HOMMAN KIRJASTO => Standardiargumentit => Aiheen aloitti: Ant. - 04.10.2010, 22:18:01

Otsikko: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Ant. - 04.10.2010, 22:18:01
Alustus:

Suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa esiintyy joukko väittämiä, joilla nykyisen kaltaista tai vapaampaa maahanmuuttopolitiikkaa perustellaan. Näitä usein toistuvia argumentteja, joita voidaan kutsua standardiargumenteiksi, on parhaassa tapauksessa toisteltu vuosikausia ja niitä käyttävät poliitikot eri puolueista kuntatasolta aina ministeritasolle saakka.

Jotta maahanmuuttokeskustelu nousisi samojen argumenttien toistoista seuraavalle tasolle, on maahanmuuttokriittisten aika ottaa nämä standardiargumentit käsittelyyn ja antaa niille vastaukset. Vapaampaa humanitaarista maahanmuuttopolitiikkaa ajavien argumentteja ei ole tarkoitus kirjoittaa ivalliseen muotoon, eikä esille ole tarkoitus nostaa yksittäisiä typeriä möläytyksiä. Sitä mukaan kun Hommaforumin käyttäjät saavat muotoiltua vastauksen kullekin standardiargumentille, on argumentti vastauksen kera tarkoitus nostaa portaalin etusivulle.

Jokaisella standardiargumentille on tarkoitus perustaa oma ketju. Avaan alkuun ketjun kahdelle standardiargumentille. Jos projekti ottaa tuulta siipiensä alle, voidaan ketjuja avata lisää.

Argumentti:

Karl Fazer, Nikolai Sinebrychoff, James Finlayson, G.F. Stockmann ja monet muut Suomen talouden ja teollisuuden kannalta tärkeät henkilöt olivat maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia. On onni, ettei kukaan ollut rajalla estämässä heidän pääsyään maahan. Suomen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei myöskään uusia Fazereita ja Finlaysoneja estetä saapumasta maahan maahanmuuttokriittisten ajamalla maahanmuuttopolitiikalla.

Vastaus:

On halpaa populismia sotkea maahanmuuttajat yhdeksi ryhmäksi ja perustella kaikenlaisen maahanmuuton järkevyyttä työperäisen maahanmuuton suurimmilla menestystarinoilla.

Kukaan ei kiistä, etteivätkö Fazer ja kumppanit olisi olleet Suomelle suureksi hyödyksi. Maahanmuutto koostuu kuitenkin erilaisista ryhmistä, karkeasti jaettuna työperäisistä ja humanitaarisista maahanmuuttajista. Jos yksi ryhmä, kuten uuden teollisuushaaran perustajat, ovat rikkaus Suomelle, se ei tarkoita, että kaikki muutkin ryhmät olisivat. Suomeen tulee sekä hyödyllistä, neutraalia että haitallista maahanmuuttoa.

Maahanmuuttokriittisten mielestä Suomen tulee olla jatkossakin avoin esimerkiksi Fazerin ja kumppaneiden edustamalle työperäiselle maahanmuutolle ja sijoitustoiminnalle. Suomen ei kuitenkaan tule olla avoin aivan kaikenlaiselle maahanmuutolle, ja Suomelle kalliiksi tulevaa humanitaarista maahanmuuttoa on tarkasteltava kriittisesti. Onneksi käytäntöjen kiristäminen humanitaarisen maahanmuuton osalta ei vaikuta millään tavoin työperäiseen maahanmuuttoon ja sitä kautta uusien Fazerien saapumiseen.

Missä argumentti on esiintynyt?

Tämä argumentti variaatioineen on esitetty lukuisissa yhteyksissä vuosien ajan. Esimerkiksi RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin esitti sen ruotsalaisen Sisuradion haastattelussa syyskuussa 2010. Kyseinen pätkä haastattelua on kuunneltavissa Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=x5BuDBUENhU
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Nuivinator - 04.10.2010, 22:30:05
Tää on helppo. Jokainen kerta kun joku lausuu tuon Fazer - Stockmann -litanian, niin pitäisi mainita vastapainoksi esimerkiksi sellaiset nimet kuin Ibrahim Shkupolli ja Abdigadir Osman Hussein.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: IDA - 04.10.2010, 22:32:33
Teemu on muistaakseni jossain kirjoittanut näiden(kin) herrojen taustoista.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: mannym - 04.10.2010, 22:35:58
FGS-argumentiikkeeseen vielä yhdet huomiot:

-Eduard Peter Fazer palkattiin ulkomailta Suomeen töihin ja kuuden vuoden ahkeroinnin jälkeen sai mestarinoikeudet ja luvan perustaa oma liikeyritys.

-Peter Sinberychoff ei muuttanut Suomeen, vaan liikkui Venäjän valtakunnan sisällä nykyisen Suomen alueelle. Poikansa Nikolai taas tuli Suomen sodan aikaan venäläisen sotaväen mukana jo bisnestä pyöritelleen. Osin valloittajana.

-Hans Gutzeit ei ollut maahanmuuttaja, vaan kansainvälinen bisnesmies, joka kyllä vieraili Suomessa ahkerasti perustamansa yhtiön asioita hoitamassa, mutta kotipaikka oli aina Norjassa. Siellä hän myös vietti eläkepäivänsä ja kuoli.

Näistä on hyvä jatkaa, Kiitos Teemulle.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Jaakko Sivonen - 04.10.2010, 22:37:49
Varakkaalla ja korkeasti koulutetulla eurooppalaisella kristityllä teollisuuspomolla, joka loi uuteen maahan satoja tai tuhansia uusia työpaikkoja, oli tuskin mitään yhteistä varattoman, luku- ja kirjoitustaidottoman, afrikkalaisen tai lähi-itäläisen islaminuskoisen turvapaikanhakijan, joka ei suurella todennäköisyydellä edes itse työllisty, kanssa.

En usko, että Fazer, Finlayson tai Stockmann olisivat olleet kovinkaan mielissään kyseisestä vertauksesta, jos olisivat sen elinaikanaan kuulleet.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: junakohtaus - 04.10.2010, 22:40:38
Itse kuittaisin tämän huomauttamalla, että meistä kukaan ei ole edes yrittämässä estää ketään muuttamasta Suomeen perustamaan kokonaista uutta teollisuudenhaaraa tai merkittävää toimijaa olemassaoleville.

Vaihtoehtoisesti kysyisin mitä ihmettä nämä aikaa monttuun menneet herrat tähän liittyvät.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: LambOfGod - 04.10.2010, 22:45:50
Mahtava idea ketjuksi.

Minä lähtisin purkamaan aihetta tältä kantilta: Työn perässä tulevaa yrittävää maahanmuuttajaa pitäisi houkutella SUomeen esim. kilpailukykyisten verojen muodossa. Suomalainen sosiaaliverkosto korkeine veroineen houkuttelee vain sellaisia ihmisiä, jotka haluavat rahaa vastineeksi ei-mistään. Työn perässä muuttavat ihmiset eivät kovinkaan todennäköisesti hakeudu Suomeen koska (verot ja kalliit hinnat). Myös turvallisuus (jota liian rankka humanitäärinen maahanmuutto heikentää palavine ghettoinensa) olisi kiva kilpailuvaltti saada työtätekeviä ja yrittäviä ihmisiä Suomeen.

Yhdysvaltalainen maahanmuuttopolitiikka houkuttelee työtätekevää porukkaa suuremmin palkoin ja pienemmin veroin ja karkoittaa sosiaalisten etuuksien perässä maailmalla vaeltavia ihmisiä tarjoten minimaalisen ilmaisen rahan.

Edit lisää: Muslimeista koostuva maahanmuutto aiheuttaa oikean hengenvaaran mm homoille, juutalaisille ja sellaisille ihmisille, jotka tykkäävät piirtää muhamedin kuvan. Osa homoista, juutalaisista ja muhamedinpiirtäjistä ovat yritteliästä porukkaa, eivätkä he lähde perustamaan yritystään maahan, jossa hän on vaarassa joutua musli8mien käsiin.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: PMH - 04.10.2010, 23:11:42
Mahtava idea ketjuksi.

Minä lähtisin purkamaan aihetta tältä kantilta: Työn perässä tulevaa yrittävää maahanmuuttajaa pitäisi houkutella SUomeen esim. kilpailukykyisten verojen muodossa. Suomalainen sosiaaliverkosto korkeine veroineen houkuttelee vain sellaisia ihmisiä, jotka haluavat rahaa vastineeksi ei-mistään. Työn perässä muuttavat ihmiset eivät kovinkaan todennäköisesti hakeudu Suomeen koska (verot ja kalliit hinnat). Myös turvallisuus (jota liian rankka humanitäärinen maahanmuutto heikentää palavine ghettoinensa) olisi kiva kilpailuvaltti saada työtätekeviä ja yrittäviä ihmisiä Suomeen.

Yhdysvaltalainen maahanmuuttopolitiikka houkuttelee työtätekevää porukkaa suuremmin palkoin ja pienemmin veroin ja karkoittaa sosiaalisten etuuksien perässä maailmalla vaeltavia ihmisiä tarjoten minimaalisen ilmaisen rahan.

Edit lisää: Muslimeista koostuva maahanmuutto aiheuttaa oikean hengenvaaran mm homoille, juutalaisille ja sellaisille ihmisille, jotka tykkäävät piirtää muhamedin kuvan. Osa homoista, juutalaisista ja muhamedinpiirtäjistä ovat yritteliästä porukkaa, eivätkä he lähde perustamaan yritystään maahan, jossa hän on vaarassa joutua musli8mien käsiin.

Olen tismalleen samaa mieltä. Yhteiskunna stabiliteetti, maltillinen verotus ja puhdas luonto, ovat kilpailuvaltteja haluttaessa nk. hyödyllisistä maahanmuuttajista.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: ike60 - 04.10.2010, 23:18:40
Fazer, Finlayson jne. eivät muuttaneet Suomeen koska elämä täällä on ilmaista. He muuttivat tänne, koska heillä oli katsottuna valmis työpaikka tai vakaa aikomus perustaa menestyvä yritys. Tämä johtui siitä, että heillä jo tullessaan oli ammattitaitoa jolle täällä oli kysyntää ja/tai yrittämiseen tarvittavia ominaisuuksia. Itse en ole kritisoinut työperäistä maahanmuuttoa: jos ihmisellä on valmis oikea työpaikka tai selvä suunnitelma perustaa laillista liiketoimintaa harjoittava yritys, niin siitä sitten vaan.

Poliittiset päätökset tehdään aina enemmän tai vähemmän epävarmuuden vallitessa. Ei ole tarkkoja tietoja siitä, mitkä niiden seuraukset ovat. Päätöksenteosta riskin vallitessa tiedämme kuitenkin seuraavaa: yleensä kannattaa tehdä päätöksiä joiden seuraukset oletusarvoisesti ovat positiivisia, ja välttää tekemästä päätöksiä, joiden seuraukset oletusarvoisesti ovat negatiivisia.

Voi melko huoletta olettaa että työn perässä maahan tulleesta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa: onhan hän jo tullessaan osoittanut, että hänellä todennäköisesti on sekä kykyä että halua tehdä rehellistä, tuottavaa työtä. Hänestä voi siis hyvin perustein olettaa olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Turvapaikanhakijalla ei ole tietenkään näyttöä sen paremmin kyvyistä kuin halustakaan, ja kokemus on osoittanut että he yleensä työllistyvät, jos työllistyvät, vasta pitkän ja kalliiksi tulevan ajan jälkeen työtehtäviin, joissa tuottavuus on keskimäärin alhainen. Turvapaikanhakijasta on siis oletusarvoisesti enemmän haittaa kuin hyötyä. Heidän joukostaan saattaa löytyä Abdullah al-Fazah, sokerileipuri jonka jälkeläiset pyörittävät kukoistavaa leipomo-, konditoria- ja makeisalan yritystä, mutta saatavilla olevan näytön perusteella tällaisia tulee liian vähän että humanitaarisen maahanmuuton saldo kääntyisi positiiviseksi millään sellaisella aikajänteellä jolle voidaan edes jotenkin luotettavia ennusteita tehdä.

Niinpä ei ole mitään ristiriitaa siinä että toivottaa maahan tervetulleiksi sellaiset joissa on siihenastisten näyttöjen perusteella jonkinlaista ainesta Fazeriksi tai Finlaysoniksi, mutta haluaa karsia sosiaaliturvaan ja muihin yhteiskunnan interventioihin perustuvia houkuttelevuustekijöitä jotta maahan ei tulisi niin paljon turvapaikanhakijoita. Fazereita ja Finlaysoneita ei houkutella maahan Euroopan toiseksi korkeimmilla turvapaikanhakijoille maksettavilla korvauksilla tai ilmaisilla perheenyhdistämislennoilla vaan tarjoamalla olosuhteet joissa ihminen voi kovalla työllä, yritteliäisyydellä ja ammattitaidolla menestyä ja joissa menstystä arvostetaan.

Eli lyhyesti: Fazer-Finlayson-argumentin käyttäjät niputtavat yhteen sellaisia ihmisryhmiä jotka oletusarvoisesti ovat Suomelle hyödyksi sellaisten ihmisryhmien kanssa joista oletusarvoisesti on kovin vähän hyötyä tai haitat jopa ylittävät hyödyt.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Vera - 05.10.2010, 00:06:28
Karl Fazer ei ole muuttanut Suomeen, se on syntynyt täällä.

Enkä näe yrittäjien maahanmuuton herättävän mitään suurta vastustusta maahanmuuttokriittisissa piireissä. Itse en ainakaan kokisi ongelmalliseksi jos saisin tietää että kaikki Irakin ja Somalin kansalaiset jotka ovat hakeneet elinkeinoharjoittajan oleskelulupaa vuoden 2006 alusta ovat sellaisen saaneetkin, ja toivottaisin niille kaikille kolmelle onnea ja menestystä liiketoiminnassaan.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: LambOfGod - 05.10.2010, 00:30:58
Karl Fazer ei ole muuttanut Suomeen, se on syntynyt täällä.

Enkä näe yrittäjien maahanmuuton herättävän mitään suurta vastustusta maahanmuuttokriittisissa piireissä. Itse en ainakaan kokisi ongelmalliseksi jos saisin tietää että kaikki Irakin ja Somalin kansalaiset jotka ovat hakeneet elinkeinoharjoittajan oleskelulupaa vuoden 2006 alusta ovat sellaisen saaneetkin, ja toivottaisin niille kaikille kolmelle onnea ja menestystä liiketoiminnassaan.

Juurikin näin. Mutta se syrjivä verohelpotus tulisi poistaa välittömästi. Kaikki yrittäjät tulee laittaa samalle viivalle lain edessä myös veronkantamisen osalta demokraattisessa maassa.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: antero - 05.10.2010, 02:40:11
Lainaus
Karl Fazer, Nikolai Sinebrychoff, James Finlayson, G.F. Stockmann ja monet muut Suomen talouden ja teollisuuden kannalta tärkeät henkilöt olivat maahanmuuttajia.
Kuolleet 1932, 1848, 1852, 1906, eli kaikki jo ennen toista maailmansotaa.
Löytyiskö ketään esim viimesen 80 vuoden ajalta?
Tai vaikka viimesen 20-30 vuoden ajalta jolloin maahanmuutto on lisääntynyt räjähdysmäisesti verrattuna esim 1800-lukuun?

Tilastokeskuksen mukaan:
1945-2009 suomeen on muuttanut 728 139 henkilöä; kuinka monta "Kultamunaa"?
2000-2009 suomeen on muuttanut 217 782 henkilöä; kuinka monta "Kultamunaa"?

Tai vuoden 1978 jälkeen suomeen on muuttanut noin puoli miljoonaa ihmistä; kuinka monta "Kultamunaa"?

Tai sanokaa edes viimesin "Kultamunaksi" luonnehdittava maahanmuuttaja?

Edes yksi "Kultamuna", pliis.

Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: LambOfGod - 05.10.2010, 02:59:41
Lainaus
Karl Fazer, Nikolai Sinebrychoff, James Finlayson, G.F. Stockmann ja monet muut Suomen talouden ja teollisuuden kannalta tärkeät henkilöt olivat maahanmuuttajia.
Kuolleet 1932, 1848, 1852, 1906, eli kaikki jo ennen toista maailmansotaa.
Löytyiskö ketään esim viimesen 80 vuoden ajalta?
Tai vaikka viimesen 20-30 vuoden ajalta jolloin maahanmuutto on lisääntynyt räjähdysmäisesti verrattuna esim 1800-lukuun?

Tilastokeskuksen mukaan:
1945-2009 suomeen on muuttanut 728 139 henkilöä; kuinka monta "Kultamunaa"?
2000-2009 suomeen on muuttanut 217 782 henkilöä; kuinka monta "Kultamunaa"?

Tai vuoden 1978 jälkeen suomeen on muuttanut noin puoli miljoonaa ihmistä; kuinka monta "Kultamunaa"?

Tai sanokaa edes viimesin "Kultamunaksi" luonnehdittava maahanmuuttaja?

Edes yksi "Kultamuna", pliis.
Tosta voi vetää johtopäätöksen, että Suomen maahanmuuttopolitiikka pitää muuttaa 1800 luvun ja 1900 alkupuolen suuntaiseksi. Silloin kotouttaminen on toiminut. Tai paremminkin kotoutuminen.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Anti-Utopisti - 05.10.2010, 04:18:19
Suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa esiintyy joukko väittämiä, joilla nykyisen kaltaista tai vapaampaa maahanmuuttopolitiikkaa perustellaan. Näitä usein toistuvia argumentteja, joita voidaan kutsua standardiargumenteiksi, on parhaassa tapauksessa toisteltu vuosikausia ja niitä käyttävät poliitikot eri puolueista kuntatasolta aina ministeritasolle saakka.

Käsittääkseni useimmat (tai jopa lähes kaikki) laajamittaista maahanmuuttoa puolustelevat argumentit, joihin olemme suomalaisissa tiedotusvälineissä törmänneet, esitettiin jo aiemmin vuonna 1991 Risto Laakkosen esitelmässä Kansallisen siirtolaisuus- ja ulkomaalaispolitiikan suuntaviivoja, jonka hän piti seminaarissa Suomen siirtolaisuus- ja ulkomaalaispolitiikan perusteet (Siirtolaisuusasiain neuvottelukunta, Siikaranta-opisto, Espoo, 11.-12.6.1991).

Tämän ketjun tavoitetta oppia kumoamaan mokuttajien standardiargumentit helpottanee seuraava viesti, jossa on ensinnäkin referoimani lista Laakkosen argumenteista ja toiseksi keksimäni vasta-argumentit useimpiin Laakkosen argumentteihin (lista alkaa viestissä kohdasta "mokutuksen vakiofraasit"):

http://hommaforum.org/index.php/topic,33321.msg442050.html#msg442050

Sinun kannattaa hankkia mahdollisimman pian kyseisen seminaarin kalvokopiot käsiisi (ei kovin vaikeaa), niin sinulla on yksi vahvimmista aseista mokuttajia vastaan. Samalla säästät paljon aikaa projektissasi kumota mokuttajien standardiargumentit.

Etsin äsken arkistostani vanhoja A-nelosia, ja luulisin seuraavan tekstipätkän olevan se, mitä Risto Laakkonen täsmälleen ottaen sanoi kyseisessä esitelmässään Fazerista, Sinebrychoffista ja Finlaysonista (Stockmannia hän ei kuitenkaan maininnut, joten tämä on peräisin jostain muualta):

"Kansallisen identiteetin oikeat rakennusaineet perustuvat maamme eri kehitysvaiheiden ymmärtämiselle. On hyvä muistaa, että maamme kansallislaulun sävelsi saksalainen Fredric Pacius. Saksalaisen Engelin piirtämiä aukioita, rakennusten fasaadeja ja kokonaisuuksia me esittelemme tänne tuleville vieraillemme. Me nautimme ja tarjoilemme vieraillemme Suomen panimoteollisuuden suurten nimien Hartwallin ja Sinebrychoffin tuotteita. Karl Fazer toi tänne makeisteollisuuden. Juustomestarit ja kahvinpaahtajat tulivat tänne pääosin Saksasta. Norjalainen Hans Gutzeit investoi tänne silloisissa olosuhteissa uudenaikaiseen sahateollisuuteen. Skotlantilainen Finlayson toi tänne tekstiiliteollisuuden ja englantilainen Chrichton kehitti metallirunkoisten laivojen rakentamiseen tarvittavan telakkateollisuuden. Ruotsalaiset ja saksalaiset teollisuusmiehet loivat tänne 1600-luvulla rautateollisuuden, josta kehittyi 1700-luvun aikana englantilaisten taitotiedolla ja investoinneilla konepajateollisuutemme ensimmäiset yksiköt. Luetteloa olisi mahdollista jatkaa vielä hyvin pitkäksi. Tässä yhteydessä en luettele yksittäisiä ulkomaalaisia, jotka ovat jättäneet pysyviä jälkiä ja perinteitä teolliseen muotoiluun ja eri kulttuuri- ja taidelajien perimään.

Edellä todettu on hyvä muistaa silloin kun tosissaan pohditaan sitä tulisiko Suomen mennä Eurooppaan. Suomi on aina ollut pieni pala laajempaa kokonaisuutta ja kuulunut Eurooppaan, jonka osana se joutuu nyt uudelleen jäsentämään suhteensa Euroopan kokonaisuuteen nykyhistorian vaikutuksiltaan todennäköisesti suurimman muutosprosessin myötä."


Lähde: yllä mainittu esitelmä Risto Laakkonen: Kansallisen siirtolaisuus- ja ulkomaalaispolitiikan suuntaviivoja, 11.6.1991

Enää on selvittämättä, mitä ulkopuolisia lähteitä Risto Laakkonen oli käyttänyt tämän esitelmänsä sisällön kokoamisessa. Tällaisia lähteitä voisi olettaa olevan olemassa, sillä tuskin kukaan yksittäinen ihminen ehtisi keksiä itsenäisesti näin monipuolista listaa. Ikävä kyllä en tiedä Laakkosen käyttämiä lähteitä. Suosittelen kuitenkin tutustumaan 1) Ruotsissa 1980-luvulla keksittyyn maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta edistävään propagandaan, 2) YK:n väestöennusteisiin ja UNESCO:n konferenssien julkilausumiin ennen 1990-lukua, 3) johtavien kansainvälisten talouslehtien maahanmuuttokeskusteluun 1980-luvulla sekä 4) sosialistipuolueiden lehtien maahanmuuttovisioihin eri länsimaissa 1960-luvulta alkaen. Uskoisin näistä lähteistä löytyvän alkujuuret myös moniin Risto Laakkosen esittämiin argumentteihin sekä muihinkin Suomessa vastaan tuleviin mokutusargumentteihin. Erityinen asia, johon näitä lähteitä lukiessa kannattaa kiinnittää huomiota, on se, mitkä maahanmuuttoa puoltavat argumentit oli keksitty jo ennen 1990-lukua ja kopioitiin suoraan Suomeen, koska näin voidaan ehkä todistaa, että Suomen eliittipiireillä oli ilmeisesti jo 1990-luvun alussa olemassa tietynsuuntainen massamaahanmuuttoa ihannoiva visio sen sijaan, että he vain jälkikäteen yrittäisivät keksiä hyviä puolia muka luonnonvoiman tavoin alkaneesta massamaahanmuutosta Suomeen.

Entä kuinka nämä Risto Laakkosen esittämät argumentit sitten voidaan kumota? Parhain kumoamiskeino lienee tuoda esille se fakta, että Laakkonen ylipäätään esitteli tämäntyyppisen listan jo vuonna 1991, jolloin Suomessa ei ollut vielä juuri lainkaan nykyisenmallista maahanmuuttoa eikä monikultturismia ihannoivaa propagandaa. Tämä on nimittäin varsin vahvaa evidenssiä sen puolesta, että vuoden 1991 jälkeen Suomessa kasvanut maahanmuutto johtui joko osittain tai jopa kokonaan siitä, että Suomen eliittipiirit rupesivat 1990-luvulla tietoisesti suosimaan maahanmuuttoa kyseisen seminaarin suuntaviivojen hengessä sen sijaan, että maahanmuuttajien määrä Suomeen olisi kasvanut pelkästään luonnollisesti siirtolaisvirtojen normaalien työntö- ja vetotekijöiden pohjalta (Push and Pull factors). Myös 1990-luvun alkupuolella Suomessa räjähdysmäisesti lisääntynyt monikultturismia ihannoiva propaganda voitaneen selittää vuosina 1990 ja 1991 julkaistujen virallisten dokumenttien ja seminaariesitelmien pohjalta, joissa esim. mainittiin Ruotsin ratkaisut yhtenä mahdollisena esikuvana Suomellekin.

Vaikuttaisi siis siltä, että Suomessa on ollut ainakin vuodesta 1991 alkaen olemassa eräänlainen "mokutuksen masterplan" Suomen korkeimpia eliittipiirejä myöten (jo kyseisen seminaarin monipuolista osanottajajoukkoa erilaisista ministeriöiden yms. virkamiehistä johtaviin tiedotusvälineisiin asti voidaan pitää vakuuttavana evidenssinä tästä). Niinpä maahanmuuton hyötyjen ja haittojen pohtiminen erikseen olisi järjetöntä, koska ainoa asia, josta voidaan mielekkäästi keskustella, on se, onko kyseinen "mokutuksen masterplan" tervehenkinen - sillä senhän pohjalta maahanmuutto Suomeen kai ensisijaisesti tapahtuu.

Tämä mokutuksen masterplan voitaisiin todistaa kokonaisuudessaan utopismiksi puuttumatta sen yksittäisiin kohtiin jo pelkästään sillä, mikäli osoittautuisi, että mokutuksen masterplan Suomessa saattaisi perustua joko 1) Ruotsin vuonna 1975 hyväksytyn monikulttuurisuusvision mahdolliseen suoraan kopioimiseen Suomeenkin 1990-luvun alussa, 2) sosialistisen internationaalin (tms. sosialistien kansainvälisen katto-organisaation) oletettuihin strategiapäätöksiin siitä, että sosialistit ja sosialidemokraatit edistäisivät maahanmuuttoa kolmannesta maailmasta kukin omaan maahansa, 3) YK-piirien oletettuihin sosialistihenkisiin hankkeisiin lievittää maailmanrauhan tms. nimissä kehitysmaiden väestönkasvun ongelmia lisäämällä maahanmuuttoa kehitysmaista teollisuusmaihin ja/tai 4) länsimaiden paikallisten talouseliittien hinkua kopioida ihannoimansa USA:n yhteiskuntamallia myös maahanmuuton osalta - varsinkin, kun erilaisissa kansantaloustieteellisissä talouskäppyröissä ja työvoimalaskelmissa maahanmuutto näyttää katutodellisuuden antamaa kuvaa edullisemmalta.

Toisaalta Risto Laakkosen tekstipätkässä esitettyjä maahanmuuttoa puolustelevia argumentteja voidaan toki (yllä suositellun kokonaisvaltaisen kumoamisen lisäksi) kumota myös yksitellen niille spesifisillä vasta-argumenteilla. Ensinnäkin Laakkosen väite "Suomi on aina ollut pieni pala laajempaa kokonaisuutta ja kuulunut Eurooppaan" voitaneen kumota George Friedmanin sanoilla "Europe as a whole is a geopolitical myth".

Toinen spesifinen vasta-argumentti, jolla voidaan kumota Risto Laakkosen vihjaukset ulkomaalaisten hyödyllisyydestä suomalaiselle elinkeinoelämälle innovaatioita edistävänä tekijänä, on todistaa, että 1700-1900-lukujen innovaatioita edistävä historiallinen voimamomentti oli valistuksen ns. oranssi meemi, jolloinka innovaattoreiden ulkomaalaisuus oli epäoleellinen sivuseikka. Varsinkin kun toisen maailmansodan jälkeen monissa vähemmän kehittyneissä maailman maissa keksittiin, että teollisuusvakoilu ja muu tiedustelutoiminta ovat huippunopea keino tuoda oranssi meemi edistämään oman maan elinkeinoelämää ilman, että enää tarvitsisi kutsua ulkomaalaisia laumoittain omaan maahan oranssin meemin välittämiseksi. Ja erityisesti nyt Internet-aikana ulkomaalaisten maahanmuutto oranssin meemin levittämiseksi on entistäkin tarpeettomampaa, koska nykyään nopeampi strategia innovaatioiden aikaansaamiseksi on käydä mekaanisesti läpi kaikki eri kulttuurillisten elementtien kombinaatiot kuin se, että yritetään yksitellen pilkkiä näitä kombinaatioita esille kutsumalla sattumanvaraisia ulkomaalaisia Suomeen ja toivomalla parasta (millä on muutenkin erittäin pieni onnistumistodennäköisyys, ellei tarjolla ole valtavia siirtolaismassoja kaikkein lupaavimmista maista).

Fazerin, Finlaysonin ja Stockmannin ulkomaalaisuuden korostamisella saattaa kuitenkin olla synkempikin lisämotiivi kuin pelkästään kuulijoiden manipuloiminen myönteisiksi maahanmuutolle: radikaalihenkinen historiallinen revisionismi. Tähän intentioon viittaa esimerkiksi Laakkosen kiinnostus suomalaisten identiteetin uudelleenmäärittelyyn: "Kansallisen identiteetin oikeat rakennusaineet perustuvat maamme eri kehitysvaiheiden ymmärtämiselle." Tästä tulee mieleen Arvojohtajamme mainitsema "suomalaisuuden epädramatisointi".

Tervehenkisillä poliitikoilla ei ole tarvetta epädramatisoida yhtään mitään eikä pyrkiä historian uudelleenkirjoittamiseen, joten tällaisten pyrkimysten täytyisi automaattisesti laittaa lukijoilla hälytyskellot soimaan.

Erityisen arveluttavaa tällainen suomalaisen identiteetin kyseenalaistaminen ja uudelleenmäärittely on silloin, mikäli sillä tuetaan esimerkiksi siirtomaat-kolonialistit-vastakkainasettelua ja kehitysmaita sympatiseeraavaa sortomytologiaa, jotka yleistyivät vasemmistopiireissä 1960-luvulla ((kts. Ronald Segal: The Race War, 1965 esimerkkinä tästä tämäntyyppisestä historiallisesta revisionismista).

En tiedä, onko tämä kuitenkaan Laakkosen motiivina. Seuraavat Laakkosen muistelmat kylläkin viittaavat siihen, että Laakkosen poliittis-eettinen herääminen 1950-luvulla muistutti jossain määrin 1960-luvulla läpi lyönyttä kansalaisoikeustaistelun ja dekolonisaation ihannoimisen radikaalimeemiä:

"On kulunut pitkä aika siitä, kun karjaalainen teini kiinnostui ihmisoikeusasioista negrospirituaaleja kuunnellessaan ja soittaessaan.

– Ryhdyin murrosiässä miettimään, miksi toiset tuomitaan pienestä varkaudesta, mutta toiset saavat ottaa omakseen koko maan. Kolonialismin ajatus selvisi"


Lähde: Ihmisyydestä ei jäädä eläkkeelle, Monitori 3/2004

http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/05_monitori/05_vanhat/MONITORI2004_3/MON2004_3_2.jsp


40035530@hotmail.com
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Poitiers - 05.10.2010, 05:37:55
Fazer -yrityksen perustanut makeistehtailija kauppaneuvos Karl Otto Fazer syntyi 16. elokuuta 1866 Helsingissä ja kuoli 9. lokakuuta 1932 Jokioisissa. Hänen sveitsiläissyntyinen isänsä Eduard Fazer oli ammatiltaan turkkuri, eli aivan eri alan ihmisiä.

Helsingissä räätälimestarina toiminut Ernst Flohr palkkasi hänet 1843 Hampurista liikkeensä turkkuriksi. Vuonna 1849 hänet hyväksyttiin turkkurimestariksi Helsinkiin ja hän sai porvarinoikeudet. Eduard Fazerin oma turkkuriliike toimi Aleksanterinkadun ja Kluuvikadun kulmassa vuodesta 1856.

Georg Franz Stockmann saapui Suomeen 1852 Lyypekistä. Hän harjoitteli 15-vuotiaasta 20-vuotiaaksi lyypekkiläisessä siirtomaatavara-alan liikkeessä ja työskenteli sen jälkeen seitsemän vuotta väri- ja kemikaalikaupan yrityksissä Lyypekissä ja Hampurissa. Stockmann suunnitteli lähtöä Amerikkaan, mutta päätyi Suomeen, kun Nuutajärven lasitehtaan omistaja Adolf Törngren etsi Saksasta tehtaalleen työvoimaa. G. F. Stockmannin hän otti kirjanpitäjän ja kassanhoitajan toimeen.

Törngren perusti vuonna 1858 Helsinkiin myymälän, joka myi paitsi Nuutajärven lasia, myös Tampereen masuunin ja Tampereen pellavatehtaan tuotteita. Stockmannista tuli tämän Kauppatorin laidalla sijainneen liikkeen hoitaja. Liike toimi alusta asti Stockmannin nimellä ja vuonna 1862 Stockmann lunasti liikkeen itselleen.

PS: Tämä eurooppalaisten teollisuusmiesten ja luku- & kirjoitustaidottomien afrikkalaisten rinnastaminen maahanmuuttajina toisiinsa on muuten täysin naurettavaa, kuten tuossa jo mainittiinkin.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Turjalainen - 05.10.2010, 10:36:10
Hans Gutzeit oli muuten erään ehkä kuuluisimman vähemmistön edustaja. Tuodaankohan häntä esimerkkinä argumentointiin juuri siksi, että argumentoija kuvittelee vastapuolensa eli meidän mamu-kriitikkojen olevan piilonatsiantisemmareita, ja tällä argumentilla ajattelee asian paljastuvan?

Martti Ahtisaari on muuten Gutzeitin jälkeläinen 4. polvessa.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Man Who Sold The World - 05.10.2010, 11:01:15
Argumentin perusta on se että tulijoiden joukossa on yhteiskunnalle hyödyllisiä ihmisiä ja siksi rajoja ei kannata sulkea. Rajojen sulkemista en muista kenenkään ehdottaneen. Jotenkin pitäisi siis selvittää ketkä tulijoista ovat näitä potentiaalisia Finlaysoneita. Luku- ja kirjoitustaito nyt ainakin olisi vaadittava ja paljon muutakin. Jos oleskelulupaa hakevien määrä olisi oleellisesti pienempi niin Finlaysonin ei tarvitsisi makailla vastaanottohotellissa vuosikausia vaan hän pääsisi hetimiten hommiinsa.

Huvittavaa kuvitella täti-ihmistä herättelemässä ja paijaamassa aamu-unista herra Finlaysonia. Jaksaisitkos pieni herätä aamupalalle ja tehdasta perustamaan.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Rafael K. - 05.10.2010, 11:46:58
Minun mielestäni tämä Fazerin, Finlaysonin ja muiden kultamunien muistelu on nuivien kannalta erittäin kannattavaa. Tiedän muutaman länsieurooppalaisen, jotka ovat muuttaneet Suomeen ja jopa opetelleet kielen. Kun heidän kanssaan olen vähän jutellut, vaikuttaa että houkuttimena Suomessa on ollut etninen värittömyys.

Jos joku poliitikko ajattelisi oikeasti Suomen etua, niin nyt olisi tuhannen taalan paikka pitämällä muslimit ja afrikkalaiset visusti loitolla, houkutella maahan oikeita kultamunia Ruotsista, Hollannista ja Saksasta, kulttuurisesti läheisistä maista, joissa kantaväestö ei välttämättä tunne oloaan kotoisaksi.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: _w_ - 05.10.2010, 12:42:03
Lainaus
Karl Fazer, Nikolai Sinebrychoff, James Finlayson, G.F. Stockmann ja monet muut Suomen talouden ja teollisuuden kannalta tärkeät henkilöt olivat maahanmuuttajia.
Kuolleet 1932, 1848, 1852, 1906, eli kaikki jo ennen toista maailmansotaa.
Löytyiskö ketään esim viimesen 80 vuoden ajalta?
Venäjän vallan aikana Suomi oli kansainvälisempi kuin nykyään kun ruotsi (taas) meitä hallitsee. Olemme nurkkakuntainen siirtomaa, Venäjän aikana olimme varakas venäjän osanen.
Varmuuden vuoksi, ettei tule väärinkäsityksiä: en kannata Venäjän valtaa, en koskaan ole siellä käynytkään, vaikka olen käynyt melkein kaikissa länsieuroopan maissa, enkä tunne yhtään venäläistä edes, mutta jos on pakko valita, mieluummin Venäjä.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Kalle - 05.10.2010, 13:04:18
Vastaus:

Olen aivan samaa mieltä Fazerin Finlaysonin ja Stockmanin tärkeydestä Suomelle ja kannatan edelleen vapaampaa työperäistä maahanmuuttoa. Jokainen jolla on työpaikka tiedossa tai riittävä alkupääoma ja uskottava yritysidea on tervetullut Suomeen.

Fazerit ja Filaysonit olivat perinteistä työperäistä maahanmuuttoa jollaista on maailmassa ollut aina ja tulee aina olemaan. Humanitäärisen maahanmuuton kanssahan tällä ei ole mitään tekemistä. Työperäinen maahanmuutto on sellaista, joka hyödyttää Suomea, ja jossa tulijat siis työllistyvät keskimäärin kantaväestöä paremmin tuottavuudeltaan vähintään vastaaviin töihin. Humanitäärisessä maahanmuutossa taas tulijat työllistyvät puutuvasta koulutuksesta ja suurista kulttuurieroista johtuen äärimäisen huonosti ja matalan tuottavuuden töihin. Näin humanitäärinenmaahanmuutto on aina kansantaloudellisesta tappiollista.

Vaikka Suomen humanitääristä maahanmuuttopolitiikkaa tiukennettaisiin kuinka pääsevät kaikki Fazerit ja Finlaysonit ja heidän kaltaisensa edelleen Suomeen.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Rafael K. - 05.10.2010, 13:27:14
Vastaus:

Olen aivan samaa mieltä Fazerin Finlaysonin ja Stockmanin tärkeydestä Suomelle ja kannatan edelleen vapaampaa työperäistä maahanmuuttoa. Jokainen jolla on työpaikka tiedossa tai riittävä alkupääoma ja uskottava yritysidea on tervetullut Suomeen.

Fazerit ja Filaysonit olivat perinteistä työperäistä maahanmuuttoa jollaista on maailmassa ollut aina ja tulee aina olemaan. 

Suomessa varsinkin 1800-luvulla oli paljon houkuttimia, jotka toivat osaavaa väkeä. Hyödyntämättömiä luonnonvaroja ja halpaa työvoimaa riitti. Yhteiskunnalliset olot olivat vakaat, ja Venäjällä oli laajat markkinat avoinna suomalaiselle teollisuudelle. Houkuttimia pitää miettiä myös tämän päivän kannalta, jos haluaa oikeasti osaavaa väkeä eikä vain sellaisia, jotka eivät muualle kelpaa.

Newsweekin "maailman paras maa" -palkinto tuli Suomelle, koska Suomi on vauraan elintason länsimaa, jossa on vähiten maahanmuuttajia. Tämä on luultavasti jo ihan 5-10 vuoden tähtäimellä hyvä valtti eurooppalaisten osaajien houkuttelemiseksi Suomeen. Harmi vaan, että maan johto tuntuu haluavan haaskata tämän ajattelemalla mieluummin Euroopan unionin tai kuvitellun monikulttuurisen maailmanvaltion etua.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Lemmy - 05.10.2010, 14:08:35
Eikä Finlaysonkaan jäänyt Suomeen vaan möi valtion lainalla aikoinaan perustetun firmansa parille sakemannille ja muutti takaisin Skotlantiin. Suomeenkin hän päätyi sattumalta raamattujenlevitysmatkalla, kun oli kveekarismies. Tsaari oli palkannut Finlaysonin konemestariksi Pietariin, kun tekniikan vienti Englannista oli kiellettyä tarvitsi viedä teknikkoja.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: TJK - 05.10.2010, 14:31:33
Karl Fazer, Nikolai Sinebrychoff, James Finlayson, G.F. Stockmann ja monet muut Suomen talouden ja teollisuuden kannalta tärkeät henkilöt olivat maahanmuuttajia. On onni, ettei kukaan ollut rajalla estämässä heidän pääsyään maahan. Suomen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei myöskään uusia Fazereita ja Finlaysoneja estetä saapumasta maahan maahanmuuttokriittisten ajamalla maahanmuuttopolitiikalla.
Ketään mainituista henkilöistä ei otettu Suomeen humanitäärisistä syistä. Maahanmuutossa onkin lukuisia positiivisia puolia siinä tapauksessa, että tulijoita arvioidaan siitä näkökulmasta, mitä annettavaa heillä on kohdemaalle. Sen sijaan Suomen nykyinen politiikka on keskittynyt sen arvioimiseen, minkä verran turvapaikanhakijat tarvitsevat Suomea. Määrää ei rajoiteta mitenkään edes yhteiskunnan voimavarojen mukaan. Sen vuoksi maahanmuuttopolitiikasta maksettu sosiaalinen ja taloudellinen hinta on noussut korkeaksi.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Uljanov - 05.10.2010, 14:43:57
Fazerin jengi on hyvin köykäinen argumentti käytettynä puolustamaan humanitaarista maahanmuuttoa, ja sen pystyy kaatamaan helposti.

Fazerit tulivat Suomea kehittyneemmistä maista, ja heillä oli sellaista hyödyllistä osaamista, mitä meillä ei ollut. Humanitaariset tulevat kehittymättömistä maista, eikä heillä ole sellaista osaamista, jolle teollistuneessa yhteiskunnassa olisi käyttöä. Näillä ryhmillä ei ole mitään tekemistä keskenään, ne ovat ennemmin toistensa vastakohta. Fazerit ovat ennemmin argumentti humanitaarista maahanmuuttoa vastaan kuin sen puolesta.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Inna - 05.10.2010, 14:46:39
Eihän se tietenkään ole järjellinen argumentti vaan propagandaa - tekosyy massoille olemaan ajattelematta ongelmaa lainkaan.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Phantasticum - 05.10.2010, 18:53:38
Karl Fazer, Nikolai Sinebrychoff, James Finlayson, G.F. Stockmann ja monet muut Suomen talouden ja teollisuuden kannalta tärkeät henkilöt olivat maahanmuuttajia. On onni, ettei kukaan ollut rajalla estämässä heidän pääsyään maahan. Suomen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei myöskään uusia Fazereita ja Finlaysoneja estetä saapumasta maahan maahanmuuttokriittisten ajamalla maahanmuuttopolitiikalla.

Oj, minä niin rrrakastan tätä argumenttia! Fazer, Sinebrychoff, Finlayson, Stockmann ja minun esi-isäni samassa paketissa. Hän ei perustanut suklaatehdasta, kaljatehdasta eikä kyllä ruokakauppatavarataloakaan.

Minä voin olla niin ylpeä siitä, että olen hyvin integroituneen maahanmuuttajan jälkeläinen. Hän ei säilyttänyt omaa kieltään lapsilleen edes kotikielenä. Hän jätti jälkipolville muistoksi vain sukunimensä.

...rrrriits...shhh...boiiiing...uiiiij...poksshh...

Nyt täytyy lopettaa hehkutus. Ironiamittari alkaa piiputtaa.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Juha J. - 05.10.2010, 21:29:08
Mahtava idea ketjuksi.

Samaa mieltä.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: FadeAway - 06.10.2010, 05:27:55
Lainaus
Kun palataan historiassa taaksepäin, aika monen ison suomalaisyrityksen taustalta löytyy ulkomainen yrittäjä. Suomen ja Pohjoismaiden historian professorin Markku Kuisman mieleen tulevat ensimmäiseksi sellaiset nimet kuin Fazer, Finlayson, Gutzeit, Paulig, Sinebrychoff  ja Stockmann.

 Pauligin historia alkaa vuodesta 1876, jolloin saksalainen  Gustav Paulig perusti oman yrityksen Helsinkiin. Paulig oli saapunut Suomen suuriruhtinaskuntaan kotikaupungistaan Lyypekistä Saksasta vuonna 1871.
Yli 40 vuotta ennen itsenäisyyttä. Hän saapui Venäjälle.

Näitä menestyjä-mamuja voidaan Suomeen ottaa vaikka tuhansia.
Tosin aikanaan he taisivat olla riistäjiä. Suomessa oli halpaa työvoimaa, energiaa ja olematon kilpailu. Tämä oli ns. "easy money", helppo markkina vallata.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: FadeAway - 06.10.2010, 05:45:06
Pistetään nyt infoa, ettei kukaan väärin ymmärrä tilannetta.

Vireille tulleet oleskelulupahakemukset 2008–2009
Hakuperuste Hakijamäärä
.................................2008   2009  
Elinkeinonharjoittaminen ..67 ... 95    kpl


Tässä on nyt todella tulossa näitä Pizza-Kebab yrittäjiä.

Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: maltti on valttia - 06.10.2010, 07:01:43
"oli halpaa työvoimaa, energiaa ja olematon kilpailu"

 Tuon lisäksi oli muutakin: Ennenkaikkea oli rauhallisia ja rehellisiä kansalaisia.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Kaptah - 06.10.2010, 08:14:10
Fazer, Finlayson ja Stockmann tulivat maahan, jonka kotouttamispolitiikka tuki heidänkaltaisiaan eikä houkutellut täysin päinvastaista ihmistyyppiä maahan. Mikäli halutaan tuon ajan maahanmuuttajien kaltaisia mamuja, loogista olisi toteuttaa samankaltaista mamupolitiikkaa. Eli tervetuloa mutta tukia, tulkkeja, oman kielen opetusta tms ei tipu.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: antero - 06.10.2010, 13:04:35
"Karl Fazer, Nikolai Sinebrychoff, James Finlayson, G.F. Stockmann ja monet muut Suomen talouden ja teollisuuden kannalta tärkeät henkilöt olivat maahanmuuttajia."

"Kyllä. Olen aivan samaa mieltä. Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka on perseestä myöskin juurikin sen takia, ettei se houkuttele suomeen yhtäkään uutta Fazeria, Sinebrychoffia, Finlaysonia tai Stockmannia."
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Ant. - 14.10.2010, 17:06:43
On halpaa populismia sotkea maahanmuuttajat yhdeksi ryhmäksi ja perustella kaikenlaisen maahanmuuton järkevyyttä työperäisen maahanmuuton suurimmilla menestystarinoilla.

Kukaan ei kiistä, etteivätkö Fazer ja kumppanit olisi olleet Suomella suureksi hyödyksi. Maahanmuutto koostuu kuitenkin erilaisista ryhmistä. Jos yksi ryhmä, kuten uuden teollisuushaaran perustajat, ovat rikkaus Suomelle, se ei tarkoita, että kaikki muutkin ryhmät olisivat. Näin ei nimittäin ole. Suomeen tulee sekä hyödyllistä, neutraalia että haitallista maahanmuuttoa.

Maahanmuuttokriittisten mielestä Suomen tulee olla jatkossakin avoin Fazerin ja kumppaneiden edustamalla työperäiselle maahanmuutolle ja sijoitustoiminnalle, kuten muullekin Suomelle joko hyödylliselle tai neutraalille maahanmuutolle. Suomen ei kuitenkaan tule olla avoin aivan kaikenlaisella maahanmuutolle, ja esimerkiksi Suomelle kalliiksi tulevaa humanitaarista maahanmuuttoa on tarkasteltava kriittisesti. Onneksi humanitaarisen maahanmuuton kiristäminen ei vaikuta millään tavoin työperäiseen maahanmuuttoon ja uusien Fazerien saapumiseen.

Karl Fazer ei ole muuttanut Suomeen, se on syntynyt täällä.

Hyvä huomio. Tuo kohta pitää korjata väittämästä. Toinen vaihtoehto olisi ottaa siitä etunimet kokonaan pois.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: antero - 14.10.2010, 17:29:49
Onneksi humanitaarisen maahanmuuton kiristäminen ei vaikuta millään tavoin työperäiseen maahanmuuttoon ja uusien Fazerien saapumiseen.

Väittäisin että vaikuttaa.

Vähemmän mokutusta -> vähemmän rasitetta kansantaloudelle -> terveempi kansantalous -> paremmat olot pääomalle -> enemmän työperäistä maahanmuuttoa.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: lapio - 15.10.2010, 00:04:39
Kaikkia näitä Karl Fazer, Nikolai Sinebrychoff, James Finlayson, G.F. Stockmann yhdistää se, ettei Suomen suuriruhtinaskunta antanut penniäkään heidän a) päivittäisen elämiseen b) kotouttamiseen.

Todennäköisesti herroilla oli jo jonkilainen pesämuna maahan muuttaessaan (pois lukien Fazer) ja perustaessaan liiketoimintansa.

Mutta ehkä Wallin hakee sitä, miksei Somaliasta muuttanut kielitaidoton, lukutaidoton ja varaton voisi rikastuttaa työllään ympäröivää yhteiskuntaa samalla tavalla kuin herrat Karl Fazer, Nikolai Sinebrychoff, James Finlayson, G.F. Stockmann.  :facepalm:
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Ant. - 15.10.2010, 00:32:35
Onneksi humanitaarisen maahanmuuton kiristäminen ei vaikuta millään tavoin työperäiseen maahanmuuttoon ja uusien Fazerien saapumiseen.

Väittäisin että vaikuttaa.

Vähemmän mokutusta -> vähemmän rasitetta kansantaloudelle -> terveempi kansantalous -> paremmat olot pääomalle -> enemmän työperäistä maahanmuuttoa.

Tämä on totta, mutta tässä mennään ehkä jo vähän liian kauas itse alkuperäisestä väittämästä, jos siis haetaan suhteellisen kiteytettyä vastausta. Suuri linjahan menee niin, ettei työperäisen maahanmuuton volyymi ole kiinni humanitaarisen maahanmuuton volyymista.

Hyvä huomio kuitenkin.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: antero - 15.10.2010, 03:19:07
Onneksi humanitaarisen maahanmuuton kiristäminen ei vaikuta millään tavoin työperäiseen maahanmuuttoon ja uusien Fazerien saapumiseen.

Väittäisin että vaikuttaa.

Vähemmän mokutusta -> vähemmän rasitetta kansantaloudelle -> terveempi kansantalous -> paremmat olot pääomalle -> enemmän työperäistä maahanmuuttoa.

Tämä on totta, mutta tässä mennään ehkä jo vähän liian kauas itse alkuperäisestä väittämästä, jos siis haetaan suhteellisen kiteytettyä vastausta. Suuri linjahan menee niin, ettei työperäisen maahanmuuton volyymi ole kiinni humanitaarisen maahanmuuton volyymista.

Hyvä huomio kuitenkin.

Kiteytettynä voisi ehkä sanoa esim:"Onneksi humanitaarisen maahanmuuton kiristäminen ei vaikuta millään tavoin negatiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon ja uusien Fazerien saapumiseen."

Tai positiivisemmin!

"Humanitaarisen maahanmuuton vähentäminen vaikuttaa positiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon ja uusien Fazerien saapumiseen."
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Tuulenhenki - 15.10.2010, 06:43:08
Fazerille, Finlaysonille ja Stockmannille ei maksettu toimeentulotukea, vaan heidän oli käytännössä pakko kääriä itse hihat ylös ja ruveta hommiin. Siksi kotoutus toimii niin hyvin USA:ssa ja Kanadassa: ei siellä jaella rahaa vastikkeettomasti vuosikausia, eikä kukaan tule verovaroin tukemaan maahantulijoiden kulttuuria.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Petri_Petri - 15.10.2010, 15:41:02
Tuota argumenttia voi ilmeisesti käyttää vain äärioikeisto, sillä nuo ovat niitä sukuja, joita 1970-luvulla haukuttiin riistäjäporvareiksi ja kapitalistisioiksi. Laulussa "20 perhettä" kuvataan tuollaisia, ja Wikipedian mukaan "Riimityksellisistä syistä laulussa jätettiin mainitsematta monta vanhaa mahtisukua kuten Aminoffit, Sinebrychoffit, Fazerit, Sohlbergit, Hackmanit ja Hartwallit."  http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulu_20_perheest%C3%A4

Wikipedian mukaan 100 vuotta sitten "Ulkomaanpassi oli viranomaisen antama lupa matkustaa toiseen maahan. Maahan saapumiseen piti erikseen hankkia maahantulolupa eli viisumi."  http://fi.wikipedia.org/wiki/Passi
Kyseinen aikaisempi käytäntö maahantuloluvan myötämiseksi on todellakin loistavampi kuin 1990-luvun jälkeen otettu tapa, mutta fazersinebrychoffstockman-argumentin käyttäjä ei ilmeisesti tarkoita tätä vaan haluaa harhauttaa antamalla mielikuvan yksittäisestä asiasta unohtaen kokonaistilanteen.

Valtio sai 100 vuotta sitten 40 % tuloistaan tulleista. Tuloveroja eikä välillisiä veroja juurikaan ollut sata vuotta sitten, mutta nykyään valtio saa niistä 70 % tuloistaan. http://suomensukututkimusseura.blogspot.com/2010/09/valtion-verotus-1585-2011.html
Pitäisikö nykyään siirtyä samankaltaiseen verotukseen ja tullimaksuihin vai mitkä muut toimenpiteet toisivat uudet fazerit Suomeen?
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: mikkoellila - 17.10.2010, 18:59:21

Fazer, Paulig ja Stockmann eivät olleet somaleja tai arabeja. He olivat valkoisia eurooppalaisia.

Maahanmuutto ei olisi ongelma, jos Suomeen muuttaisi ihmisiä vain toisista Euroopan maista.

Ongelma on se, että tänne tulee ihmisitä Afrikasta ja Lähi-idästä. He eivät ole Fazereita, Pauligeja tai Stockmanneja.

Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: timouti - 03.11.2010, 19:42:55
Eräässä amerikkalaisen kirjoittamassa historiaa käsittelevässä kirjassa Suomi mainitaan Venäjän osana 1800-luvulla. Ulkopuolinen näkökulma on terveellinen, kun täällä Suomessa korostetaan autonomiaa ja omia toimiamme tuohon aikaa.

Venäjä oli noihin aikoihin takapajuinen maa, jossa lukutaito ei ollut tavallinen. Sekä maataloudessa että teollistumisessa oli jääty jälkeen. Tilannetta korjattiin niin, että tuotiin asiantuntijoita ulkomailta edistämään kehitystä. Myös Suomi oli köyhä maa vielä itsenäisyyden alkutaipaleella.

Tätä taustaa vasten näyttää siltä, että tässä keskustelussa mainitut osaajat tulivat  takapajuiseen maahan ja toivat kehittyneemmistä maita edistyksellistä osaamista, joka osaltaan auttoi maatamme kehittymään länsimaiden tasolle.
Mitä asiaa se edistää, että takapajuisista maista tuodaan lukutaidotonta väkeä?
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: tsuomi - 28.12.2010, 02:47:03
Ei tule Fazereita, mutta "halvan maukasta lakritsaa" sitäkin enemmän  :D

Alkaa olla muuten vaikea löytää aitoa italialaista pizzeriaa Suomesta, kaikki alkaa olla näitä ottomaaneja...
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Suomitalon renki - 28.12.2010, 03:13:14

Fazer, Paulig ja Stockmann eivät olleet somaleja tai arabeja. He olivat valkoisia eurooppalaisia.

Maahanmuutto ei olisi ongelma, jos Suomeen muuttaisi ihmisiä vain toisista Euroopan maista.

Ongelma on se, että tänne tulee ihmisitä Afrikasta ja Lähi-idästä. He eivät ole Fazereita, Pauligeja tai Stockmanneja.



Jeps, ja tänne tulee Husseineja, Muhammedeja ja Ahmedeja. Perustavat tullessaan, teurastamoja (halal), kasvibisinesta (khat) ja pizerioita (Ei siis Stockmaneja). Totta hemmetissä joku heistä hyvällä tsägällä vaurastuu, itse sijoittaisin nyt tuohon halal-teurastus bisnekseen. Kasvavat markkinat asiakkaita saapuu suomeen ovista ja ikkunoista yms. Pitzerioihin ei kannata sijottaa ne voivat vaikka syttyä itsestään tulisista pitsoista, ja en koskaan ole ollut kovin innostunut noista kasvissyönti kuvioista (joten khat on ulkona paremmin uppoaa cat, cat laulu duo ;D). 
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: tsuomi - 30.12.2010, 21:35:18


Jeps, ja tänne tulee Husseineja, Muhammedeja ja Ahmedeja. Perustavat tullessaan, teurastamoja (halal), kasvibisinesta (khat) ja pizerioita (Ei siis Stockmaneja). Totta hemmetissä joku heistä hyvällä tsägällä vaurastuu, itse sijoittaisin nyt tuohon halal-teurastus bisnekseen. Kasvavat markkinat asiakkaita saapuu suomeen ovista ja ikkunoista yms. Pitzerioihin ei kannata sijottaa ne voivat vaikka syttyä itsestään tulisista pitsoista, ja en koskaan ole ollut kovin innostunut noista kasvissyönti kuvioista (joten khat on ulkona paremmin uppoaa cat, cat laulu duo ;D).  
[/quote]

Minun puolesta saavat perustaa omalla rahalla yrityksiä, jos toimivat Suomen lain ja asetusten mukaisesti ja noudattavat samoja sääntöjä kuin muutkin yrittäjät, ja maksavat ennenkaikkea veronsa eivätkä pidä pimeää työvoimaa.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: tjuguskegg - 30.12.2010, 22:15:58
Fazer, Finlayson + Stockmann standardiargumentti on razziztinen. Se antaa ymmärtää, että ainoastaan eurooppalaiset kristityt maahanmuuttajat voivat menestyä täällä...Stefan Wallin ja muut natsit saisivat hävetä!!1
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: tsuomi - 31.12.2010, 01:33:24
Fazer, Finlayson + Stockmann standardiargumentti on razziztinen. Se antaa ymmärtää, että ainoastaan eurooppalaiset kristityt maahanmuuttajat voivat menestyä täällä...Stefan Wallin ja muut natsit saisivat hävetä!!1

Ennen oli ennen ja nyt on toinen aika.  1900-luvun alussa kun Suomi oli vielä maatalousvaltainen maa täällä pystyi sopivassa saumassa laittamaan pystyyn suuren luokan liiketoiminaa ilman sanottavaa kilpailua.  Stockmannilla työskennellyt muuan Nikolajeff perusti Suomen ensmmäisen autoliikkeen keskelle Helsinkiä.  Homma tyssäsi kuitenkin WW I alkamiseen kun autojen kysyntä lopahti.  Harva maahanmuuttaja pystyy nykyään samanlaiseen suoritukseen.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: nimetönkeskustelija - 05.01.2011, 23:16:05
Kyllä meidän on tällä perusteella otettava Suomeen loputtomasti mamuja ihan mistä tahansa ja ihan millä perusteella tahansa. Onhan ulkomaalainen aina suomalaista parempi ihminen, joka heti tänne saavuttuaan perustaa yrityksen, joka hänen ylivoimaisen älynsä vuoksi alkaa heti kannattaa.

Missään nimessä meidän ei kannata panostaa suomalaiseen yrittäjyyteen, koska se on tuomittu epäonnistumaan.

Muuten onhan Microsoftin omistaja Bill Gateskin maahanmuuttaja. Ainakin hänellä on yritystoimintaa Suomessa. Hän jopa työllistää suomalaisia.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Jouko - 07.01.2011, 09:08:34
Sano Fazer, kun tahdot jotain hyvää: vapaan maahanmuuton. :D
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: nimetönkeskustelija - 07.01.2011, 23:58:02
Joko tämä oli: Miten Finlayson poikkeaa aidosti rikastavista kultamunista?

Finlayson kävi Suomessa perustamassa tehtaan, myi sen pois ja muutti 16 vuoden jälkeen takaisin kotimaahansa Skotlantiin!

Lainaus
Wikipedia: Vuonna 1819 Finlayson ja Englannin raamattuseuran yliasiamies tohtori John Patterson matkustivat Suomeen käynnistämään raamattujen levittämistä maassa. Samana vuonna myös keisari vieraili Tampereella. Tammerkoski havaittiin oivalliseksi voimanlähteeksi teollisuudelle.

Ennen tehtaan perustamista Finlayson kirjoitti keisarille pyytäen itselleen ja seuraajilleen uskonvapautta. Aleksanteri I suostui pyyntöön, ja kaikilla Finlaysonin työntekijöillä oli uskonnonvapaus. Saatuaan porvarioikeudet ja senaatin privilegiokirjeen Finlayson rakennutti lainan turvin Tampereelle konepajan ja valimon vuonna 1820 tuottamaan karstaus- ja kehruukoneita tekstiiliteollisuudelle. Keisari myönsi 1821 Tampereelle erivapauden tuoda raaka-aineita ja koneita ilman tullia.
..
Vuonna 1836 iäkäs Finlayson myi tehtaansa rääveliläiselle liikemiehelle Carl Samuel Nottbeckille ja hovineuvos Georg Adolf Rauchille ja toimi pari vuotta neuvonantajana ennen paluutaan kotimaahansa.

Mitä mitä??? Finlaysonhan sai selvästi erivapauksia verrattuna kantasuomalaiseen. Mikään ei ole siis maahanmuuttopolitiikassa muuttunut.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Tuija - 14.01.2011, 09:35:52
Olisi varmaankin aika alkaa kasata jonkinlaisia yhteenvetoja esitetyistä vasta-argumenteista esitettyihin standardiargumentteihin. Luin tämän ketjun kaikki kirjoitukset ja kasasin niistä tiivistelmän oman pääni mukkaan. Tiivistelmä on aivan liian pitkä, joten nyt pitäisi miettiä, mitä jätetään pois.

Mielestäni kaikkein paras kirjoitus oli nimimerkillä Ant. ja hyvänä kakkosena oli ike60:n kirjoitus. Lisäksi oli useampi erittäin hyvä, mutta todella lyhyt argumentti, joita en kuitenkaan erikseen enää tähän kirjoitukseen lisännyt, koska niiden asia jo sisältyi Ant.in (mitenkä tämäkin nikki pitäisi taivuttaa...) tai ike60:n kirjoituksiin.

Minä ehdottaisin, että Antin teksti joko alkuperäisessä muodossaan tai sitten minun höystämässäni muodossa tai jossakin vielä muokatummassa muodossa voisi olla se virallinen vastaus tähän Fazer-argumenttiin. Muokkasin Antin tekstiä siten, että poistin yhden sivulauseen, kun oma ymmärrys ei riittänyt sitä aluksi lukemaan ja sitten tajusin, että sama asia on sanottu jo ilman sitä sivulausettakin.

Lisäksi olen ympännyt tekstin sekaan muiden kirjoittamia lauseita/ajatuksia sinne tänne enkä tiedä, tuliko siitä parempi vai huonompi. Mielestäni olisi kuitenkin tämän argumentin kohdalla tärkeää tuoda selkeästi esille perusjako: työperäinen maahanmuutto ja humanitaarinen maahanmuutto, sillä nämä käsitteet eivät ole kansalaisten päässä edelleenkään selvät. (Tämän tiivistelmäni yhtenäisyyden vuoksi vaihdoin myös ike60:n tekstiin turvapaikanhakijoiden tilalle humanitaarisen maahanmuuton.)

Tämä tiivistelmä on jaettu neljän otsikon alle. Ensimmäinen pätkä sisältää siis Antin kirjoituksen mukaan ympätyillä lisäyksillä. Tämä voisi siis riittää hyvin standardiargumentin vastineeksi, sillä kun ihminen huomaa, että jokin teksti on riittävän lyhyt, se tulee herkemmin luettua kuin sellainen, jossa näkee, että on tekstiä paljon. Tämän kun ei ole tarkoitus olla mikään blogi.

Mutta koska tämä ketju sisälsi niin paljon asiaa, tein tiivistelmän siitä, mistä tässä ollaan kaikkein eniten keskusteltu. Niinpä seuraavan otsikon alle on kerätty keskustelua siitä, millainen Suomi oli Finlaysonin ja kavereiden aikaan ja millainen Suomi on tänään. Minä en ole sitten mikään asiantuntija enkä edes vastaa siitä, pitääkö koko tiivistelmän tiedot paikkaansa, koska väsäsin tämän puhtaasti teidän kirjoitustenne pohjalta. Olen leikellyt ja liimaillut ja editoinut sieltä täältä itse kunkin kirjoituksista lauseen sieltä toisen tuolta tehdessäni tuon luvun.

Kolmannen osuuden otsikoksi laitoin "Yhteenvetoa", vaikka tuo sisältää ike60:n kirjoituksen hieman lyhennettynä, mutta siinä käsitellään jo kerrottuja asioita, mutta kuitenkin vähän erilaisesta näkökulmasta. ike60:n kirjoitus oli kyllä asiaa ihan kokonaisuudessaan, mutta pakko on koittaa lyhentää ettei ihan mahdottomuuksiin veny tämä.

ike60:n kolmen kappaleen päättää minun kirjoittamani neljäs retorinen päätöskappale. Tämän jälkeen tulee vielä neljäs otsikko, jonka alle olen wikittänyt, mutten plagioinut tietoa Fazerin ja kumppaneiden elämästä, sillä heistäkin aika paljon tässä ketjussa on puhuttu.

Kunhan kirjoittelin lämpimikseni yhteenvedon tämän ketjun keskusteluista, mutta varsinaiseen lopputulokseen mielestäni riittää tuon ensimmäisen otsikon alla oleva tavara.

Ai niin, ja se piti vielä sanomani, että en sitten todellakaan ole mikään pilkku/oikeakielisyysasiantuntija!1







Argumentti:

Karl Fazer, Nikolai Sinebrychoff, James Finlayson, G.F. Stockmann ja monet muut Suomen talouden ja teollisuuden kannalta tärkeät henkilöt olivat maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia. On onni, ettei kukaan ollut rajalla estämässä heidän pääsyään maahan. Suomen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei myöskään uusia Fazereita ja Finlaysoneja estetä saapumasta maahan maahanmuuttokriittisten ajamalla maahanmuuttopolitiikalla.



Työperäinen maahanmuutto ja humanitaarinen maahanmuutto

On halpaa populismia sotkea maahanmuuttajat yhdeksi ryhmäksi ja perustella kaikenlaisen maahanmuuton järkevyyttä työperäisen maahanmuuton suurimmilla menestystarinoilla.

Kukaan ei kiistä, etteivätkö Fazer ja kumppanit olisi olleet Suomelle suureksi hyödyksi. Maahanmuutto koostuu kuitenkin erilaisista ryhmistä, jotka voidaan karkeasti jakaa työperäiseen maahanmuuttoon ja humanitaariseen maahanmuuttoon. Jos yksi ryhmä, kuten uuden teollisuushaaran perustajat, ovat rikkaus Suomelle, se ei tarkoita, että kaikki muutkin ryhmät olisivat. Näin ei nimittäin ole. Suomeen tulee sekä hyödyllistä, neutraalia että haitallista maahanmuuttoa.

Maahanmuuttokriittisten mielestä Suomen tulee olla jatkossakin avoin Fazerin ja kumppaneiden edustamalle työperäiselle maahanmuutolle ja sijoitustoiminnalle. Suomen ei kuitenkaan tule olla avoin aivan kaikenlaiselle maahanmuutolle, ja esimerkiksi Suomelle kalliiksi tulevaa humanitaarista maahanmuuttoa on tarkasteltava kriittisesti. Fazer, Sinebrychoff, Finlayson ja Stockmann eivät tulleet Suomeen humanitäärisistä syistä. Onneksi humanitaarisen maahanmuuton kiristäminen ei vaikuta millään tavoin työperäiseen maahanmuuttoon ja uusien Fazerien saapumiseen. Jokainen, jolla on työpaikka tiedossa tai riittävä alkupääoma ja uskottava yritysidea on tervetullut Suomeen.





Suomi ennen ja tänään

Työperäisten maahanmuuttajien on kuitenkin ehdottomasti sopeuduttava suomalaiseen työkulttuuriin, mikä tarkoittaa mm. sitä, että samat säännöt koskevat niin suomalaista kuin ulkomaista yrittäjää, verot maksetaan ja työvoima ei ole pimeästi palkattua. Jotta uudet työperäiset maahanmuuttajat sopeutuisivat vaivattomasti Suomen työkulttuuriin, on luontevinta tehdä maastamme mahdollisimman vetovoimainen muiden EU- ja Eta-maiden potentiaalisten yrittäjien silmissä.

Mikä sitten houkutteli 100-200 vuotta sitten ulkomaisia teollisuusyrittäjiä Suomeen? Entä onko Suomella yhä tänä päivänä jotakin sellaista kilpailuvalttia, joka houkuttelisi uusia liikemiehiä maahamme?

Suomen ollessa vielä maatalousvaltainen maa täällä pystyi sopivassa saumassa laittamaan pystyyn suuren luokan liiketoiminnan ilman sanottavaa kilpailua. Suomessa varsinkin 1800-luvulla oli paljon houkuttimia, jotka toivat osaavaa väkeä. Hyödyntämättömiä luonnonvaroja ja halpaa työvoimaa riitti. Yhteiskunnalliset olot olivat vakaat, ja Venäjällä oli laajat markkinat avoinna suomalaiselle teollisuudelle.

Venäjä oli noihin aikoihin takapajuinen maa, jossa lukutaito ei ollut tavallinen. Sekä maataloudessa että teollistumisessa oli jääty jälkeen. Tilannetta korjattiin niin, että tuotiin asiantuntijoita ulkomailta edistämään kehitystä. Myös Suomi oli köyhä maa vielä itsenäisyyden alkutaipaleella.

Tätä taustaa vasten näyttää siltä, että esimerkiksi Finlayson tuli takapajuiseen maahan ja toi kehittyneemmistä maista edistyksellistä osaamista, joka osaltaan auttoi maatamme kehittymään länsimaiden tasolle.

Mutta mitä asiaa se edistää, että takapajuisista maista tuodaan lukutaidotonta väkeä Suomeen 2010-luvulla? Fazerit, Stockmann ja Finnlayson tulivat Suomea kehittyneemmistä maista, ja heillä oli sellaista hyödyllistä osaamista mitä meillä ei ollut. Humanitaariset maahanmuuttajat tulevat tämän päivän kehittymättömistä maista eikä heillä ole sellaista osaamista, jolle teollistuneessa yhteiskunnassa olisi käyttöä. Itse asiassa heillä ei ole usein edes välttämättömimpiä edellytyksiä länsimaisessa yhteiskunnassa selviämiseen kuten luku- ja kirjoitustaitoa.

Houkuttimia pitää miettiä myös tämän päivän kannalta, jos halutaan Suomeen oikeasti osaavaa väkeä, jotka voivat luoda Finlaysonin, Fazerin, Stockmannin ja Sinebrychoffin kaltaisia menestystarinoita. Maltillinen verotus kannustaisi ihmisiä yrittämään enemmän. Suomella on ainakin kaksi kilpailuvalttia, jotka voisivat houkutella tänne maahanmuuttajiksi menestyksekkäitä liiketoiminnan harjoittajia ja ne ovat vielä toistaiseksi säilyneet turvallisuus ja puhdas luonto. Poliitikkojen arvopohjasta riippuu, ymmärretäänkö näitä hyödyntää uusien finlaysoneiden houkuttelemiseksi Suomeen.

Yhteenvetoa

Fazer, Finlayson, Sinebrychoff ja Stockmann eivät muuttaneet Suomeen koska elämä täällä on ilmaista. He muuttivat tänne, koska heillä oli katsottuna valmis työpaikka tai vakaa aikomus perustaa menestyvä yritys. Tämä johtui siitä, että heillä jo tullessaan oli ammattitaitoa jolle täällä oli kysyntää ja/tai yrittämiseen tarvittavia ominaisuuksia.

Voi melko huoletta olettaa että työn perässä maahan tulleesta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa: onhan hän jo tullessaan osoittanut, että hänellä todennäköisesti on sekä kykyä että halua tehdä rehellistä, tuottavaa työtä. Hänestä voi siis hyvin perustein olettaa olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Humanitaarisella maahanmuuttajalla ei ole tietenkään näyttöä sen paremmin kyvyistä kuin halustakaan, ja kokemus on osoittanut että he yleensä työllistyvät, jos työllistyvät, vasta pitkän ja kalliiksi tulevan ajan jälkeen työtehtäviin, joissa tuottavuus on keskimäärin alhainen.

Niinpä ei ole mitään ristiriitaa siinä että toivottaa maahan tervetulleiksi sellaiset joissa on siihenastisten näyttöjen perusteella jonkinlaista ainesta Fazeriksi tai Finlaysoniksi, mutta haluaa karsia sosiaaliturvaan ja muihin yhteiskunnan interventioihin perustuvia houkuttelevuustekijöitä jotta maahan ei tulisi niin paljon humanitaarisia maahanmuuttajia. Fazereita ja Finlaysoneita ei houkutella maahan Euroopan toiseksi korkeimmilla turvapaikanhakijoille maksettavilla korvauksilla tai ilmaisilla perheenyhdistämislennoilla vaan tarjoamalla olosuhteet joissa ihminen voi kovalla työllä, yritteliäisyydellä ja ammattitaidolla menestyä ja joissa menestystä arvostetaan.

Maahanmuuttokriitikot pitävät huonona nimenomaan nykyistä humanitaarista maahanmuuttopolitiikkaa. Kun seuraavan kerran tunnet halua vastata tähän kritiikkiin kertomalla meille Fazerista, Sinebrychoffista, Stockmannista tai Finlaysonista, niin valmistaudu myös vastaamaan seuraavaan Jussi Halla-ahon esittämään kysymykseen: Mitkä nimenomaiset innovaatiot, yritykset ja palvelut ovat syntyneet Suomeen humanitaarisen maahanmuuton myötä?

Henkilöhistoriaa

Sveitsiläissyntyinen turkkuri Eduard Peter Fazer palkattiin ulkomailta Suomeen töihin 1800-luvulla ja kuuden vuoden ahkeroinnin jälkeen hän perusti oman liikeyrityksen. E.P. Fazerin yritteliään lapsikatraan kuuluisin jäsen on makeisteollisuudestaan tunnettu Karl Otto Fazer.

Peter Sinebrychoff saapui Venäjältä Suomeen 1700-luvun lopulla. Hänen poikansa Nikolai perusti panimon, jota hänen veljensä Paul jatkoi Nikolain kuoltua. Sinebrychoffin panimo oli tunnettu edistyksellisestä toiminnastaan kuten työntekijöiden ja heidän perheidensä huolenpidosta, eläkekassasta ja monenlaisesta muusta hyväntekeväisyydestä köyhien parissa.

Skotlantilainen James Finlayson oli palkattu konemestariksi Pietariin ja sieltä hän saapui Suomeen levittämään Raamattuja ja perusti teollisuutta Suomeen lainarahalla. Finlaysonin puuvillatehtaasta tuli suuri menestys ja kuriositeettina mainittakoon, että Finlayson perusti tehtaalle orvoille lapsille oman lastenkodin. Vanhetessaan James Finlayson myi tehtaansa ja muutti takaisin Skotlantiin.

Saksalainen Georg Franz Heinrich Stockmann suunnitteli muuttavansa Amerikkaan kauppiasuraansa edistääkseen, mutta saikin paremman työtarjouksen Suomesta Nuutajärven lasitehtaalta. Stockmannista tuli lasitehtaan Helsingin liikkeen johtaja, ja kokonaan Stockmannin haltuun liike tuli 1862.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Ant. - 14.01.2011, 10:08:04
Kymmenen pistettä ja papukaijaa Tuijalle hyvästä yhteenvedosta sekä ketjun tarkoituksen ymmärtämisestä. Joitakin mietteitä:

1) Mikä olisi sopiva yläraja vastausten pituudelle? Pitkään vastaukseen saa toki mahtumaan enemmän asiaa, mutta mitä pidempi vastaus on, sitä harvempi jaksaa sen lukea. Lisäksi pitkä ja jaaritteleva vastaus on useimmissa väittelytilanteissa täysin käyttökelvoton.

Minun näytölläni esimerkiksi tuo Tuijan muokkaama oma vastaukseni on 14 rivin mittainen. Onko se liian pitkä? Vastausten maksimipituudesta voi tietysti tarpeen mukaan joustaa, mutta mikä olisi sellaisen sopivan napakan ja luettavan vastauksen ohjeistettu enimmäispituus? 15 riviä? 10 riviä?

2) Argumentissa esiintyneiden henkilöiden esittely tekee vastauksesta liian pitkän. Esittely on kuitenkin mielenkiintoinen. Jos näitä argumentteja tulee Hommaportaaliin, olisi paikallaan tehdä vastaustekstin loppuun linkki, jota kautta pääsisi erilliselle sivulle, jossa nämä lisätiedot olisivat saatavissa niitä kaipaaville.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: OTU - 14.01.2011, 10:10:31
Hyvä kooste. Kiitos.
Lisäksi olisi minusta syytä korostaa, ettei yksikään heistä ollut muslimi. Ja kaikki osasivat lukea ja kirjoittaa.  ;)
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Ant. - 14.01.2011, 10:21:52
Hyvä kooste. Kiitos.
Lisäksi olisi minusta syytä korostaa, ettei yksikään heistä ollut muslimi. Sekä lisäksi kansallisuudet: KF oli suomalainen (sveitsiläistaustainen), NS venäläinen, JF skotti ja JFS saksalainen. Ja kaikki osasivat lukea ja kirjoittaa.  ;)

Minusta kansalaisuutta tai uskontoa ei ole syytä korostaa. Suomeen on tullut työperäistä maahanmuuttoa myös muslimimaista ja esimerkiksi Itä-Aasiasta. 
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Tuija - 14.01.2011, 10:25:53
Minun mielestäni 15 riviä ei vielä niin pitkä ole, että lukuhalut katoavat. Ehkä 10-15 riviä olisi sopiva pituus? Toisaalta on niin, että mitä lyhyempi sen parempi. Mutta työtä se vaatii. On tunnettu juttu, että kymmenen minuutin puhetta joutuu valmistelemaan kaksi tuntia, kun taas tunnin puheen voi pitää kylmiltään, kun juttelee asiaa ja vähän asian vierestä.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: OTU - 14.01.2011, 10:34:13
Hyvä kooste. Kiitos.
Lisäksi olisi minusta syytä korostaa, ettei yksikään heistä ollut muslimi. Sekä lisäksi kansallisuudet: KF oli suomalainen (sveitsiläistaustainen), NS venäläinen, JF skotti ja JFS saksalainen. Ja kaikki osasivat lukea ja kirjoittaa.  ;)

Minusta kansalaisuutta tai uskontoa ei ole syytä korostaa. Suomeen on tullut työperäistä maahanmuuttoa myös muslimimaista ja esimerkiksi Itä-Aasiasta.  

Ehkäpä ei. Vastuksesi sisältää myös tavallaan toteamuksen, ajatuksen, että muslimimaista tulee muutakin (taitaa olla suurin osa) kuin työperäistä maahanmuuttoa . Eikö kuulostaisi hieman oudolta esim. todeta, että Sveitsistä tulee myös työperäistä maahanmuuttoa.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Oh Dearism - 14.01.2011, 10:58:08
Kiitos Tuijalle vaivannäöstä ja hyvästä tekstistä.

Oma ehdotukseni tekstin muokkaavista varten:
Vallitseva historiankirjoitus ei pidä Suomea omana maana ennen itsenäistymistä. En usko, että kukaan sellaista täälläkään ajattelee, mutta ettei annettaisi aihetta muille takertua lillukanvarsiin, voisi olla suotavaa muokata tekstiä Suomen autonomisen aseman osalta vastaamaan yleiseksi muodostunutta historiankirjoitusta. Vaihtoehtoinen historiankirjoitus voi aiheuttaa tarpeetonta äpättämistä.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: IDA - 14.01.2011, 11:07:36
1) Mikä olisi sopiva yläraja vastausten pituudelle? Pitkään vastaukseen saa toki mahtumaan enemmän asiaa, mutta mitä pidempi vastaus on, sitä harvempi jaksaa sen lukea. Lisäksi pitkä ja jaaritteleva vastaus on useimmissa väittelytilanteissa täysin käyttökelvoton.

Eräs nyrkkisääntö joissain yrityksissä on ollut, että ellei asia mahdu yhdelle A4:selle se lentää lukematta roskiin.

Eli asiakokonaisuus pitäisi pystyä tiivistämään, mutta perustelut voivat sitten olla vaikka kuinka laajoja, mutta niitä esitetään vasta sen jälkeen kun itse asia on esitetty ja saatu jossain määrin läpi.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Ant. - 14.01.2011, 12:51:44
Tiivistin oman esitykseni yhteentoista riviin. Jos esitys ei ole aivan huono, voisi tämä olla lopullisen vastauksen pohja. Vastaus ei kuitenkaan ole täydellinen, vaan vaatii korjattavaa sieltä ja täältä. Ehdotuksia paremmista sananvalinnoista, turhista kohdista ja lisäyksistä otetaan vastaan.

Raakaversio:

On halpaa populismia sotkea maahanmuuttajat yhdeksi ryhmäksi ja perustella kaikenlaisen maahanmuuton järkevyyttä työperäisen maahanmuuton suurimmilla menestystarinoilla.

Kukaan ei kiistä, etteivätkö Fazer ja kumppanit olisi olleet Suomelle suureksi hyödyksi. Maahanmuutto koostuu kuitenkin erilaisista ryhmistä, karkeasti jaettuna työperäisistä ja humanitaarisista maahanmuuttajista. Jos yksi ryhmä, kuten uuden teollisuushaaran perustajat, ovat rikkaus Suomelle, se ei tarkoita, että kaikki muutkin ryhmät olisivat. Suomeen tulee sekä hyödyllistä, neutraalia että haitallista maahanmuuttoa.

Maahanmuuttokriittisten mielestä Suomen tulee olla jatkossakin avoin esimerkiksi Fazerin ja kumppaneiden edustamalle työperäiselle maahanmuutolle ja sijoitustoiminnalle. Suomen ei kuitenkaan tule olla avoin aivan kaikenlaiselle maahanmuutolle, ja Suomelle kalliiksi tulevaa humanitaarista maahanmuuttoa on tarkasteltava kriittisesti. Onneksi käytäntöjen kiristäminen humanitaarisen maahanmuuton osalta ei vaikuta millään tavoin työperäiseen maahanmuuttoon ja sitä kautta uusien Fazerien saapumiseen.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: OTU - 14.01.2011, 13:33:01
"Suomeen tulee sekä hyödyllistä, neutraalia että haitallista maahanmuuttoa."

Tulee? Minusta tässä pitää välttää passiivia, koska "tuleminen" on laeista riipuvaista. Se ei ole esim. mikään sääilmiöihin verrattava asia.

Esim. Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka sallii myös haitallisen maahanmuuton.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: gloaming - 14.01.2011, 15:36:08
Argumentti on muodoltaan "on mahdollista, että maahanmuuttajasta A kehittyy runsaasti työllistävä suurliikemies, Nobel-palkinnon saaja, kansainvälistä tunnustusta saava taiteilija jne." Vastaavaa muotoa olevia argumentteja ovat esim. "on mahdollista, että avaruuden muukalaiset valtaavat Maa-planeetan" ja "on mahdollista, että Jumala on olemassa".

On kuitenkin mahdollisuuden olemassaolon toteamista mielenkiintoisempaa ja käyttökelpoisempaa arvioida, kuinka todennäköistä kyseisen tapahtuman realisoituminen on, eli tässä yhteydessä kuinka todennäköistä on, että tietty maahanmuuttaja tai tietyn maahanmuuttajaryhmän edustaja on tulevaisuuden Fazer, Finlayson tai Stockmann.

Koska kyseiset päätetapahtumat ovat harvinaisia, absoluuttisia todennäköisyysarvoja havainnollisempaa on suhteellisten todennäköisyyksien tarkasteleminen, ts. onko tapahtuman realisoituminen todennäköisempää tietyn maahanmuuttajan tai maahanmuuttajaryhmän kuin jonkun toisen kohdalla.

Esim. Suomen empiirisen aineiston perusteella Fazer, Finlayson ja Stockmann -tyyppinen menestystarina on suhteessa äärettömästi todennäköisempää kehittyneestä maailmasta tulevan koulutetun henkilön kohdalla kuin kouluttamattoman, ammattitaidottoman, mahdollisesti luku- ja kirjoitustaidottoman, vanhoillisesta islamilaisesta kulttuuripiiristä tulevan maahanmuuttajan kohdalla.

Eli kyse ei ole siitä, että maahanmuutto itsessään jotenkin tuottaisi Fazer, Finlayson ja Stockmann -tyyppisiä menestystarinoita, vaan nämä tarinat tuottavat fazerit, finlaysonit ja stockmannit omien ominaisuuksiensa perusteella.

Jos pelkkä mahdollisuuden olemassaolo nähdään riittäväksi argumentiksi, voitaneen esimerkiksi kysyä, miksi Suomessa saa keskeyttää vuosittain 11000-12000 raskautta sosiaalisin syin ("nyt ei ole sopiva hetki", "minua ei juuri nyt haluta")? On nimittäin huomattavasti todennäköisempää, että seuraavan Nokian tekijä kuuluisi tähän kuin sosiaalisten maahanmuuttajien joukkoon.

edit: typoja
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: ämpee - 14.01.2011, 18:50:02
Fazer, Finlayson, Stockmann, hyvä pointti, otetaan sitten niitä maahanmuuttajia vain sieltä mistä ennenkin on tullut Fazereita, Finlaysoneita ja Stockmanneja.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Tuija - 14.01.2011, 21:02:36
Kiitos Tuijalle vaivannäöstä ja hyvästä tekstistä.

Oma ehdotukseni tekstin muokkaavista varten:
Vallitseva historiankirjoitus ei pidä Suomea omana maana ennen itsenäistymistä. En usko, että kukaan sellaista täälläkään ajattelee, mutta ettei annettaisi aihetta muille takertua lillukanvarsiin, voisi olla suotavaa muokata tekstiä Suomen autonomisen aseman osalta vastaamaan yleiseksi muodostunutta historiankirjoitusta. Vaihtoehtoinen historiankirjoitus voi aiheuttaa tarpeetonta äpättämistä.

Jaksaisitko sinä kaivaa tiivistelmästäni ne kohdat, jotka vaatisivat muuttamista ja kirjoittaa ne oikeaan muotoon? Voin sitten muokata alkuperäistä tekstiäni.

Tiivistin oman esitykseni yhteentoista riviin. Jos esitys ei ole aivan huono, voisi tämä olla lopullisen vastauksen pohja. Vastaus ei kuitenkaan ole täydellinen, vaan vaatii korjattavaa sieltä ja täältä. Ehdotuksia paremmista sananvalinnoista, turhista kohdista ja lisäyksistä otetaan vastaan.

En minä ainakaan keksi mitään, miten tuosta tulisi vielä parempi. Perfektionisti jäisi vatuloimaan näitä loputtomasti. Siirryn tutkiskelemaan muita standardiargumentteja.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Ant. - 15.01.2011, 06:03:27
Gloaming toi esiin hyvän pointin, jonka voisi liittää vastaukseen (ehdotuksia otetaan vastaan) tai josta voisi aloittaa kokonaan uuden argumenttiketjun.

Tiivistin oman esitykseni yhteentoista riviin. Jos esitys ei ole aivan huono, voisi tämä olla lopullisen vastauksen pohja. Vastaus ei kuitenkaan ole täydellinen, vaan vaatii korjattavaa sieltä ja täältä. Ehdotuksia paremmista sananvalinnoista, turhista kohdista ja lisäyksistä otetaan vastaan.

En minä ainakaan keksi mitään, miten tuosta tulisi vielä parempi. Perfektionisti jäisi vatuloimaan näitä loputtomasti. Siirryn tutkiskelemaan muita standardiargumentteja.

Olkoon konsensus toistaiseksi tämä. Liitän vastauksen avausviestiin. Ketju säilyy avoimena mm. sitä varten, jos joku haluaa parantaa vastausta, keskustella aiheesta yleisesti tai tuoda foorumin tietoon, jos joku erehtyy käyttämään jossain kyseistä standardiargumenttia.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: ike60 - 15.01.2011, 17:28:26
Hyvää työtä, Tuija!

Sinebrychoff taisi olla kansallisuudeltaan venäläinen. Tämän voisi mainita kun Fazerista, Finlaysonista ja Stockmannistakin lähtömaa mainitaan.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Roope - 24.01.2011, 12:03:49
Sama argumentti Ruotsissa:
Lainaus käyttäjältä: HBL 24.1.2011
Kuvittele Ruotsi ilman Kallen mätitahnaa, Felixiä, Findusia, Marabouta, Cloettaa, Mazettia ja Bonnierin lehtiä.

Eikö kuulostakin vaikealta?

Monet Ruotsin tunnetuimmista yrityksistä ja tuotemerkeistä ovat maahanmuuttajien luomia.  (käännös)
HBL (http://epaper.hbl.fi/#/14) (linkki toimii tämän päivän ajan)

Tämän päivän Höblässä aukeaman juttu Svartskallarna gjorde Sverige rik ("Mutakuonot tekivät Ruotsista rikkaan"). Kyse ei tällä kertaa ole Ruotsin syyllistämisestä siirtomaataustansa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_siirtomaat) takia, vaan Anders Johnsonin kirjasta Garpar, gipskatter och svartskallar, jossa käydään läpi Ruotsia rakentaneiden maahanmuuttajien historiaa keskiajalta lähtien.

Jutun ja kirjan idea on se, että ilman maahanmuuttajia Ruotsi olisi köyhä maa. Kaupan ja teollisuuden edistysaskelissa on lähes poikkeuksetta ollut mukana joku maahanmuuttaja, yleensä saksalainen. Hieman ihmetyttää, että näitä Ruotsia vuosisatojen aikana kehittäneitä englantilaisia, hollantilaisia, puolalaisia, baltteja, juutalaisia ja pohjoismaalaisia maahanmuuttajia kutsutaan otsikossa ihonväriin viittaavalla halventavalla ilmaisulla svartskalle, joka on vasta viime vuosikymmenien perua.

Mutta niin, rikas tehtailija Saksasta tai laiton siirtolainen Gambiasta, molemmat ovat tehneet Ruotsista rikkaamman. Ruotsi on svartskalleille velkaa. Velka on maksettava.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Ant. - 11.02.2011, 09:24:16
Tuo Ruotsi-juttu oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen poiminta, vaikka ei se yllättävää ole, että samoja standardiargumentteja käytetään maasta toiseen holtittoman maahanmuuttopolitiikan puolustamiseksi.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: AuggieWren - 11.02.2011, 09:41:42
Mites tämä argumentti toimii siinä yhteydessä, kun muistutetaan vasemmistolaiselle Mannerheimin ja oikeistolaiselle Hella Wuolijoen taustasta?
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann
Kirjoitti: Roope - 11.02.2011, 15:01:01
Tuo Ruotsi-juttu oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen poiminta, vaikka ei se yllättävää ole, että samoja standardiargumentteja käytetään maasta toiseen holtittoman maahanmuuttopolitiikan puolustamiseksi.

Monet argumentit ja jopa tietyt sanat ovat tuontitavaraa Ruotsista Suomeen. Linkkeinä toimivat ennen demarit, nykyään lähinnä rkp:n taustavoimat ja vihreät.

Tuo Anders Johnson on tulossa Suomeen, kun ajatuspaja Magma esittelee hänen ajatuksiaan sopivasti vaalien alla 4. huhtikuuta.

Lainaus
Maahanmuutto nähdään usein rasitteena. Maahanmuuttajat vievät kantaväestön työpaikat ja aiheuttavat sosiaalikustannuksia, sanotaan. Mutta millainen taloudellinen merkitys maahanmuutolla oikeastaan on ja kuinka maahanmuuttajat osaltaan tukevat maan taloudellista vaurautta.

Ajatuspaja Magma esittelee uudessa tutkimuksessaan kokemuksia Suomesta ja meidän työmarkkinoiltamme. Tohtori Jan Saarela, taloustieteen dosentti Åbo Akademista, esittelee tutkimustuloksiaan kansainvälisistä kokemuksista. Ruotsalainen taloushistorioitsija Anders Johnson kertoo maahanmuuton merkityksestä Ruotsissa. Hän on kirjoittanut kirjan, joka käsittelee yrittäjiä ja keksijöitä, jotka ovat vaikuttaneet aikojen kuluessa Ruotsin taloudelliseen kehitykseen. Seminaarin päättää eduskuntavaaleja edeltävä puoluepoliittinen keskustelu.

Onko meillä varaa maahanmuuttoon? Onko meillä varaa olla ilman? Varastavatko maahanmuuttajat työpaikat vai luovatko he uusia työpaikkoja ja yrityksiä?  (käännös)
Seminaari ja puoluepoliittinen keskustelu (Espoo): Maahanmuutto – rasite vai lisäarvo taloudelle? (http://www.hanaholmen.fi/fi/kulttuurikeskus/ohjelmakalenteri/60-samhallsdebatt/696-hanaforum-nationalistiska-partier-i-vara-riksdagar) 4.4.2011
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: hiaou - 12.07.2011, 19:46:19
Karl Fazer ei ollut maahanmuuttaja, hän syntyi Helsingissä vuonna 1866

Nikolai Sinebrychoff ei ollut maahanmuuttaja, sinebrychoffin perheen muuttaessa Suomeen Venäjältä ei tapahtunut maasta toiseen muuttoa.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: mikkoellila - 13.07.2011, 21:48:52
Nikolai Sinebrychoff ei ollut maahanmuuttaja, sinebrychoffin perheen muuttaessa Suomeen Venäjältä ei tapahtunut maasta toiseen muuttoa.

Skeidaa. Suomi oli erillinen valtio. Suomen ja Venäjän välillä oli passiraja ja tulliraja. Venäjältä ei saanut muuttaa vapaasti Suomeen.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Nauris - 16.08.2012, 13:52:27
Toiseen keskusteluun laitoin linkin Trapped in Finland (http://hommaforum.org/index.php/topic,3508.msg1088445.html#msg1088445) blogiin, jonka kommenteista löytyi alla oleva.

Rehl says:
Lainaus
July 1, 2012 at 6:19 am

Great post, Cowboy. I feel I must expand on your number 4 point. The reason being that more Finns should know, that we the immigrants or new Finns know, that this country would not exist today, if not for immigration. Apparently, when a Swede moves to Finland, Finns don’t consider it an act of migration. How ridiculous can a judgement get? My reason for compiling this incomplete list is a simple one: Remove everything non-Finno-Ugric from Finland, and you immediately realise that there would be no place called Finland in the world today. The nation called Finland today would have been just another poor, autonomous region of Russia. As I am sure you know, many Finns/Finnish groups are still today scattered across western Russia. Mind you: the first written documents possibly designating Finland as the land of Finns are two rune stones. One of these is in Söderby, Sweden, with the inscription finlont, and the other is in Gotland, a Swedish island. I hope Finns and immigrants alike enjoy the following list:

Fazer (founded by Karl Otto Fazer, of Swiss origin)
Stockmann (established by Georg Franz Stockmann, a German merchant)
Finlayson (of Scottish origin)
Wärtsilä (a Finland-Swede company; that is, founded and still being managed by Finland-Swedes)
Nokia Corp (founded by Leo Mechelin and Fredrik Idestam: do these two names sound Finno-Ugric to you? Of course they were not Finns)
Nokian Tyres (would not have come into existence without Nokia Corp)
The Fiskars Corporation (formed in 1649 when a Dutch merchant named Peter Thorwöste was given a charter to establish a blast furnace and forging operation in the small village of Fiskars)
Ahlstrom (owned and controlled by the Ahlström — Gullichsen family: Finland-Swedes)
KONE (was founded in 1910 as a subsidiary of Gottfr. Strömberg Oy: a Swedish origin)
Cargotec (owned by KONE: a Swedish origin)
Konecranes (owned by KONE: a Swedish origin)
StoraEnso (Swedish-Finnish)
TeliaSonera (Swedish-Finnish)
Nordea Bank (the highest Finnish lender: a joint Nordic bank)
Ålandsbanken (Finland-Swede)
Rovio Entertainment and Angry Birds (Mikael Hed, Niklas Hed, and Peter Vesterbacka: does any of these names sound Finno-Ugric to you? The guys are of course Swedes or Finland-Swedes)
Tieto (Swedish-Finnish)
Sinebrychoff (founded by Russian immigrant, Nikolai Sinebrychoff : is the oldest brewery in Northern Europe; manufactures The Coca-Cola Company’s Coca-Cola, Fanta, Sprite, Bonaqua and Powerade brands in Finland, as well as Schweppes and Dr Pepper. It also owns soft drink products like Muumi and Smurffi, the Battery energy drink and Hyvää Päivää health drinks family. Its beer line includes Koff, Sinebrychoff Porter, and Karhu)
Carl Gustaf Emil Mannerheim (national hero and father of Finland; does his name sound Finno-Ugric to you? Of course he wasn’t Finnish for crying out loud!)
Björn Wahlroos (the top Finland’s banker: a Finland-Swede)
Anna Abreu (the top Finnish modern-day singer, or the only one who could challenge Swedes in singing in English; she has a Portuguese father)
Redrama (the top Finnish rapper: a Finland-Swede)

NB: I have mostly lived with Swedish-Finns; Jakobstad, Vaasa, Vörå; studied with them as well. They are a different people: nicer, more open, eat more healthily, live longer, have class and taste, appreciate intelligence, want a man to be a man; they are descendants of Swedish immigrants. They aren’t Finns and don’t like to be called Finns. Their young women are more likely to ask a man to pay for their coffee or tea or ice-cream – just to make him feel like a man – neither because they—the women—cannot afford those things themselves, nor is it because they are poorer than their Finnish opposite numbers; on the contrary, they are evidently richer, classier and much more prettier. Finns especially hate them for being better.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Lauri Karppi - 25.02.2013, 01:25:25
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vetosi juuri tähän standardiargumenttiin:

http://hommaforum.org/index.php/topic,80045.0.html

Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: EL SID - 03.03.2013, 13:24:33
lauri karppin kirjoituksesta löytyy hyvä vastaus:


Lainaus
Esimerkkeinä ”riippuvuudestamme” maahanmuuttoon oikeusministeri käyttää Fazeria, Finlayssonia ynnä muita tunnettuja tuotemerkkejä. Olisiko oikeusministerillä näyttää meille vastaavaa esimerkkiä tämän vuosituhannen Suomesta? Jos vaikka vastaavaan tunnettuuteen olisi päässyt afrikkalainen tai välimerellinen nimi.

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/maahanmuuton-realiteetit-1.1346983
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: IlonMilitantti - 25.02.2014, 23:28:11
Maahanmuuton hinta, eli taloudellinen näkäkulma maahanmuttoon muuttuu ongelmalliseksi argumentiksi jos tuottavien maahanmuuttjien osallisuus sisällytetään talouden näkökulmaan. Jos asiaa ajatellaan kylmän taloudellisesti ja siitä vastaavasta näkökulmasta kuin mistä kritiikkiäkin usein esitetään — "ei ole veronmaksajan/enemmistä velvollisuus kustantaa maahanmuuttoa/vähemmistöidentiteettiä" — eikö tämä väistämättä johda laskutoimituksen, jossa paljon tuottavat maahanmuttajat (mutta myös maksamiseen halukas kantaväestö) maksavat tuottamattomat tai huonosti tuottavat maahanmuuttajat? Kysymys monimutkaistuu sen suhteen, että kenen osuuden nämä tuottavat ja halukkaat sitten maksavat ja kenen eivät. Ja mikä on "tuottavan maahanmuuton" raja ja pitäisikö sitä soveltaa myös kantaväestöön? Ja miten tätä haluukkuutta ja erilaisten haluukkuuksien eroja mitataan?

Tästä päädytään äkkiä talouspolitiikkaan, jossa jokaisen oletetaan maksavan "osuutensa", koskien teitä, julkisia palveluita, koulutusta jne. ja lopulta suomessa asuu vain rikkaita. Tämä on taas vierasperäinen tapa hoitaa taloutta, eikä perinteisesti kuulu suomalaiseen kulttuuriineikä ole muutenaan ole kovin johdonmukaista, sillä rikkaat tarvitsevat köyhiä ollakseen rikkaita.

Samaa osallisuutta voidaan ajatella myös kulttuurillisesti. Jos maahanmuuttaja vaikuttaa suomalaiseen kulttuuriin siten, että tästä vaikutuksesta tulee osa suomalaista kulttuuria, eli maahanmuuttaja on tuottava, eikä tämä vastaavasti kompensoi sitä, että monikulttuurisuus kaventaisi suomalaisen suomalaista kulttuuria.

Ehkäpä tämä standardiargumentti vaatii vielä viilaamista.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Tosiasiallinen Nuiva - 26.02.2014, 00:51:25
Maahanmuuton hinta, eli taloudellinen näkäkulma maahanmuttoon muuttuu ongelmalliseksi argumentiksi jos tuottavien maahanmuuttjien osallisuus sisällytetään talouden näkökulmaan. Jos asiaa ajatellaan kylmän taloudellisesti ja siitä vastaavasta näkökulmasta kuin mistä kritiikkiäkin usein esitetään — "ei ole veronmaksajan/enemmistä velvollisuus kustantaa maahanmuuttoa/vähemmistöidentiteettiä" — eikö tämä väistämättä johda laskutoimituksen, jossa paljon tuottavat maahanmuttajat (mutta myös maksamiseen halukas kantaväestö) maksavat tuottamattomat tai huonosti tuottavat maahanmuuttajat? Kysymys monimutkaistuu sen suhteen, että kenen osuuden nämä tuottavat ja halukkaat sitten maksavat ja kenen eivät. Ja mikä on "tuottavan maahanmuuton" raja ja pitäisikö sitä soveltaa myös kantaväestöön? Ja miten tätä haluukkuutta ja erilaisten haluukkuuksien eroja mitataan?

Tästä päädytään äkkiä talouspolitiikkaan, jossa jokaisen oletetaan maksavan "osuutensa", koskien teitä, julkisia palveluita, koulutusta jne. ja lopulta suomessa asuu vain rikkaita. Tämä on taas vierasperäinen tapa hoitaa taloutta, eikä perinteisesti kuulu suomalaiseen kulttuuriineikä ole muutenaan ole kovin johdonmukaista, sillä rikkaat tarvitsevat köyhiä ollakseen rikkaita.

Samaa osallisuutta voidaan ajatella myös kulttuurillisesti. Jos maahanmuuttaja vaikuttaa suomalaiseen kulttuuriin siten, että tästä vaikutuksesta tulee osa suomalaista kulttuuria, eli maahanmuuttaja on tuottava, eikä tämä vastaavasti kompensoi sitä, että monikulttuurisuus kaventaisi suomalaisen suomalaista kulttuuria.

Ehkäpä tämä standardiargumentti vaatii vielä viilaamista.

Aika Neuvostoliittolainen näkemys kaiken kaikkiaan.

Lainaus
eikö tämä väistämättä johda laskutoimituksen, jossa paljon tuottavat maahanmuttajat (mutta myös maksamiseen halukas kantaväestö) maksavat tuottamattomat tai huonosti tuottavat maahanmuuttajat?

Ovatko nämä tuottavat henkilöt ilmaisseet olevansa samaa sakkia oleilijoiden kanssa, tai ovatko he samaa kansallisuutta? Miksi oleilijoita ei voi muka karsia ilman "saksalaisen inssin" karsimista?

Lainaus
Ja mikä on "tuottavan maahanmuuton" raja ja pitäisikö sitä soveltaa myös kantaväestöön? Ja miten tätä haluukkuutta ja erilaisten haluukkuuksien eroja mitataan?

Tuottavan maahanmuuton raja on tietysti kantaväestön keskimääräinen työllisyys ja veronmaksutaso. Kaikki sitä alempi köyhdyttää kantaväestöä.
Ajattelitko tosissasi karkoittavasi kantasuomalaisia?
Kyse ei ole ilmoitetusta halukkuudesta, vaan osoitetusta. Vanhan kotimaan verotiedot vaan mukaan.

Lainaus
Tästä päädytään äkkiä talouspolitiikkaan, jossa jokaisen oletetaan maksavan "osuutensa", koskien teitä, julkisia palveluita, koulutusta jne. ja lopulta suomessa asuu vain rikkaita. Tämä on taas vierasperäinen tapa hoitaa taloutta, eikä perinteisesti kuulu suomalaiseen kulttuuriineikä ole muutenaan ole kovin johdonmukaista, sillä rikkaat tarvitsevat köyhiä ollakseen rikkaita.

Kommunismi on kaikkea muuta kuin suomalaista.
Suomessa jokainen terve aikuinen maksaa omat menonsa, eikä tarvitse mitään tukia.
Tuo "rikkaat tarvtsevat köyhiä ollakseen rikkaita" tarkoittaa vain suhteellista tilannetta. Me olemme kaikki rikkaita tai köyhiä riippuen siitä kehen verrataan. Muutenkin koko väite on suoraan Marxin 1800-luvun kännipostauksen ajatusten inspiroimaa.

Lainaus
Samaa osallisuutta voidaan ajatella myös kulttuurillisesti. Jos maahanmuuttaja vaikuttaa suomalaiseen kulttuuriin siten, että tästä vaikutuksesta tulee osa suomalaista kulttuuria, eli maahanmuuttaja on tuottava, eikä tämä vastaavasti kompensoi sitä, että monikulttuurisuus kaventaisi suomalaisen suomalaista kulttuuria.

Jos mamujen terrorisoinnista, raiskauksista ja veronmaksajan kustannuksella elämisestä tulee osa suomalaista kulttuuria, niin nesteessä ollaan. Tämä ei mitenkään tarkoita sitä, että mamu olisi tuottava vaan päinvastoin. 
Mielenkiintoisesti sovellat Marxin taloudellisia ajatuksia kulttuuriin. Sille on ihan oma terminsä.

Lainaus
Ehkäpä tämä standardiargumentti vaatii vielä viilaamista.

Aivan oikein! Nimittäin Finlaysoniin vetoajien kannalta. Koko ajatus vedota maahanmuuton puolustamiseksi tullivapaus-Finlaysoniin ja joihinkin muihin etiketissä ilmeneviin nimiin kaipaa rankkaa viilausta tai oikein rautasahaa.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Ant. - 26.02.2014, 01:57:13
Maahanmuuton hinta, eli taloudellinen näkäkulma maahanmuttoon muuttuu ongelmalliseksi argumentiksi jos tuottavien maahanmuuttjien osallisuus sisällytetään talouden näkökulmaan. Jos asiaa ajatellaan kylmän taloudellisesti ja siitä vastaavasta näkökulmasta kuin mistä kritiikkiäkin usein esitetään — "ei ole veronmaksajan/enemmistä velvollisuus kustantaa maahanmuuttoa/vähemmistöidentiteettiä" — eikö tämä väistämättä johda laskutoimituksen, jossa paljon tuottavat maahanmuttajat (mutta myös maksamiseen halukas kantaväestö) maksavat tuottamattomat tai huonosti tuottavat maahanmuuttajat? Kysymys monimutkaistuu sen suhteen, että kenen osuuden nämä tuottavat ja halukkaat sitten maksavat ja kenen eivät. Ja mikä on "tuottavan maahanmuuton" raja ja pitäisikö sitä soveltaa myös kantaväestöön? Ja miten tätä haluukkuutta ja erilaisten haluukkuuksien eroja mitataan?

Tästä päädytään äkkiä talouspolitiikkaan, jossa jokaisen oletetaan maksavan "osuutensa", koskien teitä, julkisia palveluita, koulutusta jne. ja lopulta suomessa asuu vain rikkaita. Tämä on taas vierasperäinen tapa hoitaa taloutta, eikä perinteisesti kuulu suomalaiseen kulttuuriineikä ole muutenaan ole kovin johdonmukaista, sillä rikkaat tarvitsevat köyhiä ollakseen rikkaita.

Samaa osallisuutta voidaan ajatella myös kulttuurillisesti. Jos maahanmuuttaja vaikuttaa suomalaiseen kulttuuriin siten, että tästä vaikutuksesta tulee osa suomalaista kulttuuria, eli maahanmuuttaja on tuottava, eikä tämä vastaavasti kompensoi sitä, että monikulttuurisuus kaventaisi suomalaisen suomalaista kulttuuria.

Ehkäpä tämä standardiargumentti vaatii vielä viilaamista.

Eihän tämä teksti liity ketjun argumenttiin mitenkään.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: IlonMilitantti - 26.02.2014, 11:54:39
Eihän tämä teksti liity ketjun argumenttiin mitenkään.

Kyllä liittyy, sillä argumentin perusteluissa useaan otteeseen vedotaan tähän taloudelliseen arvottamiseen. Jos tällaista perustelua aiotaan käyttää sen olisi syytä olla johdonmukainen, eli pitäisi pystyä osoittaamaan johdonmukainen ajatus mitä tämä taloudellinen arvottaminen tarkoittaa, mitä se koskee ja minkälaisia seurauksia sillä on. Ja minusta tämä laajenee herkästi kulttuuriin, sillä onhan Fazerin suklaa kansanperintöä siinä missä pizzakin alkaa olemaan. Saarioinenhan on tehnyt omaa lärsäänsä jo 80-luvulta saakka, joka lienee yksi suomen myydyimmistä eineksistä. J. Karjalaisen "Väinö" tuotti tonnikaupalla verotuloja ja se oli kovasti afrikkalaisen musiikin vaikuttama jne. Talouden tai sisällöntuotannon kannalta tämä tuottavuus täytyy jotekin sisällyttää ajatukseen jos kulttuuri- tai rahataloutta koskevia argumentteja käytetään kritiikin välineenä.

Tämä jatko menee paikoin vähän asian ohi, pahoittelut siitä, yritin vain vastailla.

Ovatko nämä tuottavat henkilöt ilmaisseet olevansa samaa sakkia oleilijoiden kanssa?

Jos ihmisiä mitataan vain taloudellisen tuottavuuden mukaan tai eli tarkastellaan meno tai tuloeränä, niin silloin ovat samaa sakkia rodusta tai sukupuolesta huolimatta.

Lainaus

Tuottavan maahanmuuton raja on tietysti kantaväestön keskimääräinen työllisyys ja veronmaksutaso. Kaikki sitä alempi köyhdyttää kantaväestöä.

Ajattelitko tosissasi karkoittavasi kantasuomalaisia?
Kyse ei ole ilmoitetusta halukkuudesta, vaan osoitetusta. Vanhan kotimaan verotiedot vaan mukaan.

"Tuottavan maahanmuuton raja on tietysti kantaväestön keskimääräinen työllisyys ja veronmaksutaso"

Eikös tämä keskivertoon pyrkiminen oli juuri kommunismia.

Entä se osuus jotka maahanmuuttajat tuottavat yli keskiarvon tai vastaava maahanmuttajamyönteisten kantaväestön tuottama ylijäämä? Eikö sitä voi käyttää maahanmuuttajien hyysäämiseen? Sehän ei silloin köyhdytä ketään.

Halukkuudella tarkoitin, että jos tämän standardiargumentin perustelujen mukaan olette suopeita tuottavalle maahanmuutolle, niin tämä tuottavuus on silloin yksi kriteeri. Jollekin toiselle humanitaarisuus voi olla kriteeti, kolmannelle kulttuurien sekoittuminen ja neljännelle universaali ihmisyys ja viidennelle se, että jotkut ei-kantaväestön jäsenet näyttävät kauniilta, niin eikö silloin näiden veronmaksajien pitäisi myös saada valita kenen maahanmutto on suotavaa? Jos siis veronmaksun ajatellaan antavan oikeuden päättää näistä asioista. Tätä tarkoitin halukkuudella.

Meinaan tässä, että tämä "tuottavuus" logiikka näyttäisi viettävän sellaiseen suuntaan, jossa jokainen veronmaksaja päättää verotietojaan vastaten siitä mihin hänen rahansa käytetään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että veronkannosta voi luopua kokonaan. Eihän tässä ole mitään kommunistista, päin vastoin. Ja eikös suuret yritykset ole suomen suurimpia veronmaksajia ja porhot ja finanssiväki maksa pieneen määräänsä nähden merkittävästi veroja?

Lainaus
Kommunismi on kaikkea muuta kuin suomalaista.

Mä en nyt näe tässä kommunismia missään. Voisitko olla hieman täsmällisempi. Jos taas mietitään jotain perisuomalaista yhteiskuntamuotoa, niin se olisi varmaan jonkinlainen primitiivinen lahjatalous, jossa jumalat määräävät kuka on heimonsa johtaja. Mutta tämähän ei liity tähän keskustelunaiheeseen mitenkään

Lainaus
Suomessa jokainen terve aikuinen maksaa omat menonsa, eikä tarvitse mitään tukia.

Höpsis, jokainen suomalainen käyttää tukia, jos tukina ajatellaan väestölle palautuvia verotuloja. Tiet, koulutus, terveydenhuolto, osa ravinnontuotannosta ja moni muut maksetaan näillä "tuilla". Nämä ei tietysti ole henkilökohtaisia tukia, jos ei nyt sitten ole usein sairas tai tuota tai kuluta erityisesti jotain tiettyä tuotetta jota tuetaan, mutta tuet kyllä vaihtelevat asuinpaikan mukaan merkittävästi. Eikös suurin osa alkutuotannosta juuri tapahtu tuettuna. Mutta tämäkin menee nyt asian vierestä.

Lainaus
Jos mamujen terrorisoinnista, raiskauksista ja veronmaksajan kustannuksella elämisestä...

 :o

Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: siviilitarkkailija - 26.02.2014, 12:12:25
Lainaus
Ja minusta tämä laajenee herkästi kulttuuriin, sillä onhan Fazerin suklaa kansanperintöä siinä missä pizzakin alkaa olemaan.
:facepalm:

Fatzer suklaa EI ole mitään kansanperintöä. Fatzer suklaa on TUOTEMERKKI! Paina tämä paksuun kalloosi kerralla. Kuka vaan saa tehdä pitsaa. Fatzer suklaata ei tee muut kuin  Fatzer tuotemerkin haltijan määrämäämä taho tai se itse. Paitsi...

Ettei mene helposti suklaapuuro ja suklaavelli sekaisin palataan perusasioihin. Korporaatiokommunistisessa monikulttuuritaloudessa tuoteväärentäminen on luonnollisesti osa kokonaistaloutta. Asiat käsitetään juurikin niin että mitä ikinä voi tehdä, jäämättä kiinni, tehdään. Käsitys siitä että on olemassa oikeus ja kohtuus kuuluu lähinnä kansallisvaltion ja kansalaismoraalin rajoituksiin. Siis siihen että vaikka voisi tehdä rikoksen tai vääryyden, ei sitä tee koska se on rikos ja vääryys. Koska on suuri kiinnijäämisriski toisin kuin monikulttuurisessa paskastaloudessa jossa on vain raha ja voima ja rahalla voi ostaa itse itselleen haluamansa päätökset ja päättäjät.

Lainaus
Eikös tämä keskivertoon pyrkiminen oli juuri kommunismia.

Ei ole muuten kuin että kommunismissa keskiverto on totaalikurjuutta. Ilmiöinä keskiverrolla ja kommunismilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Lainaus
Höpsis, jokainen suomalainen käyttää tukia, jos tukina ajatellaan väestölle palautuvia verotuloja. Tiet, koulutus, terveydenhuolto, osa ravinnontuotannosta ja moni muut maksetaan näillä "tuilla".


Kaikesta päätellen et lue (tai et ymmärrä) edes itse kirjoittamaasi tekstiä.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Roope - 26.02.2014, 12:59:09
Eihän tämä teksti liity ketjun argumenttiin mitenkään.

Kyllä liittyy, sillä argumentin perusteluissa useaan otteeseen vedotaan tähän taloudelliseen arvottamiseen. Jos tällaista perustelua aiotaan käyttää sen olisi syytä olla johdonmukainen, eli pitäisi pystyä osoittaamaan johdonmukainen ajatus mitä tämä taloudellinen arvottaminen tarkoittaa, mitä se koskee ja minkälaisia seurauksia sillä on.

Ei se liity. Et näköjään ymmärtänyt, että taloudelliseen arvottamiseen vedotaan ensiksi siinä nykyistä maahanmuuttoa puolustavassa väitteessä, joka on ensimmäisessä viestissä nimetty "standardiargumentiksi". Luonnollisesti alkuperäistä väitettä saa tällöin vapaasti horjuttaa kyseenalaistamalla maahanmuuton väitetyt positiiviset taloudelliset vaikutukset. Taloudellisiin vaikutuksiin liittyvät olennaisesti maahanmuuton kustannukset, jotka riippuvat maahanmuuttajien ominaisuuksista, jotka taas riippuvat muun muassa maahanmuuttopolitiikasta.

Sinä sen sijaan haluat kyseenalaistaa koko maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista puhumisen, joka taas olisi eri aihe, etenkin kun lavennat sitä pitkälle kulttuuriin ja talouspolitiikkaan. Voit tehdä sille vaikka oman ketjun, mutta tämän ketjun aiheeseen se ei liity kuin metatasolla.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Kauhea Ihmismäinen Otus - 26.02.2014, 13:28:46
^^ & ^puhumattakaan siitä, että Suomen kansalaiset ovat "perhettä" joita ei voi valikoida* vaikka olisivat "heikompaa ainesta" (KokJugend, 2013)  kun taas mamut ovat joko "vieraita" tai "ystäviä" joiden suhteen ei ole mitään yleismaailmallista velvollisuutta hyväksyä kaikki "vieraiksi" tai "ystäviksi" 4life.


* tai, no tätä valikointiahan on ennen tehty eugeniikan nimissä mutta tiedämme kaikki mikä sen moraalinen hyväksyttävyys on.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Kulttuurirealisti - 01.03.2014, 19:47:04
Rehl says:
Lainaus
I hope Finns and immigrants alike enjoy the following list:  Fazer, Stockmann, Finlayson...

Nimimerkki Rehl tarjoilee pitkän listan, joka onnistuu todistamaan vain sen, että suuri osa yrityksistä on ruotsalaisten, saksalaisten/sveitsiläisten ja brittien perustamia. Onko joku laittamassa ruotsalaisille, saksalaisille ja briteille portit kiinni? Ei. Maahanmuuttajissa on eroja, mutta sitä ei oikein saa (vielä) ottaa politiikan teossa huomioon.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: kolki - 18.04.2014, 09:52:56
Fazerin suklaa ... pizza... J. Karjalaisen "Väinö"
Kerro, miten ideoiden, ajatusten ja informaation kulku rajojen yli vaatii lukitaidottomien, vain sosiaaliturvan perässä tulevien ihmisten ottamista yli talouden kantokyvyn? Miten meillä on monessa kaupassa espanjalaisia tomaatteja, vaikka kukaan kauppan työntekijöistä ei olisi espanjalainen?

Ideoiden, ajatusten, informaation sekä tavaroiden ja tuotteiden siirto ei mitenkään vaadi massiivista maahanmuuttoa maasta, josta ko. asioita tuodaan.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Lauri Karppi - 11.03.2015, 10:38:53
Kyseiseen standardiargumenttiin vetosi juuri äsken yle kioskin toimittaja https://twitter.com/tuomob/status/575575133143891969


edit:

Juu kiitos vaan, tiesin että vastaus on, mutta halusin vaan raportoida että standardiargumenttiä edelleenkin näkee. Jotenkin naivisti olettaisi että ne kuolisivat pikkuhiljaa pois kun ihmisten tietotaso nousee.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Uimakoulutettava - 11.03.2015, 11:28:47
Kyseiseen standardiargumenttiin vetosi juuri äsken yle kioskin toimittaja https://twitter.com/tuomob/status/575575133143891969

 ;D  ;D  ;D

Nyt taistoon, YLE:n  :flowerhat:-armeijan sitkeät sissit!

"Lyhyesti: suuri osa Suomen teollisuudesta on maahanmuuttajien perustamaa. Ks. Finlayson ym."

KOMMENTTI:

Laitetaanpa vähän pidemmästi. Mitenkäs tämän päivän maahanmuuttajien perustamat yritykset? Kuinka kulkee yrittäminen oululaisen "pizzeriaperheen" suojeluksessa tai työskentely New Bombay-ravintolan vihreällä poliitikolla?

Laitetaanpa vielä lähteitäkin, jotka eivät toki "vastuulliseen" maahanmuuttokeskusteluun kuuluisi. :roll:

https://www.pamlehti.fi/uutiset/uutinen-pam-lehti/2015/03/ekstratulista-kaltoinkohtelua-new-bombayssa.html

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/pitseriasukua-epaillaan-yrittajien-painostuksesta-oulun-seudulla-muistuttaa-mafioita/688801/


Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Roope - 11.03.2015, 11:32:27
"Lyhyesti: suuri osa Suomen teollisuudesta on maahanmuuttajien perustamaa. Ks. Finlayson ym."

James Finlaysonilla oli Suomen hieman aiemmin valloittaneen Venäjän keisariin hyvät suhteet, joiden avulla hän hankki erivapauden tuoda Tampereelle koneita ja raaka-aineita ilman tullimaksuja. Finlayson sai yhtiötään varten valtiolta myös korottoman lainan ja ilmaisen maa-alueen. Kun yhtiö kuitenkin oli tuotteidensa kehnon menekin vuoksi liukumassa kohti konkurssia, valtio pelasti Finlaysonin tarjoamalla tälle taas uuden edullisen lainan alan vaihtoa varten. Vasta kahdeksan vuoden tukitoimien jälkeen alkoi menestys. Lopulta Finlayson myi valtion monin tavoin tukeman tehtaansa ulkomaisille pääomasijoittajille.

Wikipedia - James Finlayson (http://fi.wikipedia.org/wiki/James_Finlayson)
Finlayson & Co:n arkisto (http://elma.elka.fi/ArkHistory/F046.DOC)
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Korpitutkija - 11.03.2015, 11:42:10
Venäjän markkinat houkuttelivat eurooppalaista pääomaa
Lainaus
Taajaan Suomessa toistettu perustelu moderneille kansainvaelluksille on viittaus menneiden aikojen pääomasijoittajiin. Tämä on meille tyypillinen erityisperustelu, joka liittyy suoraan omintakeiseen historiaamme Venäjän imperiumin autonomisena osana. Tuolloin valtavat Venäjän markkinat houkuttelivat eurooppalaista pääomaa ja pieni Suomi tarjosi mahdollisuuden ohittaa tullimuurit. Oli järkevämpää valmistaa keisarikunnan sisällä Pietarin janoamia tuotteita kuin yrittää tuoda niitä ulkomailta. Tämä toi Suomen suuriruhtinaskuntaan pääomia ja teollisuutta, työpaikkoja ja hyvinvointia.
https://kunnianmiehia.wordpress.com/2015/02/03/v-saarijarven-paavo-ja-kalkki-petteri/
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Tokugawa Ieyasu - 11.03.2015, 12:03:44
Venäjän markkinat houkuttelivat eurooppalaista pääomaa
Lainaus
Taajaan Suomessa toistettu perustelu moderneille kansainvaelluksille on viittaus menneiden aikojen pääomasijoittajiin. Tämä on meille tyypillinen erityisperustelu, joka liittyy suoraan omintakeiseen historiaamme Venäjän imperiumin autonomisena osana. Tuolloin valtavat Venäjän markkinat houkuttelivat eurooppalaista pääomaa ja pieni Suomi tarjosi mahdollisuuden ohittaa tullimuurit. Oli järkevämpää valmistaa keisarikunnan sisällä Pietarin janoamia tuotteita kuin yrittää tuoda niitä ulkomailta. Tämä toi Suomen suuriruhtinaskuntaan pääomia ja teollisuutta, työpaikkoja ja hyvinvointia.
https://kunnianmiehia.wordpress.com/2015/02/03/v-saarijarven-paavo-ja-kalkki-petteri/
Eli tuo olisi mennyt aika pitkälle samalla ajattelulla, jolla japanilaiset autonvalmistajat tulivat tehtaineen Isoon-Britanniaan (päästäkseen EU:n tullimuurin sisälle). Impivaara oli portti laajemmille vesille, ei itseisarvo sinänsä.


Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Korpitutkija - 11.03.2015, 12:09:55

Sillä lailla

Lainaus
James Finlayson teki merkittävän päänavauksen perustaessaan kaupunkiin puuvillakehräämön vuonna 1828. Tehtaan syntyyn vaikutti kuitenkin myös valtiollinen tuki, nimeltään Privilegium Tammerfors, jonka mukaan perustaja saattoi tuoda toiminnan alkuvaiheessa raaka-aineet ja koneet Tampereelle, ja viedä valmiit tuotteet maasta Venäjälle tullitta.

Teollistumisen kokonaiskehityksen kannalta 1840-luku, mutta erityisesti 1850–1870-luvut olivat ratkaisevia, koska tuolloin sekä Venäjän keskushallinto että suuriruhtinaskunnan omat virkamiehet alkoivat edistää teollista kehitystä, keisari Aleksanteri II:n käskystä. Merkittävä käännekohta Suomen teollistumisessa oli Krimin sodan jälkeen, vuonna 1856 käynnistetty talouden uudistusohjelma.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunta#Teollistuminen_ja_talouden_kehitys
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Tragedian synty - 16.03.2015, 16:43:10
Lainaus
YLE: Karl Fazer jättää Suomen (http://yle.fi/uutiset/karl_fazer_jattaa_suomen/7870769)

Haastattelussa Karl Fazer puhuu vain omasta eikä koko suvun puolesta. Hän yksi Fazer-yhtiön runsaasta 80 omi​stajasta.

Fazerin omistajasukuun kuuluva Karl Fazer aikoo muuttaa pois Suomesta. Hänen mukaansa syynä on Suomen perintöverotuksen kiristyminen. Päättyvällä hallituskaudella perintöveroa nostettiin useasti ja varsinkin suurimpien perintöjen verotus on kiristynyt.

Karl Fazer kertoo päätösestään A-studion haastattelussa. Hän kertoo katsovansa, että Fazer yrityksenä on lainassa sukupolvelta toiselle ja suvun on mietittävä miten yritystä voidaan järkevästi viedä eteenpäin.

– Nykyinen malli johtaa siihen, että emme näe järkevää tapaa rahoittaa sukupolvenvaihdosta, Karl Fazer sanoo.

– Tällä hetkellä on vain kaksi vaihtoehtoa eli se, että myy osuutensa tai muuttaa pois Suomesta.

Toimittajan kysymykseen onko Karl Fazerin perhe aikeissa muutta hän vastaa näin:

– Omalta osaltani vastaan kyllä.

Haastattelussa Karl Fazer puhuu vain omasta eikä koko suvun puolesta. Hän yksi Fazer-yhtiön runsaasta 80 omi​stajasta.

Voidaanko ne Afrikan sarven koneinsinööritkin heivata ulos, kun Fazer pettääkin meidät?!
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: räsänen - 17.03.2015, 07:45:51
Lainaus
YLE: Karl Fazer jättää Suomen (http://yle.fi/uutiset/karl_fazer_jattaa_suomen/7870769)


Vastaus on: Mamut eivät selvästikään halua olla rakentamassa Suomen sosialidemokraattista yhteiskuntaa.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Arvoton - 17.03.2015, 09:11:05
Toiseen keskusteluun laitoin linkin Trapped in Finland (http://hommaforum.org/index.php/topic,3508.msg1088445.html#msg1088445) blogiin, jonka kommenteista löytyi alla oleva.

Rehl says:
Lainaus
July 1, 2012 at 6:19 am

Ahlstrom (owned and controlled by the Ahlström — Gullichsen family: Finland-Swedes)

Antti Ahlström oli pottunokka ja Gullichsen family tuli Norjasta, koska Kotkassa (tai Viipurissa, en nyt muista) tarvittiin työvoimaa etenkin satamassa. Samasta syystä Masa Ahtisaaren esi-isät tulivat Norjasta Viipuriin. Sitäpaitsi Gullichsenit eivät omista ja kontrolloi kaikkea Ahlströmistä. Sen suurin henkilöomistaja on Mona Huber ja Huberin suku on muistaakseni Sveitsistä ja kehitti Suomessa putkialaa. Huberit ja G:t ovat avioliiton kautta sidoksissa keskenään. Mutta mitä pienistä.

Editoin taas kaksi kertaa tarkennusta. Ja lisätty Masa.
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Lauri Karppi - 30.09.2015, 13:28:37
Himanen käyttää tämän standardiargumentin tämän videon lopussa:
https://www.youtube.com/watch?v=779r2MQRY6M
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: kolki - 10.06.2017, 16:57:56
Piti taas kirjautua tänne. Tyylipuhdas standardiargumentti.
Kommentti Hyysärin artikkelissa "Viikingit temmelsivät Suomessakin ja jälkiä löytyy edelleen – veivät orjia, jättivät tilalle MS-taudin".
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005243595.html?share=720d6eb1df57ff739cbd9e0807495d4b
Otsikko: Vs: Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON
Kirjoitti: Oppipoika - 17.10.2017, 13:50:03
Tähän standardiargumenttiin on jo vastaus, mutta tulipa mieleeni uusi muotoilu. Miksi raiskaaja-, pedofiili-, terroristi- ja muut haittamamut ovat "yksittäistapauksia", mutta Fazer ja Finlayson esikuvia, joiden takia rajalla ei saa harjoittaa laadunhallintaa? Itseasiassa nämä kansantalouden lahjat ovat niitä todellisia yksittäistapauksia, kun taas haittamamuja tuntuu mahtuvan kaksitoista tusinaan. Kun joku sanoo tästä lähtien "Fazer", minä sanon: yksittäistapaus.