Kirjoittaja Aihe: 2016-05-01: HS: Turvapaikanhakijoista puolessa vuodessa koodareita  (Luettu 261843 kertaa)

Rauno Murju

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 688
  • Liked: 1264
Ketjua lukematta arvaan, että ei tainnut tulla koodareita, muurareita, yms työntekijöitä mutta fattan bungaamia naapureita tuli.


Arkontti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 251
  • Liked: 259
  • Tämäkin vielä
Ketjua lukematta arvaan, että ei tainnut tulla koodareita, muurareita, yms työntekijöitä mutta fattan bungaamia naapureita tuli.
Mutta sen jälkeen voidaan jälleen syyttää vaikka sitä rakenteellista rasismia.

Pölhökustaa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 358
  • Liked: 5201
Ymmärtääkseni on pulaa osaavista ja lahjakkaista koodareista. Niistä jotka 3-vuotiaana osasivat käynnistää suosikkipelinsä, 6-vuotiaana ohjelmoida uusiksi perheen kaukosäätimet, 9-vuotiaana toimia koko perheen IT-tukihenkilönä, 12-vuotiaana tehdä parannuksia peleihinsä ja 15-vuotiaana pitävät viimeisintä IPhonea vanhentuneena ja neuvovat opettajiaan koulussa.

Eli toisin sanoen niistä, jotka ovat omatoimisesti kasvaneet positiiviseen kilpajuoksuun ajan huipputeknologian kanssa.

Ananastukkainen, kielitaidoton, Iphoneaan räpläävä irakilainen rintamakarkuri tuskin puolen vuoden koulutuksella pääsee tuolla tasolle.

Mutta hyvesignalointi, "kotouttaminen", "monikulttuurisuus", jne...


Mika

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 926
  • Liked: 9270
Olen suorittanut ammatillisessa aikuiskouiutuskeskuksessa 90-luvun alun laman aikana 1,5 vuotta kestäneen ohjelmoija/suunnittelija -kurssin.  C-kieli tuli opittua aika hyvinkin, mutta tiesin silti, etten pärjäisi alkuunkaan niille monille, joilla ohjelmointi on ollut harrastus ja kutsumus jo alle murrosikäisestä alkaen. 

Tämä on vähän samassa sarjassa, kuin jos matuista yritettäisiin tehdä oopperalaulajia.  Jokunen musikaalinen ja lahjakas yksilö saattaisi sen jälkeen työllistyä alalle jonkinlaisiin tehtäviin, mutta suurimmalla osalla ei olisi paljoakaan toivoa.
« Viimeksi muokattu: 22.06.2018, 21:52:32 kirjoittanut Mika »
"Nigerian poliisi on pidättänyt vuohen epäiltynä autovarkaudesta"

Kari Kinnunen

  • Vieras
Olen suorittanut ammatillisessa aikuiskouiutuskeskuksessa 90-luvun alun laman aikana 1,5 vuotta kestäneen ohjelmoija/suunnittelija -kurssin.  C-kieli tuli opittua aika hyvinkin, mutta tiesin silti, etten pärjäisi alkuunkaan niille monille, joilla ohjelmointi on ollut harrastus ja kutsumus jo alle murrosikäisestä alkaen. 

Teikkö sääkin semmoisen tietotekniikan ammattitutkinnon, ohjelmoinnista?

Omani tein TAKK:ssa. Työttömien Alkoholistien Kierrätys Keskuksessa.

Mika

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 926
  • Liked: 9270
Olen suorittanut ammatillisessa aikuiskouiutuskeskuksessa 90-luvun alun laman aikana 1,5 vuotta kestäneen ohjelmoija/suunnittelija -kurssin.  C-kieli tuli opittua aika hyvinkin, mutta tiesin silti, etten pärjäisi alkuunkaan niille monille, joilla ohjelmointi on ollut harrastus ja kutsumus jo alle murrosikäisestä alkaen. 

Teikkö sääkin semmoisen tietotekniikan ammattitutkinnon, ohjelmoinnista?

Omani tein TAKK:ssa. Työttömien Alkoholistien Kierrätys Keskuksessa.

Juu-u.  Minä opiskelin Forssan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa.  Jos suhdanteet olisivat olleet kurssin jälkeen paremmat, siitä olisi voinut olla hyötyä myös muussa kuin ajanvietemielessä. 
"Nigerian poliisi on pidättänyt vuohen epäiltynä autovarkaudesta"

Kari Kinnunen

  • Vieras
Juu-u.  Minä opiskelin Forssan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa.  Jos suhdanteet olisivat olleet kurssin jälkeen paremmat, siitä olisi voinut olla hyötyä myös muussa kuin ajanvietemielessä.

No näinpä.

Sinänsä se kuponki oli työnantajien mielestä tasan yhtä arvokas kuin kerran käytetty Serlan riittoisa talouspaperi. Tosin pääsin toki niihin PLC hommiin. Vaan muutaman avokonttorivuoden jälkeen veri veti ajamaan.

Nyt sitten olen keski-ikäinen ja keskituloinen. Juodessani keskikaljaa mietin mikä meni keskimäärin pieleen vai menikö mikään. :D

Spesialisti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 023
  • Liked: 2636
  • Intelligent blue eyes!
Tällä hetkellä firmassa missä olen töissä etsitään kissojen ja koirien kanssa ihan tavallisia hitsaustaitoisia metallialan duunareita. Pitäisiköhän pallerot laittaa ihan suosiolla metallipuolen amikseen ja unohtaa koodarihaihattelu tykkänään?
« Viimeksi muokattu: 22.06.2018, 22:56:58 kirjoittanut Spesialisti »
"Viranomaisilla on erittäin hyvä tilannekuva siitä, mitä tässä maassa tapahtuu. Se on hämmentävän hyvä" -Päivi Nerg

Kari Kinnunen

  • Vieras
^

No juu. Vaan kun hitsaaminen on oikeasti vaativaa hommaa. Eli ei tule palleroilta onnistumaan. Siinähän menee pian ananas lyttyyn koska maski.

Mr.Reese

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 091
  • Liked: 11072
  • Anyone?
Tällä hetkellä firmassa missä olen töissä etsitään kissojen ja koirien kanssa ihan tavallisia hitsaustaitoisia metallialan duunareita. Pitäisiköhän pallerot laittaa ihan suosiolla metallipuolen amikseen ja unohtaa koodarihaihattelu tykkänään?
2016 kesällä Yle pläjäytti aamuteeveessä jonkun matut amiksen metallilinjalla. Puhtaissa haalareissa ja tukka ojennuksessa olivat toimittajan mieliksi jotain tekevinään. Taidettiin haastatella jotain irakilaista upseeriakin, joka eksynyt suomalaiseen amikseen. Jostain syystä se show jäi tuohon esitykseen.
"Heille kun sanoo disko disko, niin he ovat silleen, että mennään.” - Tiia Nohynek

"Yleensä vauvat ja mummot on parhaita mielenosoittajia, koska luovat kuin itsestään turvallista tilaa." - Marjaana Toiviainen

simppali

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 970
  • Liked: 10576
  • junior koodari
Lähellä meitä asuu avioeron kokenut Suomalainen mies,oli vuosikymmeniä keikkatöissä Norjassa , Meksikon lahdella ja Alaskassa hitsaamassa öljyn porauslauttojen tukielementtejä..seoskaasun kanssa+paineen tasaamisen kera hitsaili yli 200 metrin syvyydessä, nyt on typpeä sen verran verenkierrossa,että ei enään,mutta jos joku tarve tulee jotain hitsauttaa,niin ammattitaitoa on,,en tiedä miten irakista tullut värifarkkumies hitsaa..

Mutta, ilmeisen hyvin,koska kaikki syyriasta,irakista, afganistanista ja somalista tulleet luokka 5/5 hitsarit ovat työllistyneet?

Kun painuvi päät muun kansan, maan,
Me jääkärit uskoimme yhä.

diipadaapa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 847
  • Liked: 1849
  • GCM - löyhä sopimus
Kahdessa viikossa sossupummuksi tai vaihtoehtoisesti mamugheton päälliköksi... that's the way I wanna rock'n'roll !!!
"Empä tiiä, mutta tämmöstä se on, ja kaiken maailman muslimit täällä hilluu ja kyykkii tuolla ja huutaa...ootahan kohta on minareetti tuossa ukko huutaa siellä tolpassa... öööaaaah! Aamusella viiden aikaa alottaa, sitä on mukava kuunnella."
-Teuvo Hakkarainen-

Skeptikko

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 13 044
  • Liked: 19612
No juu. Vaan kun hitsaaminen on oikeasti vaativaa hommaa. Eli ei tule palleroilta onnistumaan. Siinähän menee pian ananas lyttyyn koska maski.

Kaasuhitsaushan on oikein hauskaa puuhaa, joskin varmastikin siinä niin kuin muissakin hitsausmenetelmissä pitää osata homma hyvin, jotta pystyy luotettavasti ja toistettavasti saamaan kunnollista laatua aikaiseksi, eikä vain satunnaisesti tai hyvällä onnella. Itse en kyllä koskaan koulussa onnistunut saamaan kaasuhitsauksella niin onnistunutta saumaa, että se olisi kestänyt pettämättä, kun kokeilin kappaletta hakkaamalla sauman lujuutta - mutta ihan hauskahan niitä oli kaasulla hitsata ja näkikin aika hyvin mitä on tekemässä, toisin kuin kuin mig-hitsauksessa.

Tosin olen kuullut joistain lähteistä, että pelottavan usein ammatikseen hitsaavienkin (ei välttämättä tosiasiassa kunnon ammattilaisia) hitsaussaumojen laatu on niin huono, että se vaarantaa rakenteiden kestävyyden. Onneksi tosin useimmat näistä hitsauskohteista ovat sellaisia, etteivät ne pettäessään aiheuta niin suurta tuhoa kuin ydinvoimaloiden hitsausten pettäminen. Tosin ilmeisesti ydinvoimaloiden hitsaamisissakin on ollut jotain laatuongelmia...
« Viimeksi muokattu: 23.06.2018, 03:28:53 kirjoittanut Skeptikko »
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

Jack

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 006
  • Liked: 2139
On paljon asioita, joita tekemään voidaan opettaa puolessa vuodessa, vaikka aikaisempia tietoja ja taitoja ei olisi. Toinen asia on, ovatko nämä asiat sellaisia, että niiden tekijöitä tarvitaan tuhansittain.

Yleensä taitaa olla niin, että ensiksi on tekemistä, jolle haetaan tekijöitä. Jos palkka on riittävä, eikä vaatimuksia aseteta kohtuuttomiksi, tekijöitä löytyy.

Siirtolaisista puhuttaessa tilanne on käänteinen, eli ensiksi on ihmisiä, joilla ei ole tekemistä eikä kaikilla edes taitoja tehdä asioita. Ja tästä lähtökohdasta esitetään visioita ja laskelmia siitä, miten näille ihmisille luodaan tekemistä, ja heidät koulutetaan sitä tekemään. Tämä on mahdollista, mutta toinen asia on, onko se taloudellisesti kannattavaa.

Jokainen voidaan palkata, kun perustetaan julkisen sektorin varoin erilaisia koordinaattorin ja neuvojan ja avustajan virkoja joissa työskentelevät koordinoivat ja neuvovat ja avustavat toinen toisiaan. Ei tarvita edes koulutusta, koska kaikkihan nyt jotakin osaavat. Mutta millä rahoilla tällaista täystyöllisyyttä pyöritetään, onkin jo toinen juttu.

Hyvinä aikoina kunnallisesta sektorista tulee luonnostaan vähän tuon tyyppinen, vaikka kaikkia ei sentään voida sinnekään palkata. Olen itsekin ollut kunnassa "töissä", joissa ainoa tekeminen on ollut se, että muistaa laahautua aamulla työpaikalle. Päivät ovat kuluneet lehtiä lukiessa ja netissä surffaillessa ja kahvitunneilla istumisessa. Tärkeintä on ollut, että näyttää tekevänsä ahkerasti työtä. Tai ei silläkään niin väliä. Kukaan ei tule kyselemään. Ja jos tulisi, nivaska papereita pöydällä osoittaa, että kyllä se jotakin tekee.

Huonoina aikoina mitään tekemätön väki höylätään kortistoon, mutta kun hyvät ajat taas tulevat, alkaa virkojen uudelleen perustaminen ja täyttäminen. Jos rahaa riittää, niin miksei maahanmuuttajiakin saada haudattua tähän koneistoon tekemään ahkerasti ei mitään. Taitaa olla vain niin, että sitä rahaa ei riitä.

N. O. Hääppönen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 151
  • Liked: 3944
Mutta millä rahoilla tällaista täystyöllisyyttä pyöritetään, onkin jo toinen juttu.
————
Jos rahaa riittää, niin miksei maahanmuuttajiakin saada haudattua tähän koneistoon tekemään ahkerasti ei mitään. Taitaa olla vain niin, että sitä rahaa ei riitä.
Väärin ja väärin.

Etkö lukenut ranskalaistutkimuksesta, toisaalla Hommassa, että jokainen mamusijoitettu euro tulee kaverin kanssa takaisin.

Mukatu-business (munakarvatukka-) rules.
”Jos sukupuolitietoinen budjetointi erkaantuu sekä feministisistä kansalaisyhteiskunnan toimijoista että feministisestä tiedosta, se on vaarassa muodostua tekniseksi hyvän hallinnon käytännöksi, jonka suhde sukupuolittuneisiin yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin on ohut.”

– THL 23.3.2020

Mr.Reese

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 091
  • Liked: 11072
  • Anyone?
Väärin ja väärin.

Etkö lukenut ranskalaistutkimuksesta, toisaalla Hommassa, että jokainen mamusijoitettu euro tulee kaverin kanssa takaisin.

Mukatu-business (munakarvatukka-) rules.
Nyt välähti uusi Nokia, jos kerran noin on tutkittu ja todettu. Kaikki Suomen työttömät mamut saisivat pistää verovaroilla pystyy omia kotoutuskursseja, joilla opetetaan mamuja pitämään omia kotoutuskursseja. Pidätän jo hengitystä, kun odotan sitä sisään lentävän rahan kahinaa.
"Heille kun sanoo disko disko, niin he ovat silleen, että mennään.” - Tiia Nohynek

"Yleensä vauvat ja mummot on parhaita mielenosoittajia, koska luovat kuin itsestään turvallista tilaa." - Marjaana Toiviainen

koojii

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 877
  • Liked: 6964
Kyllä se on ihan pötypuhetta ettei puolessa vuodessa turvapaikanhakijoista kouluttaisi koodareita.

Esimerkiksi tässä koodaribussi-hankkeessa koulutettiin päivässä tai kahdessa afrikkalaisista Suomessa kaivattuja koodareita:

https://www.paivanlehti.fi/tassa-se-nyt-on-kohuttu-tukea-saanut-koodaribussi-afrikkaan/

"Projektin keskeisiä toimintoja ovat koodaustyöpajat, joissa nuoret pääsevät pareittain luomaan oman musiikkikappaleensa avoimen lähdekoodin Sonic Pi -ohjelmointiympäristössä. Omakohtainen musiikin kehittäminen tekee ohjelmointiin tutustumisesta palkitsevaa ja laajentaa mielikuvia teknologian tarjoamista mahdollisuuksista."

Varmaan noistakin koodareista lähes kaikki työllistyivät Suomeen. Osa toki lähti koulutuksen jälkeen koodareiksi Suomen sijasta Kaliforniaan, Japaniin ja Saksaan ja lähtöpalkkakin lienee yli 20 kiloeuroa kuussa.

Tuolla taitaa olla kuvaakin koodaribussista moniosaajat täydessä työntouhussa:

https://youtu.be/KKPt9MMSO70


simplex

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 281
  • Liked: 8812
Lainaus
Koodaajia ei kouluteta turhaan, sillä Suomessa on koodaajavaje.
Huonoja ja toistaitoisia koodareita on Suomessa vaikka muille jakaa. Hyvistä on pula. Hyvien kohdalla ongelmana on se, että niitä ei pikakouluteta, vaan tyypillisemmin halutun koodarin oppimispolku on yli kymmenen vuotta omasta halusta lähtenyttä jatkuvaa asian tahkoamista kuin jokin puolen vuoden silmänkääntökurssi.

Aamen. Jotkut puhuvat "koodaamisesta" jonkinlaisena modernina käsityöammattina. Monelta osin jaan tämän näkemyksen, vaikka en nyt yksityiskohtaisia perusteita näkemyksen jakamiselle lähdekään erittelemään. Tällä analogialla voi sitten miettiä, että miten vaikka entisajan mestaripuuseppiä valmistui. Harjaantumiseen ei tainnut riittää ihan muutaman kuukauden pikakurssi alkaen siitä kun sai ensimmäisen kerran taltan ja vasaran käteen.

Jos nyt puhutaan "koodaamisen" (käytän tätä lainausmerkeissä, koska mielestäni tämä termi on nykyään trivialisoitu tyyliin "kaikki osaa koodata") oppimisesta ja aihepiirin parissa hyväksi kehittymisestä, niin mielestäni kehityskaareen liittyy paljon sellaisia asioita, että niitä ei kertakaikkiaan ole typistettävissä muutamaan kuukauteen. Ei ainakaan silloin, jos puhutaan edes suhteellisen normaalilla kapasiteetilla varustetusta ihmisestä.

Omakohtaisesti aloittelin joskus alakouluikäisenä kopioimalla Mikrobitistä C-ohjelmalistauksia. Alkuunsa tietysti yli puolet asioista meni ohi, mutta into oli kuitenkin sen verran kova, että asiat alkoivat vähitellen loksahdella kohdilleen ja jonkinlaisesta "koodaamisesta" tuli harrastus. Jossain vaiheessa vastaan tulivat tekniikan alan yliopisto-opinnot ja niiden jälkeen takana on nyt yli 10 vuotta työelämää aiheen parista. Koen, että tämän kehityskaaren aikana erityisesti ajattelussa ja perspektiivissä asioihin on tapahtunut monenlaisia muutoksia: esimerkiksi aluksi "koodaaminen" oli jotenkin itsetarkoitus mutta nyt tämän kaaren loppupuolella "koodaaminen" on enemmänkin yksi väline muiden joukossa ja keskiössä on enemmänkin jotenkin paljon yleisempi ongelmanratkaisu. Toisaalta myös ajattelu on kehittynyt siihen suuntaan, että ongelmia ja asioita tulee ajateltua ja ratkottua useammalla abstraktiotasolla samaan aikaan:  Koska keskiössä monesti on jotenkin paljon yleisempi ongelmanratkaisu kuin kehityskaaren alussa, niin yliopistotason opinnot, joista noin puolet oli pelkkää matematiikkaa ja puolet matematiikan sovelluksia, ovat antaneet todella arvokkaan pohjan jonka päälle ongelmanratkaisua voi rakentaa. Samaan aikaan toki mukana kulkee se vanha alakouluikäisen vähän lapsekas innostus tekemisestä ja siitä, että välillä oikeasti pitää laskea konekäskyjä ja kellojaksoja, jotta saa puristettua raudasta kaikki mehut irti.

Jotenkin juuri omaa taustaa vasten on täysin mahdotonta nähdä, miten tämän kaiken olisi voinut puristaa muutaman kuukauden kurssiin tai että miten muutamassa kuukaudessa jotenkin "pikakoulutettaisiin" ammattilaisia. Varmaankin jonkin ohjelmointikielen syntaksi on opittavissa muutamassa kuukaudessa ja ehkä sen verran 10-sormijärjestelmää, että osaa kirjoittaa auttavasti jonkinlaista koodia. Kuitenkin syntaksin osaaminen kyky kirjoittaa näppäimistöllä ovat vain välttämätön mutta eivät riittävä ehto ammattimaiselle "koodaamiselle". Ehkä pitäisi puhua jopa "riittämättömästä ja välttävästä" ehdosta.

Ylipäätään homman keskiössä eivät ehkä niinkään ole kurssit ja sertifikaatit. Näistä puhutaan paljon, mutta paljon vähemmälle huomiolle mielestäni jää se asenne, jota tarvitaan hyväksi kehittymiseen (ylipäätään missä tahansa asiassa). Tarvitaan määrätietoisuutta, sitkeyttä ja sellaista päällekäyvää draivia ongelmien ratkaisemiseen itse. Pitää olla valmis tekemään virheitä (koska niistä oikeasti oppii, jos niihin suhtautuu oikein) ja erityisesti olla valmis korjaamaan virheensä niiden peittelemisen tai vähättelyn sijaan. Ongelmanratkaisu vaatii nähdäkseni myös reilusti mielikuvitusta ja sitoutumista. Asiat pitää pystyä näkemään uusista näkökulmista. Ja lopuksi vielä tästä kaikesta pitää saada irti jotain sellaista, että asiaa jaksaa toistaa vuodesta toiseen. Joidenkin luontaiset taipumukset sopivat näihin asennevaatimuksiin paremmin kuin toisten. Mutta asiat sinällään ovat mielestäni paljolti opeteltavissa ainakin useimmille. Ja niitä pitää opetella, vaikka luontaiset taipumukset jotenkin näihin sopisivatkin. Opettelu ei kuitenkaan voi tapahtua kurssilla istumalla vaan ainoastaan haastamalla itsensä ongelmilla, joissa mainittu asenne joutuu koetukselle. Ja tämä vaatii aikaa enemmän kuin mikään pikakurssi pystyy tarjoamaan.

Olisi kiinnostavaa tietää kuinka moni edes hyvistä lähtökohdista tuollaisella puolen vuoden kurssituksella on päässyt "oikeisiin", ei johonkin subventoituihin tai vain marginaalisesti aihetta sivuaviin töihin. Luulen että hukkaprosentti on melkoinen (>50%), ja nyt ajattelen kuitenkin akateemisesti koulutettuja suomalaisia.

Tämä todella olisi mielenkiintoista tietää.

Oto Hascak

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 078
  • Liked: 4766
Olen itsekin ollut kunnassa "töissä", joissa ainoa tekeminen on ollut se, että muistaa laahautua aamulla työpaikalle. Päivät ovat kuluneet lehtiä lukiessa ja netissä surffaillessa ja kahvitunneilla istumisessa. Tärkeintä on ollut, että näyttää tekevänsä ahkerasti työtä. Tai ei silläkään niin väliä. Kukaan ei tule kyselemään. Ja jos tulisi, nivaska papereita pöydällä osoittaa, että kyllä se jotakin tekee.

Tämä. Olen ollut useamman vuoden kunnalla suoraan tai epäsuorasti töissä 1-2 vuoden pätkissä erilaisissa projektihommissa ja viransijaisuuksissa. Jos kunnan hommista tykkää, niin kunnalle töihin pääsy on seitsemän oikein arjen lotossa. Minä tykkäsin. Ei kiirettä, ei paineita, ei kiintiöitä eikä pakkoa. Palkka ei ole paras mahdollinen, mutta vastuuseen ja tuloksellisuuteen suhteutettuna palkka on loistava. Harvassa duunissa voi maanantaina työpaikalle saavuttuaan todeta, että tällä viikolla en tee töitä ollenkaan, piste. Homma toimii kyllä, kun raahautuu paikalle ja vastaa puhelimeen sekä sähköposteihin. Edellisessä projektissa suurta huviani oli seurata viikkopalavereissa työyhteisön jäsenten kiusallista kiemurtelua, kun piti omalla vuorollaan kertoa viikon tavotteista, suunnitelmista ja tehdyistä hommissa. Se oli melkoista teatteria se.

Tämmöisiin hommiin löytyy verorahaa. Jos julkisen sektorin kuplan puhkaisisi, niin kyllä veronmaksaja huokaisisi pitkään ja hartaasti.

Rajusti off topic, joten pahoittelut siitä.
"Tässä on mun pippeli! Se on huippu pippeli!" X2

Kari Kinnunen

  • Vieras
^
Varmasti kunnissa riittää akakoomisia martelaan piereskelijöitä. Oma kokemukseni kunnan hommista on toisenlainen. Auraamaan oli lähdettävä kun lunta tuli ja  kaivamaan keskellä yötä kun putki poikki.

Eiköhän jokaisessa organisaatiossa ole turhanaikaisia kauluspaitoja ja sitten persvakoäijiä jotka tekevät duunit.

Hupaisampia näkyjä työmailla on paperinivaskaa kantava lyllertävä valkopotta. Kovin, kovin Tärkeä Henkilö™ . Aiheuttaa tomeruudessaan yleistä hilpeyttä.
« Viimeksi muokattu: 23.06.2018, 11:55:27 kirjoittanut Kari Kinnunen »

Oto Hascak

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 078
  • Liked: 4766
^Se on ihan totta, että kunnalla on valtavasti sitä suorittavaa porukkaa, jonka on oikeasti pakko tehdä töitä. Oma kokemukseni on toimiston puolelta.
"Tässä on mun pippeli! Se on huippu pippeli!" X2

Maija Poppanen

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 7 592
  • Liked: 10100
  • white trash
Teikkö sääkin semmoisen tietotekniikan ammattitutkinnon, ohjelmoinnista?

Omani tein TAKK:ssa. Työttömien Alkoholistien Kierrätys Keskuksessa.

Kaikilla tuntuu olevan toi ammattitutkinto - kun armaani ei pysty edes sitä suorittamaan firman salaamiskäytänteiden vuoksi. Mitään, mitä tekee työkseen, ei vaan voi paljastaa ulkopuolisille.

Onhan se jotenkin hassua, et äijä - joka kuitenkin on ohjannut itse tohtorisopiskelijoita - ei näytä pääsevän peruskoulupohjastaan yhtään korkeammalle. Kuitenkin se ammattitutkinto antaisi hakuoikeuden korkeakouluun.

N. O. Hääppönen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 151
  • Liked: 3944

Aamen. Jotkut puhuvat "koodaamisesta" jonkinlaisena modernina käsityöammattina. Monelta osin jaan tämän näkemyksen, vaikka en nyt yksityiskohtaisia perusteita näkemyksen jakamiselle lähdekään erittelemään. Tällä analogialla voi sitten miettiä, että miten vaikka entisajan mestaripuuseppiä valmistui. Harjaantumiseen ei tainnut riittää ihan muutaman kuukauden pikakurssi alkaen siitä kun sai ensimmäisen kerran taltan ja vasaran käteen.

Jos nyt puhutaan "koodaamisen" (käytän tätä lainausmerkeissä, koska mielestäni tämä termi on nykyään trivialisoitu tyyliin "kaikki osaa koodata") oppimisesta ja aihepiirin parissa hyväksi kehittymisestä, niin mielestäni kehityskaareen liittyy paljon sellaisia asioita, että niitä ei kertakaikkiaan ole typistettävissä muutamaan kuukauteen. Ei ainakaan silloin, jos puhutaan edes suhteellisen normaalilla kapasiteetilla varustetusta ihmisestä.

Omakohtaisesti aloittelin joskus alakouluikäisenä kopioimalla Mikrobitistä C-ohjelmalistauksia. Alkuunsa tietysti yli puolet asioista meni ohi, mutta into oli kuitenkin sen verran kova, että asiat alkoivat vähitellen loksahdella kohdilleen ja jonkinlaisesta "koodaamisesta" tuli harrastus. Jossain vaiheessa vastaan tulivat tekniikan alan yliopisto-opinnot ja niiden jälkeen takana on nyt yli 10 vuotta työelämää aiheen parista. Koen, että tämän kehityskaaren aikana erityisesti ajattelussa ja perspektiivissä asioihin on tapahtunut monenlaisia muutoksia: esimerkiksi aluksi "koodaaminen" oli jotenkin itsetarkoitus mutta nyt tämän kaaren loppupuolella "koodaaminen" on enemmänkin yksi väline muiden joukossa ja keskiössä on enemmänkin jotenkin paljon yleisempi ongelmanratkaisu. Toisaalta myös ajattelu on kehittynyt siihen suuntaan, että ongelmia ja asioita tulee ajateltua ja ratkottua useammalla abstraktiotasolla samaan aikaan:  Koska keskiössä monesti on jotenkin paljon yleisempi ongelmanratkaisu kuin kehityskaaren alussa, niin yliopistotason opinnot, joista noin puolet oli pelkkää matematiikkaa ja puolet matematiikan sovelluksia, ovat antaneet todella arvokkaan pohjan jonka päälle ongelmanratkaisua voi rakentaa. Samaan aikaan toki mukana kulkee se vanha alakouluikäisen vähän lapsekas innostus tekemisestä ja siitä, että välillä oikeasti pitää laskea konekäskyjä ja kellojaksoja, jotta saa puristettua raudasta kaikki mehut irti.

Jotenkin juuri omaa taustaa vasten on täysin mahdotonta nähdä, miten tämän kaiken olisi voinut puristaa muutaman kuukauden kurssiin tai että miten muutamassa kuukaudessa jotenkin "pikakoulutettaisiin" ammattilaisia. Varmaankin jonkin ohjelmointikielen syntaksi on opittavissa muutamassa kuukaudessa ja ehkä sen verran 10-sormijärjestelmää, että osaa kirjoittaa auttavasti jonkinlaista koodia. Kuitenkin syntaksin osaaminen kyky kirjoittaa näppäimistöllä ovat vain välttämätön mutta eivät riittävä ehto ammattimaiselle "koodaamiselle". Ehkä pitäisi puhua jopa "riittämättömästä ja välttävästä" ehdosta.

Ylipäätään homman keskiössä eivät ehkä niinkään ole kurssit ja sertifikaatit. Näistä puhutaan paljon, mutta paljon vähemmälle huomiolle mielestäni jää se asenne, jota tarvitaan hyväksi kehittymiseen (ylipäätään missä tahansa asiassa). Tarvitaan määrätietoisuutta, sitkeyttä ja sellaista päällekäyvää draivia ongelmien ratkaisemiseen itse. Pitää olla valmis tekemään virheitä (koska niistä oikeasti oppii, jos niihin suhtautuu oikein) ja erityisesti olla valmis korjaamaan virheensä niiden peittelemisen tai vähättelyn sijaan. Ongelmanratkaisu vaatii nähdäkseni myös reilusti mielikuvitusta ja sitoutumista. Asiat pitää pystyä näkemään uusista näkökulmista. Ja lopuksi vielä tästä kaikesta pitää saada irti jotain sellaista, että asiaa jaksaa toistaa vuodesta toiseen. Joidenkin luontaiset taipumukset sopivat näihin asennevaatimuksiin paremmin kuin toisten. Mutta asiat sinällään ovat mielestäni paljolti opeteltavissa ainakin useimmille. Ja niitä pitää opetella, vaikka luontaiset taipumukset jotenkin näihin sopisivatkin. Opettelu ei kuitenkaan voi tapahtua kurssilla istumalla vaan ainoastaan haastamalla itsensä ongelmilla, joissa mainittu asenne joutuu koetukselle. Ja tämä vaatii aikaa enemmän kuin mikään pikakurssi pystyy tarjoamaan.
Taidat vaan pelätä, että Mahmud tulee ja vie sun duunin. NOT.

Kirjoitit asian juuri niinkuin maallikkokin sen ajattelee. Noihin perskohtaisiin taipumuksiin. Henkilöt, joiden ensisijainen ratkaisumalli ongelmatilanteissa on runsas ja kuuluva äänenkäyttö ja lentopallomailojen heiluttaminen, eivät liene sitä kärsivällisintä tyyppiä. Uskoisin, että soveltuvat mahdollisimman huonosti vaikeasti hahmotettavien ongelmien ratkaisuun.

Mutta koska lehteen on präntätty, että puolessa vuodessa nämä muuttavat alan tulevaisuuden valoisaksi jälleen, on se kai uskottava. NOT.

Mistä helvetistä joku on keksinyt, että nämä poistavat koodaajapulan. Jos olisi kirjoitettu, että maitoautojen kuljettajapula ratkaistaan näiden avulla, olisin luultavasti jopa uskonut. Voisin kuvitella, että tarve hipoo seitsemää, ja kouluttamalla 2 000 ammattiin, puuttuvat olisi saatu rekrytoitua.

Koodarit  :o
”Jos sukupuolitietoinen budjetointi erkaantuu sekä feministisistä kansalaisyhteiskunnan toimijoista että feministisestä tiedosta, se on vaarassa muodostua tekniseksi hyvän hallinnon käytännöksi, jonka suhde sukupuolittuneisiin yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin on ohut.”

– THL 23.3.2020

Lahti-Saloranta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 546
  • Liked: 28693
  • Kiihottavat vieraslajit
Tuo koodaajan homma on verrattavissa kirjailijan työhön. Ei meistä kirjailijoita tule vaikka opimme lukemaan ja kirjoittamaan. Koodaajan hommassa se koodin kirjoitus on hyvin pieni homma. Kyky ratkaista ongelma ja taito pilkkoa se pienempiin osiin on se juju. Looginen päättelykyky on ehdoton juttu noissa koodaushommista.
Vaikka tarkoitusperät olisivat maailman parhaat, niin monien, täysin erilaisten kulttuuritaustojen omaavien ihmisten kotouttaminen onnistuneesti ei ole mahdollista

paukuttaja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 691
  • Liked: 982
Tuo koodaajan homma on verrattavissa kirjailijan työhön. Ei meistä kirjailijoita tule vaikka opimme lukemaan ja kirjoittamaan. Koodaajan hommassa se koodin kirjoitus on hyvin pieni homma. Kyky ratkaista ongelma ja taito pilkkoa se pienempiin osiin on se juju. Looginen päättelykyky on ehdoton juttu noissa koodaushommista.

Noihin lisäisin vielä että ymmärrys loppukäyttäjän tarpeista on tärkeää. Esimerkkinä järjestelmien ohjelmointi teollisuusympäristöön. Silloin pitää ymmärtää hiukan prosessikemiaa, virtausdynamiikka , termodynamiikkaa ja mekaniikkaakin. Sekä turvallisuusasioita, sekä prosessiin että henkilöihin liittyvää.

Ja vielä kyky hahmottaa asioita abstraktiotasolla. Miten toiminnallisuudet saavutetaan ja toimintaympäristön muuttujat ja niiden ristiinvaikutukset hiuomioidaan.

Toivottavasti en mene liian kauas mamukoodarien ominaisuuksista tässä postauksessa. Mutta tuskin kovin montaa soodakattila tai selluosaajaa on läpsyjen mukana tullut.
F.U.B.A.R

Pekka Kemppainen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 492
  • Liked: 1740
Koodaajan hommassa se koodin kirjoitus on hyvin pieni homma.

...vaan lievä aspergeri ja sosiaalisten taitojen puute. Näillä pärjää, jos matikka on hallussa, -ja toki se looginen ajattelu.

Koodien ja muun matematiikan maailmassa asiat ei suju small talkilla, joten koodajilta taas ei suju se, -eikä kanssaihmisten #ymmärtäminen. Sosiaalisuus ja logiikka eri mahdu samaan kalloon.

rätkä

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 396
  • Liked: 962

Mistä helvetistä joku on keksinyt, että nämä poistavat koodaajapulan. Jos olisi kirjoitettu, että maitoautojen kuljettajapula ratkaistaan näiden avulla, olisin luultavasti jopa uskonut. Voisin kuvitella, että tarve hipoo seitsemää, ja kouluttamalla 2 000 ammattiin, puuttuvat olisi saatu rekrytoitua.

Koodarit  :o

Kerroin tuossa aiemmin miten näistä monisaajista on tehty kuntiin ruokapalvelun kuskeja ja kusevat senkin homman. Vanhukset jäävät ilman ruokaa joka ilmeisesti paiskotaan roskiin tai syötetään kavereille.

ISO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 757
  • Liked: 22223
  • Persuhtava keskustelija
^ maahanmuuttohulluudesta kärsivät ihmiset saa kaltaisiltaan sitä enemmän raikuvia aplodeja mitä kahjompia ajatuksia ja ehdotuksia huutavat julkisuuteen.

Tämä koodaripulan ratkaisijat -ehdotus kuuluu tuohon sarjaan.

Niin kertakaikkisen älytön ehdotus, että sitä ylistetään kuin inkat ihmisuhrejaan.
Roslan M Salih:

"Freedom of speech isn't worth civil war"

Activeman

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 250
  • Liked: 1747
Näitä ideoita tulee nykyään usein: koodaribussi afrikkaan, lukutaidottomista maahanmuuttajista puolessa vuodessa koodareita, tekoäly vie koko suomelta työt, aloitetaan koodauksen opetus jo eskarissa.

Tämä kaikki on puutaheinää.

Yhteistä näissä on, että ko. ajatuksia esittävillä (yleensä poliitikkoja tai toimittelijoita) ei ole mitään kokemusta tai käytännön tietoa, mitä ohjelmistokehityksen käytännön praktiikat ovat. Sellaisille, joilla kokemusta on, se on itsestäänselvää, että ohjelmistokehittäjäksi ei opita puolessa vuodessa. Ne, jotka tekoälystä tai koneoppimisesta omaavat kokemusta tietävät, että se ei ole mitään ihmeitätekevää. Niitä on tehty jo 1980 luvulta alkaen ja useimmat tekoälyksi mainitut asiat ovat itse asiassa ihan perinteisiä algoritmeja (regressio, hahmontunnistus ym. ym.).

kummastelija

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 331
  • Liked: 14240
Itse koodaan työkseni. Oon koodannut yli 30 vuotta. Se että ummikoista koulutetaan puolessa vuodessa koodareita, on vtun vitsi. Yks iso vtun vitsi. Edes hemmetin lahjakkasta, koodaamisesta innokkaasta kaverista ei puolessa vuodessa tehdä hyvää koodaria. AMK- ja yliopistotasoiseen alan koulutukseenkin menee 3-6 vuotta. Ja tämä huuhaafirma VALEHTELEE kirkkain silmin pystyvänsä matujätkillä samaan kuudessa kuukaudessa.

Eniten tässä pännii se, ettei yksikään media penää tuolta firmalta todisteita moiseen temppuun, vaan tippa krvän päässä toistaa sanasta sanaan firman valheet.
"Syö paskaa ja kuole pois!!" - PEN sananvapauspalkinnolla palkittu Abdirahim Hussein suomalaisnaiselle. 5.11.2015
"Hussein teki riko­sil­moi­tuksen vihapuheesta" Hussein on jakanut sosiaalisessa mediassa useita esimerkkejä siitä, miten häntä on nimitelty ja uhkailtu eri viesteissä: 18.8.2015