments. The SNPs implicate genes involved in brain-development processes and neuron-to-neuron communication. In a separate analysis of the X chromosome, we identify 10 independent genome-wide-significant SNPs and estimate a SNP heritability of ~0.3% in both men and women, consistent with partial dosage compensation. A joint (multi-phenotype) analysis of educational attainment and three related cognitive phenotypes generates polygenic scores that explain 11–13% of the variance in educational attainment and 7–10% of the variance in cognitive performance. This prediction accuracy substantially increases the utility of polygenic scores as tools in research.
...
Our results also highlight two caveats to the use of the polygenic scores in research. First, our within-family analyses suggest that GWAS estimates may overstate the causal effect sizes: if EA-increasing genotypes are associated with parental EA-increasing genotypes, which are in turn associated with rearing environments that promote EA, then failure to control for rearing environment will bias GWAS estimates. If this hypothesis is correct, some of the predictive power of the polygenic score reflects environmental amplification of the genetic effects. Without controls for this bias, it is therefore inappropriate to interpret the polygenic score for EA as a measure of genetic endowment.

Second, we found that our score for EA has much lower predictive power in an African-American sample than in a European-ancestry sample, and we anticipate that the score would also have reduced predictive power in other non-European-ancestry samples. Therefore, until polygenic scores are available that have as much predictive power in other ancestry groups, the score will be most useful in research that is focused on European-ancestry samples.

Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: DuPont - 13.05.2020, 02:25:55
Jokela puhuu rohkeasti, toki välttäen niitä ilmiselviä asioita. Voi olla, että saa paskaa niskaansa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Larva - 13.05.2020, 07:39:57
Lainaus
Jokela arvelee kuuluisan yhdysvaltalaisen evoluutiopsykologin Geoffrey Millerin olevan oikeilla jäljillä analysoidessaan, miksi näin on. Millerin mukaan erityisesti vasemmistoälyköt vastustavat älykkyyden merkityksellisyyttä, koska äly on resurssi, jota ei voi millään yhteiskunnallisilla toimilla tasoitella tai jakaa uudelleen.
...
Luokkayhteiskunnassa älykkyystestit olivat myös omiaan paljastamaan, että äly ei ole vain koulutuksella siunattujen etuoikeus vaan kyvykkäitä lapsia löytyy kaikista yhteiskuntaluokista.
Tässäpä kaksi erinomaista huomiota sille, miksi älykkyydestä ollaan vaikkapa nyt Suomessa ihan hipihiljaa. Kaikkien pitää olla samaa harmaata massaa, ja on pahempi olla jossain toisia parempi kuin toisia huonompi. Kaikki vihaavat luokan hikipinkoa, ainakin salaa, vaikka tämä olisi kuinka kiva ja mukava.

Suomessa ajatellaan, että äly on kuin raha; jos sitä on, se on pidettävä piilossa ja siitä on rahvaanomaista keskustella.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Eino P. Keravalta - 13.05.2020, 08:25:35
Lainaus
Jokela arvelee kuuluisan yhdysvaltalaisen evoluutiopsykologin Geoffrey Millerin olevan oikeilla jäljillä analysoidessaan, miksi näin on. Millerin mukaan erityisesti vasemmistoälyköt vastustavat älykkyyden merkityksellisyyttä, koska äly on resurssi, jota ei voi millään yhteiskunnallisilla toimilla tasoitella tai jakaa uudelleen.
...
Luokkayhteiskunnassa älykkyystestit olivat myös omiaan paljastamaan, että äly ei ole vain koulutuksella siunattujen etuoikeus vaan kyvykkäitä lapsia löytyy kaikista yhteiskuntaluokista.
Tässäpä kaksi erinomaista huomiota sille, miksi älykkyydestä ollaan vaikkapa nyt Suomessa ihan hipihiljaa. Kaikkien pitää olla samaa harmaata massaa, ja on pahempi olla jossain toisia parempi kuin toisia huonompi. Kaikki vihaavat luokan hikipinkoa, ainakin salaa, vaikka tämä olisi kuinka kiva ja mukava.

Suomessa ajatellaan, että äly on kuin raha; jos sitä on, se on pidettävä piilossa ja siitä on rahvaanomaista keskustella.

Yksi syy siihen, miksi vasemmisto on ollut niin raivokkaana vastustamassa synnynnäisen älykkyyden merkitystä yhteiskunnassa on siinä, että se kutakuinkin romuttaisi täydellisesti heidän ihmiskuvansa ja sitä myöden heidän koko yhteiskunnallisen näkemyksensä.

Vasemmiston ihmiskuvaideologiaan kuuluu, että kaikki ihmiset ovat samanlaisia, mutta heistä tulee erilaisia erilaisten ulkoisten, yhteiskunnallisten vaikutteiden myötä ja siksi esimerkiksi sosiaalidemokratialla voidaan muokata kaikista ihmisistä yhtä menestyviä, koulutettuja ja älykkäitä, kelpo kansalaisia. Vasemmisto ei ole myöntänyt, että ihmisen sisäisillä ominaisuuksilla olisi mitään vaikutusta juuri mihinkään, vaan vasemmiston ihmiskuvan mukaan ihminen on kuin tyhjä taulu, johon ympäröivä maailma jättää jälkensä.

Näinhän asia ei ole. Totta sen sijaan on se, että ihmiset ovat jo syntyessään erilaisin potentiaalein varustetut niin, että toiset ovat esimerkiksi paljon älykkäämpiä kuin toiset. Tämä vie pohjan sosiaalidemokraattiselta ihmisten ohjelmoinnilta, tasapäistämiseltä ja holhoukselta, koska ominaisuudet ovatkin sisäisiä, eivät ulkoisesti tuotettuja.

'Tasa-arvoista' yhteiskuntaa ei koskaan saada, koska ihmiset ovat jo synnynnäisesti erilaisin kyvyin varustetut. Lopputuleman tasaaminen erilaisin tuin, verotuksellisin keinoin tai vaikkapa sosiaalisen sekoittamisen tavoin ei ole oikeudenmukainen ainakaan kovin suuressa mittakaavassa, koska silloin mitään tekemättömät ja mitään osaamattomat saavat jotakuinkin saman elintason ja -olosuhteet kuin ne, jotka kantavat vastuuta, yrittävät, tekevät työtä ja noudattavat lakia. Tästä koituu se suuri haitta, että se poistaa yhteiskunnasta kannustavuuden, mikä taas saa koko yhteiskunnan jähmettymään kehittymättömyyden tilaan: miksi kukaan näkisi vaivaa, kun valtio hoitaa kuitenkin kaikille mukavan elämän?

Ja kun älykkyys onkin sisäsyntyinen, ei valtion toimesta ulkoapäin syötetty ominaisuus, putoaa pohja pois esimerkiksi niin kutsutulta kotouttamiselta: nyt sosiaalidemokraatti uskoo, että jengejä muodostavista ja aggressiivisista, lukutaidottomista ja naisia elukoina pitävistä kehitysmaalaisista sukeutuu puku päällä kulkevia informaatioteknologian asiantuntijoita, kunhan heihin vain kohdistetaan jotain mystistä 'kotouttamista' - olemmehan muka kaikki aivan samanlaisia ja se voidaan saada esiin erilaisilla sosiaalisilla ohjelmilla ja rahan kaatamisella tuhansiin eri projekteihin.

Mutta mitään kotouttamista ei ole olemassakaan. Jos joku on nk. kotoutunut, se on onnistunut siksi, että hänellä jo lähtökohtaisesti oli sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka sopeutumisen mahdollistivat. Useimpia ei taas voida kotouttaa, vaikka jokaisen kotouttamishankkeen budjettiin lisättäisiin viisi nollaa perään.

Vasemmisto ei voi myöntää synnynnäisen älykkyyden merkitystä, koska se tuhoaisi heidän liikkeensä ideologisesti, loogisesti, filosofisesti, tieteellisesti ja käytännöllisesti. Vasemmisto elää valheessa ja valheesta ja siksi sen täytyy harrastaa raivokasta sensuuria, demonisointia ja vainoamista, ettei kukaan uskaltaisi sanoa totuutta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: starsailor - 13.05.2020, 10:03:26
Tuohon samaan erojen merkityksen vähättelyyn kuuluu se kulttuurien tasapäistäminen ja väite, että "jokaisenen kulttuuri on yhtä hyvät tai niissä on hyviä asioita, joista voimme oppia". Tämä on helppo opettaa nuorille, vielä naiveille, mutta elämänhaluisille ihmisille, jotka suhtautuvat positiivisen innostuneesti kaikkeen uuteen. Jossain vasemmistolaisten tyypillisillä aloilla esim. taiteessa tämä ehkä toimii hyvin, koska kaikesta uudesta saa ideoita ja vie sitä eteenpäin vanhasta. Vasemmistolaisuuuden maailmankuvasta puuttuu kriittisyys ja kyky tai halu nähdä mikä on lopulta totta ja mikä ei.

Älykkyys on minusta sellainen yleismittari, joka kertoo siitä miten monimutkaisia asioista pystyt hallitsemaan ja miten paljon sinulla on oppimispotentiaalia. Yksilön kohdalla esim. voimakas tahto oppia joku asia voi hyvinkin riittää hänen työtehtävissä. Uskon, että 80äo:n keskipopulaatiosta voisi tulla ihan riittävän hyviä duunareita länsimaiseen yhteiskuntaan, mutta kyse ei ole pelkästään älystä, vaan myös kyvystä hallita impulsseja ja negatiivisia kokemuksia. Näistä jälkimmäisistä syistä saman äo:n omaavista ryhmistä, toisista tulee moninkertaisesti enemmän rikollisia. Heiltä yksinkertaisesti puuttuu kyky hillitä rikollisia impulsseja "Minä tahto, minä otta".
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Paawo - 13.05.2020, 10:43:01
Mutta mitään kotouttamista ei ole olemassakaan. Jos joku on nk. kotoutunut, se on onnistunut siksi, että hänellä jo lähtökohtaisesti oli sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka sopeutumisen mahdollistivat. Useimpia ei taas voida kotouttaa, vaikka jokaisen kotouttamishankkeen budjettiin lisättäisiin viisi nollaa perään.

Kotoutus on olemassa, se elää jä sätkii. Se huutaa ja hymyilee, se keskustelee ja kuuntelee, se syö ja ennenkaikkea paskantaa kiihtyvällä tahdilla.
Eino, unohdat nyt että kyse ei suinkaan olekaan prosessista joka tekisi ihmisistä täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä.

Kyse on projektista, ja eritoten julkisesta projektista. Julkisen projektin tunnistaa siitä että sillä ei vaan ole budjettia eikä aikataulua. Molempia tarkistetaan matkan varrella ja jossain kohtaa ajan kulkua on saavutettu kyllästymistila jossa projekti lakkaa olemasta.

Tällä projektilla ei ole ollut kuin yksi tavoite - maksimoida budjetti ja minimoida aikataulu. Käytännön toimena muodostaa tyhjästä uusi liiketoiminnan ala johon on hyvä syytää budjeteista rahaa koska humanistiset yleishyödylliset tavoitteet ja inhimillisyystekijät ylipäätään. Tästä projektista on vihjaistu eturyhmille jotka ovat kiireen vilkkaa pystyttäneet kokonaisen liiketoimintaklusterin jonka olemassaolon tarpeista ei ollut edes tietoa ennenkuin projekti aloitettiin. Mukana on kunnallisia toimijoita ja monenkarvainen seurakunta kaikenlaisia liikkeenharjoittajia kotimaasta ja ulkomailta. Julkinen pääoma takaa sijoittajalle varmimmat tuotot.

Yksityisen rahan liiketoimintahankkeista poiketen touhua ei johdeta eikä kehitetä liiketoiminnallisin perustein, vaan kotouttamistoiminta vastaa käytännössä organisoitua rahanpesua ja ihmiskauppaa.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Lalli IsoTalo - 14.05.2020, 05:42:22
Yksi syy siihen, miksi vasemmisto on ollut niin raivokkaana vastustamassa synnynnäisen älykkyyden merkitystä yhteiskunnassa on siinä, että se kutakuinkin romuttaisi täydellisesti heidän ihmiskuvansa ja sitä myöden heidän koko yhteiskunnallisen näkemyksensä.

Älyä ei voi sosialisoida. Mutta siitä huolimatta, kovasti sitä yritetään.

Todistusaineisto: Husu.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Lalli IsoTalo - 14.05.2020, 05:46:17
... ihmiset ovat jo syntyessään erilaisin potentiaalein varustetut niin, että toiset ovat esimerkiksi paljon älykkäämpiä kuin toiset. Tämä vie pohjan sosiaalidemokraattiselta ihmisten ohjelmoinnilta, tasapäistämiseltä ja holhoukselta, koska ominaisuudet ovatkin sisäisiä, eivät ulkoisesti tuotettuja.

'Tasa-arvoista' yhteiskuntaa ei koskaan saada, koska ihmiset ovat jo synnynnäisesti erilaisin kyvyin varustetut. Lopputuleman tasaaminen erilaisin tuin, verotuksellisin keinoin tai vaikkapa sosiaalisen sekoittamisen tavoin ei ole oikeudenmukainen ainakaan kovin suuressa mittakaavassa, koska silloin mitään tekemättömät ja mitään osaamattomat saavat jotakuinkin saman elintason ja -olosuhteet kuin ne, jotka kantavat vastuuta, yrittävät, tekevät työtä ja noudattavat lakia.

Tasa-arvoon päästään vain epäoikeudenmukaisuuden kautta.

Jos yksi pää yrittää ponnistaa pohjalta ylöspäin, tämä naula hakataan takaisin samaan riviin muiden kanssa, lattian tasalle. Pohjalle.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Lalli IsoTalo - 14.05.2020, 05:55:28
Julkisen projektin tunnistaa siitä että sillä ei vaan ole budjettia eikä aikataulua.

Eikä yksiselitteisesti mitattavia tavoitteita.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Skeptikko - 18.01.2021, 16:32:21
Usein on kiistelty siitä, että missä määrin älykkyys määräytyy geeneistä ja missä määrin erilaisista ympäristötekijöistä. Nyt Ruotsiin ollaan tuomassa Etelä-Sudanista kiintiöpakolaisia ja kyseessä on alue, missä on saatu älykkyystesteissä huomattavan alhaisia tuloksia. Näitä älykkyystestejä jotkut ovat väittäneet länsimaalaisia suosiviksi. On mielenkiintoista nähdä, että missä määrin tämän maahanmuuttajaryhmän älykkyystestien tulokset tulevat paranemaan Ruotsissa asumisen myötä. Lopullisia vastauksia tuskin saadaan ennen kuin nähdään miten Ruotsissa syntynyt sukupolvi alkaa pärjätä, koska esimerkiksi varhaislapsuuden ravitsemuksellisten puutteiden aiheuttamia haittoja ei saada korjattua enää myöhemmällä iällä tapahtuvan ravitsemustilanteen parantumisella. Lisäksi Ruotsissa lapset kasvavat kehittyneemmässä yhteiskunnassa ja virikkeisemmässä ympäristössä.

https://www.friatider.se/folkslaget-som-far-somalier-att-framsta-som-genier-nu-flygs-de-till-sverige

Lainaus
Brittiläiset lapset menestyivät hieman paremmin vuonna 2007 kuin vuonna 1979. Mutta riippumatta siitä, mihin brittiläiseen vuosikertaan Etelä-Sudanit verrataan, afrikkalaisten ihmisten älykkyysosamäärä oli niin alhainen, että nykyisellä testityypillä ei todellakaan voida mitata. Tutkijat ovat siis tyytyväisiä siihen johtopäätökseen, että kaikilla testatuilla ikäisillä yhdeksästä vuodesta ylöspäin etelä-Sudanin älykkyysosamäärä oli alle 55.

Tulosten havainnollistamiseksi tutkijat kirjoittavat, että Etelä-Sudanin kahdeksantoista-vuotiaat suoriutuvat huonommin kuin yhdeksänvuotiaat britit. Keskimäärin kahdeksantoista-vuotiaalla etelä-Sudanin älykkyysosaa on vähemmän kuin kolmella neljästä yhdeksänvuotiaasta brittiläisestä. Kahdeksantoistavuotias etelä-sudanilainen toimii kuitenkin hieman paremmin kuin seitsemänvuotiaat britit. Tutkijat uskovat, että eteläsudanilaiset toimivat suunnilleen samalla tasolla kuin bushmenit, joiden älykkyysosamäärän katsotaan olevan 55. He ovat kuitenkin hieman huonompia kuin afrikkalaiset pygmiat, joiden älykkyysosamäärä on 57.
...
Alhainen tulos testattaessa etelä-Sudania on saanut muut tutkijat kyseenalaistamaan (https://www.researchgate.net/publication/323398838_The_Raven%27s_test_performance_of_South_Sudanese_samples_A_validation_of_criticisms_of_the_utility_of_Raven%27s_among_Sub-Saharan_Africans) Raven progressiivisten matriisien käyttämisen. Koska Etelä-Sudan on niin alikehittynyttä, etelä-sudanilaisille on kehitettävä sopivampia IQ-testejä, tutkijoiden mukaan. Tänä vuonna australialaiset tutkijat kehittivät IQ-testin (https://www.friatider.se/nytt-iq-test-framtaget-aboriginer-med-kangurufragor), joka sisälsi muun muassa kengurukysymyksiä (https://www.friatider.se/nytt-iq-test-framtaget-aboriginer-med-kangurufragor), joiden toivottiin antavan alkuperäiskansoille parempia testituloksia.
...
Aiemmin etelä-sudanilaiset ovat muodostaneet erittäin pienen etnisen ryhmän Ruotsissa. Viime vuosina Ruotsin maahanmuuttovirasto on kuitenkin päättänyt investoida oleskelulupien myöntämiseen väestön jäsenille, jotka voidaan sitten viedä Ruotsiin elämään täällä "kiintiöpakolaisina". Vuonna 2020 Etelä-Sudanista 274 henkilöä sai oleskeluluvan tällä perusteella ja vuonna 2019 oli 223 henkilöä.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Tunkki - 18.01.2021, 16:38:47
Kiitoksia Skeptikko, samasta uutisesta meinasin viestin väsätä mutta teit sen jo ja paremmin kuin itse olisin jaksanut.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: kriittinen_ajattelija - 18.01.2021, 16:46:35
Niih emt sinällään monet negridi kansat on ollut varsin näppäriä pärjäämään kovissa oloissa mm aavikolla ja sademetsissä, että niitten sanominen tyhmäksi on vähän harhaanjohtavaa. Lisäksi niitten sosiaalinen älykkyys ja/tai verbaalinen älykkyys on usein korkea. IQ 55 negridi on 100x toimintakykyisempi kuin IQ 55 valkoinen joka on luultavasti kehitysvammainen.
Se mitå niiltä puuttuu on abstrakti ajattelu ja kyky suunnitella pitkälle tulevaisuuteen, tämä kuulemma johtunee siitä, että ne ei ikinä kokenut talvea joka olisi vaatinut suunnitelmallisuutta selviytyäkseen.
Arvatenkin siten vaikka etelä-sudanilaisilla olisi aika rankkaa länsimaisessa koulussa joka vaatii abstraktia ajattelua.
Nähdäkseni etelä-sudanilaisilla on myös korkeat testotasot ym taipumus väkivaltaisuuteen, niin tämäkin saattaa olla ongelma.

Tosin ruotsalaisessa yhteiskunnassa ei niiltä vaadita mitään, ne voi nostaa sossutukia koko loppuelämänsä ja käyttää aikansa iskeäkseen paikallisia narttuja viljellen siemeniään, joten en kovin huolissani olisi niitten "pärjäämisestä"
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Skeptikko - 27.08.2021, 13:43:03
A Study of Sex Differences in Intelligence of Somali Refugees in Kenya
https://www.researchgate.net/publication/321527992_A_Study_of_Sex_Differences_in_Intelligence_of_Somali_Refugees_in_Kenya

Lainaus
Scores of a sample of 2,440 male and female Somalian school students aged 8 through 18 years on the Standard Progressive Matrices Plus (SPM+) are reported. The sample obtained a British-scaled IQ of 68. There was no statistically significant difference between the scores of the males and females. The variance was greater among the females than among the males. Key words: Sex differences; Intelligence; Standard Progressive Matrices Plus; Somalia.

Liian vähäinen jodin saanti ravinnosta liittyy jonkin verran alentuneeseen älykkyyteen, mutta vaikuttaa siltä, etttä Somaliassa on pikemminkin liikaa kuin liian vähän jodia juomavedessä:

Iodine Intake in Somalia Is Excessive and Associated with the Source of Household Drinking Water
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3927550/

Lainaus
Few data on iodine status in Somalia are available, but it is assumed that deficiency is a public health problem due to the limited access to iodized salt. We aimed to describe the iodine status of the population of Somalia and to investigate possible determinants of iodine status.
...
The median UICs for nonpregnant women and children were 329 and 416 μg/L, respectively, indicating excessive iodine intake (>300 μg/L).
...
Iodine intake in Somalia is among the highest in the world and excessive according to WHO criteria.

Jostain syystä somalien keskuudessa autismi on yleistä, mutta käsittääkseni ei ole kyetty osoittamaan mistä tämä yleisyys johtuisi, vaikka jotain mahdollisia selityksiä on yritetty esittää mm. D-vitamiinin vähyydydestä alkaen:

Study links autism, Somali immigrants
https://www.seattletimes.com/nation-world/study-links-autism-somali-immigrants/

Lainaus
A long-awaited study has confirmed the fears of Somali residents in Minneapolis that their children suffer from higher rates of a disabling form of autism compared with other children there.

The study — by the University of Minnesota, the Centers for Disease Control and Prevention, and the research and advocacy group Autism Speaks — found high rates of autism in two populations: About 1 Somali child in 32 and 1 white child in 36 in Minneapolis were on the autism spectrum.

The national average is 1 child in 88, according to Coleen Boyle, who directs the CDC’s Center on Birth Defects and Developmental Disabilities.

But the Somali children were less likely than the whites to be “high-functioning” and more likely to have IQs below 70. (The average IQ score is 100.)

The study offered no explanation of the statistics.
...
The results echoed those of a Swedish study published last year finding that children from immigrant families in Stockholm — many of them Somali — were more likely to have autism with intellectual disabilities.

The Minneapolis study also found that Somali children with autism received their diagnoses late. Age 5 was the average, while autism and learning disabilities can be diagnosed as early as age 2, and children get the most benefit from behavioral treatment when it is started early.

Black U.S.-born children and Hispanic children in Minneapolis had much lower autism rates: 1 in 62 for the former and 1 in 80 for the latter.
...
Autism rates vary widely across the 14 communities the CDC follows, Boyle said. Alabama has low rates, while Utah’s and New Jersey’s are high.

Generally, said Michael Rosanoff, a director of public-health research for Autism Speaks, white children are the most likely to have an autism diagnosis, but that may be because they are more often sent to diagnostic specialists.

Somali parents in Minneapolis have complained for years that many of their children had autism symptoms — failure to speak, reluctance to look others in the face, screaming and repetitive behaviors. At one time, 25 percent of the children in local special-education classes were Somali, while Somalis represented only 6 percent of the student body.

While some children back home had the same problems children everywhere do, parents said, autism was so unfamiliar that there was no Somali word for it until “otismo” was coined in Minnesota.
...
“Autism is silencing the kids of a nation of poets,” continued Abdull, who has spoken about the issue at the United Nations. “Whether it’s something in our genes and you add it to Minnesota snow or what, I don’t know, but something’s triggering autism. My dad taught me to recite poetry at age 4, and my kid is 11 and he can’t say two sentences. It’s heartbreaking.”

Hewitt and Rosanoff said they want to see more research comparing Somali children with autism to those without, including intelligence testing and genetic workups.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: HDRisto - 28.08.2021, 07:29:53
^"My dad taught me to recite poetry at age 4, and my kid is 11 and he can’t say two sentences. It’s heartbreaking.”

Olisiko sillä mitään tekemistä asian kanssa että Somaliassa kamelinpaskanuotiolla istuksiessa ei ollut luku- ja kirjoitustaidottomilla mitään muuta ajankulua kuin jupista runoja ja toistella Koraanin säkeitä. Minneapolisissa on muutakin tarjolla eikä siksi vanhojen juttujen jatkuva toistelu lapsia kiinnosta.
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Radio - 02.09.2021, 06:00:11
Pelkkä ÄÖ on jossain määrin kulttuurisidonnainen arvo. Muutoinkin mitataan lähinnä mekaanista suorituskykyä. Mensaklubiin on kuulunut mm. talonmiehiä ja muuta työväkeä.
Olen testattu monesti, viimeksi oli 2 päivän psykotesti ennenkuin töihin pääsin.
Täysin kusipäinen ja absurdi ajatus on koettaa selvittää tuhansien tulijoiden eli mutiaisten älykkyyttä. Selväähän on, että nämä fiirakset ovat maansa älymystöä ja siitä kieroimmasta päästä
Otsikko: Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
Kirjoitti: Radio - 02.09.2021, 06:44:01
Summa summarum.

Suomessa on ollut suurmiehiä ja -naisia. Pieneen väkilukuumme katsoen runsaasti paljon.
Heidän älykkyyttään ja luovuuttaan voi vain ihmetellä.
Tämän hienon perintömme on nyt tuhoamassa sosiaalidemokratiamme.
EUn suurvalta Saksa ylivoimaisine talouksineen on taas nousemassa neljänneksi valtakunnaksi. Siinä Suomi on se lypsylehmä ja luonnonsuojelualue.
Saksa häpeilee vieläkin holokaustia, joka oli Adolf Hitlerin uskomaton virhe ja helvetin typerä temppu.
Ei muuten olisi onnistunut, jollei jokaisessa saksalaisessa piileskeli pieni natsi.

Otsikko: 2021-09-07 DGS - Älykkyys laskee maahanmuuton myötä
Kirjoitti: Totti - 07.09.2021, 14:14:10
Verkkolehti "Det goda samhället" ("Hyvä yhteiskunta") uutisoi älykkyysosamäärän (ÄO) laskevan maahanmuuton myötä:

https://detgodasamhallet.com/2021/09/04/gastskribent-kyosti-tarvainen-minskad-intelligens-i-de-nordiska-landerna-till-foljd-av-invandring/

Lainaus
Vieraskirjailija KYÖSTI TARVAINEN: Alentuva älykkyys pohjoismaissa maahanmuuton seurauksena

Koska maiden keskimääräinen älykkyysosamäärä (ÄO) vaihtelee, nykyinen suuri maahanmuutto muuttaa keskimääräisen ÄO:n monessa maassa (Rindermann 2018, kappale 10.3.5). Tässä koostamme tutkielmaan tästä ilmiöstä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. ...

Taulukko 2 [liite 1] osoittaa, että keskimääräinen ÄO Ruotsissa laskee tasolle 92 vuonna 2100 ellei merkittäviä muutoksaia nettomaahanmuuttoon tehdä. ...

Kuvassa 1 [liite 2] Ruotsin ÄO laskisi seuraavan vuosisadan aikana alle 90 jos nykyinen trendi jatkuu. Professori Tatu Vanhanen (2009) on tutkimuksissaan todennut, että kun maan keskimääräinen ÄO laskee alle 90, on vaikea ylläpitää demokraattista yhteiskuntaa.  ...

Meillä on [tutkielmassa] kolme eri ÄO-jakaumaa: kantaväestölle, muslimeille ja ei-muslimeile ulkomaalaisella alkuperällä. Kantaväestölle saimme keskimääräisen ÄO:n 99,7 ...

Arvioidakseen muslimien ÄO:n käytämme 28 maata, jossa muslimiväestö on yli 90%. ... Saamme keskimääräisen ÄO:n 79,3 muslimiväestölle Ruotsissa 31.12.2020. ...

Päätelläkseen ÄO:n ei-muslimeille ulkomaalaisella alkuperällä teemme samalla lailla kun muslimien kanssa, mutta huomioimme ei-muslimi väestöä 111 maassa, jossa ei-muslimien osuus on yli 90%. Saamme keskiarvon ÄO:lle 94,9 ...

Kuva 2 [liite 3] osoittaa ÄO-jakauman 1.1.2100. Arvioitu väestöjakauma on seuraava: 6 244 000 kantaruotsalaista, 5 153 000 muslimia [!!!] ja 4 495 000 [!!] henkilöä ulkomaalaisella taustalla, jotka eivät ole muslimeja.

(Juttu on aika pitkä joten en viitsi kääntää kaikkea, kiinnostuneet mutta pakkoruotsin väliin jättäneet, laittanevat jutun jonkun translaattorin läpi).

Yhteenvetona voisi siis todeta: kusessa ollaan, myös Suomessa jos vihervasemmisto saa jatkaa huseeraamistaan.