UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Perussuomalaisilta vaadittiin todisteita kehitysapuväitteistä  (Luettu 5616 kertaa)

B52

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 5 503
  • Liked: 2630
  • Tylsä hetero
http://www.hs.fi/politiikka/Perussuomalaisilta+vaadittiin+todisteita+kehitysapuväitteistä/a1387339667422?ref=hs-art-new-2

Pekka Haavisto harmitteli eduskunnassa Suomen lipsuvan tavoitteistaan

Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr) harmittelee sitä, että Suomen kehitysyhteistyömenot suhteessa bruttokansantuotteeseen näyttävät jälleen kääntyvän laskuun.

Ensi vuonna kehitysmenot suhteessa bkt:hen ovat 0,55 prosenttia, mutta seuraavana vuonna taso saattaa pudota 0,51 prosenttiin.

"Se on kestämätön taso, kun on jo oltu matkalla oikeaan suuntaan", Haavisto sanoi keskiviikkona, kun eduskunta keskusteli ulkoministeriön ensi vuoden määrärahoista.

Ensi vuonna Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön 1,1 miljardi euroa.

Suomi on yrittänyt nostaa tasoa lähemmäs 0,7:ää prosenttia, johon on sitouduttu kansainvälisesti. Keinona ovat olleet päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot.

Niiden taso ei ole ollut hallituksen toiveiden mukainen, koska talouden taantuma on romahduttanut päästöoikeuksien hinnan.

Kehitysyhteistyörahoista syntyi jälleen suukopua perussuomalaisten ja muiden puolueiden välillä. Perussuomalaiset toistavat joka budjettikeskustelussa, että kehitysapua valuu korruptioon ja väärinkäytöksiin, eikä Suomi valvo varojen käyttöä.

"Pitäisi olla faktaa tällaisten väitteiden tueksi. Valtiovarainvaliokunnassa on käyty kehitysyhteistyötä läpi, ja jäsenille on tullut selväksi, että Suomi toteuttaa sitä vaikuttavalla tavalla ja seuraa rahankäyttöä erittäin tarkasti", Risto Kalliorinne (vas) sanoi.

Kalliorinteen mielestä perussuomalaiset levittävät propagandaa selvässä vahingoittamistarkoituksessa.

Timo Soini (ps) toivoi, että kehitysyhteistyörahoja käytettäisiin nykyistä enemmän katastrofiapuun. Hänen mukaansa ulkoministeriössä kauppapolitiikka on lapsipuolen asemassa suhteessa kehitysapuun, vaikka rahat Suomessa tienataan kaupalla.

Häntä säesti Juho Eerola (ps), jonka mukaan Suomen apu olisi paikallaan luonnonkatastrofeissa eli silloin, kun "kärsimys ja köyhyys eivät ole kansan itsensä tai sen johtajien aikaansaannosta".

Mari Kiviniemen (kesk) mukaan perussuomalaiset irtautuvat Suomen yhteisestä ulkopoliittisesta linjasta, kun he haluavat leikata kehitysyhteistyöstä.

Kommentti oli piikki Soinille, joka hieman aiemmin oli kertonut salille, että Suomella ei voi olla kuin yksi ulko- ja turvallisuuspolitiikka



Bodattuun kohtaa, mitäs jos ensin laitettaisiin oma pesä kuntoon?
On kumma miten vähän saa aikaan, jos vain lakkaa yrittämästä. Paula 8v.

Tosiasiallinen Nuiva

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 5 960
  • Liked: 9796
  • On a mission from The God
1,1 miljardia on kieltämättä täysin kestämätön taso, mutta ei ihan siinä mielessä kuin P Haavisto tarkoittaa.
Ceterum censeo Multiculturam esse delendam

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 15 726
  • Liked: 21151
Voi olla, että meillä on pakon edessä "yhteinen" ulkopoliittinen linja, mutta kaikkien ulkopoliittinen linja se siittä huolimatta ei ole.
Kivireen tulisi tämäkin huomioida.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Professori

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 486
  • Liked: 2697
    • Professorin ajatuksia
Kuinkakohan moni suomalainen tiedostaa kehitysavun määrän euroina? 1,1 miljardia tai 1100 miljoonaa euroa kun kuulostaa aivan eri suuruiselta kuin olemattomat 0,7, 0,55 tai 0,51 prosenttia.
Niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus.
Lisää ajatuksia: http://professorinajatuksia.blogspot.com/

J.M

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 4 538
  • Liked: 7301
  • Inhorealisti ja paatunut pessimisti
Kuinkakohan moni suomalainen tiedostaa kehitysavun määrän euroina? 1,1 miljardia tai 1100 miljoonaa euroa kun kuulostaa aivan eri suuruiselta kuin olemattomat 0,7, 0,55 tai 0,51 prosenttia.

Aivan, ja kuinkakohan moni suomalainen luottaa siihen, että kyllä ne hallituksessa tietävät, mikä on Suomen kansan parhaaksi?
Punavihreäthän tunnistaa jo siitä, että heidän toimintansa ja heidän toimintansa tulokset saavat kenen tahansa kasvot joko punoittamaan tai vihertämään. jäsen Veikko

"Rajavalvonnan tilapäinen palauttaminen EU:n sisärajoille ei ole mahdollista kansanterveyden vaarantumisen perusteella". Maria Ohisalo

B52

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 5 503
  • Liked: 2630
  • Tylsä hetero
Kuinkakohan moni suomalainen tiedostaa kehitysavun määrän euroina? 1,1 miljardia tai 1100 miljoonaa euroa kun kuulostaa aivan eri suuruiselta kuin olemattomat 0,7, 0,55 tai 0,51 prosenttia.

Nähtävästi vasta siinä kohtaa kun ovat tienanneet ihan omin neuvoin oman miljoonan.
On kumma miten vähän saa aikaan, jos vain lakkaa yrittämästä. Paula 8v.

Jouko

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 824
  • Liked: 885
  • Jouko Lilja
Kumma kun kun todistustaakka korruptiosta on Perussuomalaisilla eikä esimerkiksi kepa:n virkailijoilla.  :o
“Raja railona aukeaa.Edessä Aasia, Itä.Takana Länttä ja Eurooppaa;varjelen, vartija, sitä.”

Uuno Kailas

Suomessako jokin mamujen aiheuttama huumeongelma? Ja khatin kontit!

Komediaa, parodiaa, sarkasmia ja ivaa; lakonisuutta ja kyynisyyttä unohtamatta

Nyökkäily; Tuo aikamme valtiomiestaito

Isäntä ja loinen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 238
  • Liked: 4445
Lainaus
"Pitäisi olla faktaa tällaisten väitteiden tueksi. Valtiovarainvaliokunnassa on käyty kehitysyhteistyötä läpi, ja jäsenille on tullut selväksi, että Suomi toteuttaa sitä vaikuttavalla tavalla ja seuraa rahankäyttöä erittäin tarkasti", Risto Kalliorinne (vas) sanoi.

Mitä sitten, vaikka kehitysyhteistyötä toteutettaisiinkin vaikuttalla tavalla ja rahankäyttöä seurattaisiinkin erittäin tarkasti? Siitä ei silti ole mitään suoranaista hyötyä yhdellekään tavalliselle suomalaiselle. Tällaisina aikoina pitäisi ehdottomasti leikata kaikkia sellaisia julkistaloudellisia menoeriä, joista ei ole suomalaisille suoranaista hyötyä. Kehitysyhteistyörahojen pitäisi keikkua leikkauslistan kärkipäässä.

Ensi keväänä on kuulemma taas tulossa 0,5-2 miljardin euron lisäsäästöt. Silti nämä pellet jaksavat jauhaa 0,7 prosentin BKT-osuudesta ja kansainvälisistä sitoumuksista. Herran jestas sentään!
- Vapaus vai vastuu?
- Vastuu.
- Oikeus vai velvollisuus?
- Velvollisuus.

Jouko

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 824
  • Liked: 885
  • Jouko Lilja
Huonot sopimukset ja sitoumukset pitää neuvotella uusiksi nyt kun tilanne on muuttunut.
“Raja railona aukeaa.Edessä Aasia, Itä.Takana Länttä ja Eurooppaa;varjelen, vartija, sitä.”

Uuno Kailas

Suomessako jokin mamujen aiheuttama huumeongelma? Ja khatin kontit!

Komediaa, parodiaa, sarkasmia ja ivaa; lakonisuutta ja kyynisyyttä unohtamatta

Nyökkäily; Tuo aikamme valtiomiestaito

kyllästynyt

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 867
  • Liked: 352
Ulkoministeriön pieni sisäpiiri jakaa rahaa ilman demokraattista valvontaa. Hautalan kavereiden, afrikan-vessa -tyyppiset puuhastelut lämpimissä maissa on rahan väärinkäyttöä.

Voimaannuttaminen on nyt se taikasana, jonka alla voidaan puuhata kaikkea kivaa lämpimissä maissa kun Suomessa maksajat painaa hommia satoi tai paistoi.

https://www.google.fi/search?q=formin+voimaannuttaminen
« Viimeksi muokattu: 18.12.2013, 20:28:54 kirjoittanut kyllästynyt »

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 140
  • Liked: 89573
Kuinkakohan moni suomalainen tiedostaa kehitysavun määrän euroina? 1,1 miljardia tai 1100 miljoonaa euroa kun kuulostaa aivan eri suuruiselta kuin olemattomat 0,7, 0,55 tai 0,51 prosenttia.

61 prosenttia vastaajista uskoi tämänvuotisessa ulkoministeriön kyselyssä kehitysavun määräksi 110 miljoonaa euroa tai vähemmän. 10 prosenttia arvioi määrän oikein eli 1100 miljoonaksi euroksi ja 1 prosentti liian suureksi. Silti 57 prosenttia vastasi, että sopiva kehitysavun määrä bkt-prosentteina on 0,7 tai enemmän. Tällainen kyselyn tilaajan toivoma vastaus saatiin aikaan kertomalla kysymyksen johdannossa, että Suomen tavoite on tuo 0,7 bkt-prosenttia.

Lainaus
Suomi on yrittänyt nostaa tasoa lähemmäs 0,7:ää prosenttia, johon on sitouduttu kansainvälisesti.

Tavoitteeseen on oikeasti sitoutunut eli sen tavoittanut viisi maata koko maailmassa. Aiemmin tähän pieneen joukkoon kuuluneen Hollannin hallitus päätti leikata maan kehitysapua miljardilla eurolla. Aluksi. Tavoitteena on leikata kehitysapu kolmasosaan entisestä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Maastamuuttaja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 408
  • Liked: 3466
Luontevasti Pekka käyttää sanaa "Suomi". Suomen eliittihän se on, joka on "luvannut" tietyn tasoista rahavirtaa viidakon nimettömille vastaanottajille. Parkettitason sopimuksia nämä ovat.   Veronmaksajien rahoilla istutaan iltaa miellyttävässä ympäristössä toisiaan ymmärtäen. Hyväntahtoisesti hymyilevä Ruritanian kuningas osoittaa myötämielisyyttä, ja hyväksyy suomalaisten veronmaksajien rahavirran samansuuruisena kuin ennenkin, vaikka olisi halunnut vähän tukevampaa shekkiä ensi vuodeksi kun on nämä vaalitkin.

Oami

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 660
  • Liked: 4112
    • Oamin sivu
1,1 miljardia? Herrane aika.
Oula "Oami" Lintula — www.oulalintula.fi

JoKaGO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 337
  • Liked: 6317
  • Huumoria(?) Lappeenrannan metsistä
1,1 miljardia? Herrane aika.

Mitä sinä sössötät? Muka 1,1 miljardia eli 1100 miljoonaa, ei ikinä!

Lue Pekan huulilta, eihän se ole kuin 0,51 %!!1! Miks on niin VAIKEETA!?
Auringonvalo tappoi virukset? Ainakin virus riehaantui, kun valon määrä väheni...

Franklin

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 604
  • Liked: 903
Kuinkakohan moni suomalainen tiedostaa kehitysavun määrän euroina? 1,1 miljardia tai 1100 miljoonaa euroa kun kuulostaa aivan eri suuruiselta kuin olemattomat 0,7, 0,55 tai 0,51 prosenttia.

Juuri tähän liittyvän keskustelun kävin muutama päivä sitten työpaikallani keski-ikäisen naisen kanssa. Kehitysavusta keskustellessamme työtoveri totesi sen olevan vain 0,jotain prosenttia. Kun totesin tämän 0,jotain prosenttia tarkoittavan 1100 miljoonaa euroa vuodessa meinasi työkaverin silmät pullahtaa silmäkuopista ulos silkasta hämmästyksestä. Hämmennys vain lisääntyi kun populistisesti valistin kuinka monta lastensairaalaa sillä summalla rakentaisi.

Kehitysavun puolestapuhujat tykkäävät aina puhua noista olemattoman kuuloisista prosenteista. Hommalaiset puhuvat toivottavasti minun tapaani konkreettisemmin euroista.
"Jokaisella yhdyskunnalla on oikeus siihen ketä kutsuu tai ottaa vieraaksi."

Abdirahim Husu Hussein

imaginaariluku

  • Vieras
Kuinkakohan moni suomalainen tiedostaa kehitysavun määrän euroina? 1,1 miljardia tai 1100 miljoonaa euroa kun kuulostaa aivan eri suuruiselta kuin olemattomat 0,7, 0,55 tai 0,51 prosenttia.

Juuri tähän liittyvän keskustelun kävin muutama päivä sitten työpaikallani keski-ikäisen naisen kanssa. Kehitysavusta keskustellessamme työtoveri totesi sen olevan vain 0,jotain prosenttia. Kun totesin tämän 0,jotain prosenttia tarkoittavan 1100 miljoonaa euroa vuodessa meinasi työkaverin silmät pullahtaa silmäkuopista ulos silkasta hämmästyksestä. Hämmennys vain lisääntyi kun populistisesti valistin kuinka monta lastensairaalaa sillä summalla rakentaisi.

Kehitysavun puolestapuhujat tykkäävät aina puhua noista olemattoman kuuloisista prosenteista. Hommalaiset puhuvat toivottavasti minun tapaani konkreettisemmin euroista.

Ei ne prosenttien osaat kirpaise vaan eurot, keskimäärin 220 €/kansalainen vuodessa. Nämä-HÄN kerätään työssäkäyviltä, lapsilta, työttömiltä, toimettomilta ja vanhuksiltakin tasavertaisesti. Eikös ne näin kerätä?

JoKaGO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 337
  • Liked: 6317
  • Huumoria(?) Lappeenrannan metsistä
Kehitysavun puolestapuhujat tykkäävät aina puhua noista olemattoman kuuloisista prosenteista. Hommalaiset puhuvat toivottavasti minun tapaani konkreettisemmin euroista.

Tottakai euroista. Prosentit merkitsevät ainoastaan pullon etiketissä  :P

Loistavaa toimintaa, Franklin, juuri noin avataan silmiä!
Auringonvalo tappoi virukset? Ainakin virus riehaantui, kun valon määrä väheni...

Shemeikka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 191
  • Liked: 9791
  • Oulu- Uleåborg
Prosenttien tuijottelun sijasta pitäisi Pekan kysyä mitä 1,1 miljardilla on saatu aikaan :flowerhat:. Parempi laittaa pienempi summa johonkin mikä toimii kuin heittää hukkaan miljardi.
Vain kuolleet kalat kulkevat virran mukana.

"Ajattele itse, tai muut päättävät puolestasi." Aku-Kimmo Ripatti

http://asfalttikukka.blogspot.fi/
Nude but not naked.

Shemeikka- mamukurssin käynyt suomalainen

Kristallipuolueen ehdokas Oulussa 2021

Nuiva kansalainen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 217
  • Liked: 4529
  • Sivistynyt maahanmuuttokriitikko.
Kuinkakohan moni suomalainen tiedostaa kehitysavun määrän euroina? 1,1 miljardia tai 1100 miljoonaa euroa kun kuulostaa aivan eri suuruiselta kuin olemattomat 0,7, 0,55 tai 0,51 prosenttia.

Kuinkakohan moni suomalainen tajuaa oikeasti mistä tuo raha otetaan? Tuohon vielä päälle jokavuotiset rahankerjuukampanjat (Nälkäpäivä, Nenäpäivä ym.) ja lähes jokapäiväinen uutisointi siitä, mihin tarvitaan milloinkin lisää rahaa (esim. tämän päivän uutinen LAITTOMIEN maahanmuuttajien huonoista oloista jossakin maassa, jonka nimeä en nyt tähän hätään muista).
"Maailman parantaminen ei voi olla näin pienen kansan tärkein tehtävä. Meidän vaikutuksemme maailman menoon on promillen luokkaa. Sekin on hieman yläkanttiin laskettu. Meidän tärkein tehtävämme on huolehtia tästä maasta, suomalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kukaan muu ei sitä tee."
-Gustav Hägglund 6.6.2015

räsänen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 695
  • Liked: 6633
Veikkaisin että Suomi on tässäkin asiassa sitoutunut suhteellisesti isompaan kakkuun kuin suurin osa muista sopimusmaista. Suomen bruttokansantuloa vääristää suhteettoman suuri julkinen sektori. Tuo sopimus tai mikälie sitoumus olisi pitänyt saada sidottua todelliseen kansantuloon josta julkinen sektori on siivottu pois. Silloin kaikki maat olisivat samalla viivalla ja summat joita maksetaan olisivat vertailukelpoisia keskenään. Muutenkin kuulostaisi reilummalta.

Mitä enemmän meillä on monikulttuurisuuskoordinaattoreita, sitä suurempaa summaa maksamme myös kehitysapua. Toisaalta, hölmölässähän me olemmekin.


sologdin

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 857
  • Liked: 1168
Hullu mies Huittisista söi enemmän kuin tienasi. Hän sentään söi itse; ei ottanut velkaa ja lähettänyt rahaa kirjekuoressa Afrikkaan.
Jos en muitten kanssa mennä saa, kai yksinäni mennä saan.

acc

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 879
  • Liked: 2830
Suomihan voisi auttaa Syyrian nykyistä hallintoa kehitysavulla, joka tukisi hallinnon kykyä taistella terrorismia vastaan. Kehitysapuun voitaisiin kytkeä ehdoksi kristittyjen suojeleminen Syyriassa.


« Viimeksi muokattu: 19.12.2013, 00:11:35 kirjoittanut acc »
2017 Personality 13: Existentialism via Solzhenitsyn and the Gulag
(Huomaa: käsittämätön feministin raivokohtaus, kohta 42:00 eteenpäin)
https://www.youtube.com/watch?v=w84uRYq0Uc8

MW

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 242
  • Liked: 18333
  • Kiltti ja ystävällinen, mutta niin nuiva.
Kyllästyin kärpästensyömiin jo 80-luvulla. Nyt niitä pukkaa jo pankkiautomaatistakin. Kuinka te jaksatte?

MW

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 242
  • Liked: 18333
  • Kiltti ja ystävällinen, mutta niin nuiva.

Suomihan voisi auttaa Syyrian nykyistä hallintoa kehitysavulla, joka tukisi hallinnon taistelua kykyä taistella terrorismia vastaan. Kehitysapuun voitaisiin kytkeä ehdoksi kristittyjen suojeleminen Syyriassa.

Ydinaseriisunta antaisi muutamia näkökohtia rauhan tuomiseksi Lähi-Itään. Lopullisen rauhan, ja loppusijoituspaikan ydinaseille. Käytettynä, tosin. Priima olisikin turhan kallista ja hankalaa säilytellä.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 140
  • Liked: 89573
Lainaus
Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On harmillista, että näitä edustustoja joudutaan sulkemaan, sillä tämä heikentää Suomen vientiä ja kilpailukykyä maailmalla. Siinä mielessä tämä kehitys tulisi kuitenkin pystyä hallitsemaan siten, että edustojen sulkeminen ei olisi jatkuvaa.

Mutta varsinainen asia, johon haluaisin hiukan lisävalaistusta on tämä, kun valiokunnan mietinnössä puhutaan siitä, että hallituksen tavoitteena on edelleen varmistaa kehitysyhteistyön määrärahakehitys siten, että se olisi 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2015. Tässä käytettäisiin päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja.

Perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että me teemme kehitysapuyhteistyötä, kun se on tehokasta, kuten suomalaisten kansallisjärjestöjen kautta oleva toiminta on tehokasta ja vaikuttavaa, mutta sinne osoitetaan vaan reilu 100 miljoonaa euroa rahaa. Vastaavasti emme hyväksy sitä, että me kylvämme rahoja esimerkiksi kahdenvälisiin kehitysapuhankkeisiin yli 300 miljoonaa euroa, eikä pystytä jäljittämään ja valvomaan, että se kaikki menee perille, joten olisiko tässä tarkistuksen (Puhemies koputtaa) paikka painopisteen muuttamisessa.

[...]

Jouko Jääskeläinen /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko tässä viittasi kahdenväliseen tukeen. Sitähän tehdään eri tavoilla, ja itse asiassa se, mitä usein kritisoidaan, on tämä suora budjettituki. Kysyisinkin ministeri Haavistolta tässä kohtaa: Suoran budjettituen etuhan on siinä, että voidaan paikallista järjestelmää ja hallintoa vahvistaa. Ongelmana on tietysti tämä valvonta. Onko tässä suhteessa kehitysyhteistyöpuolella nyt uusia hankkeita tai suunnitelmia, miten voidaan silloin, kun suoraa budjettitukea annetaan, tämä valvonta hoitaa niin, että tämä etu tästä saadaan aikaiseksi?

Edustaja Niikolle huomauttaisin, että meillä on kyllä erittäin vahva seuranta myöskin siinä, mihin rahaa käytetään. Kannatan kansalaisjärjestöjen roolin vahvistamista, mutta kyllä suomalainen kehitysyhteistyö valvonnaltaan ja toiminnaltaan kuitenkin on huipputasoa.

[...]

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä kehitysapu onkin hyvä ottaa tässä esille, koska sen vaikuttavuudesta täytyy olla huolissaan, ja meillä on ollut sellainen linja, että yhä enemmän resursseja johdettaisiin katastrofiapuun, esimerkiksi tämmöisiin Filippiinien tapaisiin asioihin, ja on hyvä käydä ulkoministeriön sisäisestäkin rahankäytöstä keskustelua.

Jos ajattelee ulkoministeriön kauppapolitiikkaa, se on lapsipuolen osassa rahojen suhteen, kun ajatellaan kehityspolitiikkaa, ja jos ajatellaan suomalaista työtä, yrittämistä, välittämistä, edustautumista, kauppaa, joilla nämä rahat tienataan, joita sitten voidaan kehitysapuun ja muihin tarkoituksiin antaa, niin kannattaa hieman katsoa siellä ministeriön sisällä, kun vähän toista miljardia on rahaa, että mitkä nämä voimasuhteet siellä ovat. Kyllä kaikki pitää pystyä kampaamaan, ja mitään tabuja ei saa olla!

Puhemies Eero Heinäluoma: Jos puhutaan tästä kehitysyhteistyöstä nyt sitten muutama puheenvuoro.

Ari Jalonen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä olen rauhanturvaajana usein kysynyt sitä, että eikö rauhanturvaamistyö ole mitä parhainta kehitysapua. Se kehitysyhteistyörahojen käyttö varsinkin nyt, esimerkiksi Unifil-operaatiossa, olisi mielestäni varsin perusteltua, ja siellä Syyrian pakolaiset saisivat apua tähän humanitääriseen kriisiin, mikä sillä alueella nyt on varsin voimakkaasti.

Mitä mieltä olette, voiko kehitysyhteistyörahoja käyttää nimenomaan Unifil-operaation yhteydessä Syyrian pakolaisten olojen parantamiseen?

Paula Lehtomäki /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta on myöskin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todettu, mutta olennainen osa tätä vaikuttavuuttahan on johdonmukaisuus, siis se, että kehityskysymykset otetaan huomioon myös muilla kuin varsinaisen kehitysyhteistyöministerin politiikkavastuualueella. Aikanaan Suomi oli tässä hyvässä etujoukossa etenemässä, mutta nykyään kuuluu kyllä aika paljon kritiikkiä siitä, että tämä johdonmukaisuus ei meillä ole juurikaan edennyt, eikä meillä ole ehkä myöskään riittäviä rakenteita sille, että se olisi arkipäiväisessä politiikan muodostamisessa keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Tästä olisin ministeri Haavistolta kysynyt teidän näkemyksiänne.

Samoin kysyisin: kun tässä puhutaan kehitysyhteistyörahoista, onko tällä hetkellä teidän mielestänne balanssissa se, mikä osuus kehitysyhteistyömäärärahoista käytetään esimerkiksi hallinnollisiin kysymyksiin? Sinänsähän se on oda-säännöstöä, mitkä esimerkiksi kriisinhallinnan kulut voi laskea kehitysmäärärahoihin mukaan ja mitkä ei.

Risto Kalliorinne /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallinto- ja turvallisuusjaostossa on käyty läpi tätä budjettia, erityisesti näitä kehitysyhteistyökysymyksiä. Meille jäsenille on kyllä tullut kohtuullisen selväksi se, että Suomi toteuttaa kehitysyhteistyötä vaikuttavalla tavalla ja että näitä rahoja seurataan erittäin tarkasti. Olemme ihan esimerkillisiä maailman mittakaavassa siinä, miten tarkkaan valvomme sitä, mihin nämä rahat käytetään. Siksi minusta on aina kummallista, että perussuomalaiset täällä salissa esittävät tämmöisiä epämääräisiä epäilyjä vaikuttavuudesta ja nostavat esille kaikkia diktaattoreja, joita Suomi rahoittaa, ja sotia, mitä käydään suomalaisten rahoilla. Pitäisi olla joitakin fakta-argumentteja tällaisten väitteiden tueksi. Teidän edustajanne istuvat siellä jaostossa pääosin aika tuppisuina silloin, kun kehitysyhteistyöasioista keskustellaan, he eivät ole täällä nytkään paikalla. Eli pitäisi luottaa siihen, että kun ne asiantuntijat ovat siellä puhuneet, niin kyllä siellä taustalla jotakin faktaa on, eikä esittää perättömiä väitteitä.

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! On aivan todettuja väärinkäytöksiä ollut aikanaan Nicaraguassa ja Tansaniassa, ei näitä ole hatusta vedetty. Näihin kaikkiin pitää puuttua. Turha siitä on perussuomalaisia syyttää, jos Nicaraguassa on ollut väärinkäytöksiä.

Ilkka Kantola /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pari kysymystä kehitysyhteistyöministerille:

Valiokunnan mietinnössä hyvin selostetaan kehitysyhteistyön hyviä aikaansaannoksia. Puhutaan YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteiden toteutumisesta, muun muassa köyhyys on puolittunut, ja joissakin muissakin tavoitteissa on hyvin edetty. Kysyisin teidän arviotanne siitä, kuinka paljon tästä onnistumisesta johtuu kehitysyhteistyöstä ja kuinka paljon johtuu sitten maailmankaupan kehittymisestä, tällaisista isoista rahavirroista ja niiden uudenlaisesta mallista.

Toinen kysymys liittyy tähän kehitysyhteistyömäärärahan rahoitukseen, josta on sovittu, että päästökauppatuloista ohjataan kehitysyhteistyömäärärahojen täydennykseksi sitten tietty osa. Nyt kun päästökauppatilanne on, mikä on, ja hinnat ovat laskeneet, niin miten arvioitte sen vaikutusta siihen nähden, mikä on tavoite kehitysyhteistyömäärärahojen kohdalla?

Anni Sinnemäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Sitoumus kehitykseen ja sitoumus vuosituhattavoitteisiin on ainakin yhtä tärkeä Suomen pitkäaikainen kansainvälinen sitoumus kuin jotkut muutkin ulkopoliittiset sitoumukset. Vuosituhattavoitteissa sovittiin seitsemästä tavoitteesta, jotka koskevat kehitysmaita, ja yhdestä tavoitteesta, joka erityisesti koski Suomea, niin kuin muitakin länsimaita. Ja tämä meitä koskeva tavoite on nimenomaan tämä rahoitus, 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Nyt viimeisen noin 15 vuoden aikana kehitysmaat ovat täyttäneet omia sitoumuksiaan: lapset käyvät koulua, tyttöjen ja poikien tasa-arvo on edistynyt, lapsikuolleisuus on vähentynyt, äitiyskuolleisuus on vähentynyt. Sitä tärkeämpää on se, että me pidämme kiinni tästä omasta sitoumuksestamme. Olisin kysynyt ministereiltä Tuomioja ja Stubb: miten te aiotte omalta osaltanne toimia hallituksessa niin, että vuonna 2015 Suomi voisi täyttää tämän sitoumuksen 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta?

Anne-Mari Virolainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikan määrärahan ohella on myös tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mihin se käytetään, aivan kuten valiokunta siinä mietinnössään totesikin. Sekin on myös totta, että jos määrärahan käytössä huomataan väärinkäytöksiä, niin ne on syytä selvittää. Niitä ei voi missään nimessä hyväksyä.

Haluaisin tässä yhteydessä korostaa Finnfundin merkittävää roolia yksityissektorin toimintaympäristön kehittämisessä ja hankkeiden rahoittajana kaikkein köyhimmissä maissa. Mielestäni on sitä parempi, mitä enemmän suomalaista osaamista pystystään yhdistämään näihin kehityspolitiikan hankkeisiin, jotta mahdollistetaan kohdemaassa talouskasvu ja erityisesti pystytään parantamaan naisten asemaa. Tiedämme, että Afrikassa on valtava potentiaali, ja toivotankin, että kun kehitysministeri Haavisto ensi kuussa sinne menee pääministerin kanssa, niin saatte vietyä Suomi-viestiä eteenpäin ja jopa avattua muutamia kaupan ovia.

Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Afrikka on, kuten täälläkin on jo todettu, maailman nopeimmin kasvava alue. Se on ohittanut Aasian, väestönkasvu on erittäin nopeata.

Minulla on yksi asia, mitä minä haluaisin vielä korostaa ja jota Suomikin voisi vielä enemmän korostaa. Väestödynamiikka ja seksuaaliterveys ovat ehdottomasti keskeisiä kestävälle kehitykselle, ja niitten pitäisi olla keskeinen osa kehityssuunnittelua ja köyhyyden vähentämisstrategioita. Myös meidän omassa rahoittajamaakehitysyhteistyöbudjetissa pitäisi tätä asiaa korostaa. Jokaista perhesuunnitteluun käytettyä dollaria kohti säästetään 2-6 dollaria muilla yhteiskunnan sektoreilla, kuten koulutus-, terveys-, vesi- ja sanitaatiosektoreilla. On arvioitu, että yksin perhesuunnitteluun tehdyillä lisäinvestoinneilla kehitysmaat säästäisivät yli 11 miljardia dollaria vuodessa nimenomaan äitiys- ja imeväisterveydenhuollon kuluissa. Minä kannustan Suomea gender-asioissa, joissa Suomi on ollut edelläkävijä, mutta korostaisin vielä tätä väestönkehitystä, perhesuunnittelua, näitä seksuaalioikeusasioita meidänkin budjetissa.

Elisabeth Nauclér /r (vastauspuheenvuoro):
Talman! Jag skulle vilja fortsätta på det som ledamot Sinnemäki var inne på, att biståndet är på för låg nivå. Det har många redan vittnat om, och risken finns då att det blir splittrat och att effekten försvagas, att de positiva påverkningsmöjligheter som är kombinerade med bistånd försvinner. Finland har förbundit sig vid de mål som FN ställer upp och dem som man inom EU enats om, men vi kommer bara längre och längre ifrån våra löften, och det är lätt att Finlands trovärdighet skadas.

Jag skulle därför vilja fråga den nygamle biståndsministern hur han ser på Finlands möjligheter att påverka. Kan vi med minskande anslag, brutna löften ha något inflytande i fråga om mänskliga rättigheter, kvinnors rättigheter och många andra värden vi anser vara viktiga beståndsdelar i vårt biståndsarbete?

Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Haavisto. (Pekka Haavisto: Paikalta, vai?) - Näyttäisikö se paremmalta, jos pidätte tuolta pöntöstä? (Timo Soini: Kyllä näyttää! - Seppo Kääriäinen Sisältö ratkaisee!)

Kehitysministeri Pekka Haavisto:
  Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin valtiovarainvaliokunnalle hyvästä mietinnöstä ja ulkoasiainvaliokunnalle tuesta kehitysyhteistyölle. Puhutaan todellakin noin miljardin euron potista, ja on tärkeää, että sen sisällöstä keskustellaan.

Ensin tästä määrärahakehityksestä, josta monet kysyivät. On todellakin niin, että Suomi on tullut vähän lähemmäksi 0,7:ää. Me olemme suunnilleen maksatuksessa tällä vuodella siinä 0,6 tasossa sen vuoksi, että on voitu käyttää näitä päästöhuutokauppatuloja, jotka esimerkiksi tänä kuluvana vuonna ovat olleet noin 55 miljoonaa euroa. No, mitä tapahtuu sitten 2014-2015, riippuu todellakin niin sanotusti hiilitonnin hinnasta, jos tämä mekanismi säilyy, että päästöhuutokauppatuloja voidaan edelleen tähän käyttää. Mutta on mahdollista, että kun kehyksissä tulee vähän leikkauksia, niin tämä taso laskee 2014 0,55:een, pahimmillaan 2015 tasolle 0,51, joka on ihan kestämätön, kun ollaan jo oltu matkalla oikeaan suuntaan. Eli tässä tietenkin toivon myöskin eduskunnan tukea ja ajattelua siitä, mihin Suomi kaiken kaikkiaan on tässä menossa.

Sitten näistä kehitysyhteistyön sisällöistä muutama sana. Tietenkin oma ministerikauteni on tässä nyt hallituksen loppupuolella. Isot linjaukset on tehty, ne ovat hyviä linjauksia, Suomella on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa. Olen koettanut katsoa tätä ihmisoikeusperustaisuutta hyvin laajasti. Täällä on tietysti naisten ja tyttöjen oikeudet olleet perinteisesti mukana, mutta minusta näihin kuuluvat esimerkiksi ammatillisen järjestäytymisen oikeudet kehitysmaissa. Tiedän, että eduskunnan puhemies on esimerkiksi omilla matkoillaan pitänyt näitä kysymyksiä esillä. Minusta on Suomen kokonaisedun mukaista myös, että maailmalla on mahdollisuus työntekijöiden oikeuksia puolustaa niissäkin maissa, joissa tänä päivänä on tällaista halpatuotantoa ja aivan kestämättömät työolosuhteet työntekijöillä. Se liittyy vähän tähän maailmankaupan oikeudenmukaisuuteen ja sen rakenteisiin myöskin.

Toinen asia, josta eduskunta on paljon puhunut, ovat koulutuskysymykset eri muodoissaan. Välillä on mietitty sitä, pitäisikö Suomessa olla enemmän kehitysmaista tulevia opiskelijoita ja millä ehdoilla he täällä ovat. Toisaalta on mietitty Suomen koulutusvientiä ikään kuin tällaisena kaupallisena konseptina. Se muoto koulutuksesta, johon minä olen eniten törmännyt, on se, että monissa kehitysmaissa se koulutuksen polku ei jatku sen peruskoulutuksen jälkeen. Mehän olemme koettaneet kiinnittää huomiota naisten ja tyttöjen koulutukseen. Kun ollaan se peruskoulutus saatu, missä on ammatillinen koulutus, missä on mahdollisuus käydä korkeakouluopintoihin omassa kotimaassaan? Meidän pitäisi ehkä miettiä sitä koulutuksen koko polkua niissä maissa, joissa olemme tukemassa koulutusta. Toivon, että tällaiselle ajattelulle myöskin täällä olisi tukea.

Kolmas asia ovat hauraat valtiot. Täällä kysyttiin kovasti kehitysyhteistyön perillemenoa. Valitettavasti kun puhumme Burman tapaisista maista - Burma, Myanmar, Somalia, Sierra Leone, Haiti - siellä ollaan aivan ehkä rauhanprosessin jälkeisessä kehityksen alkuvaiheessa. Riskithän ovat hyvin suuret. Maat kippaavat uudestaan sinne sotatilaan, niin kun ollaan nähty negatiivisia uutisia Etelä-Sudanista ja muuta. Tämä on riskaabelia toimintaa, kun lähdetään sitä kehitystä puskemaan eteenpäin. Kansainvälisesti on nyt pyritty EU:nkin puitteissa rakentamaan tällaista new deal -ajattelua, jolla lähdettäisiin liikkeelle, poolattaisiin maiden kykyjä, osaamista, yhteen. Ja kun kysyttiin perillemenosta, niin Suomikin esimerkiksi Somalian osalta sitten muiden toimijoiden kanssa tekee isompia paketteja, joilla päästäisiin sitten hallintoa tukemaan ja kehitystä viemään eteenpäin. Pirstaloituminen voi joskus näyttää pirstaloitumiselta oman maan näkökulmasta, koska ne ovat pieniä potteja, joilla ollaan mukana, mutta siellä on monia muita toimijoita, eli se järkevyys ja koherenssi tulee siitä, että poolataan yhteen.

Täällä kysyttiin myöskin budjettituesta ja ministerin suhtautumista siihen, edustaja Jääskeläisellä oli sitä koskeva kysymys. Mielestäni tulokset siinä ratkaisevat. On maita, joissa voidaan saada tällä budjettituella tai johonkin sektoriin, esimerkiksi terveyssektoriin tai opintosektoriin, koulutukseen, kohdistuvalla tuella hyviä tuloksia, mutta sitten täytyy katsoa, että apu on läpinäkyvää ja sieltä saadaan raportointi. Jos näin ei ole, niin sitten budjettitukeen liittyy ne samat ongelmat, joita voi joskus kehitysyhteistyöhön muuallakin liittyä.

Täällä myöskin kysyttiin, voiko sitten rauhanturvaoperaatiota, esimerkiksi Syyriaan liittyen turvallisuuteen liittyviä operaatioita tukea kehitysyhteistyöpuolelta. Nämä oda-rajat ovat aika tarkat, ja me emme niistä päätä. Niistä päättää Oecd:n DAC-komitea, mikä on kehitysyhteistyötä ja mikä ei. Mutta voimme tukea pakolaishankkeita, pakolaisten auttamista niillä alueilla, missä muutenkin olemme aktiivisia. Ja nythän jo humanitäärinen apu on noin 10 prosenttia meidän kokonaiskehitysyhteistyöbudjetistamme eli humanitäärinen apu on koko ajan ollut meillä tärkeänä painopistealueena.

Puhemies Eero Heinäluoma: Onko halua kehitysyhteistyöstä jatkaa toinen kierros? Ilmeisesti on. Edustaja Eerola aloittaa.

Juho Eerola /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Puutun tähän, mihinkä ministeri viimeiseksi vastasikin. Voitaisiinko tämä rauhanturvaamistoiminta nähdä kehitysyhteistyönä, kuten edustaja Jalonen tässä kysyi siitä aikaisemmin? Minun mielestäni voitaisiin. Kun sanoitte, että ei itse päätetä näistä oda-rajoista, niin missä sitten päätetään ja miten ne määritellään? Voisiko Suomi mitenkään vaikuttaa sitten siihen, että tulevaisuudessa jossain kohtaa tämä rauhanturvaamistoiminta voitaisiin nähdä myöskin kehitysyhteistyönä?

Mielestäni kehitysyhteistyötä tulisi kehittää katastrofirahaston suuntaan, jotta voisimme tukea näissä yllättäen tulevissa luonnonkatastrofeissa, joissa tämä kärsimys ja köyhyys ei ole sen kansan ja sen johtajien omaa aikaansaannosta. Lisäksi tätä kehitysyhteistyötä tulee entisestään suunnata paikallisen työn ja yrittämisen tukemiseen, kuten osittain on tehtykin jo. Tällainen pelkkä suora apu ulkomailta pikemminkin vain jarruttaa paikallista talouskasvua.

Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikalla ja kehityspolitiikalla on kohtalonyhteys: jos ilmastopolitiikassa ei onnistuta, monet kehityspolitiikan panostukset valuvat hukkaan, koska lämpeneminen haittaa enemmän maitten kehittymistä kuin kehityspolitiikalla panoksilla saadaan aikaan. Hallitus on myös omin toimin kytkenyt ilmastopolitiikan ja kehityspolitiikan rahoituksen yhteen, kuten täällä aiemmin kuultiin. Kehityspolitiikan rahoitus on jäänyt suunnitellusta sen vuoksi, että päästökauppatulot ovat jääneet ennakoitua alemmiksi taantuman ja päästöoikeuden alhaisen hinnan takia. Aikooko hallitus nyt kokonaisuutena toimia siten, että ilmastopolitiikan kunnianhimotasoa nostetaan, jotta päästöoikeuden hinta kohoaisi? Siitä olisi monia hyötyjä: kannuste puhtaalle teknologialle, kotimaisen uusiutuvan energian kilpailukyky, lisää verotuloja valtiolle ja sitä kautta myös mahdollisuus parantaa kehityspolitiikan rahoitusta. Aikooko hallitus ottaa tämän ilmastopolitiikan tosissaan (Puhemies koputtaa) kehityspolitiikan välineenä?

Mikko Alatalo /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomi toimii osana avunantajayhteisöä. Kehitysyhteistyön tulokset ja vaikutukset ovat aivan keskeisiä kysymyksiä, kun arvioidaan tulevia kohteita. Toisaalta suuri bisnes on kiinnostunut tällä hetkellä kehitysmaista. Esimerkkinä on vaikka Turkki, joka tällä hetkellä on kilpajuoksussa Kiinan kanssa tuonne Afrikkaan, ja se ei nyt ole välttämättä kehitysapua, vaan kyllä siellä ihan bisneksestä on kysymys. Olisinkin kysynyt: miten Suomi voisi kehitysyhteistyötä tehdä niin, että paikalliset yritykset saadaan mukaan parantamaan väestönsä ja maansa olosuhteita, ja miten suomalainen yksityissektori ja yritykset voisivat tehdä vieläkin paremmin yhteistyötä kehitysmaiden yritysten kanssa?

Puhemies Eero Heinäluoma: Oliko vielä puheenvuoroja tähän kehitysyhteistyökeskusteluun?

Kauko Tuupainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Muutama kriittinen kommentti kehitysyhteistyöstä arvon ministerin suuntaan.

Suomen antamasta kehitysavusta tulisi vähentää suora rahallinen tuki toisille valtioille. Miksi? Siksi, että kehitysavun läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja tuottavuutta on tarkasteltava niin, ettei apua käytetä avustettavan maan hallinnon paisuttamiseen ja jopa paikalliseen korruptioon. Tietojeni mukaan Suomen kehitysapua on käytetty lahjusten antamiseen avustettavan maan virkamiehille. Olen jo aiemmin esittänyt tässä salissa, että riihikuivan rahan asemasta kehitysmaita avustettaisiin enenevässä määrin suomalaisilla tuotteilla, jolloin raha jäisi kotimaahan ja sen avulla työllistettäisiin suomalaisia yrityksiä ja työntekijöitä. Tällaista yritystoimintaa on muun muassa elintarviketeollisuus, vaateteollisuus ja erimuotoinen talonrakennustoiminta, jolloin pääsisimme eroon muun muassa telttakylistä.

Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyökeskustelussa on rehellistä tehdä ero suomalaisen kansalaisjärjestön tekemän työn ja muun välillä. Suomalaiset kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt ovat pääosin hyvin luotettavia, osaavia, avoimia ja aikaansaavia toimijoita. Samaa ei aina voi sanoa YK:n kautta ohjatusta kehitysavusta, saati valtioiden kahdenvälisestä kehitysavusta. Jos havaitsemme väärinkäyttöä kehitysavun käytössä, miksi siihen ei puututa? Esimerkiksi Norja leikkaa ensi vuonna Afganistanin kehitysavusta 6 miljoonaa euroa, mutta Suomi lisää 3,5 miljoonaa. Syynä Norjan leikkaukseen on ehtojen toteutumattomuus korruption kitkemisen ja naisten oikeuksien parantamisen suhteen. 900 miljoonan euron katoaminen korruptioon vuonna 2010 Afganistanissa, mistä vain 200 miljoonaa saatiin takaisin, johti tähän Norjan päätökseen. Kaiken lisäksi Afganistanin hallinto teki kaikkensa, etteivät syylliset jää kiinni. Kysynkin arvoisalta kehitysministeriltä: eikö tämä, jos mikä, vie uskottavuutta kehitysaputyöstä, jos Suomi ei toimi tällaisissa tilanteissa kuten oikein kuuluisi?

Johanna Karimäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministeri Haaviston linjaukset kehitysyhteistyön käytöstä ovat erittäin kannatettavia. Niissä ovat ihmisoikeudet punaisena nuorana. Keskustelussa on noussut esiin myös se, että kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan mittavia asioita maailmanlaajuisesti, ja edustaja Koskinen viittasi erittäin osuvasti, että sillä on vaikutusta myös maailmanrauhaan ja vakauteen, kun äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on puolittunut, puhtaan juomaveden puutteesta kärsivien osuus on puolittunut ja lapsi- ja äitiyskuolleisuus on vähentynyt.

Ministeri Haavisto, totesitte kuitenkin, että vaikka myös ilmastonmuutoksen torjunnan päästökauppatuloja ohjataan kehitysyhteistyöhön, niin silti tämä tärkeä tavoite 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta on erittäin haastava saavuttaa. Oletteko hallituksen piirissä pohtineet joitakin muita mahdollisia innovatiivisia rahoituslähteitä kehitysyhteistyöhön, jotta voimme saavuttaa tämän tärkeän tavoitteen?

Risto Kalliorinne /vas (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vastaisin tähän Tuupaisen väitteeseen siitä, että lahjuksia on maksettu kehitysapurahoilla ja niin edespäin. Varmaan tällaisia yksittäisiä tapauksia löytyykin, ja niihin pitää suhtautua erittäin vakavasti, mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan näitä väärinkäytöksiä on kehitysapuvaroista todennettu noin yksi prosentti. Ei sitä voi koko toimintaa leimata sen takia, että yksi prosentti on mennyt väärinkäytöksiin tai siinä esiintyy ongelmia. 99 prosenttiahan silloin käytetään vastuullisesti, asiallisesti, vaikuttavasti, joten ei näillä yksittäisillä tapauksilla voi eikä saa leimata koko Suomen hyvin tehtyä kehitysaputyötä. Tämä on virheellistä propagandaa, jota levitetään aivan vahingoittamistarkoituksessa, ja kyllä Suomen pitää olla ylpeä siitä työstä, mikä tehdään hyvin eikä levittää siitä virheellisiä tietoja.

Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Kalliorinne sekoittaa nyt kaksi asiaa. Suomalaiset kehitysaputyötä tekevät järjestöt ovat erittäin luotettavia ja tekevät hyvää työtä, ja sen me tunnustamme. Mutta me emme tiedä, miten sitä rahaa käytetään, kun me lähetämme sitä rahaa tuonne meren yli vaikka jonnekin Afrikan tasavaltaan. Me emme todellakaan pysty seuraamaan sitä rahankäyttöä juurikaan, mutta on olemassa hyvin paljon tutkimuksia siitä, että se raha, joka annetaan kahdenvälisiin hankkeisiin, on useimmissa tapauksissa hyvin tehotonta. Lisäksi YK:n järjestöjen kautta menevä reilu 300 miljoonaa euroa on myös tehotonta rahaa. Suurin osa rahasta menee hallintoon ja kaikennäköisiin tutkimustoimenpiteisiin ja hankkeisiin.

Jos me aidosti haluamme suomalaisella rahalla auttaa köyhiä ja eriarvoisessa asemassa olevia ihmisiä, niin annetaan se raha mieluummin vaikka suoraan sinne kylään jollekin ihmiselle käteen, niin se raha menee ainakin perille. Tätähän tekevät jo amerikkalaiset kehitysapujärjestöt antamalla rahaa suoraan sinne, ja ne varmistavat, että vaikeissa maissa se raha saavuttaa kohteensa. Siinä mielessä uudet innovatiiviset toimet (Puhemies koputtaa) Suomen osalta olisivat tarpeen.

Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on käynyt selvästi ilmi, että perussuomalaiset irtautuvat Suomen yhteisestä ulkopoliittisesta linjasta tämän kehitysyhteistyön osalta aivan selkeästi, kun ovat näitä määrärahoja selkeästi leikkaamassa, koska meille kaikille muille on - aivan samalla tavalla kuin perussuomalaisille - tärkeää se, että ne kehitysyhteistyövarat, joita Suomi kohdentaa eri kohteisiin, käytetään tehokkaasti ja niin, että ne todella auttavat. Ja tätä seurantaa tehdään jatkuvasti, mutta toki siinäkin voi aina pystyä parempaan.

Nyt ollaan parhaillaan uudelleen muotoilemassa vuosituhattavoitteita, ja olisinkin ministeri Haavistolta kysynyt siitä, että itselleni tulee vähän sellainen epäilys, että koska nämä vanhat vuosituhattavoitteet ovat oikein hyviä eikä niitä kaikkia ole vieläkään saavutettu, vaarana on vähän se, että keksitään uusia tavoitteita, joita on vielä vaikeampi saavuttaa, kun pitäisi ensin lähteä siitä, että saavutetaan nämä vanhatkin, ehkä jonkin verran uudelleen muotoutuneet, kuten tuon koulutuksen osalta seuraava askel juuri, että päästään sinne ammatilliseenkin koulutukseen saakka kehitysyhteistyössä, (Puhemies koputtaa) niin joskus yksinkertainen on parasta.

Kauko Tuupainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puheenjohtaja! Perussuomalaisena ymmärrän myöskin valtion budjetista jonkun verran. Viimeisen tunnin aikana Suomi on velkaantunut 1 055 000 euroa ja rapiat päälle. Tiedän, että hallitus haluaa pitää budjetit jollakin tavalla kurissa, mutta kun tällä kuritetaan Suomen kansaa. Nyt kun meillä on rahasta puute, pitäisi ehkä vähän ajatella tätä kehitysapuakin. Niin kuin sanoin, prosentit ovat prosentteja, eurot ratkaisevat, eli se konnailun suuruus ratkaisee, että jos on yksi tapaus kymmenestä, niin se on pientä, raha ratkaisee.

Toiseksi, minä äsken yritin sanoa, että me tarvitsemme Suomessa työtä. Me perussuomalaisethan mielellämme autamme lähimmäisiä myöskin rajojen takana, mutta niin kuin kerroin, meiltä voisi viedä kehitysmaihin muutakin kuin riihikuivaa rahaa, joka menee, niin kuin äsken kerroin - puheenjohtajamme Soinikin tietää asian - todisteellisesti, kuten on todettu, vääriin tarkoituksiin, ja näin poispäin. Tämän me haluamme estää. (Risto Kalliorinne: Sano esimerkki!) - Siellä kaivataan kylmissä olosuhteissa vaatteita, suomalaisilla on hyvä vaateteollisuus, telttamajoitus voitaisiin laittaa parempaan kuntoon (Puhemies koputtaa) erilaisilla talonrakennushommilla ja muilla. Tätä me tarkoitamme.

Katri Komi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Näyttää ihan selvältä, ainakin oppositiosta käsin katsoen, että 0,7 prosentin bktl-tavoitetta ei tulla saavuttamaan tällä hallituskaudella. Mutta kysyisin, kun hallitus on sitoutunut antamaan selonteon kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta, että milloinka tämä on tulossa meille tänne eduskuntaan.

Ja toinen asia: On hyvä, että avoimuutta vaaditaan, ja toivon, että ulkoministeriössä sitä pystytään tekemään myös kehitysyhteistyövarojen käytössä. Kansalaisetkin haluavat yhä nopeammin tietoa, ajantasaisemmin tietoa siitä, mitä tehdään maailmalla myös kehitysyhteistyövaroilla ja myös niistä tuloksista.

Tuosta Post 2015 -teemasta sen verran, että EU ja YK ovat samaa mieltä monista tavoitteista, mutta niitten alustavat ehdotukset globaalista kumppanuudesta eroavat toisistaan. YK yrittää ajaa läpi tätä yleismaailmallista paradigmaa, jossa tosiaan on laajennettu aika tavalla tästä perinteisestä kehitysavusta ja antaja-saaja-maitten rooleista, ja Euroopan komissio on antanut unionille ehdotuksen, joka pohjaa perinteisiin antaja-vastaanottaja-maiden rooleihin, ja tätä on arvosteltu ongelmalliseksi. Kysyisin: mikä on ministerin mielipide tässä asiassa?

Puhemies Eero Heinäluoma: Tässä on sen verran paljon kysymyksiä, että ministeri Haavisto, 5 minuuttia puhuja-aitiosta, ja sitten mennään varmaan jo muihin ulkopolitiikan aiheisiin.

Kehitysministeri Pekka Haavisto: Arvoisa puhemies! Kiitos oikein hyvistä kysymyksistä. Lähden vaikka ensin tästä: bisnestä vai kehitystä? Tämä oli muun muassa edustaja Alatalolla esillä ja oikeastaan edustaja Tuupaisellakin, että lähetetäänkö vain rahaa maailmalle.

Kehitysmaathan toivottavasti kehittyvät ja tulevat pikkuhiljaa sellaiseen tilanteeseen, jossa sitten apua ei enää tarvita. Nyt näistä meidän perinteisistä kehitysyhteistyökumppanimaistahan Vietnam alkaa olla sellaisessa vaiheessa, että emme enää jatka perinteisillä kehitysyhteistyövälineillä kovin pitkään, ja siellä alkaa olla todellisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Toivottavasti näin menee muuallakin. Afrikassahan on paljon taloudellista kehitystä, mihin edustaja Kantolakin täällä viittasi. Alkaa olla maita, joilla oma bkt-kasvu on siellä 20 prosentin nurkilla, ja se antaa tietysti aivan toiset mahdollisuudet heillä omaan verojen keräykseen, omaan kehitykseen, ja tämähän on se tavoitetila.

Edustaja Alatalo kysyi myöskin tästä, voiko yksityiselle sektorille luoda tällaisia välineitä. Meillähän on Finnfund, johon täällä jo viitattiinkin. Meillä on Finnpartnership, jota käytetään, ja nyt me olemme käyneet yhteistyössä keskusteluja TEMin kanssa, voitaisiinko löytää vielä uusia välineitä suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille poolautua ja löytää näitä kehitysyhteistyökumppaneita ja markkinoita ja ehkä tuotantopartnereita kehitysmaista. Tähän olisi aikamoinen kiinnostus Suomessa, ja tätä koetetaan nyt viedä eteenpäin ja selvittää.

Sitten vielä näihin kehitysyhteistyömenojen luokitteluihin, edustaja Eerolan ja Jalosen kysymyksiin siitä, voisivatko nämä rauhanturvaoperaatiot sellaisinaan olla siellä DAC-luokituksen alla. Tiedän, että OECD:ssä käydään tätä keskustelua, tai oda-luokituksen alla, ja ongelmaksi tulee, jos ajatellaan sitten vaikka Yhdysvaltain Irak-operaatiota, Yhdysvaltain Afganistan-operaatiota, ovatko ne sitten oda-kelpoista toimintaa kaikkine kuluineen. Missä vedetään se raja, mitä kaikkea sotilastoimintaa sitten hyväksytään tällaiseksi kehitysyhteistyöksi? Tullaan siinäkin sitten määrittelykysymyksiin ja vaikeuksiin ja varmasti ei yhtään sen helpompaan tilanteeseen kuin missä nyt ollaan. Sen vuoksi siellä on ollut hyvin konservatiivinen lähtökohta siihen, että nämä rauhanturvaoperaatiot ovat omansa ja sitten kehitysyhteistyö on omansa. Tätä keskustelua käydään aika ajoin, mutta maiden enemmistö ei ole lähtenyt sitä määrittelyä aktiivisesti muuttamaan.

Sitten edustaja Tiilikaiselle: Erittäin hyvä tämä ilmastopuheenvuoro. Totta kai Suomi pyrkii toimimaan niin, että koko ilmastopolitiikassa hiilitonnin hinta nousee, tämä mekanismi, päästökauppamekanismi, oikeasti alkaa toimia ja oikeasti alkaa purra, vaikuttaa päästöihin ja näin poispäin, ja nyt meidän rakenteessamme on käytetty tätä innovatiivista rahoitusvälinettä, eli sivutuotteena se tuo meille kehitysyhteistyövaroja, joita itse asiassa käytämme ympäristöhankkeisiin erittäin paljon. Esimerkiksi Finnfundin uudesta rahoituksesta aivan valtaosa menee hyviin ilmastohankkeisiin kehitysmaissa. Siellä on tuulivoimaa, siellä on aurinkovoimaa, siellä on bioenergian hyödyntämistä ja näin poispäin. Että olemme osanneet yhdistää omassa politiikassamme nämä tavoitteet.

Edustaja Niikon kysymys siitä, mikä on kansalaisjärjestöjen rooli ja riittäisikö, jos vain kansalaisjärjestöt toimivat: Suomalaiset kansalaisjärjestöt toimivat erittäin hyvin, hyvin alhaisilla kustannuksilla, mutta tietenkin heidän projekteissaan on rajallisuus, mitä voidaan vapaaehtoistyön voimin tehdä. Se ei ole tämmöistä valtiolta valtiolle -yhteistoimintaa, vaan se on juuri paikallista toimintaa ja erittäin tärkeätä sellaista. Olemme asteittain lisänneet kehitysyhteistyövaroja kansalaisjärjestöille, ja tuntuu ainakin kansalaisjärjestökentässä, että siinä kyvyssä niitä varoja käyttää ja vastaanottaa ollaan lähes siellä ylärajalla, ettei sitten tule huonoja projekteja silläkin puolella, mutta siellä on oltu tyytyväisiä, että asteittain on näitä varoja ja mahdollisuuksia kansalaisjärjestöille lisätty, ja nykyään erittäin helposti pääsee tähän putkeen mukaan myöskin uuden kansalaisjärjestön perustamalla ja löytämällä uusia kohteita, niin että olemme suhtautuneet erittäin myönteisesti, että se ei ole vain harvoille ja valituille, vaan sinne voi tulla myös uusia toimijoita tähän toimintaan mukaan.

Tähän määrärahakehityksen kokonaisuuteen. Jo muun muassa edustaja Karimäki kysyi tästä 0,7:stä. Olemme vaikeuksissa tällä rahoitusrakenteella, mikä meillä nyt on, näillä kehyksillä, päästökauppatulojen vähäisyydellä. Olisiko innovatiivisia lähteitä? Joskus on puhuttu lentomaksuista ja erilaisista kansainvälisistäkin rahoituslähteistä. Mikään niistä ei oikein tunnu saavan ilmaa siipien alle tässä keskustelussa.

Itse olen ääneen ajatellut, että se ei nyt ole uusi rahoituslähde, mutta voisimmeko tukea kehitysmaiden verojärjestelmien luomista entistä aktiivisemmin: vähän tämmöinen matching fund, että kun te keräätte puolet itse, niin meiltä tulee täältä toinen puoli tähän tai tähän hankkeeseen. Eli niitä Mogadishun sataman tuloja Somalian hallituksen hyväksi tai jonkun suuren kaivosyhtiön tuloja siinä maassa, missä kaivosyhtiöt toimivat, heidän omaksi hyväkseen. Meidän pitäisi ehkä näiden kehitysmaiden verojärjestelmien kehittämisessä auttaa entistä aktiivisemmin, että se oma rahoitus siellä kehitysmaissa myöskin vahvistuisi.
Täysistunnon pöytäkirja PTK 134/2013 vp 1/2

Lainaus
Anne-Mari Virolainen /kok: Arvoisa herra puhemies! Täällä iltapäivällä käytiinkin jo jonkin verran keskustelua kehitysyhteistyömäärärahoista, ja tuntui siltä, että aikamoinen konsensus vallitsi sen suhteen, että tämän kehityspoliittisen määrärahan määrän ohella on tärkeää kiinnittää huomiota laatuun, ja valiokunta on mietinnössään myös korostanut vaikuttavuutta, tulosperusteista lähestymistapaa ja muutenkin sitä, että kun kehitysyhteistyöhankkeita toteutetaan, niin niitä pitäisi toteuttaa niin, että paikalliset ihmiset osallistetaan mukaan näihin hankkeisiin ja sillä tavalla autetaan heitä auttamaan itseään.

Kaiken kaikkiaan kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan mittavaa maailmanlaajuista edistystä, ja haluankin tässä kohtaa nostaa esiin, miten valiokunta on mietinnössään pitänyt erittäin tärkeänä avun antamista suoraan sitä tarvitseviin kohdemaihin. Sosiaalisen kehityksen, taloudellisen kehityksen ja demokratiakehityksen tukeminen nimittäin ennaltaehkäisee maailman pakolaisvirtoja, ihmiskauppaa ja laitonta maahanmuuttoa ja on näin ollen myös aiempien Suomen EU:n linjausten mukainen. Tässä kohdassa haluan myös muistuttaa Finnfundin merkittävästä roolista yksityisen sektorin toimintaympäristön kehittämisessä ja erilaisten hankkeiden rahoittajana kaikkein köyhimmissä maissa. Mielestäni on sitä parempi mitä enemmän suomalaista osaamista pystytään yhdistämään erilaisiin kehityspolitiikan hankkeisiin, jotta mahdollistetaan näissä maissa talouskasvu ja naisten aseman parantaminen.

Sain osallistua ulkoministeriön kehityspolitiikan koulutusohjelmaan, jossa kuulimme erästä YK:n naisjohtajaa, jonka vastuulla on perhesuunnittelu ja lisääntymisterveys. Hän kertoi meille, että joka toinen minuutti nainen kuolee synnytykseen, koska hänellä ei ole mahdollisuutta terveyspalveluihin, joka toinen sekunti alle 18-vuotias tyttö menee naimisiin vastoin hänen tahtoaan, joka 4. sekunti alle 18-vuotias tyttö synnyttää, ja useissa tapauksissa on myös komplikaatioita. Eli me pystymme meidän kehityspolitiikallamme vaikuttamaan ihmisoikeuskysymyksiin, että nämä nuoret naiset, tytöt, ymmärtävät, että heillä on oikeus heidän omaan ruumiiseensa. Me voimme näillä hankkeilla myös voimaannuttaa naisia ja tyttöjä kouluttamalla heitä, jakamalla informaatiota perhesuunnittelusta ja ennen kaikkea korostamalla sitä, että lapsen saaminen on aina heidän oma valintansa.

Nyt kun aiemmin puhuttiin tuossa elinkeinopolitiikkaa, niin meidän kehityspolitiikallamme voimme myös vaikuttaa näiden kohdemaiden taloudelliseen kehitykseen. Nimittäin tämän YK:n selvityksen mukaan esimerkiksi Ugandassa voitaisiin saada 30 prosentin talouskasvu aikaiseksi bruttokansantuotteeseen, jos alaikäiset tytöt saisivat ehkäisyn, eli he saisivat koulutuksen, olisivat työmarkkinoilla sen sijaan, että he tänä päivänä ovat hoitamassa lapsia.

Edustaja Niikko täällä iltapäivällä loi sellaisia uhkakuvia, että kehityspolitiikan rahat menevät vääriin kohteisiin. Kun hän puhui YK:n 300 miljoonan rahoista ja Suomen miljardeista, minusta tuntui, että hänellä meni mittakaava vähän pieleen ja välillä vähän kohteetkin menivät pieleen, mutta olen erittäin iloinen siitä, että myös hän osallistui tälle samaiselle ulkoministeriön kehityspolitiikan ohjelmalle, eli varmaan saamme sitä tietoa sitä kautta vietyä eteenpäin.

Kalle Jokinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Otan lyhyesti kantaa Suomen lähetystöjen edustustoverkostoon ja myös kehitysyhteistyöpolitiikan periaatteisiin.

Suomen lähetystö- ja edustustoverkostohan on supistumassa, ja resursseja on vähennetty viime vuosina, ja se sama kehitys on edelleen nähtävissä. Se on huolestuttava kehitys siinä mielessä, että itse näen niin, että lähetystö- ja edustustustoverkosto pitäisi täysipainoisesti valjastaa viennin edistämiseen, ja varsinkin nyt, kun Team Finland -toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, tarvitaan edustustojen toimintaa ja lähetystöjen toimintaa siellä paikallisesti edistämään Suomen vientiä.

Esimerkkinä käytän Turkkia, joka on avannut muutaman viime vuoden aikana Afrikkaan 26 uutta edustustoa ja lähetystöä, se on valtava määrä. Eli avataan uusia lähetystöjä, ja siitä lähdetään sitten tekemään sitä kehitysyhteistyöpolitiikkaa ensin näiden uusien toimipaikkojen kautta. Turkki tekee sitä täysin eri periaatteella kuin Suomi. Meillähän kehitysyhteistyöpolitiikka on ollut varsin tämmöistä humanitääristä ja aatteellisesti painottunutta hyväntekeväisyyttä, mutta muut maat tekevät kehitysyhteistyöpolitiikaa - samalla lailla perustavat kouluja ja parantavat väestön terveydenhuoltoa ja -tilaa - siten että kytkevät siihen aivan oleellisesti myös oman vientipolitiikan. Näin meillä Suomessakin tulisi menetellä eli kytkeä kehitysyhteistyöpolitiikka viennin edistämisen välineeksi ja kehittää ja nostaa yhteisön tasoa ja hyvinvointia ja kehittäää elinkeinoja siellä ja sitä kautta edistää myös Suomen vientiä maailmalle.
Eila Tiainen /vas:  Arvoisa puhemies! Täällä todella päivällä käytiin jo kehityspoliittistakin keskustelua jonkin verran. Edustaja Virolainen tuossa viittasi kurssiin, jolla yhdessä hänen ja edustaja Niikon kanssa olimme. Täytyy nyt sanoa, että tietoa kyllä on mutta eri asia on se, ymmärretäänkö se. Osittain näissä keskusteluissa, mitä päivällä jo käytiin, tuli minusta ilmi tämmöisiä tosi vanhakantaisia ajatuksia siitä, mitä kehityspolitiikka voisi olla. Että ei nyt sentään enää sukkia Afrikkaan.

Mutta edustaja Virolainen viittasi myös siihen, että tästä rahoituksesta ollaan oltu tosi huolestuneita. Nyt tänä vuonna Suomi käyttää sen 0,6 prosenttia bruttokansantuotteestaan kehitysyhteistyöhön. Taloudellisen tilanteen vuoksi näyttää nyt siltä, että tämä summa laskee, vaikka meillä tavoitteena on se 0,7 prosenttia. Tämän 0,7 prosenttia Suomi on saavuttanut yhden ainoan kerran eli vuonna 91. Sen sijaan meidän pohjoismaiset naapurimaamme Norja, Ruotsi ja Tanska ovat ylittäneet tämän määrän jo vuosikymmeniä.

Valtiontalouden kehyspäätös ei ylläpidä kehitysyhteistyömäärärahojen kasvua kohti YK:ssa ja EU:ssa sovittuja velvoitteita. Hallitus on päättänyt ohjata kaikki päästöhuutokauppatulot kehitysyhteistyöhön, ja se on ollut erinomaisen hyvä ratkaisu. Mutta nyt ikävä kyllä näyttää siltä, että päästökauppatulojen kehitys on lähitulevaisuudessa epävarmaa ja näistä tavoitteista jäädään. Ja jos näistä jäädään, niin mielestäni hallituksen tulee sopia lisätoimenpiteistä, että me voisimme pitää kiinni näistä yhteisesti sovituista periaatteista.

Edustaja Virolainen tuossa kertoi tästä vaikuttavasta puheenvuorosta, minkä kuulimme tuolla kurssilla ja mikä perustui perhepolitiikkaan ja sen hyvään hoitamiseen ja siihen, miten hyvällä perhepolitiikalla voidaan saada syntyvyyttä alemmaksi ja tämmöisen yhteisön hyvinvointia paremmaksi. Suomen kehityspolitiikassa onkin syvennetty ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa ja on pyritty edistämään vähemmistöjen, erityisesti esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen ja vammaisten, oikeuksia.

Myös ympäristöoikeudet liittyvät tiiviisti ihmisoikeuksiin. Ympäristön vahingoittumisesta kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Pitkiin kehityshankkeisiin ja teemakohtaisiin hankkeisiin on ollut haastavaa tuoda ihmisoikeustavoitteita, mutta tähänkin voidaan etsiä uusia ratkaisuja vielä tällä hallituskaudella.

Arvoisa puhemies! Ihmisoikeusperustaisen kehitysyhteistyön vahvistamiseksi olisi myös lisättävä demokratiatuen ja kansainvälisen demokratiayhteistyön painoarvoa Suomen kehityspolitiikassa. Kyse on eurooppalaisen esimerkin mukaisesta monipuoluedemokratiasta ja aktiivisten kansalaisjärjestöjen yhteiskuntaa edistävästä kehityspolitiikasta, jossa Suomi on vahvuuksistaan huolimatta edelleen aloittelija. Tällä hetkellä kehityspoliittisen toimenpideohjelman demokratiatuen vahvistamisen tavoitteet eivät ikävä kyllä juuri näyttäydy harjoitetussa politiikassa ja myöskään ulkoministeriön tänä syksynä laatima demokratiatukilinjaus ei tue niitä. Vähintäänkin demokratiatuen nykyiset resurssit tulisi saattaa hallinnonalalla pysyvämpään muotoon, jotta Suomen demokratiapolitiikkaa voitaisiin kehittää pitkäjänteisemmin. Tässä salissa on vuonna 2006 perustettu eduskuntapuolueitten yhteinen demokratiajärjestö Demo, jonka tehtävänä on nimenomaan harjoittaa demokraattisen hallintotavan ja demokratiatuen antamista kehitysmaihin. Tämä on hyvä muistaa tässä, kun keskustellaan demokratiasta ja kehitysavusta.

[...]

Mikko Savola /kesk:  Herra puhemies! Kehitysyhteistyövarat: On sinänsä tärkeätä toimintaa, että tehdään kehitysyhteistyöhön liittyviä asioita. Siellä paikan päällä saadaan autettua paikallisia ihmisiä. Mutta tietysti nyt kun tuota budjettia katsoo, niin nämä varat on meillä jäädytetty tuonne 2012 vuoden tasolle.

Minä en kritisoi sitä, että ne on jäädytetty, varmasti hyvä niin, joka paikasta pitää karsia, ja varmasti on aivan oikeutettua, että sitten myös osaltaan näihin on puututtu.

Mutta tämä, mihinkä tässä on jo aiemmissakin puheenvuoroissa tänään viitattu, kehitysyhteistyövarojen käyttö, niin kyllä mielestäni suurempi osa näistä pitäisi käyttää myös yritysten viennin tukemiseen. Suomalaisia tuotteita, jotka hyödyntävät saajaansa: maatalousteknologiaa, se, että ruoantuotantoa pystytään edistämään siellä paikan päällä, koneita siihen, traktoreita, viljelytekniikan kehittämistä, samoiten vedenpuhdistustekniikkaa ja muun muassa ruoppaajia - mitä on vietykin, tiedän sen. Ja tämän puolen kehittämistä me voisimme tehdä vielä mielestäni paljon enemmän, käyttää suuremman osan näistä varoista siihen, että se myös hyödyttäisi täällä meillä omalta osaltamme kotimaista työllisyyttä, myös kotimaisen teknologian kehittämistä. Nämähän nyt silti samalla tuovat erittäin suurta hyötyä sinne kohdemaahan, kun tätä sekä vientiä että sitten sitä, siihen ottaen, kehitysyhteistyötä tehdään.

[...]

Eero Suutari /kok:  Arvoisa herra puhemies! Ulkoministeriön kehityspolitiikka on jollakin tavalla hämmentänyt minua. Olen sitä mieltä, että meidän on kannettava oma vastuumme maailman hädästä ja autettava köyhiä maita kehittymään ja myöhemmin pärjäämään ehkä myös omillaan. Mutta on myös huolehdittava siitä, että kehitysyhteistyöhön käytetyillä rahoilla saadaan aikaan todellista kehittymistä. Mielestäni meidän olisi kehitettävä kehitysyhteistyörahoitukseen sopiva, luotettava mittaristo, joka luotettavasti kuvaisi niitä tuloksia, mitä sieltä saadaan aikaiseksi kehittymisestä, ja olisi vertailukelpoinen eri alueisiin.

Itse tutustuin noin vuosi sitten Sambiaan kehityspolitiikan tutustumisohjelmassa. Siellä oli kahdenlaisia suomalaisia asiantuntijoita. Toiset olivat olleet 40 vuotta kehittämässä kaivosteollisuutta ja toiset 40 vuotta kehittämässä siellä puunkorjuuta ja sahateollisuutta. Täytyy sanoa, että kaivosteollisuus siellä kyllä kukoisti, mutta en olisi uskonut, miten 40 vuodessa ei saada mitään aikaan siellä metsänhoito-, korjuu- ja sahateollisuudessa.

[...]

Satu Haapanen /vihr:  Arvoisa puhemies! Vierastan todella kovasti tällaista ajattelua, että kehitysyhteistyöhön käytettyjä varoja alettaisiinkin käyttää viennin edistämiseen. Molemmat ovat tärkeitä, mutta molemmat ovat hyvin, hyvin erillisiä. Team Finlandin toiminta, edustustojen toiminta viennin edistämisessä on arvostettavaa, ja sitä täytyy tukea, totta kai. Mutta kehitysyhteistyövarat kohdentuvat niihin, joilla menee kaikista huonoiten tässä maailmassa ilman omaa syytään, ihmisiin, jotka kärsivät luonnonkatastrofeista, sodista, nälänhädästä ja kuten edustaja Virolainen täällä hyvin kuvaili, lasten ja naisten kuolleisuudesta, ynnä muuta, ynnä muuta, tiedätte kyllä.

Kehotan kyllä niitä kansanedustajia, jotka ovat tänään miettineet, menevätkö varat oikeaan tai seurataanko näitä millään kriteerillä, lukemaan ihan talousarvioesityksen. Siellä on kerrottu, millä mittareilla tuloksellisuutta katsotaan. Kun kysymys on kuitenkin kehityksestä, sitä ei voi aina ihan tarkasti mitata verrannollisesti, koska kysymys on erilaisista maista, erilaisista olosuhteista, missä eletään. Joka tapauksessa ensi vuonna ulkoasiainministeriö on myös luvannut toimittaa selonteon kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta. Kyllä tätä seurataan aivan varmasti hyvin tarkkaan. Siinä mielessä on - aika harvoin käytän sanaa populismi, ei nyt tässä tilanteessa olevista edustajista - on populismia kertoa virheellistä tietoa, etteikö kehitysyhteistyöllä olisi vaikuttavuutta.

Takaisin tähän köyhyyteen. Maailman rikkain viidennes jakaa 86 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta ja köyhin viidennes vain prosentin. Maailman kolme rikkainta ihmistä on tuloiltaan yhtä suuria kuin, oliko se nyt 600 miljoonaa ihmistä bruttokansantuotteiltaan, eli erot ovat aivan huikeat köyhien ja rikkaitten välillä.

Suomella on pieneksi maaksi hyvin paljon annettavaa paitsi kehitysyhteistyön niin myös rauhanturvaamisen ja konfliktiratkaisun alalla. Suomalainen rauhanturvatoiminta esimerkiksi Kyproksella alkoi jo 50 vuotta sitten. Omien ministereittemme tietämyksellä ja heidän kokemuksellaan on paljon tarvetta, ja siitä on hyötyä maailman konfliktien ratkaisemisessa. Tänään kuulimme muun muassa hauraan Etelä-Sudanin itsenäistymisen kriisistä, vasta itsenäistynyt Etelä-Sudan ei ole vielä vakaa alue. Kehitysyhteistyön rauhanturvaaminen ja hauraiden yhteiskuntien demokratiakehityksen tukeminen ovat vahva osa suomalaista ulkopolitiikkaa. Kaikilla näillä, eli kehitysyhteistyöllä, rauhanturvaamisella ja demokratiakehityksen vahvistamisella, voidaan ehkäistä pakolaisvirtoja, vähentää ihmiskauppaa ja laitonta maahanmuuttoa. Sanoisin, että kehityspolitiikka, rauhanturvatoiminta ja demokratian tukeminen hauraissa maissa on myös parasta puolustuspolitiikkaa, minkä vuoksi näen erittäin ristiriitaisena etenkin perussuomalaisten halun vähentää Suomen apua maailman köyhimmille ihmisille ja alueille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa rauhanvälitys, oikeusvaltiokehitys, laadukas koulutus, hyvä hallintokulttuuri, ekologinen kestävyys, tasa-arvo ja pohjoismainen malli. Näitä voimme jakaa myös maailmalle. Suomea arvostetaan senkin vuoksi, että meillä ei ole kannettavana siirtomaavallan taakkaa. Olemme aika neutraaleja ja hyvä esimerkki monelle maalle demokratiakehityksessä.

Aivan lopuksi haluaisin rohkaista poliitikkoja sekä valtakunnan että kunnallispolitiikan alueella osallistumaan demokratian tukemiseen omalla panoksellaan. Ulkoasiainministeriöltä rahoituksensa saava Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo, siis meidän poliittisten toimijoiden yhteinen, tekee vaikuttavaa työtä muun muassa Nepalissa ja muissa maissa. Esimerkiksi viime viikolla Suomessa vieraili tunisialaisia politiikkakoululaisia. Tunisia on aika lähellä Suomea, ja on aika hieno asia, jos suomalaiset poliitikot voivat olla heitä tukemassa demokratian tiellä. Näen, että se on valtavan hieno asia.

Anneli Kiljunen /sd: Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti. Ensinnäkin tuen lämpimästi sitä ajatusta, että viisumivapaus tulee ensinnäkin hallitusti toteutettua ja että siihen toteutetaan erilaisia kokeiluja, jotka antavat meille sitten tietoa, että me onnistumme tässä, koska se herättää paljon epäluuloa ja epävarmuutta kansalaisissa, ja tämmöisten hallittujen kokeilujen kautta varmasti tämä sitten tulee toteutumaan oikealla tavalla.

Mutta sitten toinen asia, josta ihan pari sanaa, on kehitysyhteistyön vaikuttavuus. Totesin tyytyväisenä myös sen, että valiokunnan mietinnössä on otettu kantaa kehitysyhteistyön vaikuttavuuteen ja kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten kehitysyhteistyön määrärahat jalkautuvat sinne tarkoitettuihin paikkoihin. Tällä hetkellä kansalaiset kokevat epäluuloa siitä, että meneekö se raha, joka kehitysyhteistyöhön menee, oikeaan paikkaan, ja miten se tulee hyödynnetyksi, ja tästä syystä on ehdottoman tärkeää myös se, että kehitysyhteistyön määrärahan ja niitten toimintojen seurantaa toteutetaan, jotta se aidosti menee siihen toimintaan, mihin se on oikeasti tarkoitettu.
Täysistunnon pöytäkirja PTK 134/2013 vp 2/2
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 198
  • Liked: 11121
Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr) harmittelee sitä, että Suomen kehitysyhteistyömenot suhteessa bruttokansantuotteeseen näyttävät jälleen kääntyvän laskuun.

Tämä kehitysyhteistyösektori on kyllä hauska olio. Kaikilla muilla vähemmän tärkeillä julkisen sektorin puolilla (kuten terveydenhuollossa) tavoitteena on kuluttaa vähemmän rahaa tai ainakin tapella niitä trendejä vastaan, jotka rahan menoa pyrkivät lisäämään. Kehitysyhteistyössä mahdollisimman suuri rahankäyttö on itsessään tavoite numero yksi.

Lainaus
"Pitäisi olla faktaa tällaisten väitteiden tueksi. Valtiovarainvaliokunnassa on käyty kehitysyhteistyötä läpi, ja jäsenille on tullut selväksi, että Suomi toteuttaa sitä vaikuttavalla tavalla ja seuraa rahankäyttöä erittäin tarkasti", Risto Kalliorinne (vas) sanoi.

Onko se todella perussuomalaisten velvollisuus selvittää kehitysyhteistyömäärärahojen käytön tehokkuus? Saa muuten linkata sen valtiovarainvalikounnan mietinnön tai vastaavan, missä tätä on (muka) selvitetty. Minä en sitä löytänyt.
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 198
  • Liked: 11121
Lainaus
Anni Sinnemäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Sitoumus kehitykseen ja sitoumus vuosituhattavoitteisiin on ainakin yhtä tärkeä Suomen pitkäaikainen kansainvälinen sitoumus kuin jotkut muutkin ulkopoliittiset sitoumukset. Vuosituhattavoitteissa sovittiin seitsemästä tavoitteesta, jotka koskevat kehitysmaita, ja yhdestä tavoitteesta, joka erityisesti koski Suomea, niin kuin muitakin länsimaita. Ja tämä meitä koskeva tavoite on nimenomaan tämä rahoitus, 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Nyt viimeisen noin 15 vuoden aikana kehitysmaat ovat täyttäneet omia sitoumuksiaan: lapset käyvät koulua, tyttöjen ja poikien tasa-arvo on edistynyt, lapsikuolleisuus on vähentynyt, äitiyskuolleisuus on vähentynyt. Sitä tärkeämpää on se, että me pidämme kiinni tästä omasta sitoumuksestamme. Olisin kysynyt ministereiltä Tuomioja ja Stubb: miten te aiotte omalta osaltanne toimia hallituksessa niin, että vuonna 2015 Suomi voisi täyttää tämän sitoumuksen 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta?

Edustaja Sinnemäen mukaan afrikkalaiselle (miehelle?) pitää siis maksaa siitä, että tämä ei tappaisi lapsiaan ja vaimoaan ja jopa kouluttaisi heitä. Vähemmästäkin on syytetty rasistiksi. Erikoinen käsitys myös vastavuoroisuudesta.

En nyt ole niin vakuuttunut muuten kehitysapumaiden erityisen suurista edistysaskelista tai että nämä olisivat jotenkin kehitysavun ansiota: https://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&ctype=l&met_y=sh_dyn_mort#!ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=sh_dyn_mort&scale_y=log&ind_y=false&rdim=region&idim=region:SSA&idim=country:FIN:CHN&ifdim=region&hl=en_US&dl=en_US&ind=false
(logaritminen asteikko joka näyttää yhtäsuuret suhteelliset muutokset yhtä suurina)

 
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 198
  • Liked: 11121
Lainaus
Kehitysministeri Pekka Haavisto: 
Sitten edustaja Tiilikaiselle: Erittäin hyvä tämä ilmastopuheenvuoro. Totta kai Suomi pyrkii toimimaan niin, että koko ilmastopolitiikassa hiilitonnin hinta nousee, tämä mekanismi, päästökauppamekanismi, oikeasti alkaa toimia ja oikeasti alkaa purra, vaikuttaa päästöihin ja näin poispäin, ja nyt meidän rakenteessamme on käytetty tätä innovatiivista rahoitusvälinettä, eli sivutuotteena se tuo meille kehitysyhteistyövaroja, joita itse asiassa käytämme ympäristöhankkeisiin erittäin paljon. Esimerkiksi Finnfundin uudesta rahoituksesta aivan valtaosa menee hyviin ilmastohankkeisiin kehitysmaissa. Siellä on tuulivoimaa, siellä on aurinkovoimaa, siellä on bioenergian hyödyntämistä ja näin poispäin. Että olemme osanneet yhdistää omassa politiikassamme nämä tavoitteet.
Kun Haavistoa tyhmänä pidä, niin tässä ajatuksessa "päästökauppa tuo meille varoja", sanan me, jollei se nyt ole esimerkki varsinaisesti kuninkaallisesta 'me'stä (Me, Aleksanteri II...), täytyy tarkoittaa joku hallitusta tai eduskuntaa. Joku yksinkertaisempi puoluetoveri tosin varmaan luulee sen tarkoittavan Suomea tai sen kansaa.
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

timouti

  • Vieras
Lainaus
Anni Sinnemäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! ... tavoite on nimenomaan tämä rahoitus, 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

... Olisin kysynyt ministereiltä Tuomioja ja Stubb: miten te aiotte omalta osaltanne toimia hallituksessa niin, että vuonna 2015 Suomi voisi täyttää tämän sitoumuksen 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta?

Eikös tuohon prosenttiin päästä ihan itsestään? Pidetään summa samana ja hallituksen toimien ansiosta bruttokansantuote laskee. Lopulta nykyisin maksettava summa on 0,7 prosenttia. Teollisuuden ja työpaikkojen kato, verotulojen väheneminen ovat todellisuutta, eikä lainaakaan voi loputtomiin ottaa. Bruttokansantuote alkaa olla laskusuunnassa ja 0,7 prosentin tavoite on saavutettu. Hallitus voi onnitella itseään täydellisestä tuloksesta.

BeerBelly

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 725
  • Liked: 675
  • Uimaopetus peruttu
Jotenkin tuntuu että näille tietyille tahoille ei ole laisinkaan tärkeää se, että sillä 1,1 miljardilla saadaan jotain konkreettista aikaan. Tärkeää on se, että se on meiltä pois.
Unkari FTW

Tagit: