Kirjoittaja Aihe: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?  (Luettu 203124 kertaa)

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 430
  • Liked: 9114
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #360 : 13.02.2014, 16:03:32 »
Lainaus
Vartiainen: Suomalaisten käsitykset talouden toiminnasta ovat vääriä

Samoin monet ajattelevat, että työttömyys johtuu siitä, että Suomessa on liian iso työvoima. Vartiainen sanoo, että Suomi tarvitsee lisää työikäisiä maahanmuuttajia esimerkiksi itäisestä Euroopasta, sillä työvoiman tarjonnan lisääminen lisää työllisyyttä.


Työikäiset maahanmuuttajat itäisestä Euroopasta eivät automaattisesti tarkoita työtätekeviä maahanmuuttajia, kuten Vartiainenkin on varmasti Helsingin keskustan läpi mennessään huomannut.

törö

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 489
  • Liked: 10566
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #361 : 13.02.2014, 16:31:38 »
^Totta, saattaa olla että mielipuoliselta näyttävällä toiminnalla on ihan järkeenkäypäkin selitys :)

Jep. Tarkoitus on uhrata osa kansasta, jotta muille jää enemmän. Suunnitelman mukaan uhratut alistuvat osaansa eivätkä häiritse muita ilmouttelemalla olemassa olostaan.

Samaa konstia on kokeillut mm. Valio, jonka uhraaman maitotilat ja meijerit siirtyivät suunnitelman vastaisesti Ingmanille ja edelleen Arlalle eivät suostu edes harkitsemaan Valiolle palaamista. Se on nykyään vihollinen.

Kreikassa samalla taktiikalla on lahjoitettu äärioikeistolle jo noin 10%:n kannatus. Suuri osa siitä on uhrattuja äärivasemmiston kannattajia, joilla ei ole enää mitään hyvää sanottavaa entisien puolueidensa suuntaan. Näin käy kun kokonaisia kaupunginosia jätetään pokkana ilman poliisin palveluita.

Kaikesta päätellen äärioikeisto tulee nousemaan meilläkin ihan samalla tavalla valtapuolueiden oman toiminnan takia.

saint

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 496
  • Liked: 540
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #362 : 13.02.2014, 16:46:17 »
Lainaus
...työvoiman tarjonnan lisääminen lisää työllisyyttä.

Varmaankin työvoiman tarjontaa saataisiin lisätyksi kelpo lailla, jos julkista sektoria virtaviivaistettaisiin kohtuullisen kokoiseksi. Sieltä vapautuvilla työvoiman tarjoajilla olisi sentään jo kielitaito valmiina toisin kuin ulko maan elävillä.
"Annapas kun autan; tässä lisää köyttä"  -Leso

guest3656

  • Vieras
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #363 : 13.02.2014, 16:47:27 »

Lainaus
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtaja Juhana Vartiainen sanoo, että suomalaisilla on paljon vääriä ja vanhentuneita käsityksiä siitä, miten talous toimii.

[...]

Vartiaisen mukaan monet virheellisesti kuvittelevat, että valtiovalta voisi säilyttää Suomessa teollisuutta tai luoda tietynlaisen elinkeinorakenteen.
– Globaalit markkinat murjovat meille sellaisen elinkeinorakenteen kuin meille on sopiakseen.
Samoin monet ajattelevat, että työttömyys johtuu siitä, että Suomessa on liian iso työvoima. Vartiainen sanoo, että Suomi tarvitsee lisää työikäisiä maahanmuuttajia esimerkiksi itäisestä Euroopasta, sillä työvoiman tarjonnan lisääminen lisää työllisyyttä.


Vartiaisen omat käsitykset taloudesta perustuvat 1700- ja 1800-lukujen taitteessa alkaneeseen teolliseen vallankumoukseen.

Vartiainen on tähänkin ketjuun lähetettyjen postausten perusteella aikaisemmin ehdottanut eri-ikäisten maahanmuuttajien haalimista jo ainakin kaikista Afrikan, Lähi-idän ja Aasian maista. Saattaa olla, että listasta puuttuu pari maanosaa, korjatkaa jos olen väärässä.

Työikäikäisten maahanmuuttajien tuottaminen itäisestä Euroopasta on uusi avaus Vartiaiselta, tämä on selkeä neronleimaus. Perusteet maahanmuutolle pysyvät kuitenkin edelleen kiveenhakattuina: työvoiman tarjonnan lisääminen lisää työllisyyttä. ???

kekkeruusi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 883
  • Liked: 3081
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #364 : 13.02.2014, 20:22:44 »
Vartiainen väläyttelee taas:

Vartiainen: Suomalaisten käsitykset talouden toiminnasta ovat vääriä
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtaja Juhana Vartiainen sanoo, että suomalaisilla on paljon vääriä ja vanhentuneita käsityksiä siitä, miten talous toimii.
– Minusta suomalaiset eivät ole ihan sujut sen globaalitalouden ja markkinatalouden kanssa, jossa elämme, Vartiainen arvioi.

Samoin monet ajattelevat, että työttömyys johtuu siitä, että Suomessa on liian iso työvoima. Vartiainen sanoo, että Suomi tarvitsee lisää työikäisiä maahanmuuttajia esimerkiksi itäisestä Euroopasta, sillä työvoiman tarjonnan lisääminen lisää työllisyyttä.

Valtiosihteeri Martti Hetemäen talousviisaiden ryhmä antoi torstaina Helsingissä esityksensä siitä, kuinka paljon Suomen julkista taloutta pitäisi sopeuttaa, jotta velkaantuminen voitaisiin taittaa. Ekonomistit esittävät, että taloutta pitää sopeuttaa vuosina 2015–17 yhteensä kolmen miljardin euron edestä.
Vartiainen oli mukana Hetemäen ryhmässä.
– Jos työllisyysaste saataisiin ylös, silloin tällaisia kolmen miljardin keskusteluja ei tarvitsisi käydä, Vartiainen sanoo. ( :o)
Vartiainen listaa jo aiemmin esittämiään keinoja työn tarjonnan lisäämiseksi: työperäisen maahanmuuton vauhdittamisen lisäksi hän nostaa tikun nokkaan muun muassa eläkeiät, opiskeluajat ja kotiäidit.


boldaukset minun
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194875007501/artikkeli/vartiainen+suomalaisten+kasitykset+talouden+toiminnasta+ovat+vaaria.html

maltti on valttia

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 908
  • Liked: 634
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #365 : 13.02.2014, 20:34:45 »
  Vartiaisen logiikalla ajateltuna Detroitissa pitäisi pyyhkiä hyvin.


Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 23 092
  • Liked: 41359
  • Vaalivoitto
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #366 : 13.02.2014, 20:38:53 »
  Vartiaisen logiikalla ajateltuna Detroitissa pitäisi pyyhkiä hyvin.

Samoin kaikkialla Afrikassa.
"Suomesta on tullut jappastelun ja vatuloinnin suurvalta."

 - Perttu Kauppinen, IL


Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 174
  • Liked: 89974
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #368 : 16.02.2014, 17:39:26 »
Lainaus
Maahantulolle tarvitaan säännöt – myös liberaalissa ja avoimessa maailmassa

[...]

Maahantulon sääntely, tavalla tai toisella, on osa kaikkien maailman maiden lainsäädäntöä, kyse ei siis ole asiasta, johon voi suhtautua joko kielteisesti tai myönteisesti, vaan kyse on sääntöjen tarkoituksenmukaisuudesta ja niiden käytännön soveltamisesta. Tästä lähtökohdasta käsin tarkastelisin myös saatavuusharkintaa. Ensinnäkin on katsottava työllisyyspolitiikan kokonaisuutta. Suomen nopeasti kasvaneen maahanmuuttajaväestön keskuudessa vallitsee kolminkertainen työttömyys kantaväestöön verrattuna sekä merkittävää vajaatyöllisyyttä ja näiden aiheuttamia toimeentulovaikeuksia. Ongelmat ovat yleisiä myös niiden maahanmuuttajien kohdalla, jotka on nimenomaisesti rekrytoitu Suomeen täyttämään työvoimatarvetta vaikkapa siivous- tai majoitus- ja ravitsemusalalla.

Siivousala tarjoaakin erityisen hyvän esimerkin alasta, jossa oikeuksistaan tietämättömän ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö rehottaa. Samaan aikaan, kun alan työnantajat vaativat saatavuusharkinnasta luopumista ja työntekijöiden maahantuonnin merkittävää helpottamista, heidän olemassaolevat, usein maahanmuuttajataustaiset työntekijänsä eivät saa täysiä työpäiviä tai ihmisarvoista palkkaa. Jos työvoimapula on todellista, mikseivät jo olemassaolevat ihmiset saa sellaisia työsuhteita joista saadulla palkalla voi elää? Todellista työvoimapulaa tuskin on olemassa niin kauan kuin näitä ongelmia esiintyy laajalti.

Saatavuusharkinnassa on kyse ihmisten suojelusta. Ihmisten oikeuksista huolehtimista ei voi jättää siihen hetkeen kun he ovat saaneet tulleet maahan. Muuten ajaudumme hyvin nopeasti tilanteeseen jossa työnantajat rekrytoivat maahan joustavaa kertakäyttötyövoimaa, eivät panosta heidän kouluttamiseensa tai sitouttamiseensa koska uutta väkeä on aina tulossa, ja sysäävät vastuun näiden ihmisten toimeentulosta ja integroitumisesta julkisen sektorin vastuulle. Seurauksena olisi pahimmillaan vähäosaisten kilpailu vähenevistä resursseista, työmarkkinoiden entistä pahempi segregaatio ja kurjistuminen.

Työvoiman saatavuusharkinta ei ole ongelmaton järjestelmä. Puutteita on valvonnan resursseissa, tilastoissa ja alueellisten työlupalinjausten perusteet voivat pahimmillaan roikkua ilmassa. Myös alat ovat erilaisia, tilanne näyttäytyy hyvin erilaisena vähän koulutusta vaativilla aloilla kuin korkeamman osaamisen tehtävien osalta. Silti kyseessä on työkalu jonka avulla voidaan suojella niiden ihmisten, hyvin usein ulkomaalaisten, oikeuksia jotka ovat jo maassa, sekä myös niiden ihmisten osalta jotka ovat rekrytoitumassa Suomeen. Hyväksi esimerkiksi käy SAK:n esittämä, ja hyväksytyksi tullut ajatus siitä, että Uudenmaan alueelle kolmansista maista tuleville kokeille ja siivoojille edellytetään toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta ja kokoaikaista työtä. Ja vaikka saatavuusharkinnasta luovuttaisiin, on selvää että maahanmuutto ja työnteko alueella tarvitsee tiettyjä sääntöjä ja perusteita.

Ay-liike ja erityisesti vapaata liikkuvuutta painottavat poliittiset voimat ovat olleet yksimielisiä siitä, että työvoiman hyväksikäytöstä koituvia rangaistuksia tulee kiristää, valvontaa parantaa ja harmaata taloutta torjua. Näiden osalta voidaan etsiä suuntia tulevaan. Alipalkkauksen kriminalisointi olisi sekin selkeä edistysaskel. Samaten tärkeää on maahanmuuttajien integroiminen ammattiliittojen jäseniksi ja aktiiveiksi. On muistettava, että ammattiliitot ovat jäsentensä edunvalvontajärjestöjä ja niiden voima ja merkitys perustuvat kollektiivisuuteen ja joukkovoimaan. Sen vuoksi on tärkeää että maahanmuuttajataustaisten ihmisten ääni kuuluu riittävästi näissä järjestöissä, eivätkä keskustelua omi sinällään hyvää tarkoittavat, mutta jakaantuneiden työmarkkinoiden todellisista ongelmista usein tietämättömät tai jopa välinpitämättömät kantaväestön edustajat.

Esa Suominen

Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) erityisavustaja Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Yhteiskunnallinen keskustelija, pienen pojan isä. Esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä vastaa minkään organisaation kantaa.
Blogi
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Kari Kinnunen

  • Vieras
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #369 : 16.02.2014, 20:27:15 »
Menisiköhän Vartiaisen logiikka jotenkin näin?

Otetaan lisää mamuja jotka vaativat tulonsiirtoja. Kun mamuja on riittävästi, niin tulonsiirtoresurssit loppuvat (taikaseinä menee kiinni). Seurauksena sekä maut, että kantikset joutuvat tekemään duunia saadakseen sen päivittäisen leipänsä. Työllisyys nousee koska kaikkien on tehtävä jotain elääkseen. Kukaan ei voi enää elää tulosiirroilla.

hattiwatti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 872
  • Liked: 6120
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #370 : 16.02.2014, 20:47:14 »
http://tyhmyri.wordpress.com/2013/12/28/juhana-vartiainen-ja-tyon-tarjonnan-suhde-kysyntaan-todellisuudessa-vartiainen-puhuu-sisaisesta-devalvaatiosta-eli-palkkojen-laskemisesta/
Lainaus
Juhana Vartiainen ja työn tarjonnan suhde kysyntään – todellisuudessa Vartiainen puhuu sisäisestä devalvaatiosta eli palkkojen laskemisesta
joulukuu 28, 2013

Juhana Vartiainen kirjoittaa omassa VATT-blogissaan isäntänsä vai pitäisikö sanoa valtiattarensa eli valtionvaranministerin äänellä. Vartiaisen tehtävänä mitä ilmeisimmin on perustella nykyisen politiikan jatkumista tai jopa tehostamista. Vartiaisen VATT-blogi on täällä.

Mutta mietitäänpä ensimmäisenä Vartiaisen kirjoitusta. Hänen mukaansa Suomessa ongelmana on työn tarjonta, ei sen kysyntä. Mitä pikaisesti katsoin sekä TEM:n tietoja työnhakijoista että avoimista työpaikoista, niin työnhakijoita näyttäisi olevan yllin kyllin. Mutta ehkä onkin syytä palata aivan perusanalyysiin, sillä tuon tarjonnan ja kysynnän epäsuhdan vuoksi mitä ilmeisemmin ei ole kyse mistään muusta muusta kuin työn hinnasta eli palkoista.

Kun tarjonnan ja kysynnän tilanne alkaa muuttua hämmentäväksi, kuten työvoiman osalta, niin yksi tehokas keino on palata takaisin klassiseen kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan mallin. Kyseessä on silloin AD-AS –malli. Tämänkaltaisissa tilanteissa tuon mallin soveltaminen on vallan toimiva ratkaisu, sillä sen avulla pääsee eroon peruskuvioita sotkevista oheisvaikutuksista.

Seuraavana klassinen AD-AS – mallin kuva (kuva pöllitty netistä).


(http://tyhmyri.files.wordpress.com/2013/12/vartiainentyovaimatarjonta_teollisuustuotanto.gif)

Käyrä AS kuvaa kokonaistarjontaa ja käyrä AD kuvaa kokonaiskysyntää. Jos kysyntä kasvaa eli AD2 muuttuukin käyräksi AD1, niin samasta työstä ollaan valmiita maksamaan aikaisempaa kovempi hinta eli palkka. Toisaalta jos muutos onkin AD1 -> AD2, niin kysyntä pienenee.

Käytännössä Suomessa on monen työn osalta käynyt niin, että työn kysyntä on siirtynyt vasemmalle. Nykyisessä rahapoliittisessa ilmastossa työtä ei kannata hankkia samalla hinnalla kuin aikaisemmin. Tuo siis tarkoittaa sitä, että samalla rahalla pitäisi saada enemmän työtä. Tämä näkyy teollisuuden katoamisessa Suomesta. Entistä pienemmällä rahalla saa saman työpanoksen muualta.

Mutta Vartiainen puhuu työn tarjonnan lisäämisestä maahanmuuttoa lisäämällä. Ymmärrän mainiosti Vartiaisen logiikan, mutta katsotaan mitä asia tarkoittaa periaatteellisella tasolla.

Mikäli työn tarjonta lisääntyy muun muassa sosiaaliturvan leikkausten takia, niin AS1- käyrä muuttuu käyräksi AS2. Tuolloin entistä suurempi työntekijäjoukko on halukas työskentelemään entistä pienemmällä palkalla. Työperäisessä maahanmuutossa on käytännössä kyse tuosta eli palkkojen laskemisesta. Tosin tällä hetkellä maahanmuuttajien sosiaaliturva on todellisuudessa parempi kuin kantasuomalaisten. Ehkä vain paremman neuvonnan ja pääkaupunkiseudulla häärivän konsulttiarmeijan vuoksi, mutta reaalisesti noin.

Suorastaan alkeistason analyysin mukaan Vartiaisen ajatuksissa on kyse työn hinnan laskemisesta. En kuitenkaan mitenkään kykene hahmottamaan miten Vartiaisen mallissa sitä vuohipaimenesta muokkaantuisi tarvitsemani tilastotieteilijä tai tuttavani tarvitsema elektroniikkainsinööri. Tuolta pohjalta meidän kannattaisi mieluummin hankkia ne maahanmuuttajat Kiinasta, Vietnamista, Thaimaasta ja Intiasta – koulutettuina – eikä suinkaan houkutella niitä lukutaidottomia lapsisotilaita Afrikasta.

Loppujen lopuksi Vartiaisen mallissa on kyse tarjontakäyrän siirtämisestä oikealle eli työn hinnan laskemisesta. Mutta toisaaltahan Vartiaisen edustama puolue on Lipposesta alkaen kunnostautunut erityisesti suomalaisen työn ja työväestön vihaajana, joten into palkkojen alentamiseen on linjan luontevaa jatkoa.

En jaksa edes tarkemmin mainita, että Vartiaisen näkemys ohittaa työn hintajäykkyyden, rahan määrää koskevan illuusion, nominaalisten sopimusten sitovuuden ja niin monta muuta todelliseen elämään liittyvää ilmiötä. Ehkä se sosialidemokraattinen todellisuus poikkeaa muiden todellisuudesta.

Loppupäätelmänä: Vartiainen ajaa maahanmuuttoa työn hinnan eli palkkojen laskemiseksi.

Jokaisen kannattaa tykönään miettiä kuinka paljon on valmis tulotasostaan tinkimään.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 174
  • Liked: 89974
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #371 : 25.02.2014, 12:31:58 »
Osmo Soininvaara: Miksi Ruotsilla menee niin hyvin ja meillä niin huonosti? (1/2) 24.2.2014
Osmo Soininvaara: Miksi Ruotsissa menee niin hyvin ja meillä niin huonosti? (2/2) Työperäinen maahanmuutto.

Lainaus käyttäjältä: Osmo Soininvaara
Ulkomaalaisperäinen väestö on tervehdyttänyt Ruotsin väestörakennetta merkittävästi. Jos ulkomaalaisperäisiksi lasketaan ulkomailla syntyneet, ulkomailla syntyneistä vanhemmista syntyneet ja puolet niistä, joilla toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla, ulkomaalaisperäistä väestöä on Ruotsissa noin 23,7 prosenttia väestöstä.

[...]

Parhaassa työiässä (25 – 54 v) olevista 29 % on ulkomaalaistaustaisia. Väestöllinen huoltosuhde täysiveristen ruotsalaisten parissa on 62 % ja ulkomaalaistaustaisen väestön parissa vain 40 %. Ero on merkittävä.

Väestöllisen huoltosuhteen paraneminen ei tietenkään riitä pelastamaan kansantaloutta. Ulkomaalaisväestön on myös mentävä töihin. Minulla ei ole käytettävissäni ulkomaalaistaustaisen työllisyysastetta, mutta sen on oltava varsin korkea, koska koko työikäisen väestön työllisyysaste on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa, vaikka tuon ikäisistä 29 % on ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustainen väestö näyttää työllistyvän Ruotsissa yhtä hyvin kuin suomalaistaustainen väestö Suomessa ellei jopa paremmin.

Ilman ulkomaalaisperäistä väestöä Ruotsin talous olisi suurissa vaikeuksissa. Vanhusväestön osuus olisi melkein 22 % eli paljon enemmän kuin Suomessa.

Onko Soininvaara saanut potkun päähän, vai mikä selittää vanhan tilastomiehen näin käsittämättömän ymmärtämättömyyden?

Tilastotietoa on saatavissa niin OECD:ltä kuin Statistika centralbyrånilta. Ruotsin hallituksen muutaman vuoden takaisen selvityksen (taulukko s. 130) mukaan Ruotsin ulkopuolella syntyneiden maahanmuuttajien työllisyysaste ei ollut pelkästään huonompi kuin syntyperäisten suomalaisten Suomessa, vaan se oli huonompi kuin maahanmuuttajien Suomessa. Näin siitä huolimatta, että Ruotsin keskimääräinen työllisyysaste oli Suomea korkeampi, kuten Soininvaarakin toteaa. Syntyperäisten ruotsalaisten ja Ruotsiin muuttaneiden työllisyysasteen ero on OECD-maiden suurin:

2011-05-19 Tutkimus: Ruotsi kehnoin maahanmuuttajien työllistäjä

Maahanmuuton periaatteessa myönteinen vaikutus väestölliseen huoltosuhteeseen ei tarkoita automaattisesti taloudellisen huoltosuhteen kohenemista. Ulkomailta virtaa Ruotsiin ihmisiä, jotka eivät mene töihin, kun taas enemmistönä olevan kantaväestön työttömien määrä ja sitä kautta työttömien kokonaismäärä on ollut laskusuunnassa. Lukuja synkistää nimenomaan Euroopan ulkopuolinen maahanmuutto.

Lainaus käyttäjältä: Osmo Soininvaara 24.2.2014
Väestöllisen huoltosuhteen paraneminen ei tietenkään riitä pelastamaan kansantaloutta. Ulkomaalaisväestön on myös mentävä töihin.

Soininvaaralle sitten tiedoksi, että ulkomaalaisväestö ei ole mennyt töihin Ruotsissa riittävässä määrin, jotta se pystyisi pelastamaan kansantalouden. Ulkomaalaisväestö on päinvastoin kansantaloudelle keskimäärin rasite. Erityisen suuri rasite on se Euroopan ulkopuolinen maahanmuutto, joka on parantanut väestöllistä huoltosuhdetta. Mitäs nyt tehdään?

Uskomatonta, että Soininvaara pyöräytti Vartiaisen kanssa yhteisen raportin matalapalkkatyöstä, mutta ilmeisesti kumpikaan ei ole vaivautunut perehtymään edes perusasioiden verran Ruotsissa etenkin matalapalkka-aloilla työskentelevien Ruotsin maahanmuuttajien tilanteeseen. Silti molemmat jakelevat reteästi neuvoja muun muassa maahanmuuton asiantuntijoina.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Jaska Pankkaaja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 754
  • Liked: 8870
  • Finlayson, Fazer ja nyt myös Firas
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #372 : 25.02.2014, 13:15:55 »
Menisiköhän Vartiaisen logiikka jotenkin näin?

Otetaan lisää mamuja jotka vaativat tulonsiirtoja. Kun mamuja on riittävästi, niin tulonsiirtoresurssit loppuvat (taikaseinä menee kiinni). Seurauksena sekä maut, että kantikset joutuvat tekemään duunia saadakseen sen päivittäisen leipänsä. Työllisyys nousee koska kaikkien on tehtävä jotain elääkseen. Kukaan ei voi enää elää tulosiirroilla.

Ilmeisesti näin. Tämä on SDP vartiaisen ja yleisemminkin vasemmiston ilmiselvä tavoite ja joka vieläpä tulee toteutumaan päin vastoin kuin monet muut vasemmisto tavoitteet. Vasemmiston helposti talutettava äänetäjäjoukko ei vältsiin tykkää tästä tulevaisuudesta mutta voivathan he lohduttautua sillä että suuri joukko tovereita on jo vihreillä oksilla vaikkei itse olisikaan ja saatiin se homoliittokin.
Those who make peaceful revolution impossible, make violent revolution inevitable. J.F Kennedy

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 430
  • Liked: 9114
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #373 : 25.02.2014, 13:59:24 »
Menisiköhän Vartiaisen logiikka jotenkin näin?

Otetaan lisää mamuja jotka vaativat tulonsiirtoja. Kun mamuja on riittävästi, niin tulonsiirtoresurssit loppuvat (taikaseinä menee kiinni). Seurauksena sekä maut, että kantikset joutuvat tekemään duunia saadakseen sen päivittäisen leipänsä. Työllisyys nousee koska kaikkien on tehtävä jotain elääkseen. Kukaan ei voi enää elää tulosiirroilla.

Jos noin, niin sitten humamamujen rikollisuus tulee nousemaan rajusti.  Huonon kielitaidon ja koulutuksen yhdistelmällä ei rehellisen työn löytyminen ole kovin todennäköistä.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 174
  • Liked: 89974
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #374 : 25.02.2014, 22:10:13 »
Osmo Soininvaara: Miksi Ruotsilla menee niin hyvin ja meillä niin huonosti? (1/2) 24.2.2014
Osmo Soininvaara: Miksi Ruotsissa menee niin hyvin ja meillä niin huonosti? (2/2) Työperäinen maahanmuutto.

Lainaus käyttäjältä: Osmo Soininvaara
Väestöllisen huoltosuhteen paraneminen ei tietenkään riitä pelastamaan kansantaloutta. Ulkomaalaisväestön on myös mentävä töihin. Minulla ei ole käytettävissäni ulkomaalaistaustaisen työllisyysastetta, mutta sen on oltava varsin korkea, koska koko työikäisen väestön työllisyysaste on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa, vaikka tuon ikäisistä 29 % on ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustainen väestö näyttää työllistyvän Ruotsissa yhtä hyvin kuin suomalaistaustainen väestö Suomessa ellei jopa paremmin.

Ilman ulkomaalaisperäistä väestöä Ruotsin talous olisi suurissa vaikeuksissa.

Joku ystävällinen kommentoija oli kaivanut lukuja esiin Osmoa varten:

Lainaus käyttäjältä: JK 25.2.2014
Maahanmuuttajien työllisyysaste Ruotsissa on 57 prosenttia, Ruotsissa syntyneiden (ml. toisen jne. polven mamut) 82 prosenttia. Ruotsin korkea työllisyysaste maahanmuutosta huolimatta johtuu ennen kaikkea kantaväestön äärimmäisen korkeasta työllisyysasteesta. Sukujuuriltaan ruotsalaisten työllisyysaste on 85 prosenttia. Euroopan ulkopuolelta muuttaneiden luku on 51 prosenttia. Ks. lähde.

Vaikka Soininvaara järkeili, että Ruotsin työikäisten maahanmuuttajien työllisyysasteen olisi oltava vähintään Suomen suomalaistaustaisten työllisyysasteen tasolla, on eroa reippaasti suomalaisten hyväksi:

Lainaus
OECD:n käyttämän työvoimatutkimuksen lukujen mukaan Suomen ulkomailla syntyneen väestön työllisyysaste vuonna 2012 oli 63,8 prosenttia ja työttömyysaste 14,2 prosenttia. Vastaavat osuudet Suomessa syntyneelle väestölle vuonna 2012 olivat 69,6 ja 7,5 prosenttia. (OECD 2013.)
Työ- ja elinkeinoministeriö: Maahanmuuttajien työllistyminen - Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut (2014)

Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia johtuen eroista tilastointitavoissa. Ruotsin luvut ovat lisäksi vuodelta 2011 (SCB) ja Suomen vuodelta 2012 (OECD).

Oleellista ei kuitenkaan ole työllisyysasteen ero Suomeen vaan syntyperäisten ruotsalaisten ja maahanmuuttajien työllisyysasteen tilastoista (SCB: 25%, OECD: 13%) riippumatta valtava ero. Ei ihan sellaisen maahanmuuttopolitiikan lopputulos, jota kannattaisi matkia Suomeen.

Soininvaara ei ole katsonut aiheelliseksi kommentoida näitä itselleen uusia maahanmuuttajien työllisyysastelukuja, vaan vääntää kommenteissa mieluummin siitä, että on "parempi, että joku Tallinnasta tulee töihin Helsinkiin kuin että joku lentää Savukoskelta edestakaisin".
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Trendkill

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 478
  • Liked: 355
  • Gegen Links
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #375 : 25.02.2014, 22:17:54 »
Soininvaara ei ole katsonut aiheelliseksi kommentoida näitä itselleen uusia maahanmuuttajien työllisyysastelukuja, vaan vääntää kommenteissa mieluummin siitä, että on "parempi, että joku Tallinnasta tulee töihin Helsinkiin kuin että joku lentää Savukoskelta edestakaisin".

Sitä se vanheneminen teettää. Soininvaara on pohjimmiltaan populisti.
"Maahanmuuttopolitiikkaa on kiristetty, ja mä oon tämän hetkiseen tilanteeseen varsin tyytyväinen." - Timo Soini, Ykkösaamu 1.3.2014

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 174
  • Liked: 89974
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #376 : 26.02.2014, 10:39:34 »
Lainaus
Julkisen talouden koko on rajoitettava yksityisen sektorin kasvun vahvistamiseksi, kirjoittavat Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti Pohjola raportissaan, joka tänään tiistaina luovutettiin talousneuvostolle.
Helsingin Sanomat: Talousasiantuntijoiden neuvo poliitikoille: Palveluja ja etuuksia huononnettava 25.2.2014

Professorit esittävät tuottavuuden nostamiseksi ja talouskasvun nopeuttamiseksi monia varmasti kovaa vastustusta herättäviä keinoja kuten julkisten palvelujen heikentämistä ja opintotuen muuttamista kokonaan lainapohjaiseksi. Maahanmuuttoa ei mainita professorien 27-sivuisessa muistiossa tällaisena Suomen kilpailukykyä parantavana keinona. Työvoiman tarjonnan lisäämiseen ja työvoiman liikkuvuuden parantamiseen kyllä viitataan, mutta vain työurien pidentämisen ja maan sisäisen liikkuvuuden edistämisen (koulutus, asuntopolitiikka) näkökulmasta.

Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti Pohjola: Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset (pdf)
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 174
  • Liked: 89974
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #377 : 28.02.2014, 11:52:33 »
Lainaus
Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander kuvaa keskiviikkona ilmestyneessä Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja yhteiskunta -lehdessä kiinnostavasti sitä, millä mekanismilla usko säätelee talouspolitiikkaa.

Kiander kirjoittaa hallituksen rakenneohjelmasta, jonka yhtenä perusajatuksena on työvoiman tarjonnan lisääminen. Hänen mukaansa Suomen talouden ongelmissa ei nyt eikä lähiaikoinakaan ole kyse työvoiman tarjonnan riittämättömyydestä, koska työttömiä ja vajaatyöllisiä on ainakin 300 000.

Varsinaisena ongelmana Kiander pitää keynesiläisittäin kansantalouden kokonaiskysynnän puutetta, mutta siitä ei kannata puhua. Keynesiläisiä tulkintoja ei nyt pidetä eurooppalaisten talouspolitiikan asiantuntijoiden joukossa vakavasti otettavina, vaan muun muassa Saksa, EU:n komissio ja EKP painottavat rakenneuudistuksia, joilla parannetaan työvoiman tarjonnan lisäämistä.

”Tämän vuoksi Suomen hallituksen ei kannata perustella talousstrategiaansa uskolla siihen, että asteittainen kilpailukyvyn parantaminen ja tuleva eurooppalainen noususuhdanne ratkaisevat julkisen talouden ongelmat. On varsin mahdollista, että näin käy, mutta tällaista perustelua ei pidetä uskottavana”, kirjoittaa Kiander.

Oikea lopputulos ei siis käy, jos se perustuu väärään teoriaan. Talous on uskon asia ja sitä on nyt vahvistettu kuukaudeksi eteenpäin. Maaliskuun lopussa tarina jatkuu hallituksen kehysriihessä.
Kansan Uutiset, pääkirjoitus: Eleitä kolmelle luokittajalle 28.2.2014

Lainaus
Valittua linjausta voi kritisoida sillä perusteella, että Suomen talouden nykyisissä ongelmissa ei ole kyse työvoiman tarjonnan riittämättömyydestä. Pikemminkin näyttää siltä, että työvoimaa on ainakin keskipitkällä aikavälillä tarjolla aivan riittävästi; työttömiä ja vajaatyöllisiä on eri laskutapojen mukaan noin 0,3 miljoonaa. Lisäksi vuoden 2008 jälkeen tapahtuneen työllisyyden heikentymisen välitön syy ei ole tarjonnan supistumisessa vaan lamasta johtuneesta työvoiman kysynnän laskusta - eli siitä, että yritykset ovat vähentäneet työntekijämääriään ja rekrytointejaan.
Talous ja yhteiskunta 1/2014: Jaakko Kiander: Rakenneuudistuksilla takaisin tasapainoon? (pdf)
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 174
  • Liked: 89974
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #378 : 01.03.2014, 11:55:42 »
Osmo Soininvaara: Miksi Ruotsilla menee niin hyvin ja meillä niin huonosti? (1/2) 24.2.2014
Osmo Soininvaara: Miksi Ruotsissa menee niin hyvin ja meillä niin huonosti? (2/2) Työperäinen maahanmuutto.

Tarkistin vielä kerran noiden Soininvaaran kirjoitusten kommenttiketjut. Odelta ei ole tullut minkäänlaista reaktiota Ruotsin maahanmuuttajien surkeasta työllistymisasteesta kommenteissa esitettyihin tietoihin, joiden perusteella Soininvaaran maahanmuuttopoliittinen agenda näyttää nojanneen hyvin pitkälle pelkkään toiveajatteluun.

Sen sijaan Ode on taas innolla pelaamassa harrastamaansa koepalloa:
Lainaus
Nyt voin jo ehkä tunnustaa, että kirjoitukseni vanhusten hoidosta oli tahallinen provokaatio, jonka tarkoituksena oli kirvoittaa sellaisia kommentteja, joita se kirvoittikin. Olin suunnitellut esimerkinluontoista provokaatiota vähän toisesta aiheesta (asuntovarallisuudesta ja sen uusjaosta), mutta Urpo Kankaan haastattelu antoi oivan tilaisuuden. En kiistä pohdiskelustani sanaakaan enkä siis vedä sanojani pois, mutta julkaisin tekstin vain näyttääkseni, millaista palautetta poliitikko saa, jos astuu askeleenkin mukaavuusalueensa ulkopuolelle. Tämä on iso ongelma Suomessa.

Moni suorastaan vimmastui kirjoituksesta, vaikka kirjoitin, ettei tuohon lasten vastuuseen voida enää palata, koska ihmiset ovat suunnitelleet elämänsä ja taloutensa toisin.  Koska olemme valinneet vero-keskeisen hoitomallin, toisen mallin hyvistä puolista ei saa sanoa sanaakaan. Sain myös sähköpostiini suoranaista vihapostia.
Osmo Soininvaara: Älä nosta päätäsi juoksuhaudasta! 28.2.2014
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

niemi2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 163
  • Liked: 4381
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #379 : 01.03.2014, 17:04:44 »
Vuonna 2007 Juhana Vartiainen oli ETLA:n työryhmässä, jonka ajatukset ovat varsin kaukana Vartiaisen nykyajatuksista. En tunne Vartiaisen tuotantoa niin paljon, että onko mies aina ajanut maahanmuuttoa yhtä hanakasti, vai mitä on tapahtunut tämän ETLA:n raportin jälkeen.

Lainaus
ETLA: Maahanmuutto ei pelasta pohjoismaista hyvinvointia

Artikkeli Julkaistu: 15.12.2007
23:37 Muokattu: 17.12.2007

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen asettama professorityöryhmä on tutkinut sitä, kestääkö pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli globalisaation ja väestön ikääntymisen haasteet. Työryhmän raportti päätyy siihen lopputulokseen, että hyvinvointivaltion ajautuminen rahoitukselliseen umpikujaan ei ole vain erityisen epäsuotuisissa olosuhteissa toteutuva uhkakuva vaan siihen ajaudutaan nykymenolla itsestään, jollei kehitys syystä tai toisesta muodostu odottamattoman suotuisaksi.

Raportin mukaan voidaan hyvin perustein puhua ”pohjoismaisesta mallista”. Pohjoismaita yhdistävät monet piirteet muun muassa työmarkkinainstituutioiden, hyvinvointivaltion ja inhimillisen pääoman muodostumisen saroilla.

Erityisen tärkeää on, että Pohjoismaissa on aina suhtauduttu myönteisesti vapaakauppaan ja globalisaatioon. Toisin kuin ennen, Pohjoismaat eivät nykyään ole raskaan säätelyn maita. Säännöstelyn aste niin työ- kuin hyödykemarkkinoillakin on alempi kuin EU15-maissa. Myönteistä suhtautumista avotalouteen ja globalisaatioon selittää ryhmän mielestä se, että Pohjoismaissa on tasattu talouden rakennemuutoksiin liittyviä riskejä verotuksen, sosiaaliturvan ja työmarkkinapolitiikan avulla.

Raportissa esitetäänkin, että talouden avoimuus ja riskien jakaminen tukevat toisiaan. Hyvinvointivaltio ja taloudellisten riskien tasaaminen sosiaaliturvan avulla ovat olleet tapa yhdistää talouden edellyttämä joustavuus ja kansalaisten tavoittelema turvallisuus. Riskien jakaminen lisää globalisaation hyväksyttävyyttä, ja globalisaation hyödyntäminen on vuorostaan korkean tuottavuuden ja tulotason edellytys. Tästä pohjoismaisen mallin ydinpiirteestä on syytä pyrkiä pitämään kiinni vastedeskin.

Pohjoismainen malli on ollut menestyksekäs

Tuottavuuden taso on Pohjoismaissa melko hyvä ja työllisyysaste korkea. Tuotannon kasvuvauhti henkeä kohti on 1960-luvulta alkaen ollut Pohjolassa tyydyttävä ja Suomessa hyvä. Tuottavuus on laman jälkeisenä aikana kasvanut nopeasti, paljolti teknologiaan tehtyjen investointien ansiosta. Tulonjako on muita maita tasaisempi ja Pohjoismaiden sosiaalinen liikkuvuus on suurempi kuin esimerkiksi Englannissa, Ranskassa tai Yhdysvalloissa.

Vaikeita haasteita edessä

Globalisaatio on Pohjoismaille enemmän mahdollisuus kuin uhka, vaikka se voikin vaikeuttaa hyvinvointivaltion rahoitusta lisäämällä työpaikkojen ja työvoiman kansainvälistä liikkuvuutta. Keskeinen haaste on väestön ikääntyminen, joka etenkin Suomen kohdalla lisää voimakkaasti julkisen sektorin eläke- ja hoivamenoja tulevina vuosikymmeninä. Menopaineita lisäävät myös julkisen palvelutuotannon heikko tuottavuuskehitys sekä tulotason myötä kasvavat vaatimukset palvelujen määrän ja laadun kohentamisesta.

Ikääntyvä väestö ja antelias hyvinvointivaltio ovat hankala yhdistelmä, etenkin jos globalisaatio lisää työpaikkojen ja työvoiman kansainvälistä liikkuvuutta. Suomen julkisen sektorin rahoitus ei ole nykyisillä veroasteilla kestävällä tolalla. Hyvinvointivaltion ajautuminen rahoitukselliseen umpikujaan ei ole vain erityisen epäsuotuisissa olosuhteissa toteutuva uhkakuva; siihen ajaudutaan nykymenolla ”itsestään”, jollei kehitys syystä tai toisesta muodostu odottamattoman suotuisaksi.

Helppoja ratkaisuja ei ole

Ei ole olemassa helppoja keinoja, joilla hyvinvointivaltion rahoitus voitaisiin turvata. Monet suositut ratkaisut ovat epärealistisia tai perustuvat epäjohdonmukaiseen ajatteluun. Näihin kuuluu mm. ajatus siitä, että talouskasvun nopeuttaminen sellaisenaan ratkaisee ongelmamme. ”Leipomalla isomman kakun voimme laajentaa veropohjaa ja yltää suurempaan verokertymään veroasteita nostamatta” – näin ajattelevat monet. Talouskasvu ei kuitenkaan lisää vain veropohjaa, vaan myös julkisen sektorin palkkamenoja ja tulonsiirtoja sekä julkiseen palvelutuotantoon kohdistuvia vaatimuksia. Talouskasvun nopeutuminen voi pikemminkin heikentää kuin parantaa julkisen talouden tasapainoa.

Myöskään korkeampi syntyvyys tai lisääntyvä maahanmuutto eivät tarjoa ratkaisua julkisen talouden rahoitusongelmaan. Myös jo valmiiksi korkeiden veroasteiden nostaminen edelleen voi osoittautua hyvin arveluttavaksi ja kansantaloudellisesti kalliiksi toimintatavaksi.

Pohjoismainen malli on hyvä – mutta ei nykymuodossaan riittävän hyvä. Malli kaipaa uudistuksia kyetäkseen vastaamaan edessä oleviin haasteisiin. Uudistusten pulmana ei ole vaihtoehtojen puute tai pohjoismaisen mallin valuvika. Vaikeutena on pikemminkin liiallinen tyytyväisyys vallitseviin oloihin ja kyvyttömyys tiedostaa uudistusten tarve. Väestön ikääntymisen aiheuttamat ongelmat ajankohtaistuvat vasta vuosien ja jopa vuosikymmenien saatossa. Siksi on vaikeaa synnyttää poliittista tahtoa uudistuksille, jotka tähtäävät vasta kaukaisessa tulevaisuudessa kärjistyvien ongelmien ratkaisemiseen – ja kuitenkin yksi ikäpolvi on lyhyt aika yhteiskunnan ja sen hyvinvointipolitiikan suunnittelun kannalta.

Pohjoismaista mallia tulisi uudistaa sen omia vahvuuksia hyödyntäen ja sen ydin säilyttäen. Uudistuksia pohdittaessa on tähdennettävä kolmea näkökohtaa:

Ensinnäkin, väestön ikärakenteen muuttumisen vuoksi on pyrittävä vähentämään tukiriippuvuutta ja nostamaan työllisyysasteita, muun muassa pidentämällä ihmisten työuria sekä alku- että loppupäästä ja niin ikään luomalla edellytykset työvoiman kysynnän ja tarjonnan paremmalle kohtaamiselle. Toiseksi, julkisen sektorin menopaineet edellyttävät, että hyvinvointivaltion vastuualue rajataan tarkemmin ja julkista palvelutarjontaa tehostetaan. Kolmanneksi tulisi asettaa kunnianhimoiset tavoitteet investoinneille inhimilliseen pääomaan ja nuorten osaamiseen.

Väestön muuttuvan ikärakenteen vuoksi vaarana on, että poliittiset päätökset suojaavat liiallisessa määrin iäkkäiden etuja nuorten kustannuksella. Yhteiskunnan säilyminen vireänä edellyttää hyvin koulutettuja nuoria ikäluokkia, jotka ovat kykeneviä vastaamaan tuleviin haasteisiin.

Pohjoismainen malli luotiin suotuisan väestökehityksen oloissa, ja se loi aluksi paljon enemmän voittajia kuin häviäjiä. Hyvinvointivaltio nähtiin keinona kaikkien kansalaisten ja työntekijöiden ”oikeuksien” edistämiseksi. Samanlainen retoriikka hallitsee edelleen vaalikeskusteluissa. Nykyoloissa, väestön ikärakenteen muuttuessa, uudistuksissa syntyy sekä voittajia että häviäjiä. Usein samat ihmiset sekä hyötyvät etuuksista että rahoittavat niiden nousevia kustannuksia. Ei ole olemassa merkittäviä ja hyödynnettävissä olevia uusia veropohjia pelivaran lisäämiseksi.

On tehtävä enemmän työtä – aloittamalla työurat aiemmin, tekemällä keskimäärin enemmän työtunteja, ja myöhentämällä eläkkeelle siirtymistä. Pohjoismainen malli ei suinkaan ole tuomittu stagnaatioon tai rahoitukselliseen umpikujaan, vaan sitä voidaan puolustaa. Mutta pohjoismainen malli voidaan turvata vain uudistamalla sen instituutioita ja politiikkaa ja luomalla kansalaisten etuuksien ja velvoitteiden välille kestävä tasapaino.

Raportin takana olevan työryhmän jäsenet ovat:

Torben M. Andersen, professori, Århus universitet
Bengt Holmström, professori, MIT
Seppo Honkapohja, professori, University of Cambridge
Sixten Korkman, toimitusjohtaja, ETLA ja EVA
Hans Tson Söderström, professori, Handelshögskolan i Stockholm
Juhana Vartiainen, tutkimusjohtaja, Konjunkturinstitutet
Uutiskynnys, ETLA

http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:xYCYCAnjh7QJ:www.uutiskynnys.fi/uutiset/artikkelit/2007/maahanmuutto-ei-pelasta-pohjoismaista-hyvinvointia+&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi

« Viimeksi muokattu: 01.03.2014, 17:08:10 kirjoittanut niemi2 »
MAKE FINLAND NORMAL AGAIN

Trendkill

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 478
  • Liked: 355
  • Gegen Links
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #380 : 12.03.2014, 00:59:38 »
Soininvaara komppaa Vartiaista:

Lainaus
Juhana Vartiaisen loistoesitys

Isännöin lauantaina 8.3. vihreän sivistysliiton talouspoliittista kurssia. Sen aluksi Juhana Vartiainen tiivisti aivan erinomaisesti oman näkemyksensä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisesta. Tilaisuus streamattiin nettiin. Juhanan esityksen voi käydä katsomassa tästä. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, vaikka kuvan laatu onkin vain välttävä. Sanat ovat kuvaa tärkeämpiä.

Itsekin horisen jotain tuon jakson loppupuolella.

http://www.soininvaara.fi/2014/03/10/juhana-vartiaisen-loistoesitys/

Vartiainen kommenttiosiossa:

Lainaus
Juhana Vartiainen kirjoitti 11.3.2014 kello 18:59

Hei kaikki

Muutama huomautus keskusteluun.

En tietysti väheksy ympäristöön liittyviä suuria ongelmia ja uhkia, mutta en tiedä niistä tarpeeksi jotta kehtaisin puhua niistä. Mutta olen varma siitä että Suomi kohtaa mahdolliset ympäristökatastrofit mieluummin vahvan kuin surkean julkisen talouden tukemana. Jos ympäristökatastrofit kohtaavat, on hyvä että meillä on oma julkistalous ja sosiaaliturva kunnossa.

Jotkut nostavat esille kulttuuriset erot. En kiellä niitä enkä tiedä niistä kovin paljon. Mutta niiden olemassaolo ei sellaisenaan tee talousteoriaa tyhjäksi.

Jussi Ahokkaan kanssa on tilaisuus väitellä muillakin foorumeilla, mutta tässä pari vastaväitettä hänelle. Ensinnäkin, työvoiman lisäys ei juuri missään johda “palkkojen laskuun” vaan nousun hidastumiseen. Ja mitä hitaampi nousu (suhteessa tuottavuuteen), sitä enemmän “tilaa” on työmarkkinoilla sekä työttömille että maahanmuuttajille. Silloinhan näet aukenee kaula rajatuottavuuden ja työvoimakustannusten välille, ja yritykset rekrytoivat. Tästä kanavasta on tuoretta empiiristäkin näyttöä (Calmfors, Bennmarker, Larsson, muistaakseni). Palkankorotuksilla ei voi luoda työllisyyskasvua, muutenhan me haluaisimme nostaa palkkoja vaikka 100 prosenttia. Työvoiman kysyntähän riippuu työpanoksen hinnasta suhteessa tuottavuuteen. Ja mitä mekanismeihin tulee, optimaalinen rahapolitiikka ja finanssipolitiikka tietysti reagoivat kasvaneeseen työn tarjontaan (heikompaan kustannuspaineeseen). Jos rapo ja fipo toimivat järkevästi, ne luovat tasapainomekanismin, siitä riippumatta uskotaanko johonkin Sayn lakiin vai ei. Esim. kaikissa DSGE-malleissa on tietysti tällainen mekanismi, ja se seuraa suoraan myös keskuspankkien inflaatiotavoitteesta: työn tarjonnan kasvu hidastaa inflaatiota, jolloin lasketaan ohjauskorkoa. Suomessa voidaan puolestaan harjoittaa sitä ekspansiivisempaa finanssipolitiikkaa, mitä enemmän työvoima saadaan reformeilla kasvamaan — juuri tällä tavalla asiasta keskusteltiin vaikkapa Hetemäen finanssipolitiikkaryhmässä. Siksi minusta on joka kerta niin yllättävää, jälkikeynesiläiset vastustavat tarjontauudistuksia — kun juuri ne mahdollistaisivat ekspansiivisemman raha- ja finanssipolitiikan. Toivon, että tämä oli se, mikä Jussista olisi ollut “kiva kuulla”!

Monissa vastauksissa näyttää ilmenevän käsitys jonka mukaan Suomessa vaan tehdään kaikki kurjemmin kuin Ruotsissa ja että talouspolitiikan vertailuilla ei siksi ole väliä. Siihen voin sanoa vain että Suomen ja Ruotsin kansantaloudet käyttäytyvät minusta kumpikin koko lailla niin kuin niiden voisi odottaa taloustieteellisen analyysin nojalla käyttäytyvän.
"Maahanmuuttopolitiikkaa on kiristetty, ja mä oon tämän hetkiseen tilanteeseen varsin tyytyväinen." - Timo Soini, Ykkösaamu 1.3.2014

Tykkimies Pönni

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 326
  • Liked: 2804
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #381 : 12.03.2014, 01:18:07 »
^Noita hulluja lueskellessa tulee tämän tästä voimakas tunne että olemme piilokamerassa. Tottakai Vartiainen ja kumppanit ovat tosissaan ja luulevat tekevänsä hyvää työtä mutta noin rankka sekoilu ei ole mahdollista ellei joku vaikutusvaltainen taho ole vähän juksannut poikia koulussa ja työelämässä. Ihan kuin oltaisiin etulinjassa, kovia kuteja viuhuisi ympärillä ja upseerit leikkisi käpylehmillä vailla minkäänlaista ymmärrystä mitä ympärillä tapahtuu.

ruikonperä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 084
  • Liked: 1057
  • Nazis everywhere!
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #382 : 12.03.2014, 01:30:43 »

Monissa vastauksissa näyttää ilmenevän käsitys jonka mukaan Suomessa vaan tehdään kaikki kurjemmin kuin Ruotsissa

Kaikki tapahtuu Ruotsissa vuosia aiemmin kuin Suomessa joten myös mahdollisiin huonoihin ratkaisuihin olisi Suomessa vuosia aikaa reagoida. Vuodet ovat juosseet kuin hirvi ja Ruotsissa on herätty tosiasiaan että maahanmuutto voi syödä hyysääjänsä.
Tasaisen vauhdin taulukolla vuonna 2024 kun Suomi on jo pisteessä missä Allahia huutavat rättipäät rikkovat paikkoja alkaa todella pohdinta missä vaiheessa asiat meni mönkään kaikesta maailmanrakastamisesta huolimatta.
Mikä on Valitun kansan osuus Euroopan tuhossa

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 174
  • Liked: 89974
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #383 : 12.03.2014, 17:23:07 »
Soininvaara komppaa Vartiaista:

Lainaus
Juhana Vartiaisen loistoesitys

Isännöin lauantaina 8.3. vihreän sivistysliiton talouspoliittista kurssia. Sen aluksi Juhana Vartiainen tiivisti aivan erinomaisesti oman näkemyksensä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisesta. Tilaisuus streamattiin nettiin. Juhanan esityksen voi käydä katsomassa tästä. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, vaikka kuvan laatu onkin vain välttävä. Sanat ovat kuvaa tärkeämpiä.

Itsekin horisen jotain tuon jakson loppupuolella.

http://www.soininvaara.fi/2014/03/10/juhana-vartiaisen-loistoesitys/

Tältä pohjalta maahanmuuttopolitiikan ja talouspolitiikan asiantuntijaksi:

Lainaus käyttäjältä: Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppia - Vihreän talouspolitiikan kurssi
15:25
Vartiainen
Epäsuhta [väestöllisen huoltosuhteen] pahenee tällä ja ensi vuosikymmenellä, sitten se tasaantuu.

23:00-24:30
Vartiainen
Jos me halutaan parantaa tilannetta ja päästä meidän kestävyysvajeesta eroon, meidän täytyy jotenkin tehdä jotain näille asioille. Työikäiseen väestöön me ei tietysti mitään tämmöstä natsien synnytyspolitiikkaa me ei ryhdytä harjoittamaan Pohjoismaissa. Mutta maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa tietysti tähän. Ja vaikka Ruotsi, joka on meidän naapurimaa, jossa kestävyysvaje on pienempi, eri arvioiden mukaan yksi tai kaksi prosenttia kansatuotteesta, niin siellä merkittäviltä osin se parempi työllisyyden kasvu tulee siitä, että sinne tulee paljon isompi nettomaahanmuuttajavirta, joka niin kun... Koska maahanmuuttajat on yleensä iältään aika sopivia lääkitsemään näitä ongelmia. Ne on 20-40-vuotiaita ja ne tulee mukaan siihen aktiiviväestöön. Maahanmuuttopolitiikalla voidaan tähän vaikuttaa. Se ei ole tietysti mikään sellainen automaattinen vipu, että saatais maahanmuuttajia kuin kaljaa kaljahanasta, mutta on monia tapoja, joilla sitä voi edesauttaa. Sillä tavalla me voitais vaikuttaa työikäiseen väestöön.

1:01:30-1:07:00
yleisökysymys, maahanmuutto

1:02:50 Vartiainen
Se on ihan totta, että maahanmuuttajien työttömyysaste on lähes kaikkialla korkeampi kuin kantaväestön. Mutta sille asialle voidaan tehdä jotain hyvällä kotouttamispolitiikalla ja olemalla myös ehkä vähän valikoiva sen suhteen, keitä tulee maahan. Esimerkiksi sellainen hyvin pieni uudistus, että luovuttaisiin kaikesta yritysten rekrytoinnin tarveharkinnasta, niin kun Ruotsissa on tehty. Sehän on aika hyvä seula sille, onko ihminen työllistymiskelpoinen, jos yritys rekrytoi ihmisen jostain muualta maailmasta. Tällaisilla pienillä askeleilla me voitais päästä eteenpäin. Myös silloin, kun siirryttiin kunnissa tekemään kotouttamissuunnitelma. Se oli reformi, johon meni hyvin vähän rahaa. Maahanmuuttaja istuu viranomaisen kanssa ja funtsii, mitä tehtäs. Se näkyy maahanmuuttajien työllistymistodennäköisyydessä pienenä hyppynä ylöspäin. Eli tässä asiassa voidaan tehdä paljon myös ja koettaa purkaa näitä kannustinloukkuja. Mutta sitten, onhan eri väestöryhmien välillä tietysti suuria eroja. Vähän riippuen siitä, mistä tullaan, työllistytään paremmin tai huonommin. Tottahan se on.

Soininvaara
Mutta nyt ei kuitenkaan pidä tavallaan uskoa kaikkea, mitä ne perussuomalaiset sanoo sen takia, että pääosa meidän maahanmuuttajista tulee Virosta ja Venäjältä. Ja virolaisten työllisyysaste on jopa yli sata prosenttia, mitä meidän verottaja pitää pienenä ongelmana... [hekottelua]

Vartiainen
Venäläistenkin on aika hyvä. Ne on kulttuurisesti lähellä meitä.

Soininvaara
Joo. Sieltähän tulee siis valmiiksi koulutettuja lääkäreitä esimerkiks tänne, ja niin edelleen. Että maahanmuuttajilla ei tarkoiteta vain pakolaisia. Ja humanitaarinen maahanmuutto on aika pieni osa...

Vartiainen
Kymmenen prosenttia.

Soininvaara
Joo. Että siitä 90 prosentista voi jotakin pieniä mainintoja olla... Ja sitten, kyllä me ollaan humanitäärisen maahanmuuton osalta huonompia kuin Ruotsi, siis työllistämään. Meillä on selviä ennakkoluuloja, minkä seurauksena näitä humanitaarisen maahanmuuton ihmisiä sitten siirtyy Suomesta pois! Siis ne, jotka pääsis töihin, toteaa, että okei, heitä syrjitään täällä. He muuttaa Ruotsiin tai Britanniaan tai muualle, joka on taas pieni ongelma. Mutta jos me katsotaan, kun somaliväestöstä erityisesti puhutaan, niin mikä on työllisyysaste niillä, jotka on tullut kaksi vuotta sitten, se on huono. No mikä on työllisyysaste niillä, jotka on tulleet 15 vuotta sitten, se on hyvä. Ja toisessa polvessa se työllisyys, kun on käynyt suomalaisen koulun ja osaa suomea, ja niin edelleen, niin se on varsin hyvä. Tietysti tähän voi sitten sanoa, että ne somalit, jotka tuli 90-luvulla, oli koulutukseltaan erilaisia kuin ne, jotka tulee nyt. Mutta joka tapauksessa sitten esimerkiksi nepalilaisten työllisyysaste on parempi kuin suomalaisten. Nyt puhutaan siis työllisyys suhteessa työikäisistä. Mutta jos katsotaan työllisyys suhteessa koko väestöön, koko tähän kantaan, niin silloin se saattaa olla suomalaisia parempi, koska ei ole lapsia eikä vanhuksia. Tai lapsia saattaa olla, mutta vanhuksia ei nyt juurikaan ole. Blogiani varten laskin Ruotsin väestöllisen huoltosuhteen, siis kuinka paljon työikäisiä suhteessa niihin, jotka ei ole töissä. Kuinka paljon ikään kuin lapsia ja vanhuksia suhteessa työikäisiin. Niin se on Ruotsissa itse asiassa vähän huonompi kuin Suomessa, mutta jos siellä ei olisi maahanmuuttoa, niin se olis aivan katastrofaalisen huono. Siellä olis, kun meillä on 54, niin se olis Ruotsissa 62. Eli tämä maahanmuuttajien kontribuutio, jos se eristetään tästä, niin se on 40. Niin kun keskimäärin Ruotsissa on samaa kuin Suomessa, mutta maahanmuuton osuus, se tervehdyttää sitä väestöä aivan dramaattisesti, ja ilman sitä osuutta Ruotsi olisi aivan kauheissa vaikeuksissa.   

Vartiainen
Sinne tuli muun muassa nämä 300 000 - 400 000 suomalaista 60-luvulla. Se oli valtava hyöty Ruotsille. Siis suoraan työikäisiä ihmisiä suoraan duuniin. Paria alkoholistia lukuun ottamatta loistavat työurat, ja niiden lapset on nyt siellä vahvistamassa myös...
« Viimeksi muokattu: 12.03.2014, 19:44:33 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 174
  • Liked: 89974
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #384 : 12.03.2014, 17:32:39 »
huti, voi poistaa
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 174
  • Liked: 89974
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #385 : 12.03.2014, 21:21:12 »
Lainaus käyttäjältä: Vartiainen
Epäsuhta [väestöllisen huoltosuhteen] pahenee tällä ja ensi vuosikymmenellä, sitten se tasaantuu.

Maahanmuuton harkitsematon lisääminen Ruotsin malliin on kehno ratkaisu noin 15 vuotta kestävän huoltosuhdeongelman ratkaisemiseksi, sillä aivan kuten Soininvaara myöhemmin toteaa, joillain ryhmillä kestää hyvinkin kauan työllistyä edes jotenkin. Lisäksi maahanmuuttajatkin vanhenevat, osalla heistä on tullessaankin lapsia, joiden sopeuttaminen vaatii yhä uusia resursseja, joiden allokoiminen taas heikentää kansantaloutta entisestään jne.

Täytyisi tunnustaa, että väestölliseen huoltosuhteeseen ei voida enää vaikuttaa etenkään näin nopealla aikataululla ilman, että se johtaisi muihin, pahempiin ongelmiin muualla yhteiskunnassa. Taloudelliseen huoltosuhteeseen voidaan vaikuttaa jonkin verran valikoivammalla maahanmuutolla, mutta siinäkin vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset.

Lainaus käyttäjältä: Vartiainen
Jos me halutaan parantaa tilannetta ja päästä meidän kestävyysvajeesta eroon, meidän täytyy jotenkin tehdä jotain näille asioille. Työikäiseen väestöön me ei tietysti mitään tämmöstä natsien synnytyspolitiikkaa me ei ryhdytä harjoittamaan Pohjoismaissa. Mutta maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa tietysti tähän. Ja vaikka Ruotsi, joka on meidän naapurimaa, jossa kestävyysvaje on pienempi, eri arvioiden mukaan yksi tai kaksi prosenttia kansatuotteesta, niin siellä merkittäviltä osin se parempi työllisyyden kasvu tulee siitä, että sinne tulee paljon isompi nettomaahanmuuttajavirta, joka niin kun... Koska maahanmuuttajat on yleensä iältään aika sopivia lääkitsemään näitä ongelmia. Ne on 20-40-vuotiaita ja ne tulee mukaan siihen aktiiviväestöön. Maahanmuuttopolitiikalla voidaan tähän vaikuttaa. Se ei ole tietysti mikään sellainen automaattinen vipu, että saatais maahanmuuttajia kuin kaljaa kaljahanasta, mutta on monia tapoja, joilla sitä voi edesauttaa. Sillä tavalla me voitais vaikuttaa työikäiseen väestöön.

Vartiainen tuijottaa pelkkään työvoiman määrän kasvuun, kun tuo sama Ruotsin väestöllistä huoltosuhdetta korjaava "nettomaahanmuuttajavirta" on vastuussa myös vielä kovempaa vauhtia kasvavista kustannuksista. Työperäisen maahanmuuton osuus kaikesta maahanmuutosta ei ole Ruotsissa nykyään kovin suuri, joten maahanmuuttopolitiikalla on siellä vaikutettu lähinnä humanitaariseen maahanmuuttoon. Tämä sopinee Vartiaiselle, jolle maahanmuuttajien ainoa olennainen ominaisuus vaikuttaa olevan ikä.

Lainaus käyttäjältä: Vartiainen
Se on ihan totta, että maahanmuuttajien työttömyysaste on lähes kaikkialla korkeampi kuin kantaväestön. Mutta sille asialle voidaan tehdä jotain hyvällä kotouttamispolitiikalla ja olemalla myös ehkä vähän valikoiva sen suhteen, keitä tulee maahan.

Ruotsi ei ole pystynyt omalla kotouttamispolitiikallaan työllistämään vastaanottamiaan maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien valikointiahan siellä ei tunnetusti enää juuri tehdä.

Lainaus käyttäjältä: Vartiainen
Esimerkiksi sellainen hyvin pieni uudistus, että luovuttaisiin kaikesta yritysten rekrytoinnin tarveharkinnasta, niin kun Ruotsissa on tehty. Sehän on aika hyvä seula sille, onko ihminen työllistymiskelpoinen, jos yritys rekrytoi ihmisen jostain muualta maailmasta.

Ensin Vartiainen puhuu maahanmuuttajien valikoinnista ja heti perään ehdottaa kontrollista luopumista.

Kun laittomat maahanmuuttajat maksavat nykyään 10-15 tuhatta euroa päästäkseen Pohjoismaihin turvapaikanhakijaksi, niin ei ole epäilystäkään, etteikö kontrolloimaton työlupien jakaminen houkuttelisi yhtä lailla rikollisia ja ihmiskauppiaita. Eikä tätä tarvitse enää arvailla, sillä juuri niin Ruotsissa on tapahtunut. Yritykset eivät piittaa työllistymiskelpoisuudesta, kunhan pääsevät jotain kautta tekemään rahaa. Tarveharkinnan poistaminen on lisännyt Ruotsissa etenkin kouluttamattomien maahanmuuttoa (se työkelpoisuudesta), ja puolet tulijoista on sijoittunut muille kuin työvoimapula-aloille. Tarveharkinnan poistaminen on myös avannut uuden, helpon väylän Ruotsiin jäämiselle hylätyille turvapaikanhakijoille, joilla ei olisi ollut muuten mitään laillista keinoa päästä EU-alueelle, sinne jäämisestä puhumattakaan.

Lainaus käyttäjältä: Vartiainen
Tällaisilla pienillä askeleilla me voitais päästä eteenpäin. Myös silloin, kun siirryttiin kunnissa tekemään kotouttamissuunnitelma. Se oli reformi, johon meni hyvin vähän rahaa. Maahanmuuttaja istuu viranomaisen kanssa ja funtsii, mitä tehtäs. Se näkyy maahanmuuttajien työllistymistodennäköisyydessä pienenä hyppynä ylöspäin. Eli tässä asiassa voidaan tehdä paljon myös ja koettaa purkaa näitä kannustinloukkuja.

"Pikku askeleet" eivät likimainkaan riitä, ja kaikesta paistaa, ettei Vartiaisella ole esittää mitään vallankumouksellista siihen, kuinka maahanmuuttajat saataisiin töihin. Homma ei toimi Ruotsissa, eikä Suomessa, ei nyt, eikä varsinkaan tulevaisuudessa. Näihin ongelmiin ei ole esitetty muita toimivaksi todistettuja konsteja kuin ennaltaehkäisy tiukan, valikoivan maahanmuuttopolitiikan keinoin.

Lainaus käyttäjältä: Vartiainen
Mutta sitten, onhan eri väestöryhmien välillä tietysti suuria eroja. Vähän riippuen siitä, mistä tullaan, työllistytään paremmin tai huonommin. Tottahan se on.

Väestöryhmissä on siis eroja. Pitäisiköhän tämä ottaa jotenkin huomioon esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa suunniteltaessa ja väestöllistä huoltosuhdetta tarkasteltaessa? Suosittelen, mutta Vartiainen ei ole viitannut maahanmuuttopuheissaan koskaan mihinkään sellaiseen.

Lainaus
Soininvaara
Mutta nyt ei kuitenkaan pidä tavallaan uskoa kaikkea, mitä ne perussuomalaiset sanoo sen takia, että pääosa meidän maahanmuuttajista tulee Virosta ja Venäjältä. Ja virolaisten työllisyysaste on jopa yli sata prosenttia, mitä meidän verottaja pitää pienenä ongelmana... [hekottelua]

Vartiainen
Venäläistenkin on aika hyvä. Ne on kulttuurisesti lähellä meitä.

Eli Soininvaaran ja Vartiaisen kommenttien perusteella maahanmuutossa on järkevää suosia väestöryhmiä, jotka ovat meitä kulttuurisesti lähellä. Näin varmaan onkin. Ruotsin maahanmuuttopolitiikka toimii nykyään juuri päinvastoin.

Lainaus
Soininvaara
Joo. Sieltähän tulee siis valmiiksi koulutettuja lääkäreitä esimerkiks tänne, ja niin edelleen. Että maahanmuuttajilla ei tarkoiteta vain pakolaisia. Ja humanitaarinen maahanmuutto on aika pieni osa...

Vartiainen
Kymmenen prosenttia.

Soininvaara ja Vartiainen eivät huomaa puhuvansa itse juuri humanitaarisesta maahanmuutosta, kun kehuvat Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa, joka heidän mielestään on korjannut sikäläisen väestöllisen huoltosuhteen ongelmat. Jos unohdetaan menneet vuosikymmenet ruotsinsuomalaisineen, Ruotsiin suuntautuva maahanmuutto perustuu nykyisin paljon suuremmassa määrin humanitaariseen kuin työperäiseen maahanmuuttoon.

Lainaus käyttäjältä: Soininvaara
Joo. Että siitä 90 prosentista voi jotakin pieniä mainintoja olla... Ja sitten, kyllä me ollaan humanitäärisen maahanmuuton osalta huonompia kuin Ruotsi, siis työllistämään. Meillä on selviä ennakkoluuloja, minkä seurauksena näitä humanitaarisen maahanmuuton ihmisiä sitten siirtyy Suomesta pois! Siis ne, jotka pääsis töihin, toteaa, että okei, heitä syrjitään täällä. He muuttaa Ruotsiin tai Britanniaan tai muualle, joka on taas pieni ongelma.

Kuinka paljon tällaisia Suomesta muualle muuttaneita syrjittyjä turvapaikanhakijoita mahtaa olla? Tuskin anekdoottitasoa enempää. Jos Suomi on työmarkkinoilla niin hirvittävän syrjivä maa verrattuna Ruotsiin, niin mikä selitys Ruotsin maahanmuuttajilla on, kun eivät työllisty?

Lainaus käyttäjältä: Soininvaara
Mutta jos me katsotaan, kun somaliväestöstä erityisesti puhutaan, niin mikä on työllisyysaste niillä, jotka on tullut kaksi vuotta sitten, se on huono. No mikä on työllisyysaste niillä, jotka on tulleet 15 vuotta sitten, se on hyvä. Ja toisessa polvessa se työllisyys, kun on käynyt suomalaisen koulun ja osaa suomea, ja niin edelleen, niin se on varsin hyvä.

Ensinnäkään 15 vuotta Suomessa olleiden somalien työllisyysaste ei edelleenkään ole yhtä hyvä kuin suomalaisten. Siksi toisekseen voi otaksua, että suuri osa heistä on työllistynyt erilaisten puuhasteluprojektien kautta tai julkisen sektorin ylläpitämille etnospesifisille aloille, joita paisuttamalla vain kasvatetaan kestävyysvajetta. Elinkaarimallilla keskimääräinen suomalaissomali on koko elinkaaren ajan nettokustannus, vaikka työllisyysasteen saisi sopeutumisaikaa tarpeeksi venyttämällä kikkailtua kuinka ylös.

Lainaus käyttäjältä: Soininvaara
Tietysti tähän voi sitten sanoa, että ne somalit, jotka tuli 90-luvulla, oli koulutukseltaan erilaisia kuin ne, jotka tulee nyt. Mutta joka tapauksessa sitten esimerkiksi nepalilaisten työllisyysaste on parempi kuin suomalaisten.

Voi sanoa, koska 90-luvun monet somalit tulivat Suomeen korkeakoulusta, kun taas nykyisistä suuri osa ei osaa tullessaan edes lukea ja kirjoittaa. Mutta en sano, koska tuo hyvin työllistyneiden nepalilaisten tempaiseminen pelastavaksi argumentiksi on niin mykistävää.

Lainaus käyttäjältä: Soininvaara
Nyt puhutaan siis työllisyys suhteessa työikäisistä. Mutta jos katsotaan työllisyys suhteessa koko väestöön, koko tähän kantaan, niin silloin se saattaa olla suomalaisia parempi, koska ei ole lapsia eikä vanhuksia. Tai lapsia saattaa olla, mutta vanhuksia ei nyt juurikaan ole.

On lapsia, paljon lapsia, vieläpä monenlaisia erityistoimenpiteitä vaativia lapsia, ja kyllä maahanmuuttajistakin tulee ajan myötä vanhuksia. Kalliita vanhuksia, sillä maahanmuuttajien palvelut maksavat keskimäärin 1,5 kertaa sen mitä kantaväestön.

Lainaus käyttäjältä: Soininvaara
Blogiani varten laskin Ruotsin väestöllisen huoltosuhteen, siis kuinka paljon työikäisiä suhteessa niihin, jotka ei ole töissä. Kuinka paljon ikään kuin lapsia ja vanhuksia suhteessa työikäisiin. Niin se on Ruotsissa itse asiassa vähän huonompi kuin Suomessa, mutta jos siellä ei olisi maahanmuuttoa, niin se olis aivan katastrofaalisen huono. Siellä olis, kun meillä on 54, niin se olis Ruotsissa 62. Eli tämä maahanmuuttajien kontribuutio, jos se eristetään tästä, niin se on 40. Niin kun keskimäärin Ruotsissa on samaa kuin Suomessa, mutta maahanmuuton osuus, se tervehdyttää sitä väestöä aivan dramaattisesti, ja ilman sitä osuutta Ruotsi olisi aivan kauheissa vaikeuksissa.

Soininvaaralla ei ole laskelmissaan kuin kaksi vaihtoehtoa. Joko ei maahanmuuttoa ollenkaan tai sitten Ruotsin nykyinen maahanmuutto. Pelkkään väestölliseen huoltosuhteeseen tuijottaminen on itsepetosta, sillä Ruotsin nykyinen maahanmuutto heikentää taloudellista huoltosuhdetta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Siitä on "väestön tervehdyttäminen" kaukana.

Lainaus käyttäjältä: Vartiainen
Sinne tuli muun muassa nämä 300 000 - 400 000 suomalaista 60-luvulla. Se oli valtava hyöty Ruotsille. Siis suoraan työikäisiä ihmisiä suoraan duuniin. Paria alkoholistia lukuun ottamatta loistavat työurat, ja niiden lapset on nyt siellä vahvistamassa myös...

Eli Vartiainen haikailee samanlaista maahanmuuttoa ja sen vaikutuksia kuin Ruotsin teollisuuden kultakaudella. Ymmärrän, mutta kaikki on sittemmin muuttunut. Ei ole ylitarjontaa helposti omaksuttavista töistä, joiden kautta maahanmuuttajat voisi integroida yhteiskuntaan. Ja ennen kaikkea maahanmuuttovirrat ovat muuttuneet aivan erilaisiksi siitä ajasta, kun naapurimaan suomalaiset olivat suurin maahanmuuttajaryhmä ja muutama Slussenin sissi suurin maahanmuuton ongelma.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

huhha

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 396
  • Liked: 225
  • Keskiluokkaa ei voi tuoda
    • Cuisine diversity
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #386 : 13.03.2014, 00:35:49 »
Oikeistodemari-termiä on käytetty esimerkiksi Paavo Lipposesta ja Lasse Lehtisestä. Saattaa muuten olla Lehtisen itsensä keksimä ilmaus.

Olen melko varma että Vartiainen olisi liberaalien jäsen, jos ko. puolue olisi vielä voimissaan. Jos olisi britti, niin olisi Nick Cleggin liberaaleissa. Eli agendana antelias ja universaali besserwisserismi ja kaiken tunkkaisen ja takapajuisen, kuten kansallisten etujen, vastustus. Hajuraon pitäminen rasvakouriin kuuluu myös kuvaan, vaikka liberaali onkin aina kaikkien asialla (taloustieteitä tuntemattomat moukat eivät tätä vaan tajua).

huhha

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 396
  • Liked: 225
  • Keskiluokkaa ei voi tuoda
    • Cuisine diversity
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #387 : 13.03.2014, 01:25:43 »

Lainaus käyttäjältä: Vartiainen
Esimerkiksi sellainen hyvin pieni uudistus, että luovuttaisiin kaikesta yritysten rekrytoinnin tarveharkinnasta, niin kun Ruotsissa on tehty. Sehän on aika hyvä seula sille, onko ihminen työllistymiskelpoinen, jos yritys rekrytoi ihmisen jostain muualta maailmasta.

Ensin Vartiainen puhuu maahanmuuttajien valikoinnista ja heti perään ehdottaa kontrollista luopumista.

Ja pitää muistaa, että ulkomaisen "sipulinpilkkojan" muutto ja työllistyminen Ruotsiin on puhdasta tappiota Ruotsille, vero- ym. tulot valtiolle ovat niin pienet, että ne eivät kata syntyviä menoja ihan riippumatta tulijan ikäjakaumasta. Tähän vielä päälle hallituspuolueiden ehdotukset "taloudellisista erityisalueista", eli verovapaista vyöhykkeistä syrjäytyneille alueille (esim. Malmön tietyt osat). Alkaa vaikuttaa siltä, että ruotsalaisilla ei ole enää mitään holttia koko touhussa. Jos kapitalisti haluaa ryöstöviljellä hyvinvointivaltion hyväntahtoisuutta ja rahapussia luomalla matalan tuottavuuden työpaikkoja maahanmuuttajille, ruotsalaiset eivät pane vastaan.

Seuraan muuten Vartiaisen twitter-feediä, jossa kerran Hardwickin poika (huomattavasti isäänsä tolkumpi mies) mainitsi jotain joistakin ihmisryhmien välisistä eroista. Vartiaisen vastaus oli muotoa "Tämä on vastoin yleistä optimismia ihmisten suhteen." Että jonkinlainen sokea piste maahanmuuttajien suhteen hänellä kieltämättä on.

Vartiaisen maahanmuuttajakompleksista ei tietenkään seuraa, että tarjontateoriat olisivat täyttä kukkua. Vartiainen ei vaikuta sellaiselle tyypille, joka suorastaan yrittää olla väärässä joka asiassa.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 174
  • Liked: 89974
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #388 : 13.03.2014, 02:28:41 »
Että jonkinlainen sokea piste maahanmuuttajien suhteen hänellä kieltämättä on.

Vartiaisen maahanmuuttajakompleksista ei tietenkään seuraa, että tarjontateoriat olisivat täyttä kukkua. Vartiainen ei vaikuta sellaiselle tyypille, joka suorastaan yrittää olla väärässä joka asiassa.

Jos Vartiainen ei teeskentele, hänellä on oltava jonkinlainen outo vamma. Muussa tapauksessa hän on joutunut näkemään melkoisesti vaivaa esiintyessään täysin tietämättömänä Ruotsin maahanmuuttajien korkeasta työttömyydestä ja erityisen kehnosta työllisyysasteesta, joita aivan perusasioita hän ei tietääkseni ole koskaan edes ohimennen maininnut Ruotsin maahanmuuttoa hehkuttaessaan. Samoin täytyy ihmetellä Soininvaaraa, joka omassa blogissaan paremman tiedon puutteessa arveli Ruotsin maahanmuuttajien työllisyysastetta väkisinkin hyväksi. Arvasi totaalisen väärin, sillä maahanmuuttajien työllisyysaste verrattuna kantaväestöön oli Ruotsissa OECD-maiden vertailussa ennätyksellisen huono. Oikea tieto ei olisi ollut sen kauempana kuin helpon googlauksen takana ja myöhemmin samaisen blogikirjoituksen kommenteissa.

Molempien käsitys Suomen ja Ruotsin maahanmuuton todellisuudesta perustuu tietämättömyyteen/kielteisten faktojen torjuntaan ja toiveajatteluun ongelmattomasta tulevaisuudesta, kuten tuosta lainaamastani vihreän sivistysliiton esityksestä voi päätellä. Mutta, mutta. Yksikään toimittaja ei ole kyseenalaistanut näitä "asiantuntijoita", aivan kuten kukaan ei kyseenalaistanut myöskään Himasen naurettavan heppoisia maahanmuuttoteesejä.

Tarjontateorioihin en ota sen kummemmin kantaa, mutta ainakin maahanmuuton suhteen totean Vartiaisen, Soininvaaran ja Himasen tarjoamat faktat, väitteet ja johtopäätökset epäkurantiksi tavaraksi. He eivät vaikuta edes yrittäneen perehtyä aiheeseen, ja lopputulos on sen mukainen.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 174
  • Liked: 89974
Vs: 2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?
« Vastaus #389 : 21.03.2014, 15:54:32 »
Lainaus
Mielipide: Maahanmuuttajille tukea ja arvostusta
...
VATTin ylijohtaja Juhana Vartiaisen ja useiden muiden ekonomistien mukaan työvoiman määrän lisääminen vauhdittaa taloutta. Esimerkiksi Ruotsin suuri nettomaahanmuutto on johtanut siihen, että kestävyysvaje on pienempi kuin Suomessa. Taloustieteen mukaan maahanmuuton lisääminen tukee taloudellista kasvua.
...
Kaisa Spies, kaupunginvaltuutettu (vihr.), Kouvola
Kouvolan Sanomat 21.3.2014

"Rikkinäinen puhelin"-efekti.

Nykyisellä EU:n ulkopuolisiin ei-länsimaihin painottuvalla maahanmuuton profiililla Ruotsin nettomaahanmuutto heikentää maan taloutta ja taloudellista huoltosuhdetta, eikä suinkaan paranna kestävyysvajetta.

Mikä tahansa maahanmuutto tosiaan kasvattaa taloudellista toimeliaisuutta bruttokansantuotteella mitattuna, mutta sama vaikutus saadaan aikaan rikkomalla ikkunoita. Pelkkä bkt:n/talouden kasvattaminen ei siksi kelpaa perusteluksi maahanmuuton lisäämiselle.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Tagit: