Kankaanpää: Niinisalon vastaan­ottokeskus aukeaa aikataulun mukaisesti

[Kemolitor]

Niinisalon vastaan­ottokeskus aukeaa aikataulun mukaisesti epäillystä tuhopoltosta huolimatta

Kankaanpäässä, Niinisalon varuskunta-alueella tuhoutui tulipalossa kaksikerroksinen puutalo. Poliisi tutkii tapausta törkeänä tuhotyönä.
-----
Ihmisiä ei ollut vaarassa tulipalon vuoksi. Rakennus oli tapahtuma-aikaan tyhjillään.

Palanut rakennus on 1940-luvulla rakennettu puurakenteinen pienkerrostalo. Vastaanottokeskuksen käyttöön oli suunniteltu kolme vierekkäin olevaa samanlaista rakennusta, joista keskimmäinen tuhoutui.

Ryynäsen mukaan kaksi muuta rakennusta ovat edelleen pystyssä ja niihin tullaan perustamaan vastaanottokeskus 100–120 ihmiselle.

Alunperin tarkoitus oli majoittaa Niinisaloon noin 180 turvapaikanhakijaa.

Niinisalon vastaanottokeskuksen perustaa Maahanmuuttoviraston kanssa yhteistyössä suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyritys MediVita Oy.

MediVitan vastaanottokeskusten koordinaattori Matias Lustig kertoo, että epäilty tuhotyö ei vaikuta Niinisalon vastaanottokeskuksen avaamisen aikatauluun.

”Etenemme aikataulussa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Vastaanottokeskus avataan ensi maanantaina, 7. päivä joulukuuta”, Lustig kertoo.
-----
koko juttu:
HS: Niinisalon vastaan­ottokeskus aukeaa aikataulun mukaisesti epäillystä tuhopoltosta huolimatta

[Larva]

Saavatkohan loput kaksi taloa olla rauhassa tuhopolttajilta?

[TattiJooseppi]

Huomenna tiedotustilaisuus

[B52]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1450239301685

Niinisalon tuhopolton selviämisestä luvattu huomattava vihjepalkkio – vastaanotto­keskuksen johtaja yllättyi

Niinisalon vastaanottokeskuksen tulipalon sytyttäjien kiinnisaamiseen johtavasta vihjeestä on luvattu huomattava palkkio, tiedotti poliisi keskiviikkona. Rakennus sytytettiin tahallaan palamaan 1. joulukuuta.

Poliisin mukaan vihjepalkkion tarjoaja ei halua tulla julkisuuteen eikä julkistaa tarkkaa palkkiosummaa.

”Puhutaan huomattavasta summasta”, sanoo tutkinnanjohtaja, komisario Sari Malinen.

Niinisalon vastaanottokeskuksen johtaja Antti Kivelä kuuli vihjepalkkiosta ensimmäisen kerran HS:lta poliisin tiedotteen julkistamisen jälkeen. Hän yllättyi asiasta.

”Ei ole minun eikä yhtiömme johdon tiedossa, kuka vihjepalkkion on luvannut”, Kivelä sanoo.

Tulipalo tuhosi yhden rakennuksen kokonaan ennen vastaanottokeskuksen avaamista. Keskus sijaitsee Niinisalon varuskunta-alueella Kankanpäässä Satakunnassa, ja sitä ylläpitää suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyritys MediVita.

Vastaanottokeskuksen toiminta on alkanut tulipalon jälkeen kahdessa muussa rakennuksessa samalla alueella. Asukkaita on tällä hetkellä noin 70 ja asukasmäärä kasvaa tällä viikolla parillakymmenellä.

MediVitan mukaan tarkoituksena on, että keskuksessa asuu tulevaisuudessa pelkästään perheitä.

Antti Kivelä kertoo, ettei vastaanottokeskuksessa ole tapahtunut ihmisten turvallisuuteen kohdistuvia järjestyshäiriöitä tuhopolton jälkeen. Hän toivoo, että poliisi onnistuisi selvittämään tuhopolton sytyttäjän.

”Meitä kaikkia rahoittaisi, jos tuhopolttaja saataisiin kiinni. Silloin ei tarvitsisi enää miettiä sitä asiaa”, Kivelä sanoo.

Poliisi tutkii tapausta epäiltynä törkeänä tuhotyönä. Mahdolliset vihjeet voi ilmoittaa Kankaanpään poliisille numeroon 029 544 9263.

[Uimakoulutettava]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1450239301685

Niinisalon tuhopolton selviämisestä luvattu huomattava vihjepalkkio – vastaanotto­keskuksen johtaja yllättyi

”Meitä kaikkia rahoittaisi, jos tuhopolttaja saataisiin kiinni. Silloin ei tarvitsisi enää miettiä sitä asiaa”, Kivelä sanoo.

Rahoittamisen osalta osakeyhtiöhumanitaarit voivat rauhoittua. Turvapaikanhakijoiden ylärajahan on sama kuin valtion lisävelalla eli avoin piikki.

Siis aina Komission huostaanottoon asti.

Onko jo keväällä aika laulaa Eurooppahymniä?

Ra(u)hallista joulua!

[Faidros.]

Meitä kaikkia rahoittaisi, jos tuhopolttaja saataisiin kiinni.

AAAHHAAAHHAAHHH!!11! Freudilainen lipsahdus!

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Vastaanottokeskuksessa odotellaan kouluun ja töihin pääsyä

Arki alkaa löytää uomansa Niinisalon vastaanottokeskuksessa. KesKuksen vastaava ohjaaja Elisa Rainerma kertoo, että perheet ovat alkaneet kotiutua ja turvapaikanhakijoilla on vahva tunne siitä, että Niinisalossa on hyvä olla.

– Nyt on sellainen odottava tunnelma. Vanhemmat ovat kiinnostuneita milloin lapset pääsevät aloittamaan koulun ja milloin he itse voivat aloittaa mahdolliset työt, Rainerma kertoo.

Kaikki vastaanottokeskuksen asukkaat ovat perheitä. Suurin osa on tullut Irakista ja yksi perhe on Syyriasta. Turvapaikanhakijoita koskee työvelvoite. Työvelvoite tarkoittaa, että asiakkaat osallistuvat esimerkiksi siivoamiseen. Työvelvoitetta olisi hyvä hyödyntää myös paikallisissa yrityksissä. Intoa työelämään tutustumiseen on asukkaiden keskuudessa paljon.

– Täällä on yrityksille ilmaista työvoimaa. Kotouttamisen kannalta työelämään tutustuminen olisi tärkeää. Aloitamme yhteistyön yritysten kanssa parin kuukauden sisällä, kertoo Niinisalon vastaanottokeskuksen johtaja Antti Kivelä.

[---]

Kankaanpään Seutu

[Alaric]

Kankaanpään rasistivanhemmat vain pelkäävät erilaisuutta. Menisivät lastensa kanssa tutustumaan vastaanottokeskuksen asukkaisiin, niin ennakkoluulot hälvenisivät

http://yle.fi/uutiset/vastaanottokeskuksen_tulo_sai_vanhemmat_varpailleen__sari_hassinen_saattaa_tytartaan_kouluun_paivittain/8696225

Vastaanottokeskuksen tulo sai vanhemmat varpailleen – Sari Hassinen saattaa tytärtään kouluun päivittäin

Niinisalon varuskunta-alueelle perustettu vastaanottokeskus kuumensi tunteita Kankaanpäässä. Koululaisten vanhemmat vaativat lapsilleen koulukuljetuksia turvallisuuteen vedoten.

Kankaanpääläinen Sari Hassinen saattaa tytärtään kouluun joka päivä. Välillä saattamisesta huolehtii Sarin mies, mutta yksin matkaan ei lähdetä.

– Me kuljemme koulumatkat tyttären kanssa ja mukana on aina myös koira, kertoo Hassinen.

Hassinen ei ole ainut, joka huolestui lasten turvallisuudesta kuultuaan turvapaikanhakijoiden tulosta Niinisaloon. Moni muukin vanhempi huolehtii tällä hetkellä lasten koulumatkoista.

Niinisalossa kerättiinkin joulukuussa adressia, jolla vaadittiin kunnalta koulukuljetuksia vedoten lasten turvallisuuteen. Adressiin kertyi joulukuun alussa lähes sata nimeä.

– Adressissa todetaan, että turvapaikanhakijat eivät aiheuta vaaraa eikä aihetta koulukuljetusten järjestämiseen ole, kertoo pettynyt Hassinen.

– Poliisi on kuulemma luvannut puuttua asiaan, jos jotain tapahtuu. Me olisimme kuitenkin halunneet ehkäistä tulevat tapahtumat.

10-vuotias tytär ei saa kulkea yksin myöskään iltaisin.

– Ulkona liikkuminen on vähentynyt täällä yleensäkin todella paljon, kertoo Hassinen. Tosin koirien kanssa kuljetaan, joten se koetaan turvallisemmaksi.

Niinisalon keskustassa on kiinteistö, jossa on kioski. Samasta rakennuksesta on vuokrattu tiloja vastaanottokeskuksen koulutustiloiksi. Myös Sarin miehellä Juha Niemelällä on tiloja vuokralla rakennuksesta.

– Moni asiakas ei uskalla tulla sisälle ilman, että heidät haetaan parkkipaikalta. Se vaikeuttaa yritystoimintaa, kertoo Sari Hassinen.

Niinisalossa oli levottomuuksia jo ennen vastaanottokeskuksen avaamista. Yksi kolmesta vastaanottokeskuksen käyttöön tarkoitetuista rakennuksista poltettiin ennen kuin ensimmäiset asukkaat ehtivät muuttaa taloon.

Niinisalon varuskunnalta tyhjäksi jääneiden talojen asuttaminen alkoi joulukuun puolivälissä.

[Kemolitor]

Niinisalon vastaanottokeskus irtisanoi vartiointipalvelun – turvallisuusuhkien määrä vähentynyt

Niinisalon vastaanottokeskus Kankaanpäässä on irtisanonut vartiointipalvelunsa. Taustalla on keskuksen johtaja Antti Kivelän mukaan säästöt.

– Mietitään edullisempaa vartiointikuviota. Maahanmuuttovirasto on edellyttänyt, että jos ei ole ollut turvallisuusuhkia, niin pitää miettiä halvempaa vartiointia.

Tällä hetkellä keskuksessa on vartijat yöaikaan. Uusiin järjestelyihin Kivelä ei ota vielä kantaa.

– Talousarvioehdotus on vielä maahanmuuttovirastossa tarkastettavana.

Uusi vartiointisopimus tehdään maahanmuuttoviraston lausunnon perusteella.

– Siihen vaikuttaa turvallisuusuhkat, jos niitä tulee loppuvuonna, niin saatetaan jatkaa samalla. Tai sitten kevennetään.

Yksi Niinisalon vastaanottokeskuksen rakennuksesta joutui tuhopolton kohteeksi viime vuoden joulukuussa ennen kuin koko keskus avautui.

– Tämän vuoden aikana ei ole ollut turvallisuuspoikkeumia. Täällä on pelkästään perheitä, että ei ole ollut edes asiakkaiden välisiä vaaratilanteita. Myöskään paikalliset eivät ole tänä vuonna aiheuttaneet häiriötä.

Kankaanpään vastaanottokeskusta pyörittää Medivita Oy.

SK: Niinisalon vastaanottokeskus irtisanoi vartiointipalvelun – turvallisuusuhkien määrä vähentynyt

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Lopettakaa öyhötys. Toimittaja Jarkko Ambrusin todistaa, että pakolaisista aiheutuu vain marginaalisia menoja eivätkä Niinisalon vastaanottokeskuksen asukkaat ole tappaneet tai raiskanneet Suomessa ketään. Sen sijaan kantasuomalaiset tulevat kalliiksi.

Suuri poru 8 000 eurosta

Pakolaisten kustannus ainakin Kankaanpäässä on marginaalinen.

Kankaanpään Eläkkeensaajat tekivät viime viikolla jotain sellaista, minkä soisi leviävän laajemmallekin: he kutsuivat Niinisalon vastaanottokeskuksen pakolaiset kylään.

Yhteisellä tilaisuudella haluttiin lisätä tietoisuutta puolin ja toisin sekä helpottaa turvapaikanhakijoiden kotoutumista. Tilaisuus oli paikalla olijoiden mukaan onnistunut.

Tietäähän siinä, mistä tilaisuudesta tehdyn uutisen kommenttiosiossa nousi poru: pakolaisten suurista kustannuksista kankaanpääläisille.

Kankaanpään kaupungille aiheutui pakolaisista viime vuonna suoria kustannuksia 170 000 euroa. Vastaavasti valtio korvasi Kankaanpäälle pakolaisista 162 000 euroa. Eli kankaanpääläisille jäi maksettavaksi pakolaisista kokonaista 8 000 euroa.

Kankaanpään kaupungin nettokäyttömenot ovat 5 550 euroa asukasta kohden vuodessa. Kahdeksalla tonnilla Kankaanpään kaupunki pystyy laskennallisesti maksamaan siis 1,455 kankaanpääläisen vuosittaiset kunnalliset palvelut.

Hurjaa.

Toki pakolaisista aiheutuu kustannuksia meille veronmaksajille, koska valtiohan viulut maksavat. Mutta Niinisalon vastaanottokeskuksen kuusinumeroinen kulu on pieni verrattuna siihen, kuinka paljon vaikkapa kankaanpääläisten sote-palvelut maksavat. Summa on yli 39 miljoonaa.

Ehkä näillä luvuilla voi jo todeta, että julkinen talous Suomessa kaatuu ihan johonkin muuhun kuin pakolaisiin, jos on kaatuakseen.

Entäpä sitten turvallisuus? Kyllähän pakolaiset aiheuttavat kaikenlaisia häiriöitä ja muuta rikollista, eikö totta?

Niinisalon vastaanottokeskus on työllistänyt poliisia kaksi kertaa. Toisella kertaa valitettiin pihapelin aiheuttamasta äänestä.

Toinen kerta olikin vielä selvittämätön tuhopoltto joulukuussa 2015. Teosta ei epäillä pakolaisia.

Vertailun vuoksi: yksistään Niinisalossa poliisi vierailee viikottain selvittelemässä kantasuomalaisten tekosia.

Kun palkka- ja muut kustannukset otetaan huomioon, kahdeksalla tonnilla ei loputtoman usein poliisin maija Niinisalossa kävisi.

Pakolaisista yritetään viritellä ainakin Kankaanpäässä jonkinlaista vaaliteemaa. Argumentti on se, että kuntalaisten etu ei saa jää pakolaisten edun jalkoihin. Ainakaan talouslukujen valossa näin ei todellakaan ole käymässä.

On hyvä, että asioita keskustellaan. Ehdokkailta soisi kuitenkin vahvempia faktapohjaisia argumentteja mielipiteiden tueksi.

Tai voihan sitä myöntää, että vieraat vain sattuvat pelottamaan. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä Eläkkeensaajiin ja kysyä, miten yhteistilaisuuksia järjestetään.

Kommentoi pääkirjoitusta: Sähköpostit: sk.mielipide@satakunnankansa.fi. Kirjeet: Satakunnan Kansa / mielipiteet, PL 58, 28101 Pori

Tekstiä korjattu kello 8.52: Kankaanpään kaupungin nettokäyttömenot ovat asukasta kohden 5 550, eivät 550 euroa vuodessa.

Satakunnan Kansa

[hulaq]

Jopas oli kaverilta pläjäys. Oikein silmät avasin uudestaan ja luin toiseenkin otteeseen miten auvoista ja juhlavaa toimintaa Kankaanpään pakolaisten kanssa on ollut. Ja ennenkaikkea halpaa!

Kysyköhän eläkkeensaajat rohkeasti, että onko ne terroristeja?

[Micke90]

Miten joku vielä kehtaa syöttää vaalikarjalle tuota valtio maksaa-argumenttia? 

[Kemolitor]

Joku ei ole muistanut kertoa pakolaisparoille erikoisesti suomalaiskäytännöstä uimahallissa:

Turvapaikanhakijoiden uimahallikäynneistä hämminkiä Kankaanpäässä

Kankaanpään Niinisalon vastaanottokeskuksen asukkaille on nyt kerrottu, että uimassa ei voi käydä kaapu päällä tai rintaliivit uima-asun alla.

Niinisalon vastaanottokeskuksen asukkaiden käynneistä Kankaanpään uimahallissa on syntynyt hämminkiä. Kankaanpääläiset ovat lähettäneet kaupungin virkamiehille runsaasti palautetta turvapaikanhakijoiden uimakäynneistä ja siihen liittyvästä käytöksestä.

Vapaa-aikasihteeri Ullamarja Kontiainen kertoo, että osa turvapaikanhakijoista ei ole sisäistänyt uimahallin tapakäytäntöjä ja sääntöjä.

– Uimassa on käyty kaavut päällä. Osalla on ollut uima-asun alla rintaliivit ja pikkuhousut. Näitä sääntöjä on nyt käyty läpi. Uimassa pitää käydä uima-asu päällä. Sopivia asuja on katsottu yhdessä vastaanottokeskuksen työntekijöiden kanssa, Kontiainen sanoo.

Asiaa käsitellään Kankaanpään kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa torstaina. Tarkoitus on käydä pelisäännöt yhdessä läpi myös poliitikkojen kanssa.

Poliitikkojen on tarkoitus myös pohtia, pitäisikö vastaanottokeskuksen asukkaille järjestää oma uintivuoro. Tämä saattaa olla hankalaa, sillä hallissa on vähän vapaita aikoja.

Yle: Turvapaikanhakijoiden uimahallikäynneistä hämminkiä Kankaanpäässä

Harmillista, kun tuollaisesti pikkuasiasta tehdään niin iso numero, että oikein poliitikkojakin tarvitaan avuksi, asia olisi hoitunut ottamalla yhteyttä Eläkkeensaajiin.

-----
Tai voihan sitä myöntää, että vieraat vain sattuvat pelottamaan. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä Eläkkeensaajiin ja kysyä, miten yhteistilaisuuksia järjestetään.

Satakunnan Kansa

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Katri Kujanpää, joka on sosiaalidemokraattien kaupunginvaltuutettu Kankaanpäässä, ei ole tyytyväinen kaupunkinsa nurkkakuntaisiin, vouhkaaviin asukkaisiin. Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssille osallistuneena hän on jälleen vakuuttunut, että viranomaisten toimintaan voi luottaa.

Eläkkeensaajien malliesimerkki

Kankaanpään Eläkkeensaajat kutsuivat muutama viikko sitten kerhoonsa vieraita Niinisalon vastaanottokeskuksesta. He halusivat keskustella ja tutustua. He halusivat kysyä suoraan vastaanottokeskuksen henkilökunnalta ja turvapaikanhakijoilta heitä askarruttavia kysymyksiä.

Tilaisuus oli onnistunut puolin ja toisin. Arvostan Eläkkeensaajiemme asiallista kiinnostusta ja suhtautumista yhteiskuntaamme ja sen asioihin. Kohtaamiset ja vuorovaikutus tuovat luottamusta, asiallinen suhtautuminen ja faktat vievät tilaa mutu-puheilta.

Mutta toki, tästäkin asiasta jaksettiin sitten nähdä vaivaa. En voi millään, en niin millään ymmärtää, kuinka joku voi pitää huonona asiana sitä, että halutaan faktatietoa. Tai sitä, että halutaan tutustua ihmisiin, joita kotipaikkakunnallamme nyt on saapunut. En voi millään ymmärtää, keneltä se on pois. Tekisi jopa mieleni hävetä rakkaan kotikuntani nurkkakuntaisuutta. Vouhkaamisen ja meuhkaamisen voisi jättää vähemmälle. Meitä tavallisia, aiheeseen pidättyvän neutraalisti suhtautuvia ihmisiä ei ensi keskusteluissa kannattaisi huutaa suvakkihuoriksi, jotka pitäisi raiskata ja tappaa.

Oma suhtautumiseni maahanmuuttoon on varmaankin liki suomalaisten yleistä suhtautumista. Hallitsematonta maahanmuuttoa ei halua kukaan, eikä kukaan halua, että turvapaikkaa myönnettäisiin hakijalle väärin perustein. Mutta, kun tilanne on päällä, suomalainen haluaa hoitaa sen asiallisesti ja siten, että siitä koituisi mahdollisimman vähän haittaa kenellekään.

Osallistuessani alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssille viime marraskuussa, tulin jälleen vakuuttuneeksi siitä, että mm. Supo ja Migri tekevät kaiken voitavansa, jotta autamme oikeita ihmisiä ihmisarvoa kunnioittaen ja väärin perustein luottamustamme käyttävät tahot käännytetään maastamme. Järjestelmämme ei tietenkään ole aukoton, mutta uskokaan minua, laaja, päiviä kestävä sähkökatkos pakkaskeleillä on yhteiskunnallemme huomattavasti vahingollisempi kuin maahanmuuttopolitiikkamme.

Kuntavaalit kolkuttelevat ovella. Itsekin lähden jälleen ehdolle ja toivon, että niin tekisi mahdollisimman moni asiallisesti ja yhteistyökykyisesti asioihin suhtautuva henkilö, yli puoluerajojen ja ympäri Suomen.

[---]

Uusi Aika

[Mr.Reese]

Toivottavasti Katri ja tph:t on vaihtaneet numeroita, joukkoraiskausvideoita ja päänroikotuskuvia. Kerran tutustuu, niin tutustuu kunnolla eikä pintapuolisesti.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Kankaanpään kaupunginvaltuustoa on käyty valistamassa, että vastaanottokeskuksen rahat eivät tulekaan taikaseinästä. Huoleen ei kuitenkaan ole syytä, sillä valtion veronmaksajilta kerätyt rahat rikastuttavat paikallisia yrityksiä.

Kankaanpään vastaanottokeskus: ”On syntynyt vaihtoehtoisia faktoja”

Kankaanpään vastaanottokeskuksen johtaja Antti Kivelä kertoi Kankaanpään valtuustolle tietoja keskuksen toiminnasta valtuuston maanantaisessa kokouksessa. Kivelä halusi tällä torpata villeinä velloneita huhuja.

– On syntynyt vaihtoehtoisia faktoja. Vaikka valehtelijaksikin on kutsuttu, en siksi tunnustaudu.

Vastaanottokeskuksen kokonaismenot ovat olleet 1,3 miljoonaa euroa.

– Eivät ne rahat mistään seinästä ole tulleet, ne ovat tulleet valtiolta. Mutta suoraan kankaanpääläisten kunnallisveroista niitä ei ole maksettu.

Kivelä muistutti, että keskus on myös tuonut rahaa seudulle.

– Olemme tehneet ostoja noin miljoonalla eurolla, josta noin 70 prosenttia on mennyt kankaanpääläisille yrityksille.

Kivelä muistutti, että vastaanottokeskuksen toimintaa ohjaa 34 eri lakia.

– Emme mene sillai sun tällai. Raportoimme toiminnasta erittäin tarkoin, ja esimerkiksi rikosepäilyjä ei ole ollut.

Kivelä oli huolissaan kankaanpääläisten maineesta muukalaisvihamielisinä.

– Meidän täytyy hyväksyä ulkomaalaiset, joita Kankaanpäässä on noin 300. Voi tulla myös sellaisia tilanteita, että pakolaisia joutuu eri tilanteissa kohtaamaan.

Satakunnan Kansa

[Ernst]

Katri Kujanpää, joka on sosiaalidemokraattien kaupunginvaltuutettu Kankaanpäässä, ei ole tyytyväinen kaupunkinsa nurkkakuntaisiin, vouhkaaviin asukkaisiin. Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssille osallistuneena hän on jälleen vakuuttunut, että viranomaisten toimintaan voi luottaa.

Onhan sitä huonompiakin vaalinaluspuheita kuultu kuin äänestäjien mollaaminen nurkkakuntaisiksi vouhkaajiksi. En tosin muista missä.

Lakimieheni neuvoa noudattaen en lausu mitään kankaanpääläisistä ihmisistä, vaikka tiettyä sanomisen tarvetta ehkä olisi.

E: neuvoa edelleen noudattaen oletettua tarvetta ei ole.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Kankaanpään uimahalli ei jousta uimapukusäännöissä – turvapaikanhakijat hankkivat nyt märkäpukuja

Turvapaikanhakijoiden uimahallikäytäntöihin ei tule muutoksia Kankaanpäässä. Asia nousi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan käsittelyyn, koska Kankaanpään kaupungin virkamiehet ovat saaneet paljon palautetta ja kyselyjä Niinisalon vastaanottokeskuksessa asuvien turvapaikanhakijoiden uimahallin käytöstä.

– Päätimme, että uimahallissa noudatetaan voimassaolevia sääntöjä ja ohjeita, kertoo vapaa-aikasihteeri Ullamarja Kontiainen. Huolta ja epäselvyyttä kaupunkilaisissa herättäneet asiat koskevat pääosin naisten uimapukukäytäntöä sekä uintimaksuja. Aiheesta on palaveroitu Niinisalossa ja käyty läpi kuinka uimahallissa toimitaan ja millaisissa uima-asuissa uiminen on sallittua.

– Sellaista puhetta on liikkeellä, että turvapaikanhakijoilta ei perittäisi uimisesta maksua. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan kaikki maksavat uimisesta normaalisti. Kaikkia uimahallin käyttäjiä koskevat samat säännöt, Ullamarja Kontiainen sanoo.

Kulttuuri – ja vapaa-ajanlautakunta ei katsonut tarpeelliseksi etsiä turvapaikanhakijoille omaa uimavuoroa.

– Erilliselle vuorolle ei ole tarvetta. Vastaanottokeskuksen asukkaat käyvät uimassa normaalina yleisövuorona, Kontiainen sanoo.

Huhujen ja väärinymmärrysten syntymisen syynä Ullamarja Kontiainen uskoo olevan se, että uudet asiat koetaan outoina ja ne puhuttavat.

– Tämä on sinänsä täysin ymmärrettävää. Uimahallissa on yhteiset pelisäännöt kaikille ja niiden puitteissa toimitaan. Sääntöjä pitää kaikkien noudattaa ja se on lähtökohta, Ullamarja Kontiainen sanoo.

Uima-asukäytäntö pysyy myös samana, kuin se on ollut aiemmin. Naiset voivat halutessaan käyttää uima-asuna uintiin tarkoitettua märkäpukua.

– Sehän on ollut alkuun kuntalaisille outoa asia, että tullaan erilaisella uima-asulla uimaan.

Niinisalon vastaanottokeskuksessa uimahallin säännöistä on keskusteltu asukkaiden kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Lapsethan täältä pääosin käyvät uimassa ja tykkäävät uimisesta. Märkäpukujen hankinta on harkinnassa niillä tytöillä jotka uimassa käyvät. Se on melko kallis sijoitus tietysti, koska he maksavat ne itse, kertoo Niinisalon vastaanottokeskuksen johtaja Antti Kivelä. Uimahallissa noudatetaan vastaisuudessakin voimassaolevia sääntöjä ja ohjeistuksia.

Satakunnan Kansa

Koska Kankaanpäässä on muutenkin ollut epäselvää, mistä rahat tulevat, olisin toimittajana kysynyt Antti Kivelältä, maksavatko turvapaikanhakijat oikeasti uintimaksunsa ja märkäasunsa ihan itse vai maksaako nekin suomalainen veronmaksaja.

[John Doe]

Kankaanpään uimahalli ei jousta uimapukusäännöissä – turvapaikanhakijat hankkivat nyt märkäpukuja

Ei sitä koko alkuperäistä viestiä tarvitse vastaukseensä sisällyttää.

Satakunnan Kansa

Koska Kankaanpäässä on muutenkin ollut epäselvää, mistä rahat tulevat, olisin toimittajana kysynyt Antti Kivelältä, maksavatko turvapaikanhakijat oikeasti uintimaksunsa ja märkäasunsa ihan itse vai maksaako nekin suomalainen veronmaksaja.

Tuossa ylempäähän ainakin muutama asia selviää.

"– Eivät ne rahat mistään seinästä ole tulleet, ne ovat tulleet valtiolta
– Emme mene sillai sun tällai"

http://www.kankaanpaanseutu.fi/uutiset/
"Kaupunki lainaa 3 miljoonaa euroa
Kankaanpään kaupunki on hyväksynyt Danske Bank Oyj:n tarjouksen kolmen miljoonan euron pitkäaikaisesta talousarviolainasta."

Lisätty uusi otsikko.

[Paawo]

Lapsethan täältä pääosin käyvät uimassa ja tykkäävät uimisesta.

Ne 17-vuotiaat^TM siis? Niitä tuolla uimahalleissa enimmäkseen on äbäläwäbälöimässä itse tullut nähtyä.
Kankaanpäässä taitaa nyt vaan asiat olla sitten paremmalla tolalla.

[Java]

Ei muuten ole märkäpuku mikään pieni hankinta, mistä tph moiseen rahat hankkii?

[Alaric]

Niinisalon vokkiin on tulossa 30 uutta notkujaa. Tällä hetkellä heitä on vokissa 90.

Nykyisiin tiloihin ei mahdu yhtään uutta henkilöä, joten uusia tulijoita (vok-johtajan mukaan perheitä) varten vuokrataan neljän asunnon rivitalo.

https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/niinisalon-vastaanottokeskukseen-tulossa-30-uutta-asukasta-200176738/ (31.5.2017)

Niinisalon vastaanottokeskukseen tulossa 30 uutta asukasta

Niinisalon vastaanottokeskuksen asiakasmäärää lisätään 30 henkilöllä. Tällä hetkellä Niinisalon vastaanottokeskuksessa on majoittuu 90 henkilöä, mikä on tilojen kannalta maksimimäärä.

–Maahanmuuttovirasto on pyytänyt Medivida Oy:tä lisäämään asiakaskapasiteettia määräaikaisesti 30 henkilöllä, kertoo Niinisalon vastaanottokeskuksen johtaja Antti Kivelä.

Kivelän mukaan kapasiteetin lisääminen 120 henkilöön ei johdu uusista maahantulijoista.

–Maahanmuuttoviraston mukaan maahantulijoiden määrä on pysynyt maltillisena. Tämä ei siis johdu uusista maahantulijoista vaan siitä, että muita vastaanottokeskuksia on suljettu ja ihmiset tarvitsevat katon päänsä päälle. Lisäksi turvapaikkaprosessissa olevien henkilöiden määrä on vähentynyt oletettua hitaammin.

(...)

Antti Kivelän mukaan uudet tulijat ovat perheitä.

–Niinisalon vastaanottokeskus on profiloitunut perhekeskuksena. Tällä hetkellä meillä majoittuu ainoastaan perheitä. Perheet majoitetaan asuntokokonaisuuksiin, yksin kulkevat laitosmajoitukseen. Tämänhetkisen tiedon mukaan tänne tulee perheitä lakkautettavasta vastaanottokeskuksesta.

Niinisalon vastaanottokeskuksen kapasiteetti ei tällä hetkellä riitä 120 henkilön majoittamiseen.

–Tilanne on nyt se, että nykyisiin tiloihin ei mahdu yhtään uutta henkilöä. Meillä on lupa vuokrata tähän käyttöön neljän asunnon rivitalo Selvagilta, kertoo Kivelä.

Kivelän mukaan väliaikainen asukasmäärän lisäys on kustannustehokas ratkaisu.

–Maahanmuuttovirasto on talousasioissa todella tarkka. Meillä on täällä valmis organisaatio, jolla pystymme toimimaan jatkossakin. Uutta organisaatiota ei tarvitse rakentaa, joten se on kustannustehokas ratkaisu.

[Alaric]

Juttu kertoo Kankaanpään poliisiaseman uudesta päälliköstä Jouni Uusitalosta, mutta tässä sivutaan myös vastaanottokeskusta ja matujen vastustajia, joten laitan uutisen tänne.

Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden majoittamiseen tarkoitettu puukerrostalo sytytettiin palamaan. Uusitalon mukaan rikoksen tutkinta on edelleen menossa.

https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/kankaanpaahan-televisiosta-tuttu-poliisipaallikko-toivoo-maahanmuuton-vastustajien-pitaytyvan-laillisissa-keinoissa-200424754/ (28.9.2017)

Kankaanpäähän televisiosta tuttu poliisipäällikkö – toivoo maahanmuuton vastustajien pitäytyvän laillisissa keinoissa

Kristiina Dyer

Kankaanpään poliisiasema sai uuden päällikön kesällä, kun rikoskomisario Jouni Uusitalo aloitti työnsä. Hän siirtyi nykyiseen tehtävään Raumalta, missä hän työskenteli lupahallinnossa.

Jos mies vaikuttaa jotenkin tutulta, niin se ei ole ihme, hän oli nimittäin Poliisit-sarjan ensimmäinen esiintyjä Satakunnassa yhdessä parinsa Matti Vanhatalon kanssa.

Kankaanpää on rikoskomisarion mukaan turvallinen pikkukaupunki, mutta maahanmuutto vaikuttaa poliisin työhön täälläkin.

–Turun puukotuksilla ei ollut suoranaista vaikutusta toimintaamme täällä Kankaanpäässä, mutta näkyvää valvontaa aiomme jatkossa lisätä suurten yleisötilaisuuksien yhteydessä. Resurssimme ovat pienet, mutta tarpeen mukaan saamme apuja Porista tai muualta poliisilaitoksemme alueelta, Uusitalo kertoo.

Kankaanpäässä sijaitsevaan vastaanottokeskuksen kanssa poliisi aloitti tässä kuussa säännölliset tapaamiset.

–Sosiaalisessa mediassa näkee aikamoisia kirjoituksia. Kaikenlaiset huhumyllyt lähtevät helposti elämään omaa elämäänsä. Haluamme pitää omat tietomme ajan tasalla, ja siksi käymme vastaanottokeskuksessa nyt säännöllisesti, hän sanoo.

Rikoskomisario toivoo, että maahanmuuton vastustajat pitäytyvät laillisissa keinoissa mielipiteensä ilmaisemisessa.

–Ymmärrän, että maahanmuutosta on erilaisia mielipiteitä, ja onhan niiden ilmaiseminen sallittua, kun pysytään laillisissa keinoissa. Poliisi itse pyrkii pysyttelemään neutraalina ja turvaamaan kaikkien kansalaisten turvallisuuden.

Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden majoittamiseen tarkoitettu puukerrostalo sytytettiin palamaan. Rikoksen tutkinta on edelleen menossa.

–Tutkintaa jatketaan, kunnes asian syyteoikeus vanhentuu, ellei asia ennen tätä selviä. Joitakin vetoja meillä on menossa, mutta en voi avata niitä sen enempää.

(...)

[Alaric]

Kankaanpään 90-paikkainen vastaanottokeskus lopettaa toimintansa kesäkuun loppuun mennessä.

https://ls24.fi/uutiset/kankaanpaan-ja-kokemaen-vastaanottokeskukset-suljetaan (3.1.2019)

Kankaanpään ja Kokemäen vastaanottokeskukset suljetaan – Rauma ja Pori jatkavat

Maahanmuuttovirasto on päättänyt lopettaa vastaanottokeskusten toiminnan Kokemäellä ja Kankaanpäässä.

Kokemäen 90-paikkainen vastaanottokeskus suljetaan maaliskuun loppuun mennessä, kun taas Kankaanpään vastaavan kokoinen vastaanottokeskus lopetetaan kesäkuun loppuun mennessä.

Jatkossa Satakunnassa on vastaanottokeskukset Porissa ja Raumalla.

Syynä vastaanottokeskusten sulkemiselle on se, että paikkoja arvioidaan tarvittavan alkuvuonna nykyistä vähemmän.

(...)

Satakunnan Kansan pääkirjoittelija Jaakko Ambrusin kertaa hieman Kankaanpään vokin historiaa. Hänen mukaansa "on selvää", että vokin yhden rakennuksen poltto vuonna 2015 on kantasuomalaisen tekemä tuhotyö, vaikkei syyllistä ole saatukaan kiinni...

https://www.satakunnankansa.fi/a/201388613 (7.1.2019)

Monet iloitsevat vokin lähdöstä, mutta pieni myötätunto kahdeksatta kertaa muuttavalle perheelle voisi olla välillä paikallaan

Pakolaisten vastaanottopaikat ovat vähenemässä Satakunnassa, kun Maahanmuuttovirasto päätti lakkauttaa Kokemäen ja Kankaanpään vastaanottokeskukset (vok) tänä vuonna. Kokemäen vok lakkautetaan maaliskuun loppuun mennessä. Kankaanpäässä vok lakkautetaan ensi kesäkuun loppuun mennessä.

Lakkautuspäätökset liittyvät vastaanottopaikkojen tarpeen vähentymiseen. Kun vielä vuonna 2016 pakolaisille tarvittiin 33 000 majoituspaikkaa, tarve tänä vuonna on noin 7 800.

Vastaanottokeskuksen lyhyt historia Kankaanpäässä on ollut vaiheikas. Uhkia, pelkoja ja myös väärää tietoa on ollut vastaanottokeskuksen ympärillä paljon. Varsinkin alussa pelot olivat vallalla ja ainakin somessa oli erilaisia epävirallisia tiedotuskanavia, jossa käytiin vilkasta keskustelua pakolaisten mahdollisesti aiheuttamista ongelmista.

Kankaanpäässä on myös silloin tällöin ollut erilaisia äärioikeiston pikkuliikehdintöjä ja tarrakampanjoita. Näiden alullepanijat eivät välttämättä ole olleet kankaanpääläisiä.

Ainoa pakolaisiin liittynyt selvittämätön rikos on kuitenkin vokin yhden rakennuksen tuhopoltto joulukuussa 2015. On selvää, että se on kantasuomalaisen tekemä tuhotyö.

Kokonaisuudessaan vokin, kaupungin ja poliisin yhteistyö on toiminut erittäin hyvin. Yhteistyön ansiosta pelkoja on saatu hälvennetyksi ja vääriä tietoja korjattu faktoilla.

(...)

[l'uomo normale]

Kai nuo lakkautettu keskukset voidaan polkaista uudestaan nopeasti ja kalliisti pystyyn, kun uusi turvapaikanhakijoiden aalto tulee. Vai pyritäänkö tulevaisuudessa suoraan antamaan asunnot jo turvapaikanhakuprosessin ajaksi?

[P]

Kai nuo lakkautettu keskukset voidaan polkaista uudestaan nopeasti ja kalliist pystyyn, kuun uusi turvapaikanhakijoiden aalto tulee. Vai pyritäänkö tulevaisuudessa suoraan antamaan asunnot jo turvapaikanhakuprosessin ajaksi?

Avaimet suoraan käteen uusiin Malmin lentokentän paikalle rakennettuihin luukkuihin? 

[Billy Hill]

Kai nuo lakkautettu keskukset voidaan polkaista uudestaan nopeasti ja kalliist pystyyn, kuun uusi turvapaikanhakijoiden aalto tulee. Vai pyritäänkö tulevaisuudessa suoraan antamaan asunnot jo turvapaikanhakuprosessin ajaksi?

10 miljoonaa on jo varattuna ensihätään vokkien perustamista varten: https://www.aamulehti.fi/a/201389151?c=1522737894164

(Tilaajajuttu, joten en tiedä tarkemmin sisältöä)

[l'uomo normale]

10 miljoonaa on jo varattuna ensihätään vokkien perustamista varten: https://www.aamulehti.fi/a/201389151?c=1522737894164

(Tilaajajuttu, joten en tiedä tarkemmin sisältöä)

Jos tällä erää laittavat ne käytännöllisempiin paikkoihin, joissa asukkien ja henkilökunnan turvallisuuteen ja viihtyvyyteen, poliisien ja pelastusviranomaisten saatavuuteen ja työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, samalla pyrkien herättämään niin vähän kuin suinkin huomiota naapurustoissa. Suomalaisviranomaiset kykenevät tahtoessaan sujuviin ratkaisuihin. Turvapaikanhakijatulvan ottaminen edelleen hallintaan on päämäärä, niin ettei sitä missään nimessä tarvitsisi rajatarkastukset käyttöönottamalla lopettaa.

[Alaric]

https://www.satakunnankansa.fi/a/201464436 (18.2.2019)

Niinisalon vastaanottokeskuksessa elää toivonkipinä

Irakilainen nuori perheenisä Omar Yaqoop ei aio seurata vain sivusta, että Niinisalon vastaanottokeskuksen ovet Kankaanpäässä suljetaan ja sen asukkaat joutuvat jälleen kerran muuttamaan jonnekin tuntemattomaan paikkaan.

Reilussa parissa vuodessa yllättävän hyvää suomenkieltä puhumaan oppinut mies tarttui toimeen ja ryhtyi keräämään nimilistaa vastaanottokeskuksen säilyttämisen puolesta ja aikoo toimittaa sen kevään kuluessa maahanmuuttovirastolle.

Niinisalon vastaanottokeskus on viimeisenä tämänkertaisella maahanmuuttoviraston lakkautuslistalla. Suunnitelmissa on sulkea yksikkö kesäkuun loppuun mennessä. Vastaanottokeskuksessa työskentelevät ja siellä asuvat toivovat, että lakkautuspäätös peruttaisiin tai toiminnalle saataisiin jatkoaikaa.

Suurimpana syynä lopetuspäätökselle lienee raha, sillä miksi hyvin toimiva yksikkö muuten suljettaisiin?

Niinisalon vastaanottokeskus on erilainen kuin moni muu vastaanottokeskus. Tämän allekirjoittaa vastaanottokeskuksessa asuvien perheiden lisäksi myös Koti kylään -maahanmuuttajat hankkeen Maarit Tiittanen, joka on työskennellyt muun muassa Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa. Nyt hän vetää SETAn rahoittamaa kolmivuotista projektia Satakunnassa ja Pirkanmaalla. Projektin tarkoitus on saada maahanmuuttajia aktivoitua kylissä tehtävään vapaaehtoistyöhön ja sitä kautta integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Maarit Tiittasen mukaan maaseutu tarvitsee väkeä, jotta se pysyy elinvoimaisena, mutta maahanmuuttajilla ei ole välttämättä sosiaalista verkostoa, mikä auttaisi heitä kotoutumaan ja jäämään paikkakunnalle. Maahanmuuttajat voisivat hänen mielestään auttaa vaikkapa ikäihmisiä heidän päivittäisissä askareissaan tai olla avuksi töissä, joissa ei vielä tarvita kovin paljon kielitaitoa.

(...)