Die Weltin toimittaja Henryk M. Broderin mielipidekirjoitus ruotii kriittisesti EU-kuvioita. Näkemystä EU:n ja sen aktoreiden toiminnasta ja tavoitteista. Sama juttu julkaistiin Die Weltissä päivää myöhemmin esseenä nimellä "EU-Propaganda für Dummies".
EU-propaganda raunioittaa Euroopan
Ukraina kansanäänestyksen jälkeen EU:n rakenteissa kuohuu. Ongelma: Henkilöt, jotka ovat suuruudenhulluudella, elitismillä ja tosiasiat sivuuttamalla ajaneet Euroopan päin seinää, haluavat nyt toimia sen pelastajina.
Henryk M. Broder
Die Welt 13.4.2016 juttu saksaksi
Harvoin on vanhan sananlaskun ajankohtaisuus saanut yhtä konkreettisen vahvistuksen, kuin mitä viime aikoina: "Kun aurinko laskee, niin kääpiöidenkin varjot ovat pitkiä." Eurooppa - tarkalleen ottaen EU - on ylittänyt jo ojan ja allikon välisen rajan, mutta kääpiö toisensa jälkeen avaa nyt suunsa kertoakseen, kuinka "viime vuosikymmenien suurin sivilisaatioprojekti" voitaisiin pelastaa.
Sivilisaatioprojekti on lähtöisin Martin Schultzista, joka ilmeisesti katsoo oman uraansa olevan sivilisaatiosuoritus. Kesti tosiaan "vuosikymmeniä", ennen kuin Aachenin Würselen kunnan pormestarista tuli EU-parlamentin puheenjohtaja.
Idealismin kaikissa liemissä kylpenyt pyrkyri, jolle vain suuri kokonaisuus merkitsi jotakin, silloin kun muut panostivat kansallisiin asioihin. "He haluavat rahanjakoautomaatin, sisämarkkinat, kilvan verojen minimoinnissa, mutta eivät todellakaan mitään kollektiiviratkaisua."
Martin Schultz sitä vastoin halusi edelleen yhteisöllistää Eurooppaa. Siksi hän halusi välttämättä päästä EU-komission puheenjohtajaksi. Hän kampanjoi ehdokkuuttaan iskulauseella: "Vain äänestäessänne Martin Schultzia, voi saksalaisesta tulla EU-komission puheenjohtaja."
Tältä näyttää konkreettisesti Schultzin harjoittama internationalismi. Tätä yhteisöllisyyden henkeä vahvistettaessa joudutaan kuitenkin uhraamaan joitakin asioita, mm. kansalaisten tahto. Sillä kansalaisilla on vain typeryydet mielessään, sanoi "pitkäaikainen CDU:n Eurooppa-poliitikko" Karl Lamers keskustelussa Peter Kapernin kanssa Deutschlandfunkin ohjelmassa.
Kapern: "Puhutaanpa sitten siitä, kuinka tämä voi toteutua. Tähän asti EU on aina löytänyt taktisen kiertotien äänestäjien antamista korvapuusteista huolimatta, mm. kansanäänestykset EU-perustuslakia vastaan, ja lopulta EU on grosso modo tehnyt kuitenkin aina sen, mikä torjuttiin kansanäänestyksissä."
Lamers: "Näin on."
Kapern: "Onko tämä osa ongelmaa? Voiko tämä jatkua näin?"
Lamers: "Kertokaapa minulle, kuinka tämä voisi muuten jatkua."
Kapern: "Antamalla vaikka ihmisten kohdata omien toimiensa seuraukset."
Lamers: "Niin, okay, tietenkin myös näin. Silloin kaikesta tulee vain vaikeampaa. Ihmisiä on myös joskus suojeltava typeryyksiltä. Tämä kansanäänestys kuitenkin herättää kysymyksen, että onko tässä kyse todellakin järkevästä välineestä, onko kyse todellakin paremmasta demokratiasta."
Niin, tämäkin kääntyy ihmisten omaksi ja samalla eurooppalaisen aatteen eduksi. Jokainen äiti ja isä antaa lastensa "kokea" seuraukset, kun he eivät toimi annettujen käskyjen mukaisesti. Eurooppa - eli EU - ei ole pelkästään hullujenhuone, vaan se on samalla myös kasvatuslaitos.
Ja kaikkein hurahtaneinta tässä mallissa on, että samat henkilöt, jotka suuruudenhulluudella, elitistisillä aatteilla ja tosiasiat sivuttaen ovat ajaneet Euroopan päin seinää, tarjoutuvat nyt hätätilassa toimimaan sen pelastajina. On kuin Norbert Blüm selittäisi, että hänellä on konsepti, kuinka Riester-eläkkeillä voi pysyä hengissä.
Myös "Eurooppa-visionääri prof. Ulrike Guérot", joka usean vuoden ajan ei ole tehnyt muuta, kuin kulkenut EU:n toimeksiannosta promotoimassa EU:ta, on keksinyt ajatuksen, kuinka sirpalekasasta voidaan koota uudelleen maljakko. Hänen uusimman kirjansa nimi on "Miksi Euroopasta pitää tulla tasavalta! Poliittinen Utopia." Sen nimi voisi yhtä hyvin olla "Utopia kuutamolla". Kustantamo mainostaa kirjaa näin:
"Näinä aikoina, jolloin eurooppalaista projektia uhkaa epäonnistuminen, esittää Ulrike Guérot rohkean ja voimakkaan luonnoksen siitä, kuinka Eurooppa voidaan rakentaa kokonaan uusiksi. Kirjassaan hän luonnostelee kansallisvaltioiden jälkeisen ajan demokratiaa Euroopassa, alueiden ja kaupunkien verkostoa, jonka ylle jännittyy eurooppalaisen tasavallan suojeleva katto, jonka alla kaikki Euroopan kansalaiset ovat tasa-arvoisia ..." Näin Euroopasta tulisi "etujoukko matkalla kohti maailmankansalaisten unionia". Ei tämän vähempää, eikä enempää.
Järjettömyyden määritelmä
Jos Peppi Pitkätossu ehdottaisi metron rakentamista kuuhun, niin kyse olisi samasta asiasta. Utopia, kuten luokaton yhteiskunta, proletariaatin diktatuuri ja ensimmäinen saksalainen työläis-maanviljelijä -valtio Saksan maaperällä. Jokaisen utopian takana lymyää diktatuuri, jonka ylle kaartuu pelastusaatteen ja harhakuvien "suojeleva katto". Tai kuten Einstein tapasi sanoa: "Hulluuden määritelmä on tehdä yhä uudelleen samaa asiaa ja odottaa tulosten olevan erilaisia."
Kevytkenkäinen estottomuus, jolla levitetään Euroopan roolia "etujoukkona matkalla kohti maailmankansalaisten unionia" ja muita älyttömyyksiä, on seurausta sivistyksen puutteesta, jonka johdosta kenenkään ei tarvitse enää hävetä, kun massamedian juttuja vilkaisee. Deutsche Wellen Brysselin toimittaja Barbara Wesel reagoi kiivaasti Hollannin Ukrainaa koskevan kansanäänestyksen tulokseen. Aivan kuin hän olisi tekemisissä tyhmyreiden kanssa, joille hän taas kerran joutuu selvittämään omaa historiaansa.
"Tämä kansanäänestys oli ilkeämielinen esitys", kertoi hän, "monumentaalinen huiputus tosiasioiden vääristelyssä". Siinä käytettiin "kaikkia mahdollisia keinoja äänestäjien petkuttamiseksi". Kansanäänestyksen järjestäjät eivät pelkästään näyttäneet "Euroopalle keskisormeaan", vaan he uskottelivat "kansalle", että "demokratia tarkoittaa sitä, että heidän tulee päästä äänestämään jokaisesta hallituksensa toimesta Euroopassa".
Ja niin tyhmät, tollot hollantilaiset olivat antaneet vetää itseään nenästä, vaikka "melkein 70% jätti äänestämättä". Tällä perusteella voitaisiin eräät vaalit Saksan uusissa osavaltioissa julistaa mitättömiksi, koska välillä yli 50% äänioikeutetuista jätti äänestämättä.
Saksan naapureilla on sanansa sanottavana
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun saksalainen spesialisti syytti oikean demokratian nimissä toista kansaa väärin äänestämisestä. Euroopan demokratia hyötyisi varmastikin siitä, jos saksalaisilla kommentaattoreilla olisi lopullinen ja ratkaiseva sana sanottavana ulkomailla pidettävissä vaaleissa.
Näin voitaisiin estää erinäisiä naapurimassa (Puola, Itävalta, Sveitsi, Tsekki, Ranska, Hollanti, Belgia, Tanska) tapahtuneita vääriä kehityskulkuja. Ja Euroopan rooli "etujoukkona matkalla kohti maailmankansalaisten unionia" vahvistuisi oleellisesti.
Deutsche Wellen Brysselin kirjeenvaihtaja Barbara Weselillä on jo toimintasuunnitelma. Hän kirjoittaa: "Hollanti on tiiviisti sidoksissa Eurooppaan, maan hyvinvointi perustuu sisämarkkinoilla käytävään kauppaan ja palvelujen tuottamiseen. Jos hollantilaisilta vakavasti kysyttäisiin: Haluavatko he hajottaa tämän EU:n ja kököttää sitten yksin ja köyhinä vain pienen maansa rajojen sisällä, niin mikä mahtaisi olla vastaus silloin?"
Sikajauhelihaa savimajoissa
He vastaisivat todennäköisesti: "Oletteko käyneet jo Amsterdamin Rijksmuseumissa? Oletteko jo nähneet sisältä patriisitalon Herengrachtillä? Oletteko tutustunut Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian historiaan? Tiedättekö, milloin Amsterdamin pörssi perustettiin?
Ihan vakavissaan, rouva Wesel, mitä te ylipäätänsä tiedätte meidän maastamme? Uskotteko te todellakin, että me kökötimme "yksinäisinä ja köyhinä" savimajoissamme silloin kun teidän esi-isänne jo tekivät sikajauhelihaa, panivat olutta ja lauloivat Eurooppa-hymniä?"
Koska hollantilaiset ovat kuitenkin liian itsetietoisia ja liian kohteliaita tehdäkseen tällaisia kysymyksiä, niin he antavat Barbara Weselin jatkaa kirjoittamista:
"Euroopan on nyt julistettava suurena offensiivina ihmisille, että paluu menneeseen ei ole enää mitenkään mahdollista. Kansallisvaltioiden nostalginen ihannointi jatkuu nykyään ainoastaan siksi, että kukaan ei enää muista, kuinka tiukkaa, köyhää ja vaikeaa elämä oli ennen Euroopan Unionia."
Barbara Weselin kannattaisi hyödyntää aika ennen "suuren offensiivin" alkamista pitämällä lomaa. Hänen hermonsa ovat katkeamispisteessä.
Vai että ollaankin jo "maailmankansalaisten unionin" avantgardea. Kaikkea sitä kuulee ...
Aihe: 2016-04-13 Die Welt: EU-Propaganda für Dummies (Luettu 1704 kertaa)