Uusimmat viestit

Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
91
Mikä ihmeen "valuutan syy"? Ei eurojärjestelmä ole pelkkä valuutta vaan se on nimenomaan osa ja vieläpä oleellisin osa koko meidän talous-, finanssi- ja rahapoliittista järjestelmää. Eli nimenomaan meidän talous-, finanssi- ja rahapoliitiikka on rikki, ei valuutta.

Kansalaiset eivät ole tästä asiasta kanssasi samaa mieltä:

Lainaus
Today, three-quarters of people in the eurozone are in favour of the euro, the highest number since 2004 — apparently dispelling the impression of rising anti-European sentiment in many countries. (...)

"When we think back, it's extraordinary. We've got no real example in the modern world of that number of countries coming together, choosing to share their currency, choosing to pool that level of sovereignty. So the very fact it survived 20 years is on one level exceptional," he said.

But, he added, it hasn't always been smooth sailing.

"The problems that began in 2009-10, that hit Greece, Italy, Portugal, Ireland, Spain — The eurozone had a very, very tough five or six years. We saw that problem of [having] the same monetary policy but the appropriate interest rates for Germany were not necessarily the appropriate interest rates for Greece or Spain."
https://www.euronews.com/2019/01/01/20-years-of-the-euro

Toki tekemistä on vielä, samoin kun Helsingissäkään eivät katutyöt lopu niin kauan kun kaupungissa vielä asutaan. Silti on hyvä muistaa mistä on tultu ja mihin on tultu. USA:ssakin tehdään jatkuvasti säätöjä mm. pankkien sääntelyyn ja sitä pidetään ihan normaalina, eikä kukaan vakavissaan ehdota että dollari oli virhe tai peruuttamattomasti hajalla (vaikka Kalifornia ja Alabama ovat kuin eri planeetoilta).

Tuo kansalaismielipide on helppo ymmärtää kun muistelee entisiä aikoja, kun piti käyttää kaiken maailman frangeja, pesetoja ja liiroja Euroopassa. Oli meillä silloinkin ongelmia, mutta otan mielummin nämä nykyiset ongelmat kun senaikaiset. Kuulun siis enemmistöön.
92
Mylly / Vs: Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)
« Uusin viesti kirjoittanut mannym 22.03.2019, 21:21:39 »
Argumentum ad auctoritatem eli auktoriteettiin vetoaminen on argumentaatiovirhe, jossa oma argumentti perustetaan jonkin auktoriteetin sanaan tai arvovaltaan, mutta ei esitetä perusteita auktoriteetin todenperäisyydelle.

Toki asia viime kädessä ratkaistaan vertaisarvioidussa kirjallisuudessa suuntaan tai toiseen, eikä siellä vedota auktoriteettiin vaan esitettyjen argumenttien perusteluihin.

Toisaalta auktoriteettiin viittaaminen ei ole virhe silloin kun vallitsee yhteisymmärrys kyseisen tahon luotettavuudesta ja osaamisesta po. asiassa. Vakava virhe sen sijaan on olettaa ilman perusteita alan asiantuntijoiden enemmistön näkemyksen olevan väärän, tai vedota siihen että jollakin palstalla on näennäisesti "osoitettu" jotain vuosien varrella.

Kenen yhteisymmärrys tahon luotettavuudesta ja osaamisesta? Kenties tahon itsensä? Kuten jka sanoi, talousimmeisten konsensus oli että Euro on Suomelle hyvä asia ennen kuin siihen liityttiin, mutta nyt ollaan päinvastaista mieltä, niin silloin alunperin on oltu karmivasti väärässä.

Vertaisarvioidussa kirjallisuudessa on sellainen ongelma kuin varmennuskriisi. Kun eri tieteenaloilla on valtavia ongelmia siinä ettei julkaistujen tutkimusten tuloksia voida varmentaa tai kyseisen tutkimuksen testit toistamalla ei saada samaa tulosta kuin tutkimuksessa esitettiin.

Auktoriteettiin viittaaminen on aina virhe silloin kun se auktoriteetti jää nimeämättä ja tämän auktoriteetin perusta jää kertomatta.
93
Perussuomalaiset / Vs: 2016-12-13 Halla-aho palaa kotimaan politiikkaan
« Uusin viesti kirjoittanut Phantasticum 22.03.2019, 21:17:30 »
Halla-aho kertoo Iltalehden toimittaja Kreeta Karvalan videohaastattelussa mietteitään brexitin toteutumisesta. Brexitin toteutumista kiinnostavampaa on se, että kirjoitetun jutun mukaan Halla-ahon mielestä "siirtolaisuuden hallinta ja turvapaikkajärjestelmän kehittäminen tapahtuvat helpommin, tehokkaammin ja taloudellisemmin, kun asiat tehdään EU:ssa yhdessä". Halla-aho ei siis ole "ajamassa Suomea EU-eroa kohti".

Kyseisiä lainauksia ei löydy videolta. On mahdoton sanoa, mitä ja miten Halla-aho on asian ilmaissut ja mikä taas on toimittajan omien mieltymysten mukaista tulkintaa. Olen silti sitä mieltä, että perussuomalaiset ei ole EU-kriittinen puolue kuin paperilla, jos se on sitä enää paperillakaan. EU-kriittisyys on poistunut kokonaan puolueen asialistalta. Hieman yllättäen perussuomalaiset haluaisivat tehdä myös yhteistyötä mokuttajahirviö EU:n kanssa maahanmuuttopolitiikan saralla. Koko juttu linkissä.

Lainaus
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on sitä mieltä, että britit jättävät EU:n ilman sopimusta, ja tämä tapahtuu jo viikon päästä perjantaina.

Halla-aho perustelee kantaansa sillä, että eron siirrosta ei olisi briteille mitään hyötyä.

– Siitä ei olisi mitään hyötyä, koska mitään uutta ei ole tulossa, eli pidän edelleen todennäköisimpänä, että britit lähtevät ilman sopimusta.

Vaikka brittien EU-ero aiheuttaa lyhyellä tähtäimellä ongelmia, silti Halla-aho pitää brexitiä myönteisenä asiana.

– Brexit on mielestäni hyvä muistutus EU:lle kuolevaisuudesta. Vielä pari vuotta sitten ei pidetty millään tavalla mahdollisena, että EU:sta voisi joku lähteä, jos maa on tyytymätön unionin kehitykseen, mutta nyt kun mahdollisuus on avattu, se todennäköisesti pakottaa myös EU:n pohtimaan omaa toimintaansa järkevämmin.

Halla-aho ei ole ajamassa Suomea EU-eroa kohti, sillä hänestä esimerkiksi siirtolaisuuden hallinta ja turvapaikkajärjestelmän kehittäminen tapahtuvat helpommin, tehokkaammin ja taloudellisemmin, kun asiat tehdään EU:ssa yhdessä.

Halla-aho pitää kuitenkin mahdollisena, että brittien ohella myös muut maat voivat tulevaisuudessa harkita EU-eroa.

– On mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu, jos EU alkaa esimerkiksi karsia rahansiirtoja sellaisille maille, kuten Unkarille ja Puolalle, jotka eivät EU:n mielestä noudata oikeusvaltioperiaatteita, koska näille maille taloudelliset hyödyt ja edut ovat keskeisiä, ja jos rahahanat suljetaan, nähtäväksi jää, miten houkuttelevana EU pysyy näille maille.

IL: Halla-aho: Kova brexit toteutuu viikon päästä perjantaina


Sinulta jäi tuo boldattu kohta lainauksesta jostain syystä pois, vaikka siitä puhuit. Lisätty ettei tarvitse klikkailla.
94
Kotimaa / Vs: YHDISTETTY: Monikulttuurisia rikosuutisia Suomesta
« Uusin viesti kirjoittanut IlkkaKives 22.03.2019, 21:17:04 »
Tässä vielä Seinäjoen väitetyn uhrin facebook-päivitys tilanteen jälkeen.

95
Kylänraitti / Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Uusin viesti kirjoittanut mannym 22.03.2019, 21:16:19 »
"Ei oleellisesti muuttunut" ei suinkaan ole sama asia kuin väittää ettei ajonopeuksien ero vaikuttaisi kulutukseen.

Korkeampi ajonopeus nostaa kulutusta, jo yksin siitä syystä että se lisää merkittävästi ilmanvastusta. Jos olet eri mieltä, kerro toki jokin muu peruste kuin vänkä-vänkä. Mittauksesi ovat sinun mittauksiasi, eikä yksikään alan asiantuntija kulutusta mitatessaan ole päätynyt tulokseen, ettei ajonopeuden nosto muka lisäisi kulutusta.

Kuten jäsen AcastusKolya on ansiokkaasti osoittanut, ei ole esimerkkiä, jonka perusteella väitteesi voisi pitää paikkaansa. Jos sinulla on sellainen, älä toki pidä omana tietonasi.

Niin ei oleellisesti muuttunut, autoni käytti sen 50l/1000km dieseliä, tuolla ajolla mitä silloin tein, tai 49 - 52l, joten suurta oleellista eroa ei ollut. Minun väitteeni perustui vain minun mittauksiini, enkä vieläkään ole väittänyt ettei nopeudella ole väliä. Vain että minun ajollani sillä ei ollut oleellisesti merkitystä, ajoi motarinpätkän 90 tai 110km/h.

96
Kylänraitti / Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Uusin viesti kirjoittanut Bellerofon 22.03.2019, 21:13:10 »
Olen itse ajanut 88 kilometrin matkaa eestaas vuosia ja sanon, että 82kmh tai 102 kmh ovat tyystin toisenlaisia kulutusprofiililtaan. Ajallisesti ei ole eroa kumpaa nopeutta ajaa, mutta sataa ajaessa joutuu jatkuvasti ohittamaan ja hidastamaan ja ajansäästöstä ei voi puhua. Kulutus on noin 20-40% korkeampi ajaessa liikennevirrassa poikkeavaa nopeutta.
 Lapsenomainen usko on karissut, että voisit omalla ajamisella merkittävästi vaikuttaa matka-aikaan, muulloin kuin öisin.
 Ilmastoa en ole miettinyt, lähinnä verenpainetta.
97
Kylänraitti / Vs: Kannabiksen laillistaminen
« Uusin viesti kirjoittanut Kapseli 22.03.2019, 21:13:04 »
En käytä mutta voisi sen vapauttaa, kannabis ei aiheuta käsittääkseni samanlaista väkivaltaa kuin laillinen huume alkoholi.
Toinen ja mielenkiintoisempi kysymys on miksi ihmiset tarvitsevat päihteitä ylipäänsä.

Oletko Hesaria lukenut, viime aikoina? No ei vaan, ainahan päihteille on ollut kysyntää.
Ihminen on varmaankin yrittänyt päihtyä siitä asti kun oppi kävelemään. Se mahtaa olla jonkinlainen luonnonlaki. Toki toiset eivät ja toiset taas liikaa. Mutta en usko siihen teoriaan, että kaljapullon mainos saa ihmiset ryntäämään päihtymisliikkeeseen.

Kannattaako ihmisiä valistaa päihteistä? Kyllä. Kannattaako siihen käyttää miljoonia rahaa? Ei.

On jokin vakioprosentti ihmisistä, ketkä on tuomittu epäonnistumaan. Kaupan mummorullia ei osata väistää ja tuhotaan talous. Sitten otetaan perjantaina saunakaljat ja herätään toiselta puolelta Suomea keskiviikkona.

Alkoholista sen verran, että holhoaminen on lopetettava. Terveyskeskuksissa makaa juoppoja katkolla ja ne ladataan siellä taas valmiiksi seuraavaa putkea varten. Ja poliisi toimii taksina. Kaljan kittaamisesta tulee järkyttävä lasku. Sossu maksaa katot pään päälle ja antaa ryyppyrahaa. Minun mielestäni kuskoon ja paskokoon housuihinsa jossain ojassa, mutta jos ei osaa sitä olutta ottaa, niin olisi se itse ymmärrettävä.

Jos jotain niin kriminalisoisin alkoholin. Toki itse joisin lainvastaisesti saunakaljani, mutta on paljon porukkaa jolta sen voisi suoraan kieltää.
98
Ja nyt EU päättikin että GCM on sittenkin myös oikeudellisesti sitova  :facepalm:

https://www.kansalainen.fi/gcm-sopimus-on-eu-komission-selvityksen-mukaan-sitova/

Lainaus
Tuore EU-selvitys toteaa YK:n GCM-siirtolaisuussopimuksen olevan oikeudellisesti sitova poiketen aiemmasta käsityksestä, jonka mukaan sopimus on poliittisesti sitova.

Itävallan ulkoministeri Karin Kneissl on riitauttanut EU:n tekemän tuoreen arvion GCM-sopimuksen sitovuudesta. EU-selvityksessä todetaan, että GCM-sopimus on sittenkin sitova. Joulukuussa 2018 YK-kokouksessa allekirjoitettu sopimus on EU-selonteon mukaan oikeudellisesti sitova, vaikka Euroopan johtavat poliitikot myivät sopimuksen kansalle vain ”poliittisesti sitovana ohjeistavana sopimuksena”.

Ulkoministerin Kneissl:n kannasta kertoi Itävallassa ilmestyvä Kronen Zeitung. Ministeri on ”ihmetellyt” julkisesti ”EU-komission oikeudellista mielipidettä” ja luovuttanut Itävallan virallisen asian riitauttavan lausunnon itävaltalaiselle EU-komissaarille Johannes Hahn:lle. EU-komission selvitys, jossa GCM-sopimus julistettiin osittain oikeudellisesti sitovaksi, julkaistiin kaikessa hiljaisuudessa 1. päivä helmikuuta.

– YK:n yleiskokouksen julkilausuma ei ole oikeudellisesti sitova, eikä sitä voida jälkikäteen julistaa oikeudellisesti sitovaksi, edes osittain, Kneissl kommentoi asiaa.

Loput linkin takaa.

Itävaltalaisen lehden jutussa itse asiassa sanotaan, että GCM voitaisiin periaatteessa julistaa sitovaksi, mutta näin ei ole tehty:

(google translate):

Lainaus
EU Commissioner Hahn had shown calm and described the discussion about the migration pact as a "storm in a glass of water". The position of the EU Commission has not changed, the Pact remains a "non-binding instrument". This also applies to those EU states that support the pact in contrast to Austria
https://www.krone.at/1885567

Mitä hyvänsä, vaikka YK:n yleiskokouksen päätöslauselma, voidaan periaatteessa julistaa sitovaksi, jos tehdään päätös sitoutua kyseiseen tekstiin.
99
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006045084.html

Näin siinä käy kun tarjolla on herkkuruokaa. Hävikki kasvaa.

Kotikasvatus on taas puutteellista. Miksi vanhemmat ovat nykypäivänä niin kädettömiä?

Tai voisivat ne opettajatkin opastaa, että kerralla kannattaa ottaa pienempi annos ja jos vielä maistuu niin santsaa?
100
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006045084.html

Lainaus
Ylen mukaan niinä päivinä kun lappeenrantalaiskouluissa on ollut tarjolla lasten suosikkiruokia, on ruokahävikkiä kertynyt poikkeuksellisen paljon verrattuna päiviin, jolloin tarjolla on ollut vähemmän suosittuja ruokia.

Lappeenrannan koulujen ruokahuollosta vastaavan Saimaan tukipalvelujen ruokapalvelujohtaja Elina Särmälän mukaan lapset ovat rohmunneet muun muassa pannukakkua ja lihapullia enemmän kuin jaksavat mutustaa. Yksi oppilas on voinut ahnehtia kerralla jopa 78 lihapullaa.

Kun ruokaa ei ole jaksettu syödä loppuun, sitä on heitetty biojätteeseen.

Näin siinä käy kun tarjolla on herkkuruokaa. Hävikki kasvaa.

e:quote
Sivuja: 1 ... 8 9 [10]