UmmaGumma

Uusimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Perussuomalaiset / Vs: 2017-12-16 Hakkaraisen toilailu eduskuntaryhmien pikkujouluissa
« Uusin viesti kirjoittanut risto tänään kello 08:16:38 »
Klassinen "ei ollut raiskaus kun uhri ei tarpeeksi vastustellut" argumentti.  :facepalm: Tällä perusteellahan Itä-Suomen hovioikeus on päästänyt aika monta Mohammedia kävelemään. Minkälainen itsepuolustus olisi taekwondon ammattilaiselta ollut muuten sovelias vastaus väkisin suutelemiseen? Ennaltaehkäisevä potku päähän? Mistäpä tietää, että kansanedustajakollega meinaa väkisin suudella siinä vaiheessa kun hän on vielä potkuetäisyydellä? Olisiko potku mennyt oikeudessa läpi ennaltaehkäisevänä itsepuolustuksena potentiaaliseen väkisinsuutelemiseen? Tuskinpa.

Älä sössötä. Olet käsittääkseni mies, niin yritä käyttäytyä sen mukaisesti.

Lainaamassasi pätkässä Histon näkyy ymmärtävän jotain taekwondosta, ja sinä et.

Taekwondo on kilpailulaji, jossa käytännössä potkitaan näytösluonteisti pisteitä varten ja torjutaan näitä näytösluonteisia potkuja. Ja potkuihin tarvitaan potkuetäisyys.

Jos taekwondoi joutuu kadulla yhtäkkiä lähikamppailuun, hän on tässä täysin avuton ja maallikko siinä missä kuka tahansa muukin.

Judo, jujutsu, brassi-jujutsu, krav maga, paini ja muutamat muut lajit ovat sitten asia erikseen.
2
SISÄMINISTERIÖN JULKAISU 25/2017



[PDF]Mikä on Suomen kyky vastaanottaa turvapaikanhakijoita?
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/.../vo%20kyky%20julkaisu_netti_FINAL.pdf
5.10.2017 - kustannusrakenne, Vastaanottokeskusten turvallisuus ..... 2.2.2 Laajamittaiseen turvapaikanhakijoiden tuloon ei ollut varauduttu täysin.


https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/59352/browse?rpp=20&sort_by=2&type=dateissued&offset=20&etal=-1&order=DESC


Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 1/2018. Arvio väkivaltaisen ekstremismin tilanteesta Suomessa vuonna 2017 ja kehityksen suunta. Erikoistarkastelussa naiset ja lapset radikaali-islamistisissa terroristijärjestöissä. 
Sisäministeriön julkaisu : 13/2018
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/59352/browse



Mikä on Suomen kyky vastaanottaa turvapaikanhakijoita? 
Sisäministeriön julkaisuja : 25/2017
(Sisäministeriö, 13.10.2017)
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80810









Mikä on Suomen kyky vastaanottaa
turvapaikanhakijoita?
Tarkastelu sisäministeriön hallinnonalan näkökulmasta
SISÄMINISTERIÖN JULKAISU 25/2017
Sisäinen turvallisuus



3 Vastaanottotoiminnan kustannusrakenne
Pellervon taloustutkimus,
Henna Busk ja Antti Kekäläinen
TIIVISTELMÄ
Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita vuoden 2015 lopulla. Tilanne oli
haastava vastaanottotoiminnan kannalta, ja uusia vastaanottokeskuksia jouduttiin perustamaan
tiheään tahtiin eri puolille Suomea.
Tässä osatutkimuksessa selvitettiin vastaanottotoiminnan kokonaiskustannuksia, kustannusrakennetta
ja niiden kehitystä viime vuosina. Selvitimme myös, mikä vaikutus turvapaikanhakijoiden
määrän muutoksella on vastaanottotoiminnan menoihin. Tutkimusaineistona
käytettiin Maahanmuuttoviraston rekisteritietoja vastaanottotoiminnan menoista
vuosina 2012-2016. Rekisteriaineisto mahdollisti kunkin vastaanottokeskuksen toimipisteiden
toiminnan tarkastelun kululajien ja majoitustyyppien mukaisesti. Aineiston puutteellisuuden
vuoksi euromääräisiä lukuja tulisi tulkita suuntaa-antavina.



vastaanottotoiminnan kokonaiskustannukset ovat vaihdelleet 57-501
miljoonan euron .....( suuntaa-antavia lukuja )...









Tulosten mukaan vastaanottotoiminnan kokonaiskustannukset ovat vaihdelleet 57-501
miljoonan euron välillä tarkasteluperiodilla. Suurimmillaan kustannukset olivat vuonna
2016. Vastaanottotoiminnan kustannusrakenteessa korostuvat henkilöstön ja kiinteistön
kulut, mikä kattaa noin puolet kustannuksista. Toisaalta kustannusrakenne on riippuvainen
majoitustyypistä. Esimerkiksi yksintulleiden alaikäisten ryhmäkotien ja tukiasuntojen
osalta henkilöstön osuus on selvästi suurin, kun taas yksityismajoituksessa suurimmat
kuluerät ovat toimeentuloturva ja terveydenhuolto. Eri majoitustyyppien kustannusrakenteeseen
vaikuttavat laista tulevat velvoitteet.
Vastaanottotoiminnan vuorokausihintojen perusteella kalleinta majoitus on yksintulleiden
alaikäisten ryhmäkodeissa (208 €/vrk) ja tukiasumisyksiköissä (136 €/vrk). Edullisinta asuminen
on yksityismajoituksessa (18 €/vrk), mutta myös keskusmajoitus (49 €/vrk) on suhteellisen edullista. Toiminta-ajan mukaan tarkasteluna vuorokausihinnat ovat olleet alempia
koko ajan toiminnassa olevissa keskuksissa kuin uusissa tai lakkautetuissa keskuksissa.
Osatutkimuksessa laskettiin skenaarioita vastaanottokeskustoiminnan kustannuksista tulevaisuudessa.
Tilanteessa, jossa turvapaikanhakijamäärät kasvaisivat 100 000:een tai jopa
miljoonaan hakijaan vuodessa, olisivat vastaanottotoiminnan vuotuiset kustannukset 2
miljardia tai jopa lähes 23 miljardia euroa. Arviot ovat suuntaa-antavia, koska hakijamäärien
noustessa esimerkiksi vastaanottojärjestelmässä vietetty aika pitenee ja siten kustannukset
kasvavat. Lisäksi uusien vastaanottokeskusten perustamisesta aiheutuvia kustannuksia
ei skenaarioissa ole huomioitu






3.2.1 Kululajit
Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnasta säädetään laissa (746/2011), jonka mukaan
vastaanottopalveluina tarjotaan i) majoitus turvapaikkaprosessin ajaksi, ii) sosiaali- ja
terveydenhuoltopalveluja, iii) vastaanotto- ja käyttöraha, iv) tulkki- ja käännöspalveluja, v)
lainopillinen neuvonta, vi) työ- ja opintotoimintaa sekä vii) perusopetusikäisille lapsille peruskouluopetus.
Opintotoiminta sisältää usein mm. suomen tai ruotsin kielen opetusta.
Tarkasteluissa käytetyt kululuokat ovat henkilöstö, kiinteistöt, tarvikkeet, palvelut, terveydenhoito,
muut kulut ja toimeentuloturva. Henkilöstö-kululaji sisältää kaikki henkilöstökulut, kuten
palkat ja palkkiot, henkilöstösivukulut, henkilöstöpalvelut ja matkakulut. Kiinteistöt-kululajiin
puolestaan kirjataan kaikki kiinteistöstä aiheutuvat kulut, kuten kiinteistöjen käyttökustannukset,
korjaus- ja kunnossapitopalvelut ja rakentamispalvelut (ml. siivouspalvelut).
Tarvikkeisiin luetaan kuuluvaksi kaikki hankitut aineet, tavarat ja tarvikkeet. Näitä ovat
esimerkiksi vaatteet, elintarvikkeet, kirjat, toimistotarvikkeet sekä koneiden ja laitteiden
vuokraus. Palveluihin puolestaan merkitään palvelujen ostot, kuten toimistopalvelut, puhtaanapito-
ja pesulapalvelut sekä muut palvelut, kuten mm. oikeusapu- ja tulkkauspalvelut.
Palveluina voidaan järjestää myös ateriat vastaanottokeskuksessa. Terveydenhuolto
sisältää kaikki terveydenhoidosta aiheutuvat kulut, joita ovat mm. alkuterveystarkastukset,
erikoissairaanhoito ja hammashuolto.
Muihin kuluihin sen sijaan luetaan kaikki muut vastaanottotoiminnan mahdolliset kustannukset,
kuten esimerkiksi keskitetysti hoidettavien tehtävien kulut sekä SPR:n hallintokulukorvaukset
19. Lopuksi, toimeentuloturva sisältää toimeentulotuen, täydentävän vastaanottorahan,
vastaanottorahan ja käyttörahan.







Yksintulleiden alaikäisten määrä on yli 15-kertaistunut: 2014 n. 150 ja 2015 n. 2 500 hakijaa. Vuonna 2014 yksintulleiden
alaikäisten suhteellinen osuus turvapaikanhakijoista oli n. 5 % ja vuonna 2015 n. 9 %.
21 Auttamisjärjestelmä on kuvattu tarkemmin ulkomaalaislain (301/2004) luvussa 4.



3.3 Vastaanottotoiminnan kustannukset ja
toimintaedellytykset
3.3.1 Vastaanottotoiminnan kustannusrakenne
Vastaanottotoiminnan kokonaiskustannusten kehitystä ja kustannusrakennetta viimeisten
viiden vuoden aikana on kuvattu kuviossa 3.1. Vuosien 2012-2014 aikana kokonaiskustannukset
ovat pysytelleet 57-69 miljoonan euron välillä. Sen sijaan vuonna 2015 kustannukset
nousivat reippaasti: 179 miljoonaan euroon. Vuonna 2016 puolestaan vastaanottotoiminnan
menot olivat ennätyskorkeat eli reilut 501 miljoonaa euroa. Tarkasteluvuosien
välillä kokonaismenot ovat siis yli seitsemänkertaistuneet.



Kustannusrakennetta tarkasteltaessa havaitaan, että vastaanottotoiminnan suurimmat
kustannuserät muodostuvat henkilöstöstä ja kiinteistöistä. Yhdessä nämä kattavat noin
puolet kokonaismenoista (Kuvio 3.1). Poikkeuksena on ainoastaan vuosi 2015, jolloin yhteenlaskettu
osuus oli vain 45 prosenttia. Tällöin henkilöstön osuus menoista selvästi laski
hetkellisesti. Toimeentuloturvan, palvelujen ja terveydenhoidon menot puolestaan ovat
vaihdelleet keskimäärin 11-15 prosentin välillä. Muiden kulujen (7%) ja tarvikkeiden (4%)
osuudet kokonaismenoista ovat keskimäärin olleet suhteellisen pieniä.
Tarkasteluperiodilla vastaanottotoiminnan euromääräiset kustannukset ovat kasvaneet
kaikissa kululajeissa (Kuvio 3.1). Eri kululuokkien suhteelliset osuudet ovat kuitenkin pysytelleet
yllättävän tasaisina kustannusten euromääräisestä noususta huolimatta. Suhteellisesti
tarkastellen kustannukset ovat kasvaneet selvästi vain kiinteistöjen osalta. Niiden osuus kokonaismenoista on tarkasteluperiodilla noussut 18 prosentista 25 prosenttiin.
Myös tarvikkeiden ja palvelujen osuuksissa on selvä piikki vuoden 2015 kohdalla. Vuoden
2015 lopulla uusia vastaanottokeskuksia jouduttiin perustamaan suuri määrä, ja nämä
perustamiskustannukset näkyvät erityisesti kiinteistöissä, palveluissa ja tarvikkeissa. Vaikka
perustamiskustannukset ovatkin olleet yksikkökohtaisia, on toimitiloja jouduttu usein
remontoimaan vastaanottotoiminnan tarpeiden mukaisiksi sekä hankkimaan esimerkiksi
toimistotarvikkeita ja kalusteita (Maahanmuuttovirasto 2017b).



Kuvio 3.2. Vastaanottotoiminnan kustannusrakenne (%) ja kustannukset (milj. EUR) vuosina 2014-2016
toiminta-ajan mukaan.



Taulukko 3.1 Vastaanottotoiminnan kustannukset majoitustyypeittäin vuosina 2012-2016, milj. euroa.
501,3 miljoonaa euroa yhteensä



Alaikäisten ryhmäkotien ja tukiasuntojen osalta ehdottomasti suurin kuluerä on henkilöstö
(48-65%). Tämä johtuu siitä, että yksiköt ovat tarkoitettu yksintulleita alaikäisiä varten,
jolloin niitä ohjaavat myös lastensuojelulaista (417/2007) tulevat velvoitteet (esim. henkilöstön
mitoitus). Alaikäisyksiköihin kuuluu ammatillisen hoivan ja huolenpidon lisäksi
myös kouluopetuksen järjestäminen. Kiinteistöjen ja palvelujen osuus ryhmäkotien ja tukiasuntojen
kuluista on noin kymmenes. Tosin vuonna 2016 palvelujen osuus on kasvanut
tukiasunnoissa 15 prosenttiin.




Yksityismajoituksessa, jossa turvapaikanhakija asuu ystäviensä tai sukulaistensa luona, kustannukset
ovat varsin suppeat.23 Suurimmat kuluerät ovat toimeentuloturva (33-42%) ja
terveydenhuolto (23-28%). Jonkin verran kuluja aiheutuu myös henkilöstöstä (14-21%). Yksityismajoituksessa
olevat turvapaikanhakijat ovat kirjoilla vastaanottokeskuksessa, jolloin
he saavat tarvittaessa apua henkilöstöltä ja voivat käyttää keskuksen tarjoamia palveluja.

On kuitenkin huomattava, että rekisteriaineistosta ei välttämättä nähdä kaikkia yksityismajoituksesta aiheutuvia
kuluja, jotka jäävät majoittajan vastuulle.




3.3.3 Vastaanottotoiminnan kustannukset majoitusvuorokausiin
suhteutettuna

Vastaanottotoiminnan vuorokausikustannukset olivat vuosina 2012 ja 2013 noin 45-46
euroa (Kuvio 3.4). Vuonna 2014 majoitusvuorokauden hinta nousi noin 48 euroon ja oli
vuonna 2015 noin 53 euroa. Vuorokausihinta on vuonna 2016 ollut 61 euroa, jonkin verran
aikaisempia vuosia korkeampi.

Eri majoitustyyppien mukaiset keskimääräiset vuosikausihinnat vaihtelevat 18 ja 222 euron
välillä. Luvut ovat keskiarvoja koko tarkasteluperiodin ajalta. Selkeästi edullisin asumismuoto
on yksityismajoitus, jonka kustannukset ovat keskimäärin 18 euroa majoitusvuorokautta
kohden. Toiseksi edullisin majoitusmuoto eli keskusmajoitus (49 €/vrk) on lähes kolme
kertaa kalliimpaa kuin yksityismajoitus. Kalleimmat majoitusmuodot puolestaan ovat
säilöönottoyksikkö (222 €/vrk), alaikäisten ryhmäkoti (208 €/vrk) ja tukiasunnot (136 €/vrk).
Vastaanottotoiminnan alaikäisyksiköt ovat kuitenkin olleet suhteellisen kustannustehokkaita
verrattuna vastaaviin lastensuojeluyksiköihin (Heino ym. 2016).



Hätämajoituksen vuorokausihinta on ollut keskimäärin 59 euroa (Kuvio 3.4). Sitä on käytetty
vuosien 2015 ja 2016 asukasruuhkien aikana, ja se on luonteeltaan varsin lyhytkestoista
asumista. Vuorokausikustannukset ovat hätämajoituksessa olleet varsin alhaiset verrattuna
Ruotsiin (Riksrevisionen 2016).




Koko vuoden toiminnassa
olleiden yksiköiden majoitusvuorokauden keskihinta on 44 euroa 2012 ja 46 euroa 2013.

Vuonna 2014 kaikkien toiminnassa olleiden yksiköiden keskihinta oli noin 48 euroa ja kokovuotisten
yksiköiden 47 euroa. Tarkasteltaessa kaikkia yksiköitä, korkeampi hinta selittyy
lakkautettujen keskusten korkeammilla kustannuksilla, jotka olivat noin 83 euroa per majoitusvuorokausi.
Kokonaisuudessaan lakkautettuja yksiköitä oli vain pieni osa.


Koko vuoden toiminnassa olleiden yksiköiden osalta majoituksen vuorokausihinta laski 42
euroon vuonna 2015 ja nousi 55 euroon vuonna 2016. Olemassa olevien yksiköiden edullisempi
vuorokausihinta vuonna 2015 saattaa selittyä korkealla kapasiteetin käyttöasteella.
Korkeampi vuorokausihinta tarkasteltaessa vastanottokeskusten kustannuksia kokonaisuutena
taas juontuu perustettujen ja lopetettujen toimipisteiden korkeammista majoitusvuorokausihinnoista.
Vuonna 2015 perustettujen keskusten hinta oli noin 68 euroa
vuorokaudessa ja vuonna 2016 perustettujen 65 euroa vuorokaudessa. Lakkautettujen toimipisteiden
majoitusvuorokausihinnat nousivat vuonna 2016 puolestaan noin 76 euroon.


Kuvio 3.5 Vastaanottotoiminnan vuorokausihinta majoitustyypin ja toiminta-ajan mukaan,
vuosina 2014-2016.





Kokonaistarkastelussa erot ovat suurempia kuin tarkasteltaessa ainoastaan keskusmajoitusta
(vrt. taulukko 3.2 ja kuvio 3.5). Tämä johtuu ennen kaikkea perustetuista ja lakkautetuista
ryhmäkodeista ja tukiasunnoista. Esimerkiksi vuonna 2015 perustettujen ryhmäkotien
(172 €/vrk) ja tukiasuntojen (139 €/vrk) majoitusvuorokausihinnat olivat huomattavasti
toiminnassa olevien saman tyyppisten majoitusvaihtoehtojen kustannuksia korkeampia
(110 €/vrk ja 79 €/vrk). Vuonna 2016 perustettujen, lopetettujen ja vuoden sisällä sekä
perustettujen että lopetettujen keskusten majoitusvuorokausihinnat olivat myös kokovuotisia
keskuksia korkeampia, lukuun ottamatta vuonna 2016 perustettuja keskusmajoitusyksiköitä.




Taulukko 4.1. Skenaariolaskelmia vastaanottojärjestelmän kokonaiskustannuksista eri vuotuisilla
turvapaikan hakijamäärillä


Hakijamäärä  100 000
Kustannusarvio,
euroa Hinta, €/vrk 61
3a Iso episodi  2,3 mrd.




Hakijamäärä  1 000 000
Kustannusarvio,
euroa  Hinta, €/vrk  61
3b Vakava kriisi  22,7 mrd. 

Taulukko 4.1. Skenaariolaskelmia vastaanottojärjestelmän kokonaiskustannuksista eri vuotuisilla
turvapaikan hakijamäärillä.




Skenaariossa 1 on käytetty vuoden 2014 tietoja, ja skenaariossa 2-3 on hyödynnetty vuoden 2016 tietoja.
Mielenkiintoisimmat laskelmat koskevat oletusta hakijamäärien merkittävästä noususta.
Skenaarioissa 3a ja 3b oletetaan, että määrät nousevat 100 000 hakijaan tai jopa miljoonaan
hakijaan vuodessa. Kustannusarviot näiden skenaarioiden osalta ovat samassa järjestyksessä
2,3 miljardia euroa ja 22,7 miljardia euroa. Arviot ovat suuntaa-antavia, koska
hakijamäärien noustessa todennäköisesti vastaanottojärjestelmässä vietetty aika pitenee
ja siten myös vuorokausikustannukset kasvavat. Lisäksi uusien vastaanottokeskusten perustamisesta
aiheutuu kustannuksia, joita ei tässä ole huomioitu.




Joka tapauksessa hakijamäärien noustessa
merkittävästi nykyisestä myös vastaanottotoiminnan kustannukset kasvavat merkittäviksi.
Vertailupohjaa kustannusten suuruusluokasta antaa esimerkiksi valtion budjettitalouden
menot, jotka olivat vuodelle 2017 55,5 miljardia euroa 26. Mikäli vastaanottotoiminnan
kustannukset olisivat skenaario 3b:n mukaiset ja mikäli valtion budjetti pysyisi nykyisellään,
kattaisivat kokonaiskustannukset yli 40 prosenttia valtion budjettitalouden menoista.
26 Lähde: http://vm.fi/valtion-budjetti.




5 Tapaustutkimus Hennala:
ensihoidon tehtävät
Hennalan vastaanottokeskukseen -
ensihoitohenkilöstön hoito-osaaminen
ja kulttuurituntemus
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Tia-Maria Kirkonpelto





Mikä on Suomen kyky vastaanottaa
turvapaikanhakijoita?
Tarkastelu sisäministeriön hallinnonalan näkökulmasta
SISÄMINISTERIÖN JULKAISU 25/2017
Sisäinen turvallisuus





Rekisteriaineisto mahdollisti kunkin vastaanottokeskuksen toimipisteiden toiminnan tarkastelun kululajien ja majoitustyyppien mukaisesti. Aineiston puutteellisuuden vuoksi euromääräisiä lukuja tulisi tulkita suuntaa-antavina. Tulosten mukaan vastaanottotoiminnan kokonaiskustannukset ovat vaihdelleet 57-501 miljoonan euron välillä tarkasteluperiodilla. Suurimmillaan kustannukset olivat vuonna 2016. Vastaanottotoiminnan kustannusrakenteessa korostuvat henkilöstön ja kiinteistön kulut, mikä kattaa noin puolet kustannuksista. Toisaalta kustannusrakenne on riippuvainen majoitustyypistä. Esimerkiksi yksintulleiden alaikäisten ryhmäkotien ja tukiasuntojen osalta henkilöstön osuus on selvästi suurin, kun taas yksityismajoituksessa suurimmat kuluerät ovat toimeentuloturva ja terveydenhuolto. Eri majoitustyyppien kustannusrakenteeseen vaikuttavat laista tulevat velvoitteet. Vastaanottotoiminnan vuorokausihintojen perusteella kalleinta majoitus on yksintulleiden alaikäisten ryhmäkodeissa (208 €/vrk) ja tukiasumisyksiköissä (136 €/vrk). Edullisinta asuminen on yksityismajoituksessa (18 €/vrk), mutta myös keskusmajoitus (49 €/vrk) on suhteellisen edullista. Toiminta-ajan mukaan tarkasteluna vuorokausihinnat ovat olleet alempia koko ajan toiminnassa olevissa keskuksissa kuin uusissa tai lakkautetuissa keskuksissa.

Osatutkimuksessa laskettiin skenaarioita vastaanottokeskustoiminnan kustannuksista tulevaisuudessa. Tilanteessa, jossa turvapaikanhakijamäärät kasvaisivat 100 000:een tai jopa miljoonaan hakijaan vuodessa, olisivat vastaanottotoiminnan vuotuiset kustannukset 2 miljardia tai jopa lähes 23 miljardia euroa. Arviot ovat suuntaa-antavia, koska hakijamäärien noustessa esimerkiksi vastaanottojärjestelmässä vietetty aika pitenee ja siten kustannukset kasvavat. Lisäksi uusien vastaanottokeskusten perustamisesta aiheutuvia kustannuksia ei skenaarioissa ole huomioitu.

http://intermin.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-324-158-9


http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/julkaisut-muissa-julkaisusarjoissa/vastaanottotoiminnan-kustannusrakenne-sisaministerion-julkaisu-252017.html










3
Hommakerhot / Vs: Hommakerho Prätkäily
« Uusin viesti kirjoittanut Oma_aika tänään kello 08:15:54 »
Kalleus on aina suhteellista ja riippuu vähän siitäkin, millaisia arvoja/hintoja millekin asialle laittaa. Minun moottoripyöräni maksoivat noin 1500 €/kpl. Vakuutukset halpoja. Mutta kun ajaa keskimääräistä enemmän, niin määräaikaishuoltoja on useita kesässä, renkaita menee ilometrien myötä jne. - ja kaikki teetettynä alan liikkeissä. Se maksaa. Reissuja aina kelin ja ajan salliessa, yöpymiset hotelleissa. Se maksaa. Reissuilla syöminen eri tasoisissa kippoloissa. Se maksaa.
Mutta kun ei enää saa rasittua fyysisesti, psyykkisesti eikä emotionaalisesti, ei saa stressata eikä paljon muutakaan, ja ajaessa olo on erinomainen eikä ikinä pienimpiäkään sydänoireita. Sen ansiosta aikaa on varmasti enemmän kuin lääkäreiden ennusteissa. Kannattaa siis säästää koko talvi ja laittaa kaikki kesällä moottoripyöräilyyn. On sillä elämällä ja nautinnolla kumminkin aika iso arvo, että siihen nähden kaikki moottoripyöräilyyn laitettu raha on halpaa...  ;D 
4
Huvittava käänne asioissa:

Hondurasilainen nainen joka oli näissä fake news medioiden kuvissa lapsensa kanssa, ei joutunutkaan erotetuksi lapsestaan. Eikä siinä vielä kaikki, hän oli itse jättänyt miehensä ja loput lapsensa Hondurasiin sanomatta näille edes hyvästit ennen kuin sieppasi nuorimman lapsensa ja lähti laittomalle matkalleen josta oli maksanut salakuljettajille 6000$. Motiivina oli "saada parempi elämä"...


http://www.dailymail.co.uk/news/article-5869829/Father-two-year-old-face-child-separation-crisis-speaks-out.html

SHOCK: Migrant Mother and ‘Crying Girl’ on TIME Cover Never Separated; Mom Deported in 2013, Left Husband With Good Job, 3 Other Kids, Paid Coyote $6K to Sneak Back in US

https://www.thegatewaypundit.com/2018/06/shock-migrant-mother-and-crying-girl-were-never-separated-mom-left-husband-with-good-job-3-other-kids-paid-coyote-6k-to-get-better-life-in-us/
5
Perussuomalaiset / Vs: 2017-12-16 Hakkaraisen toilailu eduskuntaryhmien pikkujouluissa
« Uusin viesti kirjoittanut multsi tänään kello 08:06:18 »
Jos unohdetaan negatiiviset asiat, niin mitä positiivista Hakkarainen on tuottanut puolueelle tai yleensä maallemme 7v aikana? Yllä listattuja vahingollisia asioita kyllä tulee mieleen, joista aiheutuu mielestäni valtava imagohaitta puolueelle. Monelle ulkopuoliselle persut ovat yksiä "hakkaraisia" kaikki. Kun koittaa keskustellla politiikasta jonkun ei-persua kannattavan kanssa, niin yleensä kolmannessa lauseessa alkaa nauru Hakkaraisesta. Hakkaraisella on varmasti omat fanboynsa, mutta jos kannatusta haluaa nukkuvista tai muista puolueista, niin väitän hänen olevan kasvua rajoittava tekijä.


jos punnitaan negatiivisia ja positiivisia asioita puolueen menestyken kannalta, niin kumpi puntari painuu alas?

Itse väitän, että negatiivinen. Tätä uutta ahdistelutuomiota tullaan käyttämään armotta lyömä-aseena ainakin niin pitkään, kuin Herra Hakkaraisen seikkailut puolueessa jatkuvat, ja siksi toivon hartaasti, että hän itse ymmärtäisi olla asettumatta ehdolle.
6
Perussuomalaiset / Vs: 2017-12-16 Hakkaraisen toilailu eduskuntaryhmien pikkujouluissa
« Uusin viesti kirjoittanut Nuivinator tänään kello 07:52:14 »
Minä en nyt puhu Veera Ruhosta tai hänen taekwondotaidoistaan koska en ole koskaan nähnyt hänen suorituksiaan. Mutta vajaa vuosi sitten Oulun Korttelihaipakassa esiintyivät Taekwon-Do Akatemian ihmiset. Olin katsomassa esitystä ja totesin, että jokainen niistä, mukaanlukien pienimmät lapset, olisivat kyenneet tyrmäämään minut jos olisivat halunneet (senverran korkealle ne hyppypotkut osuivat). Sen esityksen juontaja / noiden ottelijoiden valmistaja / mikälie sanoi, että kannattavat tasa-arvoa ja siksi potkivat naisia yhtä kovaa kuin miehiä.

Karmeintahan muuten tuossa taekwondossa on ne koreankieliset huudot. Muuten kyllä nautin esityksestä paljon.

Ps. pienellä googlettamisella netistä löytyi kuva juuri tuosta esityksestä, ilmeisesti Taekwon-Do Akatemian tyypin ottamana. Naamani näkyy tässä kuvassa.
7
Kotimaa / Vs: 2016-07-28 IL: Poliisi vaatii MV-sivuston sulkemista / MV katosi netistä
« Uusin viesti kirjoittanut pekka2409 tänään kello 07:22:34 »
Keskimäen aktivismi on kunnioitettavaa, mutta onkohan kovin järkevää lähteä härnäämään tuomaria kesken oikeudenkäynnin tällaisilla toimilla. Etenkin kun hylsy ilmoituksista on melko varma, ja tuomari vain ärsyyntyy lisää moisesta, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti syytettyjen tuomioihin. Vastahyökkäys kannattaisi tehdä vasta myöhemmin.
Se mitä yritin sanoa oli että tuo Keskimäen tekemä rikosilmoitus tehtiin jo huhtikuussa, paljon ennen tämän jutun tuomarin nimitystä. Kyseessä ei siis ollut tämän jutun tuomarin härnääminen. Hylsyhän siitä valituksesta tulee mutta siitä huolimatta tuomarin olisi pitänyt jäävätä itsensä jo ihan oikeudenkäynnin uskottavuuden vuoksi. Nyt on pelkona että tuo Korjakoffiin ja Hämäläiseen kohdistuva tutkinta vaarantuu. Jos tuomaria vastaan nostettaisiin syyte se tarkottaisi vääjäämättä koko oikeudenkäynnin mitätöimistä. Tarkoittaa sitä että syytekynnys tuomaria vastaan nousee. Merkittävä juttu tässä on se että Keskimäen tekrmälle rikosilmoitukselle ei tehty tutkimatta jättämispäätöstä vaan asia otettiin käsittelyyn. Keskimäen rikosilmoituksella oli siten jonkinlaista pohjaa.

Ei ole kokemusta, mutta ilmeisesti samat tyypit hoitavat aina samaa juttusarjaa. Keskimäki on sen luokan valitusautomaatti, että sen valitusten johdosta pitäisi kohta jäävätä puolet Suomen virkamieskunnasta.   ;D ;D ;D
Ei jäävätä, vaan erottaa joka v...n varuri ja vihree.
8
Hommakerhot / Vs: Hommakerho Prätkäily
« Uusin viesti kirjoittanut Saturnalia tänään kello 07:19:30 »
Mullakin oli Seca, noin 2002. Laitoin putket ja mittariston uusiksi.
Muuten kiva pyörä mutta kokonaisvälitys oli ärsyttävän lyhyt. Satasen vauhdissa kone huuti turhaan suhteessa siihen, paljonko voimaa olisi alhaalla ollut.
9
Lainaus

Jos Paavo olisi Lapissa ehdolla, niin olisin mieluiten häntä tukemassa kaikin muin tavoin. Riippuu tietysti nyt puolueen tilasta, saadaanko nuo hajottajat järjestykseen ja miten listan saa kasaan.

Kerroppa puolueen jäsenenä onko kolmen k:n koplalla yhtään kannatusta jäsenten keskuudessa ja mihin arvelet heidän oikein pyrkivän.

Kun homma on selvinnyt saisitte fuusioida ipun ja kapun. Käsket vielä Väyrysen suostuttelemaan Keijo Korhosen ehdokkaaksi, niin johan alkaisi ääniä tulemaan :D.
10
Kotimaa / Vs: 2016-07-28 IL: Poliisi vaatii MV-sivuston sulkemista / MV katosi netistä
« Uusin viesti kirjoittanut Alligaattori tänään kello 04:22:07 »
Edellisellä videolla taksinkuljettaja kertoo kuskanneensa Aroa huumebisnes matkoilla. Siinä tulee kovaa tietoa taustasta. N 30:00 eteenpäin
Yritin kuunnella. Ei onnistunut.
Tossa:
https://youtu.be/xhdUKNzNhrc?t=2081
Eli noin 34 minuuttia 40 sekuntia alkaen oli.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10