Kirjoittaja Aihe: Käännytysten seurantaketju  (Luettu 276702 kertaa)

Riukulehto

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 201
  • Liked: 6425
Vs: Käännytysten seurantaketju
« Vastaus #1140 : 02.03.2022, 13:08:18 »
Lainaus
Poliisi ei palauta henkilöitä Ukrainaan

2.3.2022 13.04
Uutinen

Viime viikolla tekemänsä päätöksen mukaan poliisi lykkää toistaiseksi Ukrainaan palautettavien ulkomaalaisten maasta poistamisten täytäntöönpanoa Ukrainan tilanteen vuoksi.

Ulkomaalaisia ei toistaiseksi palauteta myöskään sellaisiin maihin, joista heidät voitaisiin lähettää Ukrainaan.

Palautuksiin ei ryhdytä, koska Ukrainaan palautettava ulkomaalainen voisi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. Myöskään poliisin turvallisuutta palautustehtävien aikana ei voitaisi taata.
https://poliisi.fi/-/poliisi-ei-palauta-henkiloita-ukrainaan
”Se oli tietynlainen yllätys kaikille, miten paljon virus pystyy leviämään rokotettujenkin keskuudessa.”
HUS vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä 25.11.2021

qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 014
  • Liked: 13818
Vs: Käännytysten seurantaketju
« Vastaus #1141 : 03.03.2022, 22:24:47 »
"Lapsen etu" meinasi venyä tässäkin, mutta ei sentään.
Lainaus
KHO:2022:29
2.3.2022

Ulkomaalaisasia – Karkottaminen – Maahantulokielto – Kokonaisharkinta – Syyllistyminen rikokseen – Yleinen järjestys ja turvallisuus – Perhe-elämän suoja – Lapsen etu – Välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus
Lainaus
Asiassa oli kysymys maasta karkottamista ja maahantulokieltoa koskevasta kokonaisharkinnasta ja erityisesti siitä, miten tässä kokonaisharkinnassa tuli arvioida lapsen edun ja perhe-elämän suojan merkitystä suhteessa muutoksenhakija A:n karkottamisperusteisiin.

Maahanmuuttovirasto oli lakkauttanut A:n toissijaisen suojeluaseman, ei ollut myöntänyt hänelle oleskelulupaa ja oli päättänyt karkottaa hänet kotimaahansa Irakiin sekä määrännyt hänet viideksi vuodeksi koko Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon. Päätöksen perusteena oli muun ohella A:n syyllistyminen törkeään huumausainerikokseen. A oli vielä Maahanmuuttoviraston päätöksen jälkeen tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta ja pahoinpitelystä vankeusrangaistuksiin.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että A:n karkottamiselle oli ollut ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 1, 2 ja 3 kohdan mukaiset perusteet. Koska päätöksellä oli vaikutuksia myös A:n Suomessa oleskelevaan lapseen, päätöksen vaikutuksia oli arvioitava paitsi suhteessa perhe-elämän suojaan myös lapsen kannalta niin, että lapsen etu on yksi päätösharkinnassa vaikuttavista seikoista.

A:n vuonna 2004 syntynyt lapsi oli saapunut Suomeen yksin turvapaikanhakijana vuonna 2015. A oli asunut lapsensa kanssa Irakissa noin vuoden ja Suomessa noin puolentoista vuoden ajan ennen kuin lapsi oli heinäkuussa 2017 sijoitettu ja myöhemmin huostaanotettu A:n törkeästä huumausainerikoksesta saaman vankeusrangaistuksen vuoksi. A oli määrätty lapsensa yksinhuoltajaksi. Lapsi oli vastustanut isänsä karkottamista. Asiakirjoista ilmeni, että lapsen biologinen äiti asui Ruotsissa, ja lapsi oli tavannut äitiään ja ollut muutenkin yhteydessä tähän.

Korkein hallinto-oikeus otti lapsen etua koskevassa arvioinnissaan huomioon sen, että A:n ja lapsen yhteinen perhe-elämä oli kestänyt vain lyhyen aikaa. Koska lapsi oli otettu huostaan, hän ei jäänyt vaille hyvinvointinsa kannalta välttämätöntä suojaa ja huolenpitoa. Lapsi oli täysi-ikäistymässä vuonna 2022. Hänellä oli ikänsä ja kehitystasonsa perusteella mahdollisuus ylläpitää yhteyttä A:n kanssa etäviestimin. Lapsella oli myös yhteys toiseen, Ruotsissa asuvaan vanhempaansa.

Ulkomaalaislain 146 §:n 1 momentin mukaisessa kokonaisharkinnassa oli otettava huomioon karkottamista puoltavana seikkana rikosten laatu ja toistuvuus, A:n sopeutumattomuus suomalaiseen yhteiskuntaan sekä A:n siteiden painottuminen alkuperämaahan, ja toisaalta karkottamista vastaan puhuvana seikkana perhe-elämän suoja. Tässä punninnassa korkein hallinto-oikeus piti karkottamisen puolesta puhuvia seikkoja painavampina. Lapsen etu ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. A:n karkottaminen Irakiin ei tässä tilanteessa ollut myöskään suhteellisuusperiaatteen eikä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa edellytetyn välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastaista.

Kun otettiin huomioon edellä karkottamisen kokonaisharkinnan yhteydessä lausuttu ja se, että A voi tavata kohta täysi-ikäistyvää lastaan Schengen-alueen ulkopuolella ja pitää lapseensa yhteyttä myös Irakista käsin, A oli voitu määrätä viiden vuoden mittaiseen maahantulokieltoon.

Äänestys 3–2
Lakimiehillä ja poliiseilla on piisannut töitä tämänkin valioyksilön kanssa.
Lainaus
Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 19.9.2018 lakkauttanut Irakin kansalaisen A:n (jäljempänä myös valittaja tai muutoksenhakija) toissijaisen suojeluaseman

Itä-Suomen hallinto-oikeus on 26.3.2019 tekemällään päätöksellä kumonnut Maahanmuuttoviraston päätöksen ja palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle

Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 9.8.2019 lakkauttanut muutoksenhakijan toissijaisen suojeluaseman, ei ole myöntänyt hänelle uutta oleskelulupaa ja on päättänyt karkottaa hänet kotimaahansa Irakiin sekä määrännyt hänet viideksi vuodeksi koko Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon

Päätöksen perusteluista käy ilmi muun ohella, että Oulun poliisilaitos on 1.8.2017 esittänyt muutoksenhakijan karkottamista
Lainaus
Muutoksenhakijan perheside hänen lapseensa on vapaaehtoisesti katkennut. Lapsi on huostaanotettuna ja asuu sijaisperheessä huolimatta siitä, että muutoksenhakija on nyt hänen huoltajansa.

Muutoksenhakijalla ei ole työ- eikä opiskelupaikkaa ja hänet on määrätty viideksi vuodeksi liiketoimintakieltoon.

Muutoksenhakijan toimeentulo Suomessa on perustunut sosiaalietuuksiin sekä rikollisella toiminnalla hankittuihin varoihin.
Lainaus
Äänestyslausunto

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Jaakko Aution äänestyslausunto, johon oikeusneuvos Eija Siitari yhtyi:

”Hylkään enemmistön tavoin valituslupahakemuksen toissijaisen suojeluaseman lakkauttamisen osalta. Myönnän valitusluvan karkottamisen ja maahantulokieltoon määräämisen osalta ja tutkin asian. Kumoan Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset karkottamisen ja maahantulokiellon osalta. Palautan tämän lopputuloksen vuoksi asian Maahanmuuttovirastolle oleskelulupahakemuksen käsittelemistä varten...

....Lapsen etua tarkasteltaessa on kokonarvioinnissa painavana seikkana otettava huomioon muutoksenhakijan lapsen erityiset olosuhteet huostaanotettuna ja se, että lapsi on jäämässä Suomeen kokonaan ilman huoltajaa tai muita perheenjäseniä. Kun ulkomaalaislain 146 §:n 1 momentin mukaisessa kokonaisharkinnassa otetaan huomioon karkottamista puoltavana seikkana edellä kuvattu rikosten ja toisaalta perhesiteen laatu sekä karkottamista vastaan puhuvina seikkoina perhe-elämän suoja ja lapsen etu, on karkottamista vastaan pidettäviä seikkoja pidettävä punninnassa painavampina lapsen edun vuoksi. Muutoksenhakijan karkottamista ei ole tässä tilanteessa myöskään pidettävä suhteellisuusperiaatteen tai ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa edellytetyn välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksen mukaisena. Näin ollen muutoksenhakijaa ei tule määrätä maasta karkotettavaksi ja maahantulokieltoon.”
Kyynel  :'(
Lainaus
Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Eija Siitari, Jaakko Autio, Robert Utter ja Veronica Storträsk. Asian esittelijä Niina Ristolainen.
« Viimeksi muokattu: 03.03.2022, 22:34:18 kirjoittanut qwerty »
"Healthy free speech is when someone says something you don't like" - Elon Musk 04/2022