HOMMAN KESKUSTELU => Tupa => Aiheen aloitti: Golimar - 28.02.2017, 07:50:24
-
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjausryhmä on esittänyt, että maahanmuuttajien ei enää tarvitsisi läpäistä yleistä kielikoetta päästäkseen ammatillisiin opintoihin.
Jyväskylän ammattiopiston koulutuspäällikkö Auli Mäkinen pitää hyvänä, että maahanmuuttajien siirtymistä eteenpäin sujuvoitetaan.
– Mutta pelkään, että ilman kielitaitoa ammatilliseen koulutukseen siirtyminen ei ole kyseisen ihmisen kannalta ollenkaan sujuva siirtymä, Uutissuomalaiselle.
Mäkinen vastaa ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta Valma-koulutuksesta ja aikuisten perusopetuksesta Oksasta.
– Jos maahanmuuttajalla ei ole kielitaitoa ja hänet ohjataan ammatilliseen koulutukseen, tukitoimien pitäisi olla todella massiiviset, koska kieli on opiskelun väline. Mutta varsinkin tilanteessa, jossa valtakunnallisesti leikataan ammatillisesta koulutuksesta valtavat määrät, sellaisiin tukitoimiin ei ole mitään mahdollisuuksia, hän sanoo.
Koulutuskeskus Salpauksen rehtori Päivi Saarelainen toteaa, että asialla on kaksi puolta.
– Varmasti vähempikin kielitaitovaatimus riittäisi kuin nyt on tutkinnon perusteissa. Mutta toki ainakin auttavasti pitää osata kommunikoida, hän sanoo.
Samoilla linjoilla on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opettaja Sari Härkönen, joka työskentelee Valma-koulutuksessa.
– Jos valituksi tulee sellainen, jolla onkin nollakielitaso, siinä menee kaikilla sormi suuhun.
Vaadittu kielitaidon taso on monen opettajan mielestä ollut turhankin tiukka. Sen onkin saavuttanut kotoutumiskoulutuksen päättävistä vain noin joka neljäs.
Kielikoetta tuskin lakkautettaisiin täysin, arvioi ohjausryhmän sihteeri, ylitarkastaja Kaisu Piiroinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Testi voisi seuloa opiskelijoista ne, jotka tarvitsevat erityistukea.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/usu_maahmuut_kielitaito_ammattikoulu-62138
-
Ja nämä kielitaidottomat luonnollisesti laitetaan samoihin opetusryhmiin suomalaisten kanssa. Siellä tapaillaan jo nyt tunnilla sanastoa, koska joko valmistava koulutus ei ole riittävää tai siitä on päästetty läpi sellaisia, joiden ei olisi tullut päästä läpi. Voi vain kuvitella, mitä tämä tekee opetuksen laadulle.
Tämä on yksiselitteisesti typerä päätös. Sillä ei ole minkään valtakunnan hopeareunusta. Yhdessäkään jutussa haastatellussa naisessa ei luonnollisestikaan ole miestä myöntämään asiaa.
-
Seuraavaksi sitten kai helpotetaan tutkintovaatimuksia, vain matujen osalta tietenkin. Elämän realiteetit tulevat vastaan työelämässä kun kukaan ei palkkaa asentajaa joka osaa käyttää ruuvimeisseliä mutta ei juuri muuta ja kielitaitokin on vähän niin ja näin.
Tämän jälkeen ihmetellään lehdissä miksi eivät työllisty -> ennakkoluulot. Ja kun työllistyy -> hirveä menestystarina kuinka voitti ennakkoluulot.
-
Ei tämä työllisyyttä ainakaan varmista! Pikemminkin päinvastoin. Tietenkin se helpottaa niitä tutkintojen saamista ja täten rahaa oppilaitoksille. Mutta onko se itsetarkoitus? :facepalm:
-
Upeaa koittaa elekielellä kertoa kieltä osaamattomalle moniosaajalle, kuinka tämä seinä on kantava, putket pitäisi uusia ja pihavalojen ohjaus saattaa automatiikan piiriin. Taas oletetaan, että se on se suomalainen joka sopeutuu, eli elehtii ja vahtii timpuria koko ajan tai opettelee jotain sähläm-kieltä. Moniosaajan palvelut lienevät kuitenkin samanhintaiset.
-
Upeaa koittaa elekielellä kertoa kieltä osaamattomalle moniosaajalle, kuinka tämä seinä on kantava, putket pitäisi uusia ja pihavalojen ohjaus saattaa automatiikan piiriin. Taas se on suomalainen joka sopeutuu, eli elehtii ja vahtii timpuria koko ajan tai opettelee jotain sähläm-kieltä. Moniosaajan palvelut lienevät kuitenkin samanhintaiset.
Huoli on turha, eihän noita joka suunnalta helpotettuja kukaan oikeasti palkkaa, ainakaan yksityinen firma.
Oikeasti jotain osaavat matut tietenkin kärsivät tästä.
-
Tämäkö on sitä hyvää kotouttamista? Tehdään taas kaikki sen eteen, että ollaan mahdollisimman kaukana suomalaisesta kulttuurista kielineen. Eikö sen kielitaidon pitänyt olla yksi tärkeimmistä kotouttamista ja yhteiskuntaan sopeutumista edistävistä asioista?
Saatanan tunarit! Ei tätä hanskata edelleenkään.
-
Upeaa koittaa elekielellä kertoa kieltä osaamattomalle moniosaajalle, kuinka tämä seinä on kantava, putket pitäisi uusia ja pihavalojen ohjaus saattaa automatiikan piiriin. Taas se on suomalainen joka sopeutuu, eli elehtii ja vahtii timpuria koko ajan tai opettelee jotain sähläm-kieltä. Moniosaajan palvelut lienevät kuitenkin samanhintaiset.
Huoli on turha, eihän noita joka suunnalta helpotettuja kukaan oikeasti palkkaa, ainakaan yksityinen firma.
Oikeasti jotain osaavat matut tietenkin kärsivät tästä.
Näinhän se on. Eihän kieltä osaamatonta remppamiestä kukaan yksityinenkään palkkaa. Paitsi vihervasuri, joka sitten nauttii kognitiivisessa dissonanssissaan siitä vahinkokattoikkunastaan. Koitin lähinnä simuloidan tilanteen absurdiutta.
Tämä on taas sitä hiton käsien heiluttelua. Ollaan tekevinään jotain ja pärisee helvetin lujaa, mutta lopputulos on pitkälti miinuksella.
-
Että pitäisi vielä helpottaa kielitaitovaatimuksia. Vaikka bussikuskikurssillekin on se kielitaitovaatimus, siellä törmäsi sellaisiin jotka ei pystynyt lukemaan edes riviä tekstiä, jossa ei montaa sanaa ole, ilman suuria vaikeuksia. Saati että nekin jotka puhui kohtalaista suomen kieltä, niillekin piti kertoa mitä joku asia tarkoitti, siis jos tuli ns.ammattisanastoa.
-
Vaadittu kielitaidon taso on monen opettajan mielestä ollut turhankin tiukka. Sen onkin saavuttanut kotoutumiskoulutuksen päättävistä vain noin joka neljäs.
Vaaditun kielitaidon taso on muodostunut tarpeesta aiemmin, mikä tässä nyt olisi oleellisesti muuttunut?
Se, että asetettuihin vaatimuksiin noustaan ja ne saavutetaan, kertoo pyrkijän motivaatiosta - tilanteessa, jossa vain joka neljännes suoriutuu annetuista vaatimuksista, on jotakin vinossa. Tukitoimia ja tukea voi lisätä vain niin paljon, lopulta tulos on kiinni pyrkijän omasta työstä ja motivoituneisuudesta.
-
Mihin suomalainen työelämä tarvitsee älykääpiöitä, jotka eivät opi puhumaan ja kirjoittamaan? Onko tämä joku maatalousyhteiskunta vai mikä?
-
"Tervtuloa kouluumme. Sinun ei tarvitse osata niitä kieliä joilla opetamme."
Kuulostaapa tasokkaalta opetukselta.
-
Seuraava johdonmukainen askel on helpottaa mamujen ammattitaitovaatimuksia, työvaatimuksiahan heillä ei ole.
-
Sekään ei olisi tosiasiassa ongelma, jos olisi maahanmuuttajille esim. englanninkielistä opetusta, ja koulutus sujuisi sillä tavoin. Ei Suomi ole kielenä välttämätön työmarkkinoilla. On monia työpaikkoja joissa pärjää hyvin englanninkielelläkin, jos vain muuten on osaaminen, ammattitaito ja työnteon halu normaalia länsimaista tasoa.
Hankalaksi asian tosiasiassa tekee sen, että kun viranomaiset ja media puhuvat maahanmuuttajista, ei tarkoiteta työperäisiä, peruskoulutuksen ja jonkinlaisen kielitaidon omaavia maahanmuuttajia, vaan puhutaan afrikansarven ja lähi-idän nuorukaisista. He osaavat vain omaa äidinkieltään - oli se sitten somali, urdu, pashtu, arabia, farsi, kurdi tai dari - tai ehkä useampaakin noista.
Joillakin heistä, kuten esim. irakilaisilla, on myös oman kielensä luku- ja kirjoitustaito ja alla yleensä vähintään meikäläistä ala-astetta vastaava koulu, eli esim. jonkinlaiset matematiikan perustaidot. Mutta hypätä siitä englanninkaankieliseen ammatilliseen opiskeluun vaikkapa insinööriksi, tradenomiksi, sairaanhoitajaksi, tms....huh-huh. :roll:
Eli siis mitähän ihmeen tilastojenkaunistusjippoa ministeriöissä nyt siis kaavaillaan? Mistään oikeasta parannuksesta ei ole kyse. Ei kananpaskasta voi oikeasti kanasalaattia tehdä, vaikka kuinka yritettäisiin reseptiä näennäisesti muokkailla.
-
Jaaha. Ja sitten on se pienen pieni asia, että Suomessa et saa minkään asteen tutkintoa suorittamatta ruotsin kielen opintoja. Eli miten kansalaisten yhdenvertaisuuden kanssa käy, kun toisten on suoritettava sekä suomen, että ruotsinkielen opinnot hyväksytysti ja sitten on kielelliseti ja muutenkin haasteelliset, joiden ei tarvitse suorittaa kumpaakaan? Ai niin, tuplastandardejahan ei ole.
-
Jaaha. Ja sitten on se pienen pieni asia, että Suomessa et saa minkään asteen tutkintoa suorittamatta ruotsin kielen opintoja.
Saat, anomuksesta. Anomuksen hyväksymisen ehtona on että äidinkielesi ei ole suomi.
-
Esimerkiksi lähihoitajaksi opiskellaan näyttötutkintona, eli jokaisen työssäoppimisjakson lopuksi tai aikana opiskelijan tulee antaa näyttö osaamisestaan työelämän edustajalle. Näytöstä voi saada hylätyn myös huonon käytöksen vuoksi, ihan esimerkkinä jos ei osaa vastata hankalalle asiakkaalle/potilaalle ammattimaisesti. Ja tämä siis riippuu ihan siitä näytön vastaanottajasta, joka on työelämän, ei ammattikoulun edustaja, jolloin koulun helpotukset ei merkitse.
Niin tuli vaan mieleen, että mitenkähän siitä sitten selvitään, jos tuleva lähihoitaja (tai mikä muu ihmisläheisen ammatin edustaja) ei osaa suomea niin, että tulee ymmärretyksi puolin ja toisin? Englannilla ei hoitotyössä ole juuri esim. vanhusten kanssa mitään käyttöä.
-
Kielen osaaminen on kaiken perusta. Jos ei sitä kunnolla hallitse, niin aika vaikea on mitään vähänkään vaativampaa työtä yrittää tehdä tai ylipäätään sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ammattikouluissa opetuksen laatu saattaa olla vähän niin ja näin myös kantisten kohdalla. Nyt jos vielä entisestään lasketaan tasoa, koska halutaan siten olevinaan helpottaa mamujen elämää, niin mennään kyllä pahasti ojasta allikkoon.
Ja noiden ihmisten varassa on kuulemma Suomen tulevaisuus...
-
Vahva vetovoimatekijä taas siihen suuntaan, että kotoutuminen on vain sivuseikka, jota ei tule ottaa kovinkaan vakavasti.
Tämä on taas yksi suihku lisää suomalaisten niskaan, jotka joutuvat tämän kaiken pelleilyn maksamaan. Kielitaitovaatimus on ensisijaisen tärkeä asia, jossa ei pitäisi antaa tuumaakaan periksi. Jos et osaa suomen kieltä, ei sinusta koskaan tule minkääntasoista suomalaista, eikä sinulla ole mitään edellytyksiä sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä on taas yksi askel lisää Suomen muuttamiseksi monikulttuuriseksi lääväksi, sekä yksi askel suomalaisuuden alasajamiseksi. Saatanan tunarit!
-
Esimerkiksi lähihoitajaksi opiskellaan näyttötutkintona, eli jokaisen työssäoppimisjakson lopuksi tai aikana opiskelijan tulee antaa näyttö osaamisestaan työelämän edustajalle. Näytöstä voi saada hylätyn myös huonon käytöksen vuoksi, ihan esimerkkinä jos ei osaa vastata hankalalle asiakkaalle/potilaalle ammattimaisesti. Ja tämä siis riippuu ihan siitä näytön vastaanottajasta, joka on työelämän, ei ammattikoulun edustaja, jolloin koulun helpotukset ei merkitse.
Niin tuli vaan mieleen, että mitenkähän siitä sitten selvitään, jos tuleva lähihoitaja (tai mikä muu ihmisläheisen ammatin edustaja) ei osaa suomea niin, että tulee ymmärretyksi puolin ja toisin? Englannilla ei hoitotyössä ole juuri esim. vanhusten kanssa mitään käyttöä.
Käytännössä on tullut todettua, että hyvin huonoa suomea mongertava ja muistisairas vanhus on täysin toimimaton yhdistelmä. Kotipalvelussa vanhus siis maksaa siitä ilosta, että saa kotiinsa ihmisen, jonka kanssa kommunikaatio ei toimi. Tästä syystä moni muukaan ei toimi hoitotilanteessa.
-
Mihin suomalainen työelämä tarvitsee älykääpiöitä, jotka eivät opi puhumaan ja kirjoittamaan? Onko tämä joku maatalousyhteiskunta vai mikä?
Sellainenhan siitä tulee. Ensin sota, sitten metsästys/keräily, paimentolaisuus ja maatalous.
Suvakki ei tajua koskaan. Maailmassa on ylijäämäihmisiä joille ei ole kenelläkään mitään käyttöä. Suurin osa WW2:n jälkeen syntyneistä kehitysmaalaisista on liikaväestöä. Heillä ei ole mitään annettavaa kulttuurille, tieteelle, kehitykselle, he ovat vain ottamassa. Heillä on arvoa vain niille jotka uskovat ihmisoikeuksiin ja elämän arvokkuuteen itsessään.
Maailmasta saisi kuolla pois 3-4 miljardia ja kaikilla olisi parempi. Tuomalla ne miljardit meille amikseen tapetaan amis, Suomi, planeetta.
-
Mihin suomalainen työelämä tarvitsee älykääpiöitä, jotka eivät opi puhumaan ja kirjoittamaan? Onko tämä joku maatalousyhteiskunta vai mikä?
Itseasiassa maatalous on hyvin korkeaa amnattitaitoa vaativaa työtä. Kasvit ei muita pilkkaamalla kasva. Esim luomuviljely.
-
Seuraukset voivat olla vakavia, puutteellinen kielitaito ja impulsiivinen sarvelainen tai arabi. Nyt sattui oikohöylä Jussuf-Mustafaa leukaan.
-
Mihin suomalainen työelämä tarvitsee älykääpiöitä, jotka eivät opi puhumaan ja kirjoittamaan? Onko tämä joku maatalousyhteiskunta vai mikä?
Itseasiassa maatalous on hyvin korkeaa amnattitaitoa vaativaa työtä. Kasvit ei muita pilkkaamalla kasva. Esim luomuviljely.
No onpa onpa hyvin korkeaa ammattitaitoa vaativaa, ja sinäkö siis silti meinaat, että sukusiitetyt kielitaidottomat selviävät korkeaa ammattitaitoa vaativasta viljelytyöstä?
Eikö tuossa ole ristiriita? On siinä.
-
Että mihinkö heitä tarvitaan?
No alihankkijoiksi. Eli tilaat Ävätskönkään Putki- Ja Piippu- firmalta miekkosen rassaamaan piippusi.
Paikalle ei saavukaan Ävätskönkään Putken- ja Piipun tuttu rassaaja- miekkonen vaan joku aivan muu joka on virallinen piippufirman alihankkija. Firmalla ei ole ollut varaa laajentaa orgaanisesti joten työpalvelut ostetaan halvimmalta alihankkijalta.
Maksat siis edelleen hunajaa mutta piippusi rassaa joku jonka ammattitaitovaatimukset on lasketulla tasolla :D
Kukaan ei oikeasti voita paitsi paperilla. Joudut rassaamaan lopulta piippusi omin käsin, pimeässä.
-
Että mihinkö heitä tarvitaan?
No alihankkijoiksi. Eli tilaat Ävätskönkään Putki- Ja Piippu- firmalta miekkosen rassaamaan piippusi.
Paikalle ei saavukaan Ävätskönkään Putken- ja Piipun tuttu rassaaja- miekkonen vaan joku aivan muu joka on virallinen piippufirman alihankkija. Firmalla ei ole ollut varaa laajentaa orgaanisesti joten työpalvelut ostetaan halvimmalta alihankkijalta.
Maksat siis edelleen hunajaa mutta piippusi rassaa joku jonka ammattitaitovaatimukset on lasketulla tasolla :D
Kukaan ei oikeasti voita paitsi paperilla. Joudut rassaamaan lopulta piippusi omin käsin, pimeässä.
Paskasta työstä voi Suomessa sentään toistaiseksi vaatia korvauksia, tai sitten sotkun voi vaatia korjaamaan asianmukaisesti. Ellei tässäkin sitten vielä tule lakisääteisiä korvaushelpotuksia kieli- ja ammattitaitorajoitteisille.
-
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjausryhmä on esittänyt, että maahanmuuttajien ei enää tarvitsisi läpäistä yleistä kielikoetta päästäkseen ammatillisiin opintoihin.
Vaadittu kielitaidon taso on monen opettajan mielestä ollut turhankin tiukka. Sen onkin saavuttanut kotoutumiskoulutuksen päättävistä vain noin joka neljäs.
Siis mitä muumia minä juuri luin? Jatkossa kielitaitoa siis motivoidaan parantamaan LÖYSENTÄMÄLLÄ vaatimustasoa entisestään?? Sekö nyt sitten motivoi villit opiskelemaan kieltä? Ei hyvää päivää taas. Jos uuden ajokortin saaneiden onnettomuudet kääntyisivät kasvuun, niin samalla logiikalla teoriakoetta ja inssiajoa pitäisi helpottaa. :o
Kielitaito on kuitenkin tärkeimpiä, ellei TÄRKEIN taito, jos edes teoriassa halutaan integroida villit länsimaiseen yhteiskuntaan. Eli näköjään ei edes haluta yrittää sitä.
(Tähän loppuun se Lieksan kaupungin kotouttamisohjelma, "siirtyy sosiaalitoimen asiakkaaksi") :facepalm:
-
Ajatelkaapa, jos jostain toisesta koulutuksesta vain neljäsosa opiskelijoista pääsisi läpi. Miksi koulutuksen laatua ei tässä jutussa kyseenalaisteta?
-
Ajatelkaapa, jos jostain toisesta koulutuksesta vain neljäsosa opiskelijoista pääsisi läpi. Miksi koulutuksen laatua ei tässä jutussa kyseenalaisteta?
Koulutuksessa tuskin mitään vikaa, materiaalihan tässä on se joka mättää...
Ja kielitaitovaatimusten alentaminen on juurikin koulutuksen laatuun keskittyvä toimenpide; laatua halutaan laskea opiskelijamateriaalia vastaavaksi. Ennen koulutuksen laatu on määräytynyt työelämän tarpeiden mukaan, nyt heikoimman opiskelija-aineksen.
Kuinka väärin voi asiat tehdä? Monikulttuurisenväärin, eli ihan päin mäntyä palmua.
-
^Olen samaa mieltä. Kuitenkin olisi loogista aloittaa parannustoimenpiteet tarkastelemalla esimerkiksi tuon Valma-koulutuksen laatua, eikä alentaa seuraavan koulutuksen alkuvaatimuksia.
-
Jos tarpeeksi helpotetaan ja joku noista valmistuu esimerkiksi turvallisuusalalle. Miten toimia vartijan kanssa joka ehkä nippa nappa osaa huutaa olevansa vartija? No oikeassa elämässä tuollaista ei kyllä koskaan palkattaisi mihinkään, mutta aika monet työpaikat nyt vain sattuvat olemaan sellaisia että niissä pitää kommunikoida joko asiakkaiden tai työkavereiden kanssa, vähintään pomon kanssa. Onhan se nyt hirveää rasismia vaatia töihin hakevan puhumaan samoja kieliä kuin kantaväestö.
Voisin tässäkin kohtaa kertoa kuinka olin harjoittelussa eräällä ulkomaalaistaustaisella henkilöllä joka tuli maassa missä on tällä hetkellä kähinä päällä. Hän totesi ettei koskaan palkkaa omasta maastaan tai edes sieltä päin tulleita. Laatu ja työasenne putoaa heti. Hän palkkaa ainoastaan suomalaisia joilla on tutkinto ja/tai paljon työkokemusta.
-
Seuraavaksi voikin jäädä odottelemaan sitä, että lakiin aletaan vaatia kohtia joissa huonommin suomeksi tai edes englanniksi työtehtävistään selviytyvä pitää palkata paremmin osaavan ohi. Ettei vaan ketään syrjittäisi. Ruotsinkielisiin työpaikkoihin toki silti tarvittaisiin syntyperäinen kielitaito, koulupohja ei riitä.
-
Maailmasta saisi kuolla pois 3-4 miljardia ja kaikilla olisi parempi. Tuomalla ne miljardit meille amikseen tapetaan amis, Suomi, planeetta.
Tuo neljä miljardiakin olisi vielä hyvin maltillinen vähennys. Sen jälkeen oltaisiin noin vuosien 1967-1968 väestömäärässä!!
Järjetön väestönkasvu ja ihmismäärä on maapallon ainut ongelma, voidaan kärjistetysti sanoa. Kelatkaa että 90 vuotta sitten meitä oli 2 miljardia, nyt 7,5 miljardia... >:(
-
Menee off-topiciksi, mutta suurin osa maailman ongelmista voidaan tosiaan viime kädessä johtaa siihen, että ihmisiä on tällä planeetalla jo aivan liikaa resursseihin nähden. Esim. Afrikan liikaväestö on vahvasti mukana nykyisessä Eurooppaan suuntautuvassa kansainvaelluksessa - ja Eurooppa on jo valmiiksi erittäin tiheästi asuttu maanosa.
-
^Olen samaa mieltä. Kuitenkin olisi loogista aloittaa parannustoimenpiteet tarkastelemalla esimerkiksi tuon Valma-koulutuksen laatua, eikä alentaa seuraavan koulutuksen alkuvaatimuksia.
Valman laatu on varmaankin jo nyt aika alarekisterissä, äärimmäisen tuettua kädestä pitäen -kouluttelua. Nämä haastavat mamuryhmät vain nyt ovat niin kovin heikkotasoisia, että siltikään ei riitä mihinkään aitoon ja kestävään oppimiseen kapasiteetti.
Jos kun nämä haastavat mamuryhmät halutaan kouluttaa työelämään, niin mikään muu kuin hakemuksella saavutettava pätevyys ei riitä. Hakija ilmoittaa haluavansa vaikka sairaanhoitajaksi, niin silloin hakija vain yksinkertaisesti saa haluamansa. Kaikki muu on syrjintää ja sortoa hädänalaisia kohtaan.
-
Kaupungin viherpuolen pikkupomona odotan mielenkiinnolla mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kun jo pelkästään tukityöllistettyjen ongelmanuorten kanssa on omat haasteensa ja tämän päälle muutaman vuoden sisään joudun paapomaan kielitaidottomia puutarhureita. :roll: >:(
-
Monikultturistit näyttävät itse olevan niitä rasisteja kun pitävät kehitysmaalaisia täysinä tomppeleina.
-
Monikultturistit näyttävät itse olevan niitä rasisteja kun pitävät kehitysmaalaisia täysinä tomppeleina.
Totta tuokin, mutta kyllä ne kehitysmaalaiset opiskelijat kyllä ainakin omalla alallani ovat todella säälittävää sakkia. Paljon parempi niiden olisi elellä omassa kulttuuriympäristössään, omissa maissaan. Ihan vaan jo auringon puute näillä kaapulaisilla on rankka paikka, varsinkin kun iho huutaisi muutenkin enemmän aurinkoa. Pahoja ongelmia luvassa jo pelkästään tästä yhdestä syystä.
Pahimmillaan nämä opiskelijat ovat sitä tasoa, että työssäoppimispaikan ohjaaja tekee tutkintosuunnitelmat kehitysmaalaisen puolesta, tai jopa oppilaitoksen opettaja. Eikä ongelmana ole ainoastaan kielitaito, vaan myös puhdas ymmärtämättömyys about kaikesta.
Perustaisivat omia päiväkoteja ja kouluja ja sairaaloitaan omille uskonveljilleen ja -sisarilleen. Ja heidän lapsikatrailleen. Valtio voisi jopa kustantaa moiset segregaation onnelat, olisivatpa jaloista poissa. Miksi niille somaleillekin on pitänyt mennä kansalaisuuksia myöntämään....
Muumi.
-
Monikultturistit näyttävät itse olevan niitä rasisteja kun pitävät kehitysmaalaisia täysinä tomppeleina.
Monikultturistit ovat tomppeleita, mutta niin ovat kehitysmaalaisetkin. Puoliksi olit oikeassa.
-
Kielitaidottoman matun urapolku on suunniteltu niin, että ensin mennään helpotettua ohituskaistaa pitkin amikseen tai johonkin muuhun oppilaitokseen. Opinnot suoritetaan helpotetun kaavan mukaan ja helpotettu ammattitutkinto lyödään käteen kun vaan jaksaa lusia koulun ajan enimmäkseen paikalla. Töihin mennään kintiömamun helpotettua ohituskaistaa veronmaksajien palkkatuella johonkin kunnalliseen työpaikkaan. Pääasiassa varmaan
laiminlyömään lähihoitamaan mummoja ja pappoja. Samaan aikaan kantispottunokat jää työpaikkaa vaille.
Ainoa voittaja on kuntasektorille alihankintana palveluita tarjoava yritys, joka saa lähes ilmaisia "päteviä" työntekijöitä. Ja veronmaksaja kiittää jälleen.
-
Ei kai nyt kukaan oikeasti luule, että näitä mitään työpaikkaa varten "koulutetaan"? Vaatimuksia ollaan löysäämässä vain ja ainoastaan sitä varten, että joka kevät edes yksi partalapsi saadaan naisten lehtiin patsastelemaan ja kertomaan, miten kaikesta rasismista huolimatta sai paperit amiksesta. Sitten kun Mobuton "fifteen minutes of fame" on ohi, niin palataan kaikessa hiljaisuudessa siihen normaaliin, lieksalaiseen vuokaavioon, "siirtyy sosiaalitoimen asiakkaaksi" -mutta kaikille jäi kyllä lehtijutusta mielikuva, että kylläpäs näistä nyt saadaan hyviä työntekijöitä.
Viimeistään sen jälkeen kun työnantajat lukevat tällaisista suunnitelmista, niin villien ura Kelan kanta-asiakkaina on sementöity entistäkin lujemmin: ei kukaan ota töihin mitään kieli- ja ammattitaidottomia sönkkääjiä, jos/kun parempiakin on tarjolla. Varsinkin kun työnantajat tietävät, että mitä todennäköisemmin ne paperitkin on saatu kaikenlaisille oikoreiteillä ja helpotuksilla, eikä oikeilla ansioilla.
Tähän samaan kuoppaan ovat pudonneet monet mustat Amerikassakin: tarpeeksi kauan kun on rimaa alennettu ja kiintiöitä väkästelty, niin työnantajat eivät mielellään palkkaa edes niitä mustia, jotka ovat oikeasti päteviä ja omalla työllään päässeet eteenpäin: siinä kun on aina merkittävä riski, että oikeasti pätevän sijaan kohdalle sattuukin kiintiönegroidi, jonka ainoa ansio on olla musta. Tätä kannattaisi matujenkin vähän miettiä, ennen kuin taas aloittavat sen perinteisen vaatimusäbälöinnin ja rimanalitus-limbokisan.
EDIT: kirotusvirhe
-
Laitanpa tähän sen kuuluisan/pahamaineisen Lieksan kotouttamisohjelman, jonka jäsen MiljonääriPlayboy viestissään mainitsi. Kaikki eivät sitä varmaankaan ole nähneet. :)
-
...ja nämä samat poliitikot ovat sitä mieltä että suomenkielisten pitää opiskella pakkoruotsia, koska...
Paavo Lipponen
Ymmärrän, että monet jupit asuisivat mielellään Lontoossa ja puhuisivat vain englantia, mutta eihän se ole Suomen todellisuus. Ruotsalaisen perinnön unohtaminen tuhoaa Suomen kansallisen identiteetin, Lipponen sanoo Uudelle Suomelle.
Eva Biaudet
Biaudetin mukaan suomalaiset tarvitsevat ruotsia kuuluakseen pohjoismaiseen yhteisöön. Kielestä on myös hyötyä työnhaussa
-
Laitanpa tähän sen kuuluisan/pahamaineisen Lieksan kotouttamisohjelman, jonka jäsen MiljonääriPlayboy viestissään mainitsi. Kaikki eivät sitä varmaankaan ole nähneet. :)
Tyhjentävä kuvaus tekohädänalaisen maahantunkeutujan elinkaaresta vieläpä viranomaisten toimesta kuvattuna.
-
...ja nämä samat poliitikot ovat sitä mieltä että suomenkielisten pitää opiskella pakkoruotsia, koska...
Paavo Lipponen
Ymmärrän, että monet jupit asuisivat mielellään Lontoossa ja puhuisivat vain englantia, mutta eihän se ole Suomen todellisuus. Ruotsalaisen perinnön unohtaminen tuhoaa Suomen kansallisen identiteetin, Lipponen sanoo Uudelle Suomelle.
Eva Biaudet
Biaudetin mukaan suomalaiset tarvitsevat ruotsia kuuluakseen pohjoismaiseen yhteisöön. Kielestä on myös hyötyä työnhaussa
Voi helvetti. Ruotsalaisen perinnön unohtaminen ei todellakaan tuhoa Suomen kansallista identiteettiä, mutta kehitysmaalaisten tänne raahaaminen tuhoaa paljon muutakin, kuin kansallisen identiteetin.
Suomalaiset eivät myöskään tarvitse ruotsia kuuluakseen pohjoismaiseen yhteisöön, sinne kuulutaan ruotsista huolimatta. Ruotsi kaiken lisäksi on nykyisällään entiseen verrattuna pelkkä paskatahra. Kielensäkin ovat tahranneet helvetillisen matupopulansa vaikutuksesta.
-
Seuraanpa mielenkiinnolla, älähtääkö kukaan fiksumpi mamu tästä vaatien helpotusten poistamista. "Ei tarvitse helpottaa, osaamme ja opimme kyllä saman kuin kantasuomalaisetkin!"
-
Laitanpa tähän sen kuuluisan/pahamaineisen Lieksan kotouttamisohjelman, jonka jäsen MiljonääriPlayboy viestissään mainitsi. Kaikki eivät sitä varmaankaan ole nähneet. :)
Olen sanaton, kotoutetaan suoraan sossuun, me tienataan tällä, en kyllä ymmärrä millä mekanismilla!
-
Helsingin Sanomat: Vieraskielinen törmää usein pääkaupunkiseudulla tapaan, joka paljastaa kulttuurissa piilevän impivaaralaisuuden (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008671044.html) 23.3.2022
Tämä hävettävä impivaaralainen tapa on vaihtaa molemmilta sujuvaan englantiin, kun keskustelukumppani ei tunnu osaavan suomea. Pitäisi kuulemma tottua siihen, että suomi ei ole meidän kielemme (eikä maamme) vaan kaikkien sitä käyttävien. On vain ennakkoluuloista ajatella, että suomea näennäisen huonosti puhuva ei osaisi kieltä.
”Esimerkiksi kanssakeskustelijan kannattaa mieluummin auttaa tilanteeseen sopivan sanan tai ilmauksen löytymisessä kuin vaihtaa kieltä englantiin.”
Suomessa ei ole tutkijoiden mukaan totuttu vielä kuulemaan erilaisia aksentteja vaan ajatellaan helposti, että ihminen puhuu suomea joko äidinkielenään tai ei ollenkaan.
”Tästä tottumattomuudesta voi johtua se, että monella on korkea kynnys käyttää suomea, jos se ei ole puhekumppanin äidinkieli. Jostain syystä sitä ei tunnuta pidettävän yhtä suurena ongelmana, jos ihmiset käyttävät englantia hyvin eri tavoin ja eritasoisesti”, Lehtimaja arvioi.
Muut voivat siis arvioida muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvan henkilön osaamisen todellista huonommaksi pelkästään sen takia, että suomi ei ole tämän äidinkieli.
“Tällöin on tietysti kyse ennakkoluuloista, ja korjattavaa voi olla enemmän asenteissa kuin kakkoskielisen kielitaidossa”, Lehtimaja huomauttaa.
“Meidän suomen kielen lapsena oppineiden tulisi pikkuhiljaa tottua siihen, että on monta tapaa puhua suomea. Suomen kieli ei ole vain meidän vaan kaikkien, jotka sitä käyttävät”, sanoo puolestaan Helsingin yliopiston suomen kielen professori Jyrki Kalliokoski.
Kielivaatimukset ovat Suomessa melko korkealla. Suomen kielen taito yhdistettynä peruskouluun ja toisen asteen opintoihin on avain jatko-opintoihin ja työllistymiseen.
“Vain pieni osa työyhteisöistä toimii jollain muulla kielellä, ja näistäkin monissa arvostetaan suomen kielen taitoa”, Lehtimaja kertoo.
Suomen kielivaatimukset ovat päinvastoin matalalla, suunnilleen niin matalalla kuin vain mahdollista, kun ilman osaamista on kuitenkin vaikea pärjätä.
MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET nuoret kilpailevat kaikkien ikäistensä kanssa samoista työ- ja jatko-opiskelupaikoista.
“Siksi on tärkeää, että kielitaidon riittävyyttä ja sopivuutta arvioitaisiin aina tehtäväkohtaisesti, mutta silloin arvioijalla pitää olla realistinen käsitys siitä, millaista kielitaitoa tehtävässä tarvitaan”, Kalliokoski sanoo.
Lehtimaja antaa esimerkin:
“Kahvilatyöntekijän ei tarvitse osata kirjoittaa muodollisia suomenkielisiä sähköpostiviestejä, mutta tilausten vastaanottamiseen ja jutusteluun riittävä suullinen taito on eduksi.”
Miksi palkata kahvilaankaan työntekijä, joka ei osaa kunnolla suomea? Ellei sitten tarkoitus ole vain polkea palkkoja, jolloin kielitaidottomuus onkin etu.
Tutkijoiden mielestä olisi hyvä, että yhteiskunnassa arvostettaisiin suomen kielen taitoa täydentävää osaamista, jota monikielisillä nuorilla on.
“Ensinnäkin he osaavat muita kieliä. Sen lisäksi heillä on usein kulttuurista ja vuorovaikutuksellista osaamista, jota yksikielisillä nuorilla ei ole ollut mahdollisuutta oppia”, Lehtimaja luettelee.
Tuossa edellä vaadittiin, että "kielitaidon riittävyyttä ja sopivuutta arvioitaisiin aina tehtäväkohtaisesti", mutta toisaalta pitäisikin arvostaa maahanmuuttajataustaisten kohdalla "suomen kielen taitoa täydentävää osaamista" sen itsensä vuoksi.
Jos tehtävään kaivataan monikielistä, siihen varmaan valitaan monikielinen taustasta riippumatta. Monikielisyys kuitenkin harvemmin paikkaa puutteellista suomea.
Sama "kulttuurisen ja vuorovaikutuksellisen osaamisen" kanssa, joka tosin yleensä on Suomessa ollut vain veruke sille, että tehtävään voidaan valita muissa ominaisuuksissa kuten juuri kielitaidossa kantasuomalaisille häviävä somali/muslimi.
-
Hesarissa opastetaan:
Suomessa ei ole tutkijoiden mukaan totuttu vielä kuulemaan erilaisia aksentteja
Kuule tutkija, ei se mitään auta, vaikka olisi totuttukin kuulemaan erilaisia aksentteja, jos niitä ei ymmärrä.
-
“Meidän suomen kielen lapsena oppineiden tulisi pikkuhiljaa tottua siihen, että on monta tapaa puhua suomea. Suomen kieli ei ole vain meidän vaan kaikkien, jotka sitä käyttävät”, sanoo puolestaan Helsingin yliopiston suomen kielen professori Jyrki Kalliokoski.
Opiskelukaverini isä oli edelläkävijä; hän kuulemma jo 1980-luvulla oli täysin vakuuttunut, että kuka tahansa ulkomaalainen ymmärtää suomea, jos hän puhuu suomea kovalla äänellä, selkeästi ääntäen ja toistaa sanottavansa useamman kerran.
Naureskelimme tälle miehelle silloin ja tökötimme merkitsevästi etusormella otsaamme, mutta olimme väärässä. Nero mikä nero. Näinhän asia tietysti onkin!
Mitä sitä turhaan englanniksi vaihtamaan, kun voi suomeakin puhua.
-
Työelämän kielitaitovaatimuksista valittaminen tuntuu olevan Hesarissa tällä viikolla oikein kampanja.
Helsingin Sanomat: Espoossa asuva bioteknikko harkitsee nimenvaihtoa työtä saadakseen – Näin ikäviä kokemuksia kansainvälisillä osaajilla on työelämästä Suomessa (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008698539.html) 25.3.2022
Työttömyydessä kyse siis oman arvionsa – ja vain sen – mukaan siitä, että töihin on vaadittu parempaa suomen kielen taitoa kuin hakijalla on.
ESPOOLAINEN Xijun Wang tulee Sellon kirjastoon Leppävaaraan suoraan suomen kielen tunnilta. Hän lainaa lapselleen pari suomenkielistä kirjaa ennen kuin alkaa kertoa kokemuksiaan työnhausta Suomessa.
Biotekniikan yliopistotutkijana Yhdysvalloissa toiminut Wang on ollut edellispäivänä työhaastattelussa. Sen jälkeen kun lapsi aloitti päiväkodissa, Wang on hakenut töitä aktiivisesti.
Vielä ei ole tärpännyt. Wang arvelee, että useimmiten kompastuskivenä on ollut suomen kielen taito.
...
WANG puhuu ymmärrettävää suomea. Hänen mukaansa se ei ole riittänyt, koska työnantajat ovat edellyttäneet sujuvaa suomea, jossa on kyse jostain enemmästä.
”Ainoastaan yhdessä työpaikkailmoituksessa suomen kielen sujuva taito oli selkeästi laitettu kriteeriksi.”
Wang sanoo olevansa onnekas, että on päässyt työhaastatteluihin. Hän on kuullut, etteivät kaikki ole päässeet edes sinne asti vieraskielisen nimensä takia. Suurin osa työpaikkailmoituksistakin on vain suomeksi.
Haastattelussa Wangin suomen kielen taitoa ei ole kommentoitu, mutta hänelle on sanottu, että tehtävä ei ole hänelle sopiva.
”Ymmärrän kyllä senkin, että Suomessa pitää osata suomea. Mutta tunnen Suomessa asuvia ulkomaalaisia osaajia, jotka puhuvat sujuvaa suomea ja ovat silti työttöminä.”
Moni sujuvaa suomea puhuva suomalainenkin osaaja on työttömänä.
Kansainväliset osaajat pitivät tutkimuksen mukaan suurimpana esteenä työllistymiselleen suomen kielen osaamiseen liittyviä vaatimuksia. Heidän mielestään työnantajien pitäisi arvioida näitä vaatimuksia kriittisesti, jos ne haluavat olla houkuttelevia työnantajia.
Eli "kansainvälisiä osaajia" miellyttääkseen työnantajien pitäisi laskea rekrytointivaatimuksiaan. Miksi ihmeessä?
Jopa 75 prosenttia kansainvälisistä osaajista kertoi kokeneensa syrjintää työnhaussa. Työpaikalla syrjintää oli kokenut 61 prosenttia. Pääsyynä he pitivät sitä, että ovat ulkomaalaisia.
...
Tutkimukseen vastanneista 45 prosenttia kertoi, etteivät he olleet saaneet lähettämäänsä työhakemukseen joiltain työnantajilta minkäänlaista vastausta.
Millaista syrjintää? Ettei ole vastattu tai valittu? Paino on sanalla "kokeneensa".
Espoon kaupunki selvitti korkeasti koulutettujen kansainvälisten osaajien kokemuksia suomalaisesta työelämästä yhteistyössä työnantajakuvan tutkimiseen ja kehittämiseen keskittyvän Universum Finland -yrityksen kanssa.
Tuosta tutkimuksesta ei löydy netistä muuta kuin tiedote (https://www.espoo.fi/fi/uutiset/2022/03/universumin-ja-espoon-kaupungin-tutkimus-korkeasti-koulutettujen-kansainvalisten-osaajien-haasteista), jonka väitteitä toistetaan suoraan Hesarin jutussa. Tiedotteesta ei selviä esimerkiksi sitä, miten vastaajat on valittu vai onko kyseessä ollut pelkkä nettikysely. Uskottavuutta kuvaa se, että tiedotteessa toistetaan urbaanilegendaa, jonka mukaan työnantajat muka vaativat "täydellistä suomen osaamista".
-
Helsingin Sanomat: Espoossa asuva bioteknikko harkitsee nimenvaihtoa työtä saadakseen – Näin ikäviä kokemuksia kansainvälisillä osaajilla on työelämästä Suomessa (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008698539.html) 25.3.2022
Käsittääkseni monilla erilaisilla bioaloilla työpaikat on Suomessa ylipäätään aika kiven alla. Voi olla, että jossain muissa maissa on työllistyminen helpompaa näillä aloilla.
-
“Ensinnäkin he osaavat muita kieliä. Sen lisäksi heillä on usein kulttuurista ja vuorovaikutuksellista osaamista, jota yksikielisillä nuorilla ei ole ollut mahdollisuutta oppia”, Lehtimaja luettelee.
:facepalm:
Veikkaan, että hyysäri tässä maalailee suomalaisista nuorista kuvaa jonain simpletoneina, jotka eivät osaa kuin suomea. Missä vatun kuopassa nämä toimittelijat oikein elävät? Toisinpäin taas en yhtään ihmettelisi, jos kamalikuskien jälkeläinen ei osaa oikein mitään muuta kuin äbäläwäbälää ja sitäkin luultavasti ilman kielioppia.
Kokemukseni suomalaisista nuorista kun on, että suunnilleen ne pätevimmät jo alta kuustoistakesäisinä osaavat useampaa kieltä, suunnittelevat tulevaa uraansa, ovat ahkeria ja työteliäitä eivätkä aio valittaa vaan mennä eteenpäin. Tämä siis koskee sitä tulevaa nettotienaajien joukkoa tässä maassa, joka hupenee kovaa vauhtia kun huomaavat muualla maailmassa olevan tiettyjä etuja.
Mitä tulee hyysärin käsitykseen Kansainvälisestä Osaajasta, niin veikkaan ettei jokin epämääräinen tutkinto jostain vielä tuntemattomammasta opinahjosta oikein riitä siihen tasoon, millä suomalaista vakavaa ja tuloksia aikaansaavaa tutkimusta tehdään. Kuka haluaa tiimiin huonon kielitaidon omaavan tyypin, jos tämä nyt ei tule suoraan jostain MITstä?
Ja jos tulee Suomeen jostain jenkkilästä, niin ei taida kummoinen osaaja olla. Siellä kun on maailman parhaimmat palkat ja mahdollisuudet niille Oikeille Osaajille.
Olen aina vaan tyytyväisempi, että lopetin hyysärin tilaamisen aikanaan. Nykyisin ei kelpaa kuin korkeintaan takansytykkeeksi ja siihen se on liian kallis.
Hesari = itqu-wanqu-parqu
-
Voihan suomen sijaan opetella C:tä tai C++:aa. Huomattavasti kansainvälisempiä kieliä
-
Minä oletan, että "Hyvät Ihmiset" ovat antaneet joillekin maahantulijoille, ihan liian ruusuisen ja positiivisen mielikuvan Suomessa asumisen eduista, koulutuksista ja työpaikkojen saamisesta.
Sekä siitä, kuinka ulkomaalaistaustaisena kokemat vastoinkäymiset, johtuu vain ja ainoastaan ainoastaan suomalaisten rasismista ja ennen kaikkea ulkomaalaistaustaisten ei koskaan pidä etsiä vikoja itsestään, jos asiat eivät mene heidän mielensä mukaan.
-
Helsingin Sanomat: Espoossa asuva bioteknikko harkitsee nimenvaihtoa työtä saadakseen – Näin ikäviä kokemuksia kansainvälisillä osaajilla on työelämästä Suomessa (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008698539.html) 25.3.2022
Käsittääkseni monilla erilaisilla bioaloilla työpaikat on Suomessa ylipäätään aika kiven alla. Voi olla, että jossain muissa maissa on työllistyminen helpompaa näillä aloilla.
Bioteknikko on käytännössä jonkinlaisessa laborantin hommissa. Työkkärin (TE-toimisto) hakupalvelussa on tällä hetkellä vajaa 40 erimuotoista laborantin nimikkeellä olevaa työpaikkaa. Moni on näistä on kuitenkin kesätyöharjoittelijan paikkoja ja moni liittyy teknisiin aloihin kuten maalaukseen, rakentamiseen ja kaivoksiin, jotka eivät varsinaisesti liity (orgaaniseen) biotieteeseen.
En tiedä mikä tämän kiinalaisen muijan pätevyys on, mutta vaikuttaa siltä, että bioteknikoille ei ole valtavaa kysyntää Suomessa tällä hetkellä.
Toinen asia on se, että harkitsisin monta kertaa ennen kun palkkaisin kiinalaisen yhtään mihinkään hommiin. Etenkin jos firma harrastaa tutkimustyötä voi olla lähes varma, että tulokset päätyvät äkkiä jonkun kiinalaisen firman tutkimusportfolioon.
Kiinalaiset vakoilevat ihan helvetisti ympäri maailmaa joka maassa, joten mikään tieto ei ole turvassa jos kiinalaisia on talossa. Kiinan valtiolla oli jo ainakin 90-luvusta lähtien ohjelma, jonka puitteissa ulkomaille lähetetyt opiskelijat värvättiin vakoojiksi yliopistoihin ja yrityksiin. Heiltä odotettiin erinäisten tutkimustulosten lähettämistä Pekingiin sitä vastaan, että saivat matkustaa ulkomaille. Menemättä yksityiskohtiin niin tästä minulla on omakohtaista kokemusta.
-
"Espoossa asuva bioteknikko harkitsee nimenvaihtoa työtä saadakseen"
Jos ongelmana on kielitaitovaatimukset niin miten nimen vaihtaminen siihen auttaa? Henkilö siis on kuitenkin jo nyt päässyt haastatteluihin asti. Jos joku ei pääsisi edes haastatteluun, ja uskoisi tämän johtuvan oudosta nimestä, niin nimen muuttaminen saattaisi oikeasti auttaa työllistymisessä. Mutta kun pääsee haastatteluun nimestään huolimatta, ja ei tule valituksi, niin eikö silloin syy ole jossakin muussa? Ja jos syy on kielitaidossa, niin silloin ei myöskään plastiikkakirurgia etnisten kasvonpiirteiden muuttamiseksi auttaisi, näin irrallisena ajatuksena.
-
Helsingin Sanomat: Espoossa asuva bioteknikko harkitsee nimenvaihtoa työtä saadakseen – Näin ikäviä kokemuksia kansainvälisillä osaajilla on työelämästä Suomessa (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008698539.html) 25.3.2022
Käsittääkseni monilla erilaisilla bioaloilla työpaikat on Suomessa ylipäätään aika kiven alla. Voi olla, että jossain muissa maissa on työllistyminen helpompaa näillä aloilla.
Bioteknikko on käytännössä jonkinlaisessa laborantin hommissa. Työkkärin (TE-toimisto) hakupalvelussa on tällä hetkellä vajaa 40 erimuotoista laborantin nimikkeellä olevaa työpaikkaa. Moni on näistä on kuitenkin kesätyöharjoittelijan paikkoja ja moni liittyy teknisiin aloihin kuten maalaukseen, rakentamiseen ja kaivoksiin, jotka eivät varsinaisesti liity (orgaaniseen) biotieteeseen.
En tiedä mikä tämän kiinalaisen muijan pätevyys on, mutta vaikuttaa siltä, että bioteknikoille ei ole valtavaa kysyntää Suomessa tällä hetkellä.
Toinen asia on se, että harkitsisin monta kertaa ennen kun palkkaisin kiinalaisen yhtään mihinkään hommiin. Etenkin jos firma harrastaa tutkimustyötä voi olla lähes varma, että tulokset päätyvät äkkiä jonkun kiinalaisen firman tutkimusportfolioon.
Kiinalaiset vakoilevat ihan helvetisti ympäri maailmaa joka maassa, joten mikään tieto ei ole turvassa jos kiinalaisia on talossa. Kiinan valtiolla oli jo ainakin 90-luvusta lähtien ohjelma, jonka puitteissa ulkomaille lähetetyt opiskelijat värvättiin vakoojiksi yliopistoihin ja yrityksiin. Heiltä odotettiin erinäisten tutkimustulosten lähettämistä Pekingiin sitä vastaan, että saivat matkustaa ulkomaille. Menemättä yksityiskohtiin niin tästä minulla on omakohtaista kokemusta.
Välillä ihmettelen, miksi yliopistot silti ovat niin naiiviita tämän tosiasian suhteen ja haluavat ehdointahdoin kaivaa verta nenästään, mitä tulee kiinalaisiin opiskelijoihin ja professoreihin.
Koko kansakunta tuntuu koostuvan ylimielisistä pissapäistä, myös täällä kasvaneet kiinalaiset. Jokin ihme erityispiirre siinäkin kansakunnassa.
-
Tässä on ehkä rasismia tai sitten ei. Työnantajalla ei ole pakkoa puolikielistä kiinalaista, joka ei täytä hakuvaatimuksia. Wangin muuttaminen Tossavaiseksi tms. tuskin autttaisi.
Kyllä täällä pärjää englannilla ja suomen kielen alkeillakin. Toiminnanjohtaja Husukin suoritti AMK-tutkinnon.
-
Kiinalaiset vakoilevat ihan helvetisti ympäri maailmaa joka maassa, joten mikään tieto ei ole turvassa jos kiinalaisia on talossa. Kiinan valtiolla oli jo ainakin 90-luvusta lähtien ohjelma, jonka puitteissa ulkomaille lähetetyt opiskelijat värvättiin vakoojiksi yliopistoihin ja yrityksiin.
Vaikka yliopistoissakin vakoilua esiintyy, niin olen vähän ihmetellyt tätä yliopistoihin kohdistuvaa vakoilua. Hyvin suuri osa yliopistoissa tehtävästä tutkimuksesta kuitenkin päätyy kaikkien nähtäväksi muutenkin melko pian.
-
“Meidän suomen kielen lapsena oppineiden tulisi pikkuhiljaa tottua siihen, että on monta tapaa puhua suomea. Suomen kieli ei ole vain meidän vaan kaikkien, jotka sitä käyttävät”, sanoo puolestaan Helsingin yliopiston suomen kielen professori Jyrki Kalliokoski.
Minä ei kaipaa tänne kielemme saatuttajia. Kun lastentarhassa kuulee jotain somalian ja suomen sekakäyttöä, ne se alkaa tarttua alkusuomalaistenkin lasten puheeseen. En enää muista mistä tuon kuulin, mutta paikalliset murteet riittävät minulle oikein hyvin.
-
Kiinalaiset vakoilevat ihan helvetisti ympäri maailmaa joka maassa, joten mikään tieto ei ole turvassa jos kiinalaisia on talossa. Kiinan valtiolla oli jo ainakin 90-luvusta lähtien ohjelma, jonka puitteissa ulkomaille lähetetyt opiskelijat värvättiin vakoojiksi yliopistoihin ja yrityksiin.
Vaikka yliopistoissakin vakoilua esiintyy, niin olen vähän ihmetellyt tätä yliopistoihin kohdistuvaa vakoilua. Hyvin suuri osa yliopistoissa tehtävästä tutkimuksesta kuitenkin päätyy kaikkien nähtäväksi muutenkin melko pian.
Kun YO:lla pyörii joku selvästi fiksu, kaikesta kiinnostunut kiinalainen, joka vetelee hyviä arvosanoja kursseista, mutta valmistuminen ei vain ota onnistuakseen syystä tai toisesta, kyseessä on tod.näk. vakoilija. Noin arvelivat professorit 90-luvulla.
Käsittääkseni kohteena eivät olleet/ole niinkään yliopistot vaan hitec-firmat, joihin vakoilija-opiskelijat pyrkivät harjoitteluihin, kesätöihin ja töihin.
Tutkimuksista saattaa syntyä tutkijoiden startup-yrityksiä löydetyn uuden tiedon soveltamiseksi, ja niiden tekemiset eivät tule julkisiksi. Siinä olisi yksi mahdollinen syy YO-vakoiluun: päästä kiinni startupien ideoihin varhaisessa vaiheessa.