HOMMAN KESKUSTELU => Tupa => Aiheen aloitti: Roope - 29.10.2018, 19:40:48

Otsikko: Anna Takala: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (gradu)
Kirjoitti: Roope - 29.10.2018, 19:40:48
Lainaus
”Tunnetaan maahanmuuttokriittisistä mielipiteistään” – ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017

Author:    Takala, Anna
Contributor:    University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Thesis level:    master's thesis
Date:    2018

Abstract:    Työssä selvitetään, miten ’maahanmuuttokriittisyyttä’ on Helsingin Sanomissa käsitelty vuosina 2007–2018. Työn teoreettinen viitekehys on kielen ja ideologian suhde, jossa kielen muutokset ennakoivat ja heijastelevat yhteiskunnan muutoksia.

’Maahanmuuttokriittisyys’ liittyy maahanmuuttovastaiseen ideologiaan, joka nousi internetin keskustelupalstoilta osaksi politiikkaa ja julkista keskustelua 2000-luvulla. Perussuomalaisilla on ollut tässä keskeinen rooli, sillä monet ‘maahanmuuttokriitikot’ ovat ponnistaneet politiikkaan juuri perussuomalaisten listoilta. Myös journalismi ja tavat, joilla pakolaisuutta, maahanmuuttoa ja maahanmuuttopolitiikkaa on suomalaisessa mediassa käsitelty, ovat vaikuttaneet ‘maahanmuuttokriittisen’ ideologian vakiintumiseen.

Tutkimuksen aineistona ovat Helsingin Sanomissa vuosina 2008–2017 julkaistut journalistiset jutut, joissa mainitaan joku variaatio sanasta ‘maahanmuuttokriittisyys’. Aineiston laajuus on 350 juttua. Tutkimuksessa sovelletaan Norman Faircloughin kriittistä diskurssianalyysiä sekä määrällistä sisällön erittelyä. Kriittisessä diskurssianalyysissä teksteistä etsitään diskursseja, puhetapoja, jotka määrittävät, millaista todellisuutta tekstit rakentavat.

Työn tutkimuskysymykset ovat 1) Miten ’maahanmuuttokriittisyyttä’ käsitellään julkisessa keskustelussa? ja 2) Miten sanan käyttö on muuttunut vuosina 2008–2017?. Lisäksi työssä pohditaan termin käytön syitä ja seurauksia.

Analyysissa aineistosta saatiin seuraavat tulokset.  Ensinnäkin Helsingin Sanomissa on nähtävissä diskurssiformaatio, jossa termi ’maahanmuuttokriittisyys’ on luonnollistettu osaksi Helsingin Sanomien omaa kieltä. Sanan alkuperä, Homma-foorumi ja Jussi Halla-ahon Scripta-blogi, on häivytetty jutuissa alusta asti. ’Maahanmuuttokriittisyys’ ilmiö-nä yhdistetään kyllä voimakkaasti Halla-ahoon ja Homma-foorumiin, mutta sitä, että sana on peräisin Homma-foorumilta ja Jussi Halla-ahon blogista, ei tuoda esille.

Toisekseen ’maahanmuuttokriittisyys’ muodostuu nopeasti itsenäiseksi termiksi, jota voidaan käyttää sellaisenaan, ilman siihen liitettäviä määreitä. Kuvailevasta adjektiivista tulee siis itsessään merkityksen sisältävä substantiivi, mikä on omiaan tekemään sanasta itsestäänselvyyden.

Kolmanneksi aineistosta on erotettavissa kolme erilaista diskurssia. Ensimmäisessä diskurssissa ’maahanmuutto-kriittisyys’ yhdistyy Jussi Halla-ahoon ja perussuomalaisiin. Toisessa diskurssissa ’maahanmuuttokriittisyys’ liitetään osaksi eurooppalaisia populistisia puolueita ja erityisesti brittiläistä Ukip-puoluetta. Kolmannessa diskurssissa ’maa-hanmuuttokriittisyyttä’ käsitellään yleisenä, yhteiskunnallisena ilmiönä.

Neljänneksi sanan ’maahanmuuttokriittisyys’ avulla voidaan legitimoida rasismia, sillä ’maahanmuuttokriittisyyttä’ käytetään jutuissa rasismin rinnalla tavalla, joka antaa ’maahanmuuttokriittisyydestä’ kuvan rasismista irrallisena maahanmuuton kritiikkinä. Tämä palvelee ’maahanmuuttokriitikoiden’ tavoitteita, sillä he korostavat usein sitä, kuinka ’maahanmuuttokriittisyydellä’ ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa.

Viidenneksi sanan käyttö on hyvin systemaattista eikä sitä juurikaan kyseenalaisteta jutuissa. Vuonna 2015 Helsingin Sanomien silloinen toimituspäällikkö linjaa kolumnissaan, että sanan käytöstä tulisi luopua, mutta sana on jo niin vakiintunut, ettei linjaus juurikaan näy Helsingin Sanomien sivuilla. Perussuomalaisten puoluekokous kesällä 2017 ja Jussi Halla-ahon valinta puolueen puheenjohtajaksi näyttävät, että termi elää ja voi hyvin Helsingin Sanomissa eikä ole mitään viitteitä siitä, että sanan käyttöä oltaisiin vähentämässä.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/236891

Anna Takala: ”Tunnetaan maahanmuuttokriittisistä mielipiteistään” – ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/236891/Takala_Viestinta.pdf?sequence=2&isAllowed=y) (pdf)

Olen lukenut kokonaisuudessaan vain kappaleen 3.2 (Rasisteja, nationalisteja vai jotain muuta? – Mistä ’maahanmuuttokritiikissä’ on kyse?) sekä lopun yhteenvedon ja johtopäätökset, joiden perusteella Helsingin Sanomien toimittajan gradu suorastaan notkuu kaikenlaista kommentointia huutavaa. Eikä ihme, kun opinnäytetyön argumentaatio nojaa rasismiasiantuntija Vesa Puurosen kaltaisiin tieteen suurnimiin. Näkökulmaa kuvaa rasismin hokeminen ja maahanmuuttokriittisyyden kirjoittaminen ainoana sanana järjestelmällisesti lainausmerkkeihin.

Lainaus käyttäjältä: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017
Sanojen ’maahanmuuttokriitikko’, ’maahanmuuttokriittisyys’ ja ’maahanmuuttokriitti-
nen’ käyttö on herättänyt arvostelua, sillä sen on katsottu hyödyntävän maahanmuuttoa
vastustavien agendaa
(mm. Keskinen 2009). Perussuomalaisia tutkineet Emilia Palonen
ja Tuija Saresma
(2017, 27) kertovat kirjassaan Jytkyt & jätkät välttävänsä tietoisesti
”perussuomalaisten maahanmuuttovastaisen siiven lanseeraamaa ja median kritiikittö-
mästi käyttöön ottamaa uudissanaa ’maahanmuuttokriittinen’”
. Koska tässä työssä pyrin
avaamaan sitä, millaisia merkityksiä termin ’maahanmuuttokriittisyys’ käyttöön julki-
suudessa liittyy, on minun myös käytettävä termiä työssäni. Koska termiin kuitenkin
liittyy arvolataus, käytän sanoja lainausmerkeissä osoittaakseni, että lähestyn niitä ni-
menomaan tutkimuskohteina.

Sanaa maahanmuuttokriittinen on yleensä käytetty mielenosoituksellisesti lainausmerkeissä sen korostamiseksi, että kirjoittajan mielestä maahanmuuttokriittisyys on kiertoilmaus rasismille. Se on huono lähtökohta niin journalismille kuin tieteilyllekin.

Kukaan ei aikoinaan pakottanut toimittajia käyttämään sanaa maahanmuuttokriittinen, eikä sen käyttö tosiaankaan johtunut myötämielisyydestä tai salaisista PS-sympatioista. Oli vain niin, että siihen asti käytetty kasvottomiin maahanmuuttopolitiikan arvostelijoihin viittaaminen rasisteina ei enää toiminut, kun esiin tuli nimellisiä ihmisiä, joilla oli perusteltuja mielipiteitä.

Leimakirveestä tuli yhä nolompi käyttää etenkin Jussi Halla-ahon Pressiklubi-esiintymisen (6.2.2009) jälkeen, kun hermonsa hallinnut Halla-aho pesi kolme aggressiivisesti vastaan väittävää toimittajaa 6-0. Paremman ilmaisun puutteessa yhä useammat toimittajat katsoivat fiksummaksi käyttää sanoja maahanmuuttokriitikko ja maahanmuuttokriittisyys kuin perusteluja kaipaavia pejoratiivisia ilmaisuja rasisti ja rasismi. Eivät toki kaikki, kuten gradussa tulee hyvin selväksi:

Lainaus käyttäjältä: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017
’Maahanmuuttokriittisyyden’ käytöstä yritettiin myös päästä eroon Helsingin Sanomis-
sa. Lehden silloinen toimituspäällikkö Petri Korhonen
kritisoi termin käyttöä elokuussa
2015
julkaistussa kolumnissaan:

Sievistellyllä kielenkäytöllä häivytetään toimien ja toimijoiden todellista
luonnetta.
Patriootti kuulostaa ylevämmältä kuin uusnatsi. Maahanmuutto-
kriittisyys on muka perustellumpaa kuin rasismi. Samalla periaatteellahan
voisimme kutsua antisemitistejä juutalaisuuskriittisiksi, mutta näin alas vi-
hapuhetta vähättelevä uuskielemme ei ole vielä vajonnut
.
(03.08.2015 A)

Hieman tämän jälkeen toimittajien ammattilehdessä Journalistissa (Journalisti
13.08.2015) julkaistiin juttu, jossa Korhonen sanoo, ettei ’maahanmuuttokriittisyyttä’
tulisi Helsingin Sanomissa käyttää ilman lainausmerkkejä.

”Jos joku liike sanoo olevansa kansallissosialistinen, me sanomme sitä sel-
laiseksi, natseiksi tai uusnatseiksi. Maahanmuuttokriittinen-sanaa en halua
meillä nähdä kuin korkeintaan lainausmerkeissä, se on usein sievistelymuo-
to rasismille.
Jos kyse on maahanmuuton vastustamisesta tai maahanmuut-
topolitiikan arvostelemisesta, sen voi kirjoittaa auki.”

Heikosti peitetystä asenteellisuudestaan huolimatta luulen gradun kiinnostavan monia täällä. Homma-forum mainittu, sata kertaa.
Otsikko: Vs: Anna Takala: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (gradu)
Kirjoitti: Lalli IsoTalo - 29.10.2018, 19:44:57
Homma-forum mainittu, sata kertaa.

Ja kirjoitettu väärin joka kerta.
Otsikko: Vs: Anna Takala: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (gradu)
Kirjoitti: Nuiva kansalainen - 29.10.2018, 19:48:01
Taas yksi tuotos, joka ei kelpaa edes WC-paperiksi. Hyysärissä ilmeisesti taas YT-kierros tulossa, kun toimittelijat näkevät noin paljon vaivaa tunnustaakseen johdolle uskonsa ja puhdasoppineisuutensa.
Otsikko: Vs: Anna Takala: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (gradu)
Kirjoitti: MW - 29.10.2018, 19:53:23
Homma-forum mainittu, sata kertaa.

Ja kirjoitettu väärin joka kerta.

Jos se on jotain Freudilaista? Tietävät tasan tarkkaan puhuvansa paskaa, siksi objektin nimi lipsahtaa alituisesti alitajuisesti väärin?

Otsikko: Vs: Anna Takala: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (gradu)
Kirjoitti: Pentecost - 29.10.2018, 20:06:33
Ryhdyn tästä eteenpäin käyttämään sanaa "suvaitsevainen" aina lainausmerkeissä, koska oikeastaan "suvaitsevainen" on vähättelevä ilmaisu sanasta viherfasisti.

Ei siis oikeasti...milloin tälläiset tieteelliset aasinsillat hyväksyttiin "tieteeksi"?

 :facepalm:
Otsikko: Vs: Anna Takala: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (gradu)
Kirjoitti: Luotsi - 29.10.2018, 20:13:02
Lainaus
     Koska termiin kuitenkin liittyy arvolataus, käytän sanoja lainausmerkeissä osoittaakseni, että lähestyn niitä nimenomaan tutkimuskohteina.

Gradu-yrittäjä takaisin koulunpenkille opiskelemaan heitto- ja lainausmerkkien sekä sanojen ja yhdyssanojen eroa!

Otsikko: Vs: Anna Takala: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (gradu)
Kirjoitti: Jorma Teräsrautela - 29.10.2018, 21:01:55
Diskurssianalyysi näyttää olevan sellainen metodi, jossa ei tarvitse lainkaan vastata arvioidussa tekstissä esitettyyn asiaan. Sen sijaan käytetään retorisia konsteja, joilla tuomio annetaan ikäänkuin rivien välissä vaikka silti räikeästi.

Konstit ovat kuitenkin niin yleisiä, että niillä voi tehdä mitä vain. Jos vaikka vaadit liikenneturvallisuuden lisäämistä, tutkija voi sanoa että nyt rakennat toiseutta ja vastakkainasettelua raittiiden ja juoppojen välille. Samalla eriarvoistat näitä ryhmiä. Diskurssianalyysi on tällaista.

Sinänsä kiva lukea Hesarin toimittajan gradua, pääsee katsomaan sisältäpäin millä eväillä niitä juttuja rustataan.
Otsikko: Vs: Anna Takala: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (gradu)
Kirjoitti: Lahti-Saloranta - 29.10.2018, 21:15:25
Voisikohan joku tehdä Gradun vaikkapa Ahvenanmaan maahanmuuttopolitiikasta tai Karjalan evakoiden sijoittamisesta ruotsinkielisille alueille. Anna Takalan gradu olisi mitä mainioin työkalu arvioidessa niiden rasistisuutta.
Otsikko: Vs: Anna Takala: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (gradu)
Kirjoitti: Bwana - 30.10.2018, 16:57:30
Ho hoo! Olinkin jo unohtanut tuon "patriootti=uusnatsi"-vedon. Aivan samaahan ne tarkoittavat. Joten ei muuta kuin lisää p*skaa housuun hesari ja toimittaja takala! Olisiko tässä nyt sellainen "tieteellinen" esimerkki mielipidekäytävästä tahi -kuplasta?
Otsikko: Vs: Anna Takala: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (gradu)
Kirjoitti: ämpee - 30.10.2018, 18:10:40
Diskurssianalyysi näyttää olevan sellainen metodi, jossa ei tarvitse lainkaan vastata arvioidussa tekstissä esitettyyn asiaan. Sen sijaan käytetään retorisia konsteja, joilla tuomio annetaan ikäänkuin rivien välissä vaikka silti räikeästi.

Konstit ovat kuitenkin niin yleisiä, että niillä voi tehdä mitä vain. Jos vaikka vaadit liikenneturvallisuuden lisäämistä, tutkija voi sanoa että nyt rakennat toiseutta ja vastakkainasettelua raittiiden ja juoppojen välille. Samalla eriarvoistat näitä ryhmiä. Diskurssianalyysi on tällaista.

Sinänsä kiva lukea Hesarin toimittajan gradua, pääsee katsomaan sisältäpäin millä eväillä niitä juttuja rustataan.


Hyvin tyhjentävästi kirjoitettu ja sai minut hakemaan tietoa siitä mitä tämä diskurssianalyysi (https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_3_6_1.html) oikein on, ja tulin siihen tulokseen, että kyseessä on jonkinlainen nykyaikainen versio huonoimmista sofismin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sofismi) ominaisuuksista, jotka todellakin sopivat näytteeksi propagandan näennäistieteelliseen tuottamiseen kykenemisestä toimittelijalta.

Edes retoriset keinot eivät näytä lisääntyneen antiikin ajoista, uusien nimikkeiden keksiminen ei ole muuta kuin saman vanhan hämäämisen esittämistä muka uutena.
Otsikko: Vs: Anna Takala: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (gradu)
Kirjoitti: Mursu - 30.10.2018, 18:23:27
Minusta on normaalia, että ihmisiä kutsutaan termeillä, joita he itse haluavat käyttää. Siksi emme puhu nekuista tai lakupekoista. Tässä tuntuu siltä, että tietty ryhmä haluaa suvereenin oikeuden määritellä terminologia. Maahanmuuttokriitikko on oikea termi, koska tällainen ei välttämättä vastusta maahanmuuttoa esimerkiksi Saksasta.

Mitä tulee rasismiin, niin minä vastustan kaikenlaisia lakeja tai viranomaiskäytäntöjä jossa Suomen kansalaiset asetettaisiin eriarvoiseen asemaan lain edessä rodun perusteella riippumatta siitä, ketä suositaan ja ketä sorretaan. Katson olevani maahanmuuttokriittinen, joten miten voisin olla rasisti.
Otsikko: Vs: Anna Takala: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (gradu)
Kirjoitti: SmallFish - 30.10.2018, 19:00:32
Eikös tuo P. Korhonen muuten saanut sittemmin Hesarista fudut? Muistelen, että kävi somessakin erittäin kovilla kierroksilla.
Otsikko: Vs: Anna Takala: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (gradu)
Kirjoitti: Brandis - 30.10.2018, 19:07:17
On erikoista, että itseään ei voi määritellä Hesarin tunnustamalla tavalla maahanmuuttokriitikoksi, mutta samaan aikaan moni muu maahanmuuttokriittisten käyttämä ja keskusteluun vakiinnuttama termi on kelvannut julkiseen keskusteluun vallan hyvin - yhä edelleen tämä paikka, kirjoittajineen ja teemoineen, on keskeinen juttuideoiden ammentamisen lähde.
Otsikko: Vs: Anna Takala: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (gradu)
Kirjoitti: dothefake - 31.10.2018, 01:16:05
Kymmenen vuotta ei ole mennyt hukkaan.
Otsikko: Vs: Anna Takala: ’Maahanmuuttokriittisyys’ Helsingin Sanomissa 2008–2017 (gradu)
Kirjoitti: N. O. Hääppönen - 31.10.2018, 05:41:57
Mikä yhteiskunta se olikaan tapetilla aikanaan, joka kieltä muokkaamalla hallitsi mielialoja...?

Siitä on aikaa jonkin verran, olisko jotain 35 vuotta...?