UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla  (Luettu 778631 kertaa)

saint

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 496
  • Liked: 540
Allekirjoittaneella on onneksi tuo pakkoruotsi niinsanotusti melko hyvin hanskassa. Opinnäyte tulee tässä: "Rulla rulla, lilla Ulla, lilla Ulla rullar!"
(Valitettavasti koko sanavarasto tulee käytetyksi kerralla, mutta kuten viisausprofessorit sanovat: tästä on hyvä jatkaa...)  :)   
"Annapas kun autan; tässä lisää köyttä"  -Leso

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 545
  • Liked: 93419
Lainaus
Kouluruotsikysymyksessä Rinne ei epäröi. Hänen mielestään on typerää jankata ruotsin asemasta.

– Mitä enemmän kieliä osaa, sitä paremmin pärjää työelämässä. Haluan kannustaa nuoria opiskelemaan kieliä.  (käännös)
ÅU: ”Det finns ingen marginal att sänka skatter” 20.3.2105

Lainaus
Rinne kehottaa: puhukaa ruotsia

Kuuluu yleissivistykseen osata kansalliskieliä. Näin sanoi Antti Rinne Suomenruotsalaisten sosialidemokraattien kokouksessa Helsingissä.

– Suomi kuuluu Pohjolaan, ja ruotsin kieli on meidän siteemme muuhun Pohjolaan(käännös)
Hbl: Rinne uppmanar: tala svenska 22.3.2015

Lainaus
Rinne toisti tukensa kaksikielisellä Suomelle ja kouluruotsille, mikä ilahdutti Jacob Storbjökiä.

– Tästä nähdään, että Sosialidemokraatit on edelleen kaksikielinen puolue, joka aina puolustaa ruotsia.

Storbjörkin mukaan Sosialidemokraattien kielipolitiikassa ei ole suurempia eroja Rkp:n ajamaan verrattuna, mutta joitain vivahde-eroja voi löytää. Sdp voi ajatella yhteisiä tiloja suomenkielisille ja ruotsinkielisille kouluille ja päiväkodeille, kunhan opetus on erillistä.

– Me näemme siinä mahdollisuuksia esteiden sijaan.

Rebecka Åkers sanoi omassa kokouspuheessaan olevansa huolissaan, mitä tapahtuu, jos seuraava hallitus muodostetaan Keskustan ja Perussuomalaisten ympärille.

Åkersin mukaan on vaara, että vähemmistöt unohdetaan. Sosialidemokraattien pitää hänen mukaansa varmistaa, että paperittomat saavat oikeuden terveydenhoitoon ja että Suomi kantaa vastuunsa eurooppalaisesta pakolaispolitiikasta.

– Meidän ei pidä pitää kiinni perinteisistä arvoista ja nationalismista, vaan luoda solidaarisuutta kaikkien välille.  (käännös)
Svenska Yle: Rinne på FSD-möte: Vår politik är realistisk 22.3.2015
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Chew Bacca

  • Vieras
Lainaus
Kouluruotsikysymyksessä Rinne ei epäröi. Hänen mielestään on typerää jankata ruotsin asemasta.

– Mitä enemmän kieliä osaa, sitä paremmin pärjää työelämässä. Haluan kannustaa nuoria opiskelemaan kieliä.  (käännös)

Naulan kantaan. On todella typerää jankata mistään riemuidioottien kanssa.

Mä en kyllä tajua politiikkaa. Sen sijaan että kilvoiteltaisiin valtaisen enemmistön - 74% - äänistä, puolueet kisaavat siitä kuka innokkaimmin puolustaa äärimmäisen epäsuosittua ja epädemokraattista, pikku vähemmistöä suosivaa anomaliaa. Rahasta vai rakkaudesta, mene tiedä...  :roll:
« Viimeksi muokattu: 22.03.2015, 16:38:30 kirjoittanut Chew Bacca »

Iloveallpeople

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 153
  • Liked: 2766
Lainaus
Tämä kysymys repii Helsinkiä – pakkoruotsi jakaa maahanmuuttajatkin

Ruotsinkielen opiskelu peruskouluissa on säilytettävä pakollisena. Samaa mieltä on 48 prosenttia Helsingin Uutisten vaalikoneeseen vastanneista Helsingin vaalipiirin kansanedustajaehdokkaista.

49 prosenttia ehdokkaista on pakollisuutta vastaan. Kysymys ei jätä juuri ketään kylmäksi, sillä vain kolme prosenttia ehdokkaista on taiteillut vastauksensa keskiviivalle, jolla ei osata sanoa tai haluta ottaa kantaan.

Vaalikoneen käyttäjistä eli mahdollisista äänestäjistä 71 prosenttia on pakkoruotsia vastaan.
...

Maahanmuuttajataustaisista ehdokkaista esimerkiksi Ahmed Hassan (r) kannattaa täysin ruotsin pakollisuutta, mutta ei perustele kantaansa. Elie El-Khouri (kd.) ja Mohamed Abdirahim Husu Hussein (kesk.) ovat sitä vastaan, mutta hekään eivät ole kirjanneet perusteluita.
...

Helsingin Uutiset
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 650
  • Liked: 22389
Allekirjoittaneella on onneksi tuo pakkoruotsi niinsanotusti melko hyvin hanskassa. Opinnäyte tulee tässä: "Rulla rulla, lilla Ulla, lilla Ulla rullar!"
(Valitettavasti koko sanavarasto tulee käytetyksi kerralla, mutta kuten viisausprofessorit sanovat: tästä on hyvä jatkaa...)  :)

No tuostahan saa jo hyvän jatkon ruotsinopintoihin kun korvaat r:n kn:llä.
KAIKKI mihin vasemmisto koskee muuttuu paskaksi!

Jaakko Sivonen

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 426
  • Liked: 5756
Lainaus
Kouluruotsikysymyksessä Rinne ei epäröi. Hänen mielestään on typerää jankata ruotsin asemasta.

– Mitä enemmän kieliä osaa, sitä paremmin pärjää työelämässä. Haluan kannustaa nuoria opiskelemaan kieliä.  (käännös)

Pakkoruotsi nimenomaan vie resursseja muiden kielten opiskelulta.

Antti Rinne oksentaa myös oman puolueensa kannattajien päälle. Ylen 2013 tekemän kyselyn mukaan 73 prosenttia SDP:n äänestäjistä haluaa tehdä ruotsista valinnaisen aineen.
« Viimeksi muokattu: 27.03.2015, 19:06:30 kirjoittanut Jaakko Sivonen »
Malo periculosam libertatem quam quietum servitium

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 545
  • Liked: 93419
Vihreiden kielipoliittiset linjaukset 3.10.2010

Vihreiden virallinen kanta pakkoruotsiin on näköjään itse asiassa se, että jo parin vuoden pakollinen opiskelu riittäisi (nykyisin peruskoulussa neljä + lukiossa kolme + korkeakoulussa yksi), mutta esimerkiksi itärajalla pakollisuudesta voitaisiin luopua kokonaan, kunhan ruotsi olisi edelleen tarjolla kaikille vapaaehtoisena kielenä. Lukion pakolliseen ruotsin opetukseen ei kieliohjelmassa oteta suoraan kantaa, mutta sen lopettamiseen viittaa peruskouluopetuksen supistamisen ohella korkeakoulujen pakollisen ns. virkamiesruotsin lakkauttaminen.

Kahdeksan vihreää kymmenestä äänesti siis oman puolueensa kieliohjelman vastaisesti vastustaessaan kolme viikkoa sitten pontta, jonka mukaan selvitettäisiin "lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua".
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 545
  • Liked: 93419
Lainaus
Niinistö pitää tärkeänä, että kouluruotsikysymys käsiteltiin asianmukaisesti.
– On tärkeää, ettei sitä jätetä valitsematta. Meille on tärkeää, että kaikki oppivat molemmat kansalliskielet.
Vihreät haluavat kuitenkin enemmän joustavuutta ja uusia mahdollisuuksia. Jotkut voisivat aloittaa ruotsin aikaisemmin, ja ne, jotka valitsevat toisen vieraan kielen, voisivat lukea lyhyemmän kurssimäärän ruotsia.  (käännös)
Åbo Underrätterlser: De gröna vill ta förnyarens roll 26.3.2015

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö näyttää täysin unohtaneen oman puolueensa kannan, jonka mukaan pakkoruotsista voitaisiin luopua ainakin osassa Suomea. Ei ihme, että hän päätyi itsekin äänestämään johtamansa puolueen kieliohjelman vastaisesti.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 545
  • Liked: 93419
Lainaus
Ministerit riidassa kouluruotsista

Carl Haglund (RKP) ja Erkki Tuomioja (SDP) ovat ryhtyneet riitelemään siitä, onko ulkopoliittinen signaali keskustella venäjän ruotsin kielen vaihtoehtona itärajan kouluissa.

Alkusoittona riidalle, josta käydään sosiaalisessa mediassa vilkasta keskustelua, oli Erkki tuomiojan reagoiminen Maaseudun tulevaisuuden haastatteluun, jossa puolustusministeri Carl Haglund muun muassa esitti, että siirtyminen venäjään ruotsin asemasta antaisi kummallisen ulkopoliittisen signaalin, kun venäläiset käyttäytyvät, kuten ovat tehneet.

"Miksi Calle Haglund vaikeuttaa meidän, jotka haluamme turvata ruotsin kielen aseman Suomessa, asiattomilla lausunnoillaan venäjän kielen opiskelusta? Olisiko englannin opiskelu pitänyt panna jäihin Suomessa kun Yhdysvallat aloitti hyökkäyksensä Irakiin?" kirjoitti Tuomioja torstai-iltana Facebook-sivuillaan.

Tämä kommentti puolestaan ärsytti Haglundia, joka piti Tuomiojan lausuntoa vastenmielisenä ja väärinkäsitykseen perustuvana.

– On kyseessä "rikkinäinen puhelin". Hän näytti luulevan, että minun mielestäni ruotsin lukeminen on väärin, mikä ei pidä paikkaansa. Olen itse lukenut venäjää. Vastustan sitä, että kouluruotsi korvataan kouluvenäjällä. Sitten hän teki harvinaisen mauttoman vertaamisen USA:han, englantiin ja Irakiin. En ollenkaan ymmärrä hänen logiikkaansa, ja toivon, että ministerikollegat voisivat käyttäytyä hieman asiallisemmin.

Erkki Tuomioja ei katso selittää enempää, kuin mitä hän sanoi Facebookissa.

– Jos vitsi täytyy selittää, se ei ole hyvä vitsi, sanoo Tuomioja, ja tarkoittaa, että englantiin vertaaminen oli tapa "seurata Haglundin logiikkaa"

SDP ja RKP ovat samoilla linjoilla itse ydinkysymyksestä, eli että pakollista kouluruotsia jatketaan kaikilla alueilla. SDP vastusti äänestyksessä myös ehdotusta alueellisista kokeiluista, joissa luovuttaisiin pakollisesta ruotsista.

Eli reagoit lähinnä ulkopolitiikan käyttöön argumenttina?

– Yritän puolustaa ruotsin kielen asemaa, mutta teen sen mieluiten järkevillä argumenteilla. Ruben Stilleriä siteeratakseni, on niin monta hyvää syytä puhua ruotsin kielen puolesta Suomessa, että ei ole tarpeen käyttää tyhmiä argumentteja, sanoo Tuomioja.

Vaikka Haglund haluaa säilyttää kouluruotsin aiemmin tunnetuista syistä, hän pitää tällaisen keskustelun ajankohtaa huonona. Eduskunta päätti, että seuraava hallitus tutkii mahdollisuutta kokeilulle, jossa kouluruotsi vaihdetaan kouluvenäjään itäsuomalaisissa kouluissa. Mikäli tutkimuksessa päädyttäisiin täytäntöönpanoon, se antaisi Haglundin mielestä vääriä signaaleja kaikkiin suuntiin.

– On otettava huomioon aika, jossa elämme. On naiivia luulla, ettei Venäjä hyödyntäisi propagandassaan tilannetta, jossa ruotsi, osa yhteispohjoismaista perintöämme, korvattaisiin venäjänopetuksella.

Millaisia signaaleja tarkoitat?

– Osittain sellaista signaalia Venäjän suuntaan, että haluamme suuntautua heitä kohti. Olemme sitä paitsi kriisin aikana nähneet, kuten muun muassa Tuomioja on pakotteista puhuessaan sanonut, että Länsi-Euroopassa meitä pidetään vahvasti suomettuneina. Siksi on tärkeää ajatella, millaisia signaaleja ruotsin vaihtaminen venäjään antaisi läntiseen suuntaan.
 
Haglundin johtopäätös on joka tapauksessa, että koko kieliriita johtuu väärinkäsityksestä ja vaalikuumeesta(käännös)

Jeanette Björkqvist
Hbl: Ministrar i konflikt om skolsvenskan 28.3.2015

Lainaus
”Minkälaisen signaalin annamme lännen suuntaan, jos yhtäkkiä juuri tässä tilanteessa lähdettäisiin opettamaan ruotsin sijasta venäjää. Tämä ajankohta ei ole hirveän otollinen tämmöiselle asialle.”

Haglund arvioi myös, että koulujen kiinnostus venäjän kielen opetukseen ei ollut aitoa, vaikka rahaakin olisi ollut tarjolla. Hän ihmettelee, miksi kielet pitää asettaa vastakkain.
”Opetushallitus totesi jo kymmenen vuotta sitten, että koulut voivat opettaa venäjää, jos ne haluavat sitä.”
Maaseudun Tulevaisuus: Katso video: Onko Carl Haglund tehnyt pystykauppaa? 25.3.2015

Toimittaja Björkqvist olisi voinut korjata tekstistä ainakin ilmeisimmät virheet.

Eduskunnan hyväksymässä ponnessa ei esitetty "kouluruotsin vaihtamista kouluvenäjään". Pauli Kiurun ja kumppaneiden vastalauseessa ei puhuta mistään Suomen maantieteellisestä alueesta, eikä siinä myöskään mainita venäjän kieltä. Ei ole myöskään tarkoitus siirtyä pakkoruotsista pakkovenäjään, vaan kielet olisivat vaihtoehtoisia. Oppilaat valitsisivat itse, mitä tarjolla olevista kieltä lukevat.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

repsikka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 160
  • Liked: 1670
”Minkälaisen signaalin annamme lännen suuntaan, jos yhtäkkiä juuri tässä tilanteessa lähdettäisiin opettamaan ruotsin sijasta venäjää. Tämä ajankohta ei ole hirveän otollinen tämmöiselle asialle.”

Viime sotien aikaan oli niin rintamalla kuin kotipuolessakin kova puute venäjän taitajista.  Kyllä naapurimaan kieltä pitää ainakin muutaman osata . Tämä  tuli mieleen siitä  signaalista..

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 545
  • Liked: 93419
Sdp:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on ilmoittanut kieltäytyvänsä ruotsinkielisten säätiöiden hänelle tarjoamasta vaalirahasta.

Kieltäytymisen periaatteellisuutta tosin himmentää se, että Feldt-Ranta oli ensin anonut säätiörahaa, mutta kimmastui hänelle henkilökohtaisesti myönnetyn 1 400 euron tuen pienuudesta pitäen sitä "kuin märkänä rättinä kasvoille". Feldt-Rannan mielestä hänelle ja muille demareille olisi kuulunut huomattavasti suurempi osuus vaalirahakakusta, kun kerran Rkp:kin saa säätiöiltä miljoonan. Feldt-Ranta perusteli suuremman tuen oikeutusta muistuttamalla Sdp:n eduskuntaryhmän äänestyskäyttäytymisestä maaliskuun alussa, kun eduskunta käsitteli pakkoruotsia.

Västra Nyland: Feldt-Ranta tackar nej till "våt trasa" 25.3.2015
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Chew Bacca

  • Vieras
Ei jumalauta! Eikö lahjonnasta ole jokin laki? Kuinka pihalla voi sossuämmä olla?

Jääpää

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 927
  • Liked: 1963
  • Kiljuvuorten Sumuinen Gorilla 75%
Aika nauta. Pitääkö työnantajan palkita erikseen jokaisesta työstä?

 Varmaan luemme tästä epäoikeudenmukaisesta kohtelusta Demarista, Kansan Uutisista, Iltasanomista...Jäänmurtajat ja ahtaajat menevät tukilakkoon, ainaski. Vai mitä niitä nyt oli..
Perustuslaki 29§
"Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."


jeremies

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 126
  • Liked: 20
Eikös vaalirahailmoituksessa pidö yksilöidä 1500 euroa ja sitä suuremmat vaalirahalahjoittajat?  Ehkä häveliäisyyssyistä ruotsinkielinen säätiö ei halunnut lahjoittaa tuota enempää.

Harmillista jos näin on, olisihan se ollut mielenkiintoisen näköistä jos kaikilla demarikansanedustajilla suurimpia vaalirahalahjoittajia olisi ollut ruotsinkielinen säätiö...

Chew Bacca

  • Vieras
Ruotsinkielisten säätiöiden raha on ollut pakkoruotsin vastustajien aavistus. Nyt demuli paljastaa avoimesti että pakkoruotsin kannatus on ostettua, eli mitä puhtainta poliittista korruptiota.

Jos ei persut lyö tällä, en ymmärrä politiikasta yhtään mitään. Missä otsikot, missä kohu?

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 545
  • Liked: 93419
Eikös vaalirahailmoituksessa pidö yksilöidä 1500 euroa ja sitä suuremmat vaalirahalahjoittajat?  Ehkä häveliäisyyssyistä ruotsinkielinen säätiö ei halunnut lahjoittaa tuota enempää.

Harmillista jos näin on, olisihan se ollut mielenkiintoisen näköistä jos kaikilla demarikansanedustajilla suurimpia vaalirahalahjoittajia olisi ollut ruotsinkielinen säätiö...

Stiftelsen för det tvåspråkiga Finlandin johtaja Henry Wiklund kieltäytyi kertomasta toimittajalle 135 tuetun ehdokkaan nimiä vedoten juuri tuohon 1 500 euron rajaan. Höblä oli kuitenkin tehnyt soittokierroksen, jonka perusteella säätiön tukemia kansanedustajaehdokkaita ovat muun muassa Kimmo Sasi, Eva Biaudet, Silvia Modig, Li Andersson ja Dan Koivulaakso.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Jääpää

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 927
  • Liked: 1963
  • Kiljuvuorten Sumuinen Gorilla 75%
Kaikki on siis asetusten ja lakien mukaista. Ei mitään nähtävää, hajaantukaa!
 Säätiö 1. 1400€
 Säätiö 2. 1400€
 Säätiö 3. 1400€
 Säätiö 4. 1400€
 Säät.....
 .
.
  Huittisten Kuivanmaanpilkkijöiden Ruotsinkielinen osasto . 1478€
  Lihasulan Marttojen Udmurdinkielinen jaosto.                         1478€
 
Yhteissumma pär opetusministeri, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja..voi olla huomattavakin.
( pientä förskottia koville(sovituille) nimille, ylläreitä voi tukea(ja kiristää) sitten jälkik.)
Rividemari Feldranta on nyt vaan siellä liukuhihnalla hommissa, pitäis muistaa, että kyllä sinne on tulijoita ja olla vaan tyyty, että saa flesk på bröd.
Perustuslaki 29§
"Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 545
  • Liked: 93419
Lainaus
Juha Sipilän ruotsin taito punnittiin – "Jag har två bilar"

Kolme neljäsosaa pääministeriehdokkaista kärsii puutteista ruotsin kielen taidoissa. Asia kävi ilmi torstaina Yle Fem -kanavan vaalikeskustelusta, joka pidettiin ruotsiksi.

Mielipidemittausten mukaan tuleva pääministeri löytyy todennäköisesti nelikosta Alexander Stubb (kok.), Timo Soini (ps.), Antti Rinne (sd.) ja Juha Sipilä (kesk.). Heistä vain Stubb käytti ruotsia läpi keskustelun.

[...]

Yle Fem -keskustelu kesti 89 minuuttia. Siihen osallistuivat kaikki puoluejohtajat Paavo Arhinmäkeä (vas.) lukuun ottamatta. Sipilä käytti 15 puheenvuoroa. Verkkouutiset julkaisee ne sellaisenaan. Mahdolliset virheet esiintyvät alkuperäisessä puheenvuorossa.

[...]

Sipilä käytti suomea, kun keskusteltiin sisäisestä turvallisuudesta, tasa-arvosta talouskasvusta.

Timo Soini vaihtoi suomeen, kun puhuttiin turvallisuudesta, Natosta, Ukrainan kriisistä velkaantumisesta ja leikkauksista. Antti Rinne puhui suomea käsitellessään hyvinvointivaltiota, Natoa, sisäistä turvallisuutta ja vientiä.

Suomen perustuslaki ei edellytä ministereiltä kielitaitoa. Lain mukaan heidän on oltava "rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia".

Suomessa asui vuoden 2013 lopussa 290 910 ruotsinkielistä kansalaista, mikä on noin 5,3 prosenttia väkiluvusta.
Verkkouutiset 27.3.2015

Lainaus
Miksi Juha Sipilän kielitaidosta pitää puhua

Verkkouutiset kertoi perjantaina, että Juha Sipilän ruotsin taidoissa on puutteita. Asia tuli ilmi Yle Fem -kanavalla torstaina käydyssä vaalikeskustelussa. Verkkouutisten jutussa käytiin yksityiskohtaisesti läpi Sipilän keskustelussa lausumat ruotsinkieliset kommentit. Lausumien tarkka litterointi korosti sitä, että Sipilä ääntää ruotsia kömpelösti. Puutteita oli myös kielen muilla osa-alueilla.

Uutinen on herättänyt keskustelua, ja jotkut ovat epäilleet, että Verkkouutiset teki pilaa Sipilän kielitaidosta. Tämä ei ollut tarkoitus.

Jutun tarkoituksena oli osoittaa, että Sipilä puhuu ruotsia huonosti.

[...]

Mitä merkitystä kielitaidolla sitten on? Meillähän on perinteisesti ajateltu, että asia ratkaisee. Kun hallitsee substanssin, kielestä ei tarvitse huolehtia – asia kyllä hoitaa itsensä.

Tästä ajatuksesta on jouduttu luopumaan viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana, kun olemme siirtyneet yhä kansanvaltaisempaan järjestelmään. Demokratiassa poliitikon tärkein tehtävä on tuottaa sellaista puhetta, jolla hän vakuuttaa mahdollisimman monet ihmiset ajatustensa paremmuudesta.

Suomessa riittää suomi. Muualla pitää käyttää muita kieliä. Toisin kuin suuren maan johtaja, pienen maan johtaja ei voi ajatella, että jos on asiaa, opetelkaa puhumaan minun kieltäni.


[...]

Lukuisat suomalaiset ovat viime vuosina ilmoittaneet, ettei ruotsista ole ollut heille mitään hyötyä. Ainakin yritysmaailmassa ajatellaan toisin. Ruotsin kieltä tarvitaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto laati viime vuonna selvityksen yritysten kielitaitotarpeista. Siinä todetaan, että kielitaito on osa ammatillista perusosaamista, ei vain yrityksen johdossa vaan myös suorittavalla tasolla.

"Ruotsi on suomen ja englannin jälkeen käytetyin kieli EK:n jäsenyrityksissä", raportissa todetaan.
Verkkouutiset 29.3.2015

Toimittaja ei esittänyt ainuttakaan perustelua, miksi hyvä ruotsin kielen taito olisi olennaista Suomen pääministerille. Yritysmaailmassa Juha Sipilä on pärjännyt oikein hyvin ilman ruotsiakin.

Toimittajan mainitsema Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa nykyistä monipuolisempaa kielitaitoa ja vaatii juuri siksi pakkoruotsin lakkauttamista.

Lainaus
Tulevaisuudessa suomalaisten pitää osata venäjää, portugalia, kiinaa ja espanjaa, jos aiomme tehdä ulkomaankauppaa. Elinkeinoelämän keskusliitto kannattaa ruotsin kielen muuttamista vapaaehtoiseksi kouluaineeksi pitkällä aikavälillä.

– Olemme pienen kielen maa, joten meidän on osattava monipuolisesti kieliä. Yritykset kaipaavat nyt ruotsia hyvin puhuvia, mutta kyselymme mukaan tulevaisuudessa korostuvat venäjä, portugali, kiina ja espanja, kertoo EK:n asiantuntija Satu Ågren.

Ågren kertoo EK:n kannattavan ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi oppiaineeksi pitkällä aikavälillä. Mutta kuinka pitkällä?

– Kyllä se varmasti on seuraavalla hallituskaudella agendalla.
MTV: Elinkeinoelämä ajaa pakkoruotsin poistoa – tulevaisuudessa tarvitaan portugalia 13.8.2013
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Chew Bacca

  • Vieras
Katainen ei osannut ruotsia. Se ei estänyt häntä pakkoruotsittamasta kybällä. Svenska yle editoi haastattelun niin että Jygän solkotus muistutti etäisesti ruotsia. Nyt sekoomuspuolueella on suru-pj mutta pääministerinä ihan samaa tunkioluokkaa kuin Käteinenkin. Ruotsintaito on totaalisen yhdentekevää pääministerille ja oikeastaan juuri kenellekään.

Ruotsipuolueen (kaikki paitsi PS) meininki on "syököön leivoksia." Harmi ettei giljotiini ole enää käytössä.

Jaakko Sivonen

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 426
  • Liked: 5756
Eikös vaalirahailmoituksessa pidö yksilöidä 1500 euroa ja sitä suuremmat vaalirahalahjoittajat?  Ehkä häveliäisyyssyistä ruotsinkielinen säätiö ei halunnut lahjoittaa tuota enempää.

Harmillista jos näin on, olisihan se ollut mielenkiintoisen näköistä jos kaikilla demarikansanedustajilla suurimpia vaalirahalahjoittajia olisi ollut ruotsinkielinen säätiö...

Stiftelsen för det tvåspråkiga Finlandin johtaja Henry Wiklund kieltäytyi kertomasta toimittajalle 135 tuetun ehdokkaan nimiä vedoten juuri tuohon 1 500 euron rajaan. Höblä oli kuitenkin tehnyt soittokierroksen, jonka perusteella säätiön tukemia kansanedustajaehdokkaita ovat muun muassa Kimmo Sasi, Eva Biaudet, Silvia Modig, Li Andersson ja Dan Koivulaakso.

Oho, kommunistipuolueen perilliset ottavat vastaan vaalirahoitusta suurkapitalisteilta.
Malo periculosam libertatem quam quietum servitium

Iloveallpeople

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 153
  • Liked: 2766
Lainaus
Suomen pitää ottaa johtoasema EU:n arktisessa politiikassa, sillä pohjoinen alue voi kehittyä Euroopan suurimmaksi investointikohteeksi, kirjoittaa selvitysmies Paavo Lipponen arktisen alueen taloudellista potentiaalia käsittelevässä raportissaan.
...

Myös suomalaisten kielitaidon heikentyminen tulisi Lipposen mielestä pysäyttää ja erityisesti ruotsin kielen oppimista tulisi uudistaa, jotta pohjoisia työmarkkinoita voidaan hyödyntää tehokkaasti.

Keskisuomalainen
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 545
  • Liked: 93419
EK:n tiedote: Selvitysmies Paavo Lipponen: Suomi tarvitsee pohjoisen tahtotilan 30.3.2015

Paavo Lipposen raportti ”Pohjoinen tahtotila” (pdf)

Lainaus käyttäjältä: Paavo Lipponen
Suositukset Suomen tahtotilaksi arktiseen ja pohjoiseen politiikkaan vaalikaudella 2015–2019:
...
7. Pysäytetään suomalaisten kielitaidon heikentyminen. Uudistetaan erityisesti ruotsin
kielen oppimista, jotta pohjoisia työmarkkinoita voidaan hyödyntää tehokkaasti.

Lainaus käyttäjältä: Paavo Lipponen
Pullonkaulana kielitaidon puute

Kielitaito on suurin yksittäinen este suomalaisten yritysten toimin-
nalle Norjassa ja Ruotsissa. Ruotsin kielen taito avaa merkittävät
työ- ja markkinointimahdollisuudet muihin Pohjoismaihin ja antaa
kilpailuedun suhteessa muihin eurooppalaisiin maihin.
Suomalaisten
yritysten tulisi panostaa työntekijöidensä kielikoulutukseen, ruotsin
ohella myös englannin kielessä. Joissakin kansainvälisissä urakois-
sa työntekijöiden kielitaidolle asetetaan turvallisuussyistä tiukat
määräykset. Tämä koskee kaikkia yrityksiä koosta ja toimialasta
riippumatta. Venäjän kielitaitoa tarvitaan erityisesti matkailualalla.
Suomalaisten yritysten passiivisuus ja asenteellisuus mm. kielitaitoa
kohtaan vaikuttaa myös taustalla.


Myös valtiovallan tulee kiinnittää erityistä huomiota kielten opiske-
luun kouluissa. Koululaisten kielitaidot ovat heikentyneet merkittä-
västi. Se ei edesauta suomalaisen työvoiman ja pääoman liikkumista
rajojen yli. Myös rajat ylittävät koulutusohjelmat (ammattikoulutus
ja yliopistotason koulutus) palvelisivat paitsi kielitaidon kartuttami-
sessa, myös ammattipätevyysvaatimusten yhdenmukaistamisessa.
Lisäksi nuorena solmitut kontaktit voisivat automaattisesti palvella
myös työelämään siirryttäessä.

Lainaus käyttäjältä: Paavo Lipponen
Ruotsin kielen taito on Suomelle kilpailuetu Pohjoismaiden työ-
markkinoilla ja elinkeinotoiminnassa. Ruotsin kieli on itsestään
selvä perusvalmius Pohjoismaissa ja helposti aktivoitavissa
kouluruotsin pohjalta.
Lisäksi tarvitaan muuta kielitaitoa etenkin
tiukat turvallisuusvaatimukset omaavilla aloilla. Matkailualalla
venäjän kielen taito on tärkeä. Kielten opiskelu on aktivoitava
osana yritysten säännöllistä koulutustoimintaa.

Lainaus käyttäjältä: Paavo Lipponen
Elinkeinoelämän ja ELY-keskusten tulee yhteistyössä yliopis-
tojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa
järjestää maakunnissa syventävää kieliopetusta sekä yleiskieli-
taidon että yritysten toimialojen erityisedellytysten mukaisesti.
Ruotsin kielen aktivointi on perusedellytys ja kilpailuetu suoma-
laisille tekijöille suhteessa Skandinavian maiden ulkopuolisiin
maihin nähden.
Myös englannin kielen taito vaativilla teknisillä
ja erityistä turvallisuutta vaativilla aloilla on usein pakollinen
vaatimus ruotsin kielen ohella.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 545
  • Liked: 93419
On yleisesti tiedossa, että peruskoulun ja lukion pakkoruotsi sekä korkeakoulujen pakollinen ns. virkamiesruotsi eivät käytännössä johda sellaiseen osaamiseen, jolla näiden Potemkinin kulissien ylläpitämistä perustellaan. Aiheesta on tutkimustakin:

Lainaus
Korkeakoulututkintoihin kuuluvan ruotsin kielen taidon osoittaminen : korkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä virkamiesruotsin merkityssisällöistä ja sen taitotasovaatimusosan toteutumisesta

Tekijä:    Niemi, Hannu
Organisaatiot:    University of Oulu, Faculty of Education
University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education
Aineistotyyppi:    e-kirja
URI:    Kokoteksti (PDF, 1.1 MB)
Pysyvä osoite:    http://urn.fi/urn:isbn:9789514287046
Kieli:    suomi
Julkaistu:    2008
Julkaisuaika:    2008-01-15
Opinnäytteen tyyppi:    Väitöskirja
Väitöstiedote:    Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kuusamonsalissa (YB210) 25. tammikuuta 2008 klo 12.00

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selostaa ja kuvata, mitä valtionhallinnossa vaadittavalla ruotsin kielen suullisella ja kirjallisella kielitaidolla, virkamiesruotsilla, tarkoitetaan ja miten virkamiesruotsin taitotasovaatimus toteutuu korkeakoulututkintoon kuuluvissa pakollisissa ruotsin kielen opintojaksoissa. Vuonna 1987 korkeakouluopiskelijoiden virkamiesruotsin taidon osoittaminen liitettiin asetuksella korkeakoulututkintoihin. Sen jälkeen virkamiesruotsin riittävän taitotason toteaminen on ollut korkeakoulujen itsensä vastuulla.
...
Näin ollen virkamiesruotsin taidon testaaminen ja kielitaidon arviointi olivat hyvin harvoin valtionhallinnon kielitutkintoja koskevan ohjeistuksen mukaisia.
...
Vuosittain vähintään 20 % korkeakouluopiskelijoista sai tutkintotodistuksiinsa merkinnän virkamiesruotsin hyväksytystä kielitaidosta, jonka taitotaso ei todellisuudessa vastannut säädettyä Eurooppalaisen viitekehyksen mukaista vähimmäistaitotasoa B1.

Tutkimustulokset tukivat käsitystä siitä, että yhä useampien lukion B-ruotsin oppimäärän suorittaneiden korkeakouluopiskelijoiden kielellinen lähtötaso oli niin alhainen, että he eivät saavuttaneet korkeakoulututkintoon kuuluvien pakollisten ruotsinopintojensa aikana virkamiesruotsiin vaadittavaa taitotasoa.
Oulun yliopisto

Hannu Niemi: Korkeakoulututkintoihin kuuluvan ruotsin kielen taidon osoittaminen : korkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä virkamiesruotsin merkityssisällöistä ja sen taitotasovaatimusosan toteutumisesta (pdf)
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 545
  • Liked: 93419
Lainaus
Pääkirjoitus: Yllättävän vahva tarve suunnitelma B:lle

Myös huolestuttavista tulevaisuuden kysymyksistä on keskusteltava. Sen osoittaa HSS Median ehdokaskysely suunnitelma B:n tarpeesta.

Ruotsinkielisen Pohjanmaan sanomalehdet julkaisivat sunnuntaina mielenkiintoista tietoa suhtautumisesta niin sanottuun suunnitelma B:hen. Kysymys otettiin esille HSS Median ehdokaskyselyssä eli Syd-Österbotten-, Vasabladet- och Österbottens Tidning-lehdissä. Ehdokkaat ovat ottaneet kyselyssä kantaa väitteeseen, pitäisikö kehittää varasuunnitelma, joka turvaisi ruotsinkieliset palvelut, jos ruotsin kieli ei ole enää pakollista suomenkielisissä kouluissa.

Erityisesti RKP:n ehdokkaiden vastaukset ovat mielenkiintoisia. Vaasan vaalipiiristä haastateltiin 16 RKP:n ehdokasta. Heistä seitsemän on kokonaan tai osittain samaa mieltä väitteestä, että suunnitelma ruotsinkielisistä palveluista tarvitaan. HSS Median 29.3. artikkelin mukaan Anna-Maja Henriksson ei ota kantaa, mutta myöhemmin osoittautui, että Henriksson vastasi vahingossa väärin "en tiedä", kun tarkoitti vastata "täysin toista mieltä". Kahdeksan muuta on Henrikssonin lisäksi kokonaan tai osittain samaa mieltä väitteestä. Aika tasainen tulos siis.

Tämä on monessa mielessä mielenkiintoista.

RKP:n johto, johon Henriksson kuuluu, on selvästi ilmaissut, että ei halua keskustelua suunnitelma B:stä. Puolueen johto katsoo, että sellainen keskustelu sahaa oksaa, jolla suomenruotsalaiset ja ruotsin kieli istuvat, eli se antaa signaalin kompromissista. Poliittisen taktikoinnin maailmassa se tarkoittaa, että on heittäydytty selälleen ja antauduttu. Tämän ajattelun mukaan suunnitelma B:stä tulee äkkiä suunnitelma A.

Kuitenkin melkein puolet pohjanmaalaisista RKP:n ehdokkaista kannattaa varasuunnitelmaa, vaikkakin osa haluaa valmistella sen salassa.

[...]

Vuodenvaihteessa syntyi keskustelua suunnitelma B:n tarpeesta, kun Åbo Akademin kysely osoitti, että kolme neljästä suomalaisesta haluaa luopua pakollisesta kouluruotsista samalla kun kaksi kolmesta pitää kiinni ruotsin kielestä ja kulttuurista Suomessa. Tämän jälkeen ruotsin asema pakollisena koulukielenä sai vahvan parlamentaarisen tuen. Kansalaisaloite kouluruotsista luopumisesta torjuttiin äänestyksessä selvin numeroin. Se on tärkeä merkki ja suuri voitto kaikille, jotka puolustavat ruotsin kieltä Suomessa.

Kielenopetusta olisi edelleen aikaistettava
ja uudistettava siten, että painotettaisiin kommunikointia kieliopin sijasta. Silloin pakollinen ruotsi takaisi kaikille suomalaisille myönteisen kosketuksen ruotsin kieleen. Se on luonnollisesti parempi tilanne, kuin että nuoret jättäisivät valitsematta ruotsin kielen siinä vaiheessa, kun he eivät voi tietää milloin ja missä he tulevat tarvitsemaan ruotsin taitoa opinnoissa ja työmarkkinoilla.

Eduskunta antoi tukensa pakolliselle ruotsille ennen ehdokaskyselyä. Sekä äänestäjien että ehdokkaiden vastaukset osoittavat, että on monia, jotka ajattelevat ruotsin kielen tulevaisuutta, kuinka meidän ruotsia puhuvien kieli ja tulevaisuus voidaan turvata kaikissa tilanteissa. Demokraattisesta näkökulmasta on tärkeää keskustella kysymyksistä, joita ihmiset pitävät tärkeinä.  (käännös)

Susanna Ginman
Hbl: Oväntat starkt behov av plan B 31.3.2015
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Myrkkymies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 241
  • Liked: 1911
kuinka meidän ruotsia puhuvien kieli ja tulevaisuus voidaan turvata kaikissa tilanteissa. (käännös)

Eiköhän tähän kiteydy koko keskustelun absurdius.

Ruotsinkielisten "kielen ja tulevaisuuden" turvaaminen tarkoittaa oikeasti suomenruotsalaisen vähemmistön etuoikeuksien turvaamista. Pelkkä ajatus siitä, että koko kansalle opetetaan vierasta kieltä pienen kielivähemmistön takia, joka osaa valtakieltä, on täysin järjenvastainen. Kuitenkin nykysuomessa tällainen tilanne on.

Miksi tällaisen kielivähemmistön olemassaolo on edes jokin itseisarvo, joka täytyy turvata "kaikissa tilanteissa".

Mitä Suomi menettää vaikka suomenruotsalaiset muuttuisivat suomenkielisiksi?

Shemeikka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 232
  • Liked: 9938
  • Oulu- Uleåborg
    • Esa Paloniemi- nude but not naked
Lainaus
Se on luonnollisesti parempi tilanne, kuin että nuoret jättäisivät valitsematta ruotsin kielen siinä vaiheessa, kun he eivät voi tietää milloin ja missä he tulevat tarvitsemaan ruotsin taitoa opinnoissa ja työmarkkinoilla.

Sama pätee mihin tahansa kieleen, ei vain ruotsiin.
Vain kuolleet kalat kulkevat virran mukana.

https://esapaloniemi.webnode.fi/
Nude but not naked

"Ajattele itse, tai muut päättävät puolestasi." Aku-Kimmo Ripatti

Shemeikka- mamukurssin käynyt suomalainen

2011-04-17

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 473
  • Liked: 218
  • Et ole yksin
Lainaus
Sanomatalon mediatorilla ISTV:n suorassa lähetyksessä väännetään tänään Venäjästä, pakkoruotsista ja sosiaaliturvasta.

[...]

Kansanedustaja Juho Eerola (ps) saa vastaansa vähemmistövaltuutettu, ex-ministeri Eva Biaudetin (r). Aiheena on pakkoruotsi, onko kaksikielisyys rikkaus?

[...]

Taistelupari-ilta alkaa kello 18 Sanomatalon mediatorilla. Yleisö on tervetullut seuraamaan tapahtumaa paikan päälle. Taistelupari-iltaa voi seurata myös suorana lähetyksenä ISTV:sta. Taisteluparit ovat myöhemmin katsottavissa Ilta-Sanomien verkkosivuilta videotallenteina. Osallistu keskusteluun Twitterissä hashtagilla #taistelupari.
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-1427814563972.html
Burkakulttuuri meets saunakulttuuri.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 545
  • Liked: 93419
Lainaus
Mikäli pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat pääsisivät päättämään, kouluissa luovuttaisiin pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta.

Ylen vaalikoneeseen vastanneista 176 ehdokkaasta 70 prosenttia muuttaisi ruotsin opiskelun vapaaehtoiseksi. Innokkaimpia ovat perusuomalaiset, joista jokainen kannattaa muutosta. Myös kaksi kolmesta keskustan ehdokkaasta on vapaaehtoisuuden kannalla.
Yle: Pirkanmaalaisehdokkaat luopuisivat pakollisesta kouluruotsista 1.4.2015

Lainaus
Niin sanotun pakkoruotsin poisto peruskouluista saa kannatusta Uudenmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkailta.

Länsiväylän vaalikoneessa esitetään väittämä ”Ruotsin kielen opiskelu peruskouluissa on säilytettävä pakollisena”. Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 55 prosenttia on eri mieltä väittämän kanssa eli he poistaisivat pakkoruotsin. Vastaajista 44 prosenttia hyväksyy väittämän.

Uusmaalaisten ehdokkaiden mielipiteiden jakauma poikkeaa siten tyystin juuri työskentelynsä päättäneen eduskunnan kannasta. Eduskunta hylkäsi maaliskuun alussa kansalaisaloitteen, jossa esitettiin ruotsin kielen opiskelua vapaaehtoiseksi kaikilla koulutusasteilla. Äänestysluvut eduskunnassa olivat 134 – 48.
Länsiväylä: Vaaliehdokkaat: Pakkoruotsi pois koulusta 26.3.2015
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

BMW

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 37
  • Liked: 11
Kaikki aineet valinnaisiksi, kuka valitsee is The Question to ask.
Ruotsinkieli on toivottavasti turha lisävaruste tuleville sotalapsille. Saksa, ranska ja jo nyt pakollinenen tämän päivän esperanto eli kurja englannnintaito on tätäpäivää. Suomenkieli on kuitenkin syntymärakas ja -rikas. Kun sen oikein oivaltaa kaikkine murteineen ja niin poispäin. Herkkua. MV.