Kirjoittaja Aihe: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä  (Luettu 355526 kertaa)

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 574
  • Liked: 102329
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #750 : 30.01.2021, 11:14:28 »
Lainaus
Musta nainen kohtaa rasismia ja seksismiä joka käänteessä, osoittaa lontoolaisen Candice Carty-Williamsin esikoisromaani

Arla Kanerva HS

Candice Carty-Williams: Queenie (Queenie). Suom. Natasha Vilokkinen. WSOY. 459 s.

MITÄ TAPAHTUU, kun musta nainen menee treffeille valkoisen miehen kanssa? Ei ainakaan mitään hyvää, kertoo Candice Carty-Williamsin esikoisromaani Queenie.

[...]

QUEENIE JENKINS on brittiläis-jamaikalainen parikymppinen toimittajasta, joka on ”tauolla” suhteestaan valkoiseen poikaystäväänsä Tomiin. Alamäki, syöksykierre, alkaa.

Queenie ikävöi Tomia, mutta samalla hän käy mielessään läpi suhdetta kipukohtineen. Miten Tom ei koskaan noussut puolustamaan, kun eno kertoi rasistisia vitsejään. Miten Queenien reaktiot olivat kerta toisensa jälkeen liioiteltuja, Tomin perheenjäsenethän vain heittivät huumoria.

Läppä läppä, äläs nyt tyttö.

Ikävässään Queenie päätyy käymään treffeillä toisten miesten kanssa. Jostain syystä hekin ovat kaikki valkoisia, ja kohtelevat Queenieta rasistisesti, seksistisesti ja väkivaltaisesti. Seksikohtaukset ovat parhaimmillaankin alistavia, pahimmillaan raiskauksia. Jäljet nähtyään gynekologi luulee Queenien tulleen pakotetuksi seksityöhön.

[...]

Eikä rasismi rajoitu vain alistavaan seksiin, vaan tulee vastaan Lontoon kaduilla muissakin muodoissa. Myös rasismia vastustaviksi julistautuvat valkoiset möläyttelevät milloin mitäkin ja haluavat jatkuvasti koskea Queenien tukkaa. Työpaikallaan Queenie on kiintiön täyttäjä, jota kerta toisensa jälkeen kielletään kirjoittamasta ihonväriinsä liittyvistä isoista aiheista. Rasismi on arkea, Queenie osoittaa, ja sitä saattaa kuulla ystävienkin suusta.

”Tiesin, ettei Darcy ollut tarkoittanut mitään, eikä hän ollut syyllistynyt tähän kuin tämän ainoan kerran. Toivoin kuitenkin, että hyvää tarkoittavat valkoiset liberaalit miettisivät vähän ennen kuin sanovat asioita, joita pitävät täysin viattomina.”

Samaan aikaan maailmalla velloo: mustiin kohdistuva poliisiväkivalta on johtanut mielenosoituksiin, joissa poliisit kohdistavat mielenosoittajiin lisää väkivaltaa.

RASISMIA ja seksuaalista väkivaltaa on viime vuosina noustu yhä enenevissä määrin käsittelemään ja vastustamaan myös kirjallisuuden kautta. Tärkeiden aiheiden lisäksi ilahduttaa, että Queenie on sujuvasti etenevä viihderomaani täynnä naisten välisiä ystävyyssuhteita ja terävää, paikoin purevaakin huumoria.
Helsingin Sanomat 30.1.2021
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 720
  • Liked: 62309
  • Takaisinviskaaja
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #751 : 30.01.2021, 11:30:02 »
Lainaus käyttäjältä: Minna Säävälä
... Muuttajat ovat dynaaminen voimavara. ...
Bingo! Voisiko vielä joku avata käsitettä dynaaminen voimavara maahanmuuttajakontekstissa?

No maahanmuuttajavoimavarahan tietenkin joustaa dynaamisesti! Se on yhtä virallisissa puheissa, ja toista todellisuudessa. Siis tosiasiassa pelkkää haittaa alusta loppuun, koko toimitusketju.
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Punavihreä siirtymä on paskanruskea!”
— Tri. Eero Paloheimo

“Inspiroivaa, että pieni lapsellisten naisten joukko voi tällaisessakin tilanteessa asettaa kokonaisen kansakunnan vaaraan.”
— Jäsen Sivulause

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 765
  • Liked: 37481
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #752 : 30.01.2021, 14:07:04 »
Lainaus
Musta nainen kohtaa rasismia ja seksismiä joka käänteessä, osoittaa lontoolaisen Candice Carty-Williamsin esikoisromaani

Myös Guardianissa oli juttua tästä ilmeisen seuraavasta nobelistikirjailijasta, koska hänen teemansa heijastavat hyvin edistyksellistä ajanhenkeämme ja maailmamme ns. polttavimpia kysymyksiä. Luulen, että Candice Carty-Williamsin lukuisat suhteet valkoisiin miehiin ovat kuitenkin jääneet pelkäksi fiktioksi (vrt. eräiden suomalaiskirjailijoiden viimeaikaiset teokset teemoilla mieheni/poikaystäväni/kaverini tai lapseni oli natsi). Tämä arvio nousee päällimmäiseksi yleisen elämänkokemuksen ja arkihavainnoinnin nojalla, sen jälkeen kun on vilkaissut kirjailijan portrettia ja sen välittämää habitusta. Näillä korkeimpia pisteytyksiä keräävät partnerit jäävät vain kaukaiseksi haaveeksi - valkoiseksi usvaksi taivaanrantaan. Silloin voi vain laskea rimaa, ettei jää kokonaan ilman. Panettelun ja parjaamisen tie ei johda minnekään. Ei ainakaan yhteiskuntaan integroitumiseen ja yleisen hyväksymisen saamiseen. Politrukki voi kyllä taputtaa käsiään, mutta sillä on jo muut tavoitteet.
Viimeinen sammuttakoon valot!

Linkster

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 810
  • Liked: 1731
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #753 : 30.01.2021, 15:50:26 »
No voivoi pulleroparkaa; kannattaa varmasti etsiytyä maanmainioiden oman rotunsa edustajien pariin sitten niin saa olla rauhassa inhoilta valkoisilta.
Tosin epäilen raskaasti meikäläisten seksuaalista viehtymystä tuohon toiseuden tähtöseen muutenkin.

Tästä queenien (!) oksennuksesta nyt ei mitään uutta ja erinomaista löydä edes rivien välistä, mutta itseä alkanut jo suoraan sanottuna ääneen naurattamaan nämä edellämainitut "kauheudet". Tämä feminiinisen yhteisön joka kannonkolosta kaivama rasismi ja joka paikkaan tungettu "rasismi". Koskahan alkaa nk suurelle yleisöllekin riittämään tämä muodikas käsite?
Epäilen suunnanmuutoksen olevan melko läheisessä tulevaisuudessa. Muutaman sellaisen aika tavallisen  kanssakulkijan kommentit on olleet isommassakin kahvipöydässä jo sensuuntaisia.

Omista kavereistani ( kaikki täysiä natseja,fasisteja,sovinisteja ja muutenkin ihan kummallisia suomalaisia hesarin mukaan) kaikki ovat olleet jo ties kuinka kauan tätä trendiä ihmettelemässä.

Jopa tavallisetkin hallintoalamaiset käsittävät kun tuputtamisen raja on mennyt jo aikaa sitten yli.Toivottavasti kustantajat ja media-alan vaikuttajat kehittäisivät vastaavan maasotuskoneiston jostain ihan oikeasta aiheesta. Takaisin vaikka maapallon liikakansoitukseen. Kodittomat myös hyvä aihe.

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 927
  • Liked: 37994
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #754 : 30.01.2021, 17:03:38 »
Tulee ihan mieleen Hassinen ja kumppanit jotka kuvittelevat kirjoittavansa todellisuutta ruotivaa kirjallisuutta mutta uppoavatkin omaan tarinoinnin suohonsa keskittyessään demonisoimaan inhokkejaan jotta saisivat korotettua omaa oikeamielisyyttään enemmän näkyviin. Esimerkiksi Hassisen tapauksessa tulee mieleen että jopa hänen aatesisarensa ovat jo tajunneet lopulta kääntää hänelle selkänsä koska hänen populismitrilogiansa kolmas osa ei edes päässyt Finlandia-ehdokkaaksi.

Mitä Carty-Williams tarinoinnillaan tekee on ainakin siitä huolehtiminen ettei yksikään täysjärkinen hänen kirjastaan kuullut valkoinen mies tule hänen seurakseen. On kuitenkin selvää ettei maailma ole sellainen että kaikki valkoiset miehet ovat paholaisia (yhtään sen enempää kuin Hassisen maailmanselityksen mukaan kaikki Perussuomalaisten kannattajat tai jopa ymmärtäjät saatanasta). Ihan turha syyttää ihmisryhmää sympatian puutteesta jos itse on lähtenyt ristiretkelle sitä vastaan pyrkien isossa mediassa demonisoimaan heidät.

Tragikoomista tässä on tietenkin se että nyt kehuttu kirja johtaisi todennäköisesti poliitistutkintaan tai vähintään boikotteihin jos sen asetelma olisi käännettyi toisinpäin. Kyky hyökätä valkoisia miehiä vastaan on sen sijaan suuresti ihailtavaa ja antirasistista toimintaa.
« Viimeksi muokattu: 30.01.2021, 17:05:11 kirjoittanut foobar »
"Voi sen sanoa, paitsi ettei oikein voi, koska sillä antaa samalla avoimen valtakirjan EU:ssa tapahtuvalle mielivallalle."
- ApuaHommmaan siitä, voiko sanoa Venäjän tekevän Ukrainassa siviilien kidutusmurhia ja voiko ne tuomita.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 574
  • Liked: 102329
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #755 : 19.03.2021, 17:12:35 »
Lainaus
Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta

Helsingissä on järjestetty viime syksystä alkaen koulutuksia, joissa opetushenkilökunta opettelee tunnistamaan rakenteellista rasismia ja puuttumaan siihen. Aihe on vaikea ja aiheuttaa monille häpeän tunteita, mutta negatiivisistakin tunteista voi oppia, neuvoo Rauhankasvatusinstituutin kouluttaja Akunna Onwen.

Normikriittisyys, valkoinen herkkähipiäisyys, rakenteellinen rasismi – muun muassa näitä käsitteitä Helsingin kaupungin opetushenkilökunta on opiskellut viime syksystä lähtien.

Kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tarkoituksena on kouluttaa henkilöstöstään noin puolet, yhteensä 5 000 henkeä, antirasismia käsittelevissä työpajoissa. Tavoitteena on, että koulutuksen seurauksena oppilaiden kokemukset rasismista vähenisivät.

”Yhteiskunnan peruspilarit ovat koulussa, joten on tosi tärkeää, miten pienet kuntalaiset tulevat kohdatuiksi siellä. Rasismiin puuttuminen lähtee rasismin tunnistamisesta, ja jos opettaja ei osaa tunnista syrjintää, siihen on vaikea puuttua. Haemme isompaa toimintakulttuurin muutosta”, kertoo projektipäällikkö Elina Tuusa Helsingin kaupungilta.

Työpajat alkoivat viime syksynä, jolloin järjestettiin yhteensä 33 etäkoulutusta. Kuluvan kevään aikana koulutuksia pidetään 60 ja ensi syksynä vielä 41.

Jokainen opettaja osallistuu kertaalleen kahden tunnin mittaiseen työpajaan, joiden suunnittelusta ja vetämisestä vastaa Rauhankasvatusinstituutti. Rahoitus tulee kaupungilta ja Opetushallitukselta.

[...]

Suomalaisessa koulumaailmassa on tutkimusten mukaan paljon rasismia.

Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun viime vuonna tekemän kyselyn mukaan Suomen afrikkalaistaustaisista kaksi kolmasosaa on kokenut syrjintää koulussa. Osa on saanut ensimmäiset kokemuksensa jo päiväkodissa.

Rasismi voi olla sitä, että lapsi suljetaan leikin ulkopuolelle tai häntä vaaditaan edustamaan tiettyä kulttuuria. Mekanismit ovat samoja kuin muussakin yhteiskunnassa”, kuvailee Rauhankasvatusinstituutin kouluttaja, antirasismin asiantuntija Akunna Onwen, joka on vetänyt opettajille kymmeniä työpajoja.

Onwenin mukaan kouluissa on myös vahva käsitys siitä, että suomalaisuus on normi. Normista poikkeavat luokitellaan usein ”maahanmuuttajiksi” – olivat he sitä tai eivät.

[...]

Vaikeaa antirasistisessa työotteessa on erityisesti se, että myös omaa toimintaa pitäisi pystyä tarkastelemaan kriittisesti. Silloin reaktiona on usein tämän jutun alussa mainittu ”valkoinen herkkähipiäisyys”, jolla tarkoitetaan valkoihoisten tapaa reagoida tunteellisesti, kun heitä kritisoidaan rasismista. Sitäkin käsitellään työpajoissa.

[...]

Monille opettajille työpajat ovat olleet silmiä avaavia.

Työpajassa ymmärsin aiempaa selkeämmin, että kun itse kuulun valtaväestöön, en voi ymmärtää, miltä rasismi tuntuu. Se, että päivittäin saa rasistisia kommentteja ja katseita ja kokee syrjintää, vaikuttaa paljon kasvavaan lapseen ja aikuiseenkin. Olen pohdiskellut sitä joskus aiemminkin, mutta tämä toi sen eri tavalla esiin. Ymmärsin myös paremmin opettajan roolin turvallisen tilan vartijana”, sanoo Herttoniemenrannan ala-asteen opettaja Linda Fischer.

[...]

Helsingin hanke on poikkeuksellinen, sillä muualla Suomessa ei vastaavaa koulutusta tiettävästi anneta ainakaan yhtä laajasti.

Lähivuosina antirasismikoulutukset voivat hyvinkin yleistyä, sillä niin rakenteellisesta rasismista kuin antirasimistakin on keskustelu Suomessa viime vuosina yhä vilkkaammin esimerkiksi Black Lives Mater -liikkeen esiintulon myötä. Akunna Onwen on huomannut saman.

”Uskon, että se liittyy paljon siihen, miten paljon vähemmistöt ovat itse tehneet asian eteen. Suomessa on ollut jo aika kauan aktivisteja, jotka ovat puhuneet asiasta, mutta nyt heitä on alettu nostaa myös julkiseen keskusteluun.”

Toinen syy on hänen mukaansa se, että tutkimustietoa on saatavilla aiempaa enemmän. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomi havaittiin kyselytutkimuksessa maaksi, jossa raportoidaan eniten rasismia kaikista EU-maista.

Myös antirasismin tutkijan, Aminkeng Atabong Alemanjin mukaan Suomessa keskustellaan nyt aiempaa enemmän rasismista julkisesti.

[...]

Alemanji pitää suomalaisen rasismikeskustelun ongelmana sitä, että rasismi nähdään yksilöllisinä tekoina ja jos suomalainen ei niitä näe, niitä ei ole olemassa. Syy siihen on loppujen lopuksi yksinkertainen.

”Nämä asiat koskettavat minua henkilökohtaisesti, mutta monia valkoihoisia suomalaisia ne eivät kosketa eikä heidän tarvitse olla niiden kanssa tekemisissä.”

Hän toivoo, että antirasismi kuuluisi selkeänä osana kansalliseen opetussuunnitelmaan.

”Totuus on, että haluttiin tai ei, Suomesta tulee yhä moninaisempi, ja siksi tätä ei voi jättää huomiotta. On hyvin tärkeää tehdä pohjatyö hyvin nyt ja valmistautua ongelmiin.”
maailma.net 18.3.2021

Lainaus käyttäjältä: Teija Laakso, maailma.net
”valkoinen herkkähipiäisyys”, jolla tarkoitetaan valkoihoisten tapaa reagoida tunteellisesti, kun heitä kritisoidaan rasismista

Vielä muutama vuosi sitten tämä olisi ollut parodiaksikin huonoa liian epäuskottavana.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Eisernes Kreuz

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 577
  • Liked: 28898
  • Polonia restituta
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #756 : 19.03.2021, 20:38:32 »
Nyt sentään olivat vaivautuneet kääntämään suomeksi nuo USA:sta peräisin olevat intersektionaalisen feminismin käsitteet.

Tiedän, että erilaisia antirasismikoulutuksia tarjotaan myös muissa Suomen kunnissa, ja niitä järjestävät Hommallakin mainitut, tunnetut suomalaiset feministiaktivistit. Kaikissa kunnissa koulutukset eivät kuitenkaan ole pakollisia - vielä. Epäilemättä tähän pyritään saamaan tulevaisuudessa muutos.

Yhdysvalloissahan on jo jonkin aikaa pakotettu liittovaltion työntekijöitä osallistumaan feministien järjestämiin indoktrinaatiotilaisuuksiin.
There is freedom of speech, but freedom after speech, that I cannot guarantee.
- Idi Amin, diktaattori

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 574
  • Liked: 102329
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #757 : 12.04.2021, 10:39:15 »
Puolikas Nobel-palkinto Suomeen syyn ja seurauksen uudesta vallankumouksellisesta uudelleenmäärittelystä. Pankaa paremmaksi:

Lainaus
Uusi tutkimus paljastaa: Salliva pakolaispolitiikka ei lisää väkivaltarikoksia

Poliittinen keskustelu Suomessa ja maailmalla on perustunut olettamukseen, että pakolaisten vastaanottaminen on moraalinen teko, mutta usein kuitenkin vastaanottajamaan turvallisuuden kannalta arveluttava valinta. Richard Wiken johtama tutkimusryhmä PEW-instituutissa paljasti, että kaksi kolmesta eurooppalaisesta pitää pakolaisten vastaanottamista terroririskin kannalta ongelmallisena, kun taas Amerikkalainen tutkija David Cole on paljastanut, että poliitikot usein liittävät rikollisuuden riskin pakolaisiin. Saman havainnon voimme tehdä myös siinä keskustelussa, jota käytiin Suomessa ulkoministerin toimista suomalaisten pelastamisesta Al-Holin leiriltä.

Systemaattinen tutkimus on kuitenkin kyseenalaistanut käsityksen pakolaisten väkivaltaisuudesta. Pakolaistutkimuksen arvostetun tieteellisen julkaisun, Journal of Refugee Studiesin vastikään julkaisema artikkelimme paljastaa lisäksi yksiselitteisesti, että pakolaisten vastaanottaminen onkin tilastollisesti merkittävällä tavalla yhteydessä väkivaltarikosten vähyyden kanssa. Tutkimuksen paljastama yhteys ei kuitenkaan liity sinänsä pakolaisten rauhanomaisuuteen tai muihin ominaisuuksiin, vaan pikemminkin siihen, kuinka pakolaisia vastaanottava valtaväestö arvostaa ihmiselämää: humaani elämän arvostus lisää halua pelastaa pakolaisia sodan ja humanitaaristen kriisien kynsistä samalla kun se myös vähentää maan väkivaltarikoksia. Siten riippumatta siitä minkälaisia pakolaiset ovat, humaani asenne, joka heijastuu sallivana pakolaispolitiikkana, vähentää väkivaltarikollisuutta. Siksi Suomessa tulisi ymmärtää, että pakolaisten pelastaminen sodan kurimuksesta ei ole vain moraalinen, vaan myös itsekäs turvallisuutta lisäävä strategia.

Tutkimuksemme tarkastelee niitä maita, joissa pakolaisten vastaanotto perustuu poliittiseen valintaan pikemminkin kuin rajavartion kyvyttömyyteen torjua pakolaismassojen vyöry. Siksi tutkimme Euroopan ja Pohjois-Amerikan valtioita tarkastelemalla vuonna 2014 alkanutta pakolaiskriisiä, jota seurasimme aina vuoteen 2017. Valitsimme tarkastelun kohteeksi viimeisimmän pakolaiskriisin, koska tuossa kriisissä pakolaisten hädänalaisuus oli niin ilmeinen, että pakolaisten vastaanottaminen kuvasti hyvin humaania halua pelastaa ihmishenkiä. Tutkimus käytti tilastollisia menetelmiä pakolaisuuden ja väkivaltarikollisuuden tarkastelussa ja löysi tilastollisesti merkittävän negatiivisen yhteyden väestömäärään ja alueeseen suhteutetun uusien pakolaisten määrän ja väkimäärään suhteutetun murhien määrän välillä. Väkivaltarikoksista vähemmän kärsivät maat olivat myös valmiimpia hyväksymään taloudellisia uhrauksia pakolaisten vastaanottamiseksi.

[...]

Näyttäisi siis, että ihmiselämän arvon korostaminen vähentää poikkeuksitta väkivaltarikollisuutta. Mutta tällainen humaani kulttuuri myös välttämättä ohjaa valtiota pakolaisten elämän kunnioittamiseen. Pakolaisten ja oman kansan elämän kunnioittaminen kulkevat siis käsi kädessä. Siksi meidän tulisi päättäväisesti torjua harhaluulo siitä, että pakolaisten vastaanottaminen olisi turvallisuutta vaarantavaa politiikkaa.

Timo Kivimäki on kansainvälisten suhteiden professori Bathin yliopistossa Englannissa ja Leah Nicholson pakolaiskysymyksiin erikoistunut valtio-opin opiskelija Yorkin yliopistossa Kanadassa.
Kansan Uutiset 11.4.2021

Tutkimus jäi selvästikin kesken. Tajusin kirjoituksen luettuani, että salliva pakolaispolitiikka myös muun muassa nostaa sosiaaliturvan tasoa. Hämmästyttävä ja vaiettu ilmiö.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Kapseli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 337
  • Liked: 2683
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #758 : 12.04.2021, 11:30:59 »
Salliva pakolaispolitiikka=parempi sosiaaliturva ja rikollisuuden väheneminen. Nyt päästään silakoinnin syvimmän olemuksen äärelle.

Kun meillä vain olisi tutkimuksia, jotka tukisivat tuota tutkimusta.

AcastusKolya

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 960
  • Liked: 1954
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #759 : 12.04.2021, 11:51:15 »
Muutamia henrikostilastoja/100000 asukasta:
-Suomi 1,8
-Ruotsi n. 1,1
-Japani 0,3
-Singapore n. 0,7
-Etelä-Korea n. 0,7

Että tosiaan taitaa turvisten haaliminen tuottaa alhaisempia rikoslukuja. Vai mites se meneekään, Kommunismin Uutiset?
Pesunkestävä militaristivaskisti.

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 20 855
  • Liked: 44677
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #760 : 12.04.2021, 11:53:32 »
Nyt menee tilastot ja tekijät sekaisin.

Tuossa sanotaan, että humaanissa maassa sallivat ihmiset tekevät vähemmän väkivaltarikoksia.

Siinä ei suoraan sanottu, että pakolaiset eivät syyllisty väkivaltarikoksiin.

Onko se siis sallivan pakolaispolitiikan ansiota, että kantaväestö suhtautuu humaanimmin myös muihin, eivätkä kohdista näihin rikoksia? Vai onko se jonkin toisen sektorin rikollisuuden yleistyminen tai raaistuminen, joka saa kantaväestön ajattelemaan myös omaa käytöstään?

Jos lampaat tappelevat ja aitaukseen päästää ketun, lampaat lakkaavat tappelemasta? Jos punaiset ja valkoiset kärhämöivät ja päästää ryssän maahan, keskinäinen kärhämöinti loppuu?

Tuossa taas tunnutaan haettavan jäätelönsyönnin ja hukkumisonnettomuuksien korrelaatiota. Ajatellaan vaikka kylmää ja sateista kesää: "Sinä kesänä, kun suomalaiset ajattelivat terveellisesti ja söivät jäätelöä vähemmän, myös hukkumisonnettomuuksia oli vähemmän".

Nyt kun olemme oikein solidaarisia, niin teemme vähemmän rikoksia ja tilastot menevät alaspäin. Kyse on siis siitä, kumpi voittaa: Lampaiden vähentynyt nahistelu, vai ketun aiheuttamat ongelmat aitauksessa. Jos lampaat nyt raatelevat vähemmän toisiaan, ketun päästäminen aitaukseen oli positiivinen asia.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 765
  • Liked: 37481
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #761 : 11.07.2021, 13:46:34 »
Uuden Suomen jutussa tänään nykyisten hallituspuolueiden johtotahot demoavat hyvin mokutusargumentteja.

Lainaus
(...)
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) ei allekirjoita perussuomalaisten puheenjohtajakisaan tällä viikolla ilmoittautuneen kansanedustaja Riikka Purran näkemystä, jonka mukaan perinteisessä sosialidemokratiassa on myös samanlaisia tavoitteita ja arvoja kuin perussuomalaisissa.

”Purran käsitys perinteisen sosialidemokratian ja perussuomalaisten yhtäläisyydestä on harhainen. Purran hallituskysymys on maahanmuuttajien vastustaminen. Sdp:n perinne on kansainvälinen solidaarisuus ja ihmisoikeudet. Ei, tässä ei ole mitään yhteistä”, Tuppurainen kommentoi Twitterissä.
(...)

Ensin Tuppurainen väittää, että joku yleisesti vastustaa maahanmuuttajia [sic], kun kyse on maalle haitallisen ja suurimmaksi osaksi humpuukiin perustuvan (elintaso)maahanmuuton vastustamisesta. Kaikkea maahanmuuttoa ei voi edes iskeä samaan läjään. Sitä on niin montaa sorttia. Jos joku aikoo tehdä asiasta yleistyksiä, niin sitten on syytä hyvin tarkkaan perustella väitteensä ja täsmentää mistä puhuu.

Tuppurainen suorittaa myös sen varsin yleisen tempun, jota ilmenee vaikeiden asioiden äärellä. Hän piiloutuu sanahelinään.

Jos SDP-perinne on kansainvälinen solidaarisuus (l. internationalismi) ja ihmisoikeudet, niin mitä ihmeen tekemistä niillä voi olla humpuukiin perustuvan maalle haitallisen maahanmuuton kanssa. Eikö silloin ensimmäiseksi ja akuuteimmaksi ihmisoikeuskysymykseksi nousekin nimenomaan maan omien kansalaisten ja lasten ihmisoikeudet. Oikeus elää ilman, että hallitusvalta huonontaa yleishaitallisella maahanmuutolla tahallaan heidän elinolosuhteitaan? Kansainvälistä solidaarisuuttakin SDP voi harjoittaa lähettämällä apua paikan päälle. Jokaisen konfliktialueen väestön kuskaaminen tänne ei voi toimia edes teoriassa reaalimaailmassa.

Lainaus
(...)
Purra linjasi samalla, että pääministeripuolueen paikka olisi hänen johdollaan perussuomalaisten selkeä tavoite. Hallitukseen mennään Purran mukaan kuitenkin vain, jos maahanmuuttopolitiikka muuttuu.

Hallituspuolue rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ihmettelee, mitä linjaus tarkoittaa.

”Humanitaarinen maahanmuutto on tällä hetkellä hyvin pientä ja työperäisen nostotarpeesta on laaja asiantuntijoiden konsensus”
, hän huomauttaa Twitterissä.
(...)

RKP:n Adlercreutz käyttää vanhaa harhautusta puhumalla vuosittaisesta asyylivirrasta Suomeen, joka on pyörinyt joissakin tuhansissa vuotta 2015 lukuun ottamatta. Oleellisinta kuitenkin on se kuinka paljon tätä asyyliväkeä on jo kasaantunut maahan. Silloin alkavat mittasuhteet selvitä.

Lähes kaikki asyylia täältä hakevat saavat lopulta jäädä maahan vuosikausia kestävien uusintahakemus- ja valituskierteiden jälkeen. Tähän tulevat vielä perheenyhdistämiset päälle. Tätä kertymää on koottu tänne merkittävissä määrin jo vuodesta 1990 lähtien. Maahanmuuttoteollisuus jopa saa vielä joka vuosi lisäväkeä asyylikiintiön merkeissä.

Maahanmuuttoviraston ja Tilastokeskuksen lukujen perusteella voi arvioida, että asyyliperusteisten henkilöiden määrä on nykyään jotakuinkin puolet kaikista maassa oleskelevista ulkomaalaisista. Tämä on suuruusluokaltaan 200 000 asyylitaustaista henkilöä (asyylin piti kaiken lisäksi olla vielä vain tilapäinen ratkaisu, ulkomaalaislainkin mukaan). Tuosta voi alkaa laskea maalle koituvaa kokonaiskustannusrasitetta ja maan kansalaisten elintasolle koitunutta pysyvää huonontumista (+ muut lieveilmiöt päälle). Tämän ovat aiheuttaneet kaiken lisäksi "omat" johtopoliitikot. Ei ihme, että seurauksia piilotellaan ja vähätellään järjestelmällisesti.

Kustannuksien suuruusluokkaa voi arvioida kertomalla tuo 200 000 henkilön määrä yhden henkilön keskimääräisellä miljoonan euron nettoelinkaarikustannuksella. Tulos pitäisi olla helppo laskea ilman taskulaskintakin. Saa olla todella paatunut ja tunnoton henkilö, jos tulokseksi saatu luku ei ala ahdistaa. Tuosta tämän maan kestävyysvaje ja jatkuva velkaantuminen johtuu. Eikä tätä ikinä paikata lisäämällä maalle haitallista maahanmuuttoa, vaikka "asiantuntijat" kuinka tähän kehottaisivatkin (tsekattava aina missä määrin näillä oma lehmä ojassa). On vain yksi ratkaisu ja se on jo helppo keksiä. Haittamaahanmuutolle on tehtävä jotakin, tai turma perii.

Kustannukset maalle haitallisesta maahanmuutosta eivät jääneet edelliseen lukuun. On otettava huomioon, että näille 200 000 henkilölle on täytynyt rakentaa Turun tai Oulun kokoisen kaupungin infra. Tämä on ollut monelle suomalaiselle hyvä bisnes. Jo kymmeniä tuhansia suomalaisia saa kokonaan tai osittain elantonsa asyyliväen hoivahommista. Rakennusliikkeet ja yksityiset asuntovuokraajat ovat hyötyneet huomattavasti. Samoin kaikki ne, joiden taskuihin on asyyliväen välityksellä virrannut yhteiskunnan ja veronmaksajien rahaa. Kaikki nämä tahot tulevat kiivaasti vastustamaan haittamaahanmuuttoon puuttumista. Tähän vielä ideologinen vasemmisto päälle.

Tuohon menoon puuttuminen ei tule olemaan helppoa, mutta ei myöskään mahdotonta: He ovat edelleen vähemmistö.
Viimeinen sammuttakoon valot!

Ajatolloh

  • Vieras
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #762 : 11.07.2021, 14:29:32 »
Tuohon menoon puuttuminen ei tule olemaan helppoa, mutta ei myöskään mahdotonta: He ovat edelleen vähemmistö.

Ehkä koko väestöön suhteutettuna, mutta entä jos tarkastelu tehdään poliittisesti aktiivisia kansalaisia tarkastellen?

Tässä yhteydessä "poliittisesti aktiivinen kansalainen" on sellainen, joka vähintään käy äänestämässä.

Epäilen, että mamu-teollinen kompleksi omaa jo demokraattisen enemmistön.

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 765
  • Liked: 37481
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #763 : 11.07.2021, 19:05:34 »
Tuohon menoon puuttuminen ei tule olemaan helppoa, mutta ei myöskään mahdotonta: He ovat edelleen vähemmistö.

Ehkä koko väestöön suhteutettuna, mutta entä jos tarkastelu tehdään poliittisesti aktiivisia kansalaisia tarkastellen?

Tässä yhteydessä "poliittisesti aktiivinen kansalainen" on sellainen, joka vähintään käy äänestämässä.

Epäilen, että mamu-teollinen kompleksi omaa jo demokraattisen enemmistön.

Jos asiasta käytäisiin avoin julkinen keskustelu ja kansalaiset saisivat sen jälkeen päättää asian kansanäänestyksessä, niin silloin tuo käsi enemmistön taskuissa loisiva sakki jäisi vähemmistöksi. Useat mielipidemittaukset ovat osoittaneet tämän jo ympäri Eurooppaa. Faktisesti tilanne on kuitenkin juuri se mitä sanot. Ahne, pahantahtoinen ja korruptoitunut vähemmistö pystyy jallittamaan hallitustasolla ja mediassa jatkuvasti tavallisia kansalaisia, sekä jopa kaventamaan sananvapautta ja sensuroimaan harjoittamastaan tuhotyöstä aiheutuneita seurauksia. Korruptoituneet maan johtopoliitikot tuossa ovat olleet avainasemassa ja takuumiehinä menon jatkumiselle jo 30 vuoden ajan. Kenties vähemmistö on kaapannut suomalaisen demokratian?
Viimeinen sammuttakoon valot!

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 574
  • Liked: 102329
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #764 : 15.08.2021, 13:10:02 »
Lainaus
Avoimena rehottanut ”ryssänviha” johti etniseen puhdistukseen 1900-luvun alun Helsingissä – Kaupunki oli määrä tyhjentää venäläisistä vain viikossa

Aitosuomalainen liike pyrki kohti vahvaa Suur-Suomea, jonka kulttuuri, kieli ja katunäkymät olisivat puhtaita vieraista vaikutteista.

Tuomo Väliaho HS

TALVELLA 1920 Uspenskin katedraalin nurkalla hääräsi miesjoukkio Pohjanmaalta: Vihtori Kosola, Antti Isotalo ja Artturi Leinonen.

Kolmikko tultaisiin vuosikymmen myöhemmin tuntemaan johtohahmoina äärioikeistolaisessa lapuanliikkeessä, joka terrorisoi poliittisia vastustajiaan ja yritti kapinaa Mäntsälässä 1932.

Pahanteossa herrat olivat nytkin. He olivat tulleet tutkimaan, kuinka kirkon vieressä olevan Resvoin rauhankappelin pystyisi parhaiten räjäyttämään.

Tuhotyötä varten oli varattu 16 kiloa dynamiittia.

[...]

VENÄLÄISTEN vaikutteiden poistamisen aloittivat jo Helsingin vallanneet saksalaiset keväällä 1918. Nämä kehottivat huhtikuussa Helsingin viranomaisia poistamaan kyrillisillä kirjaimilla kirjoitetut venäjänkieliset katukyltit.

Saksalaiset vaativat myös, että kaikki Saksaa vastaan sotaa käyvien maiden kansalaiset oli poistettava maasta.

Suomalaiset eivät kuitenkaan halunneet pakottaa esimerkiksi brittejä ja ranskalaisia lähtemään, joten karkotus ulotettiin lopulta vain venäläisiin, eli Nyströmin mukaan kyseessä oli käytännössä etninen puhdistus.

[...]

VENÄLÄISVASTAISUUDEN taustalla olivat ennen muuta niin sanotut sortovuodet. Vuosina 1899–1904 keisari Nikolai II:n hallinto pyrki venäläistämään Suomea ja riisumaan Suomelle aiemmin myönnettyjä oikeuksia kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin johdolla.

Ensimmäinen sortokausi päättyi Bobrikovin murhaan, mutta vuodesta 1908 alkaen venäläistämistoimet jatkuivat.

Suomalainen sivistyneistö oli jakautunut kahtia suhtautumisessaan Venäjään. Myöntyväiset ajattelivat, että mukautumalla Venäjän toimiin Suomelle aiheutuisi vähiten vahinkoa.

Perustuslailliset taas vastustivat venäläistämistä kiivaasti ja tukeutuivat suomalaisten tulkintaan keisariakin sitovista Suomen perustuslaeista.

”Juuri näissä perustuslaillisissa piireissä syntyi suoranainen ryssäviha, joka johti muun muassa Bobrikovin murhaan, poliittiseen terroriin sekä lopulta aseelliseen toimintaan tähtäävään jääkäriliikkeeseen”, Nyström sanoo.

[...]

SIVISTYNEISTÖN lisäksi venäläisvastaisuus kukoisti pääkaupungin ylioppilaspiireissä.

Radikaalien ylioppilaiden keskuudessa syntyi sisällissodan jälkeen niin sanottu aitosuomalainen liike. Se pyrki kohti vahvaa ja yhtenäistä Suur-Suomea, joka olisi vapaa vieraista vaikutteista.

Merkittävin Venäjän-vihan levittäjä oli Akateeminen Karjala-Seura (AKS), joka kokosi yhteen yliopistomaailman Venäjän-vastustajat. Ylioppilaskunnan julkaisema Ylioppilaslehti oli monelle nuorelle radikaalille kanava saada julki vihaa ja halveksuntaa leiskuvia kirjoituksiaan.

Yksi kiihkeistä kirjoittajista oli Urho Kekkonen, lakitieteen opiskelija, huippu-urheilija ja tuleva Suomen presidentti.

Nyström korostaa, että aktiivinen Venäjä-viha oli lopulta verrattain pienten piirien toimintaa, mutta yliopiston, virkamieskunnan, toimittajien ja opettajien kautta se levisi yli maan.

”Aitosuomalaisuuden näkökulmasta nimenomaan pääkaupunki oli kansallinen kipupiste ja taistelutanner. Helsingissä vallitseva kieli oli ruotsi, ja kaupunki oli monikulttuurinen.”

[...]

HELSINKIIN jääneet venäläiset muistomerkit kiukuttivat aitosuomalaisia, ja he aloittivat 1920-luvun puolimaissa hyökkäyksensä niitä vastaan.

Kohteina olivat muun muassa Smolnan julkisivun kaksipäinen kotka, Aleksanteri I:n rintakuva yliopiston juhlasalissa sekä keisariin viittaavat nimikirjaimet A I yliopiston päätykolmiossa.

Joulukuussa 1924 aseena oli jälleen terva. Nuori radikaali ja valtiollisen poliisin etsivä Urho Kekkonen vahti kadulla, kun muut ”tervaylioppilaat” sutivat nestettä yliopiston julkisivuun.

Tervasutia heilutti myös Venäjän-vihaajista ehkäpä kaikkein kiihkein: Elias Simojoki. Pastori Simojoki oli yksi AKS:n perustajista, ja hänestä tuli 1930-luvulla fasistisen Sinimustat-järjestön puheenjohtaja ja äärioikeistolaisen IKL:n kansanedustaja.

”Samat vihanlietsojat pyörivät noissa erilaisissa venäjänvastaisissa tempauksissa”, Nyström tiivistää.

On kohtalon ivaa, että Simojoen elämä päättyi talvisodassa venäläisen sotilaan ampumaan konekiväärin luotisuihkuun.

[...]

Pääkaupungin kaduilla se näkyi monikulttuurisuutena ja -kielisyytenä.

Etninen erilaisuus oli tavalliselle helsinkiläisellä aika arkinen juttu. Usein muualta tulleita kohdattiin kaupankäynnin yhteydessä. Esimerkiksi juutalaiset myivät vaatteita, tataarit mattoja ja venäläiset jäätelöä”, Nyström sanoo.

Monet ulkomaalaiset olivat myös perustaneet Helsinkiin menestyviä yrityksiä, joiden nimikylteissä luki esimerkiksi Fazer, Sinebrychoff tai Stockmann.

”Aitosuomalaiset vaativat puhdasta suomalaista kulttuuria ja kieltä. He halusivat eroon katukuvassa näkyvistä vierasperäisistä ja ruotsinkielisistä nimistä”, Nyström kertoo.

”Heidän lehdissään esimerkiksi kehotettiin lukijoita asioimaan vain suomalaisissa kaupoissa ja kauhisteltiin Suomalaisen teatterin näyttelijöitä, jotka olivat käyneet muotiostoksilla Stockmannilla. Erityisen tuomittavaa oli, että kyse oli juuri fennomaanien lippulaivasta, Suomalaisesta teatterista.”

AITOSUOMALAISESTA näkökulmasta myös Helsingissä käytetty puhekieli oli ongelma, sillä se ei heidän mielestään ollut puhdasta suomen kieltä. Kaupungissa puhuttiin useita kieliä ja niiden sekoituksia, joista merkittävin oli slangi.

”Emeritusprofessori Heikki Paunosen tutkimusten mukaan slangisanoista oli tuolloin 75 prosenttia lähtöisin ruotsin kielestä ja seitsemän prosenttia venäjästä.”

Jos aitosuomalainen pyrkimys kielen täydelliseen puhtauteen olisi onnistunut, emme käyttäisi esimerkiksi venäläisperäisiä sanoja hihittää, kapakka, lafka, lusia, murju, safka tai tuumata.

Emmekä söisi Fazerin suklaata.
Helsingin Sanomat 15.8.2021
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Kallan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 349
  • Liked: 3893
  • Panda nimeltä Kallan.
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #765 : 23.08.2021, 22:24:54 »
Lainaus
Avoimena rehottanut ”ryssänviha” johti etniseen puhdistukseen 1900-luvun alun Helsingissä – Kaupunki oli määrä tyhjentää venäläisistä vain viikossa

---
Jos aitosuomalainen pyrkimys kielen täydelliseen puhtauteen olisi onnistunut, emme käyttäisi esimerkiksi venäläisperäisiä sanoja hihittää, kapakka, lafka, lusia, murju, safka tai tuumata.

Emmekä söisi Fazerin suklaata.
Helsingin Sanomat 15.8.2021

Jumatsuikkeli, ei uskoisii että
1) Hesari on avoimesti Venäjä-myönteinen (konteksti: tähän asti HS on ollut ihmeen russofobinen; nyt se onkin ok ja pop?);
2) "Jos meillä ei olisi monikulttuurivaikutetta A, emme käyttäisi/söisi/lukisi/tms. asioita B, C, D ja E;
3) "Emmekä söisi asiaa X" (tämähän on kuin suoraan Kultamunat kuorituvat -vihkosesta 90-luvulta!)

Onkohan Sanoma-konsernissa tulossa taas irtisanomisia kun tällaisia juttuja kirjoitetaan osoittaakseen, että usko monikulttuuri-ideologiaan on vankka ja luja?
Korona ei oo enää trendikästä joten sitä ei kukaan pelkää näön vuoksi enää eikä siitä kukaan siis hyvesignaloi. Massamedian uusi käsky: unohtakaa korona ja sen varjolla tehty valtaisa omaisuuden uusjako. / Putin ja Zelensky, lopettakaa nyt se nahistelu ja palatkaa päiväjärjestykseen.

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 970
  • Liked: 10515
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #766 : 25.08.2021, 11:34:30 »
Tulisiko paljon osumia, jos tämän Jaana Savolaisen (HS) varsin keijomaisen kolumnin ottaisi bullshit-bingon materiaaliksi?

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008211462.html

Lainaus
Rasismia ei aina huomaa
Suomi on aina ollut kansainvälinen ja monien kulttuurien maa, mutta myytti yksi­kulttuurisesta kansasta elää sitkeästi.

Lainaus
Yksittäisen ihmisen rasistiset mielipiteet eivät ole iso ongelma, mutta yhteiskunnassa vallitsevat tiedostamattomat ennakkoluulot ovat

Lainaus
TOISIN kuin usein luullaan, Suomi on aina ollut kansainvälinen ja monien kulttuurien maa. Vielä parisataa vuotta sitten Helsingissä puhuttiin enemmän ruotsia ja venäjää kuin suomea. Edes suomenkieliset eivät ole niin samanlaisia kuin usein kuvitellaan.

Lainaus
Myytti yksikulttuurisesta Suomesta elää tajunnassamme hämmästyttävän sitkeästi. Historiaa voisi katsoa myös laveammasta näkökulmasta, ja se olisi nykyisin todellakin tarpeen.

Ajatus yksikulttuurisesta kansasta kääntyy helposti muukalais­vastaisuudeksi: me ja muut. Siitä ei yleensä seuraa mitään hyvää.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 574
  • Liked: 102329
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #767 : 24.09.2021, 12:32:41 »
Entinen lapsiasiavaltuutettukin vaatii loppua Suomen mädättämiselle.

Demokraatti: ”Suomi mädättää omaa tulevaisuuttaan” – Ensikodin johtaja vaatii maahanmuuttajaäitien käännytyspäätösten välitöntä keskeyttämistä 24.9.2021

Lainaus
”Äitien käännyttämiset ja karkotukset Suomesta keskeytettävä välittömästi”

– Suomi mädättää omaa tulevaisuuttaan hylkäämällä Suomeen juurtuneet äidit ja heidän lapsensa, sanoo Tuomas Kurttila.

Helsingin ensikodin toiminnanjohtaja, ent. lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii, että lasten äitien käännyttämis- ja karkottamispäätökset Suomesta keskeytetään välittömästi.

Kurttila esittää huolen maahanmuuttajaäitien kohtelusta Suomessa. Hän ajoitti hätähuutonsa valtakunnalliseen vauvan päivään 24.9.

– Meillä on Suomessa syntymässä paarialuokka, hyljeksittyjen ihmisten joukko, joiden lasten asema on heitteillä, Kurttila aloittaa.

Hän kertoo joutuneensa ensikodissa todistamaan todeksi tilanteita, joissa suomea puhuvia, terveydenhuollon ammattilaiseksi opiskelevia, työhaluisia ja hyvän kiintymyssuhteen lapseensa omaavia yksinhuoltajaäitejä käännytetään ja karkotetaan Suomesta.

– Nämä äidit romahtavat, koska heitä kohdallaan yhteiskuntamme suunnalta epäinhimillisesti ja julmasti.

– Mutta heikko lapsen edun ymmärrys lainsäädännön toimeenpanossa on. Suomi mädättää omaa tulevaisuuttaan hylkäämällä Suomeen juurtuneet äidit ja heidän lapsensa, Kurttila toteaa.

Hyljeksittyjen äitien haavoittuvat lapset

Jos ihminen saa oleskelulupahakemukseensa kielteisen päätöksen, hänelle tehdään käännyttämispäätös. Ihmiselle tehdään karkottamispäätös, jos hänellä on jo ollut oleskelulupa Suomeen, mutta hänelle ei myönnetä jatko-oleskelulupaa.

– Näiden äitien hyljeksitty asema näkyy heidän lastensa haavoittuvuudessa. Nämä äidit ajetaan tilanteeseen, jossa lapsen kiireellinen sijoitus tulee välttämättömyydeksi, koska äidiltä viedään sosiaaliset ja taloudelliset edellytykset vastata lapsen huoltajuudesta.

Äidiltä kielletään työnteko ja hänelle annetaan elin- ja ruokakustannuksiin noin 10 euroa päivässä. Käytännössä nämä äidit ajetaan ulos kodeistaan hätämajoitukseen, josta lastensuojelu on lähes velvoitettu sijoittamaan lapsen pois äidiltä.

– Vetoan päättäjiin kunnissa ja valtiolla. Toimikaa. Jokainen päivä me menetämme tämän maan elinvoimaa ja hyvinvointia, Kurttila päättää.

Vuonna 2020 Suomessa syntyi yli 6 700 lasta äideille, jotka olivat ulkomailla syntyneitä (eli ns. ensimmäisen polven) ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisille äideille syntyneiden lasten määrä ja suhteellinen osuus kaikista lapsista ovat kasvaneet viime vuosina.
Kansan Uutiset 24.9.2021

Eli kaikki oikeusasteet läpikäyneet lainvoimaiset käännytys- ja karkotuspäätökset pitäisi tuosta vaan keskeyttää, koska "äidit" ja "lapset" ja "hätähuuto".

Vollotuksen kruunaa Kurttilan "me tienattaisiin tällä"-itku.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 927
  • Liked: 37994
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #768 : 24.09.2021, 12:59:26 »
Lainaus
TOISIN kuin usein luullaan, Suomi on aina ollut kansainvälinen ja monien kulttuurien maa. Vielä parisataa vuotta sitten Helsingissä puhuttiin enemmän ruotsia ja venäjää kuin suomea. Edes suomenkieliset eivät ole niin samanlaisia kuin usein kuvitellaan.

Jos Helsingissä olisi saman verran asukkaita kuin siellä oli pari sataa vuotta sitten olisi ongelma varmaan paljon pienempi. (Helsingin asukasluku 1800-luvun puolessavälissä oli luokkaa 20 tuhatta.) Puhumattakaan nyt siitä että rannikolla nyt vain sattui asumaan ruotsinkielisiä, ja järjestelmän hallintokielinä tai valtaa pitävän valtion kielinä sattuivat suomalaisten tahtotilasta riippumatta olemaan lähinnä ruotsi ja venäjä. Ensin kun Suomi oli pitkälti Ruotsin, sitten Venäjän tossun alla. Eivät suomalaiset Helsingin korkeaa venäläisyysastetta minään tavoitteena nähneet, vaan vallanpidon aiheuttamana pakkona.

Kenen tossun alla meidän kuuluisi seuraavaksi olla? Muslimien? Ei liene sattumaa että Savolainen on valinnut kansainvälisyyden esimerkeiksi juuri ne kaksi kieliryhmää jotka edustavat Suomea alusmaanaan pitäneitä valtioita...
« Viimeksi muokattu: 24.09.2021, 13:52:57 kirjoittanut foobar »
"Voi sen sanoa, paitsi ettei oikein voi, koska sillä antaa samalla avoimen valtakirjan EU:ssa tapahtuvalle mielivallalle."
- ApuaHommmaan siitä, voiko sanoa Venäjän tekevän Ukrainassa siviilien kidutusmurhia ja voiko ne tuomita.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 574
  • Liked: 102329
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #769 : 24.10.2021, 19:24:15 »
Otsikon ja ingressin pikku vinkeistä arvaa, että toimittaja on valinnut myötäkarvaan silittämänsä taiteilijan esittämään toimittajan omia mielipiteitä.

Lainaus
Sukupolvensa supertähti

Timothée Chalamet on näyttelijä, joka esiintyy julkisuudessa suvereenisti, puhuu mielellään politiikasta ja pukeutuu täydellisesti.

Juha Typpö, HS

[...]

Julkisuudessa hän antaa itsestään vaatimattoman, ystävällisen, sivistyneen ja älykkään kuvan. Hän on samaan aikaan maanläheinen ja samalla kalliisiin muotiasuihin pukeutuva julkkis, joka tietää olevansa huomion kohteena. Kaiken kaikkiaan sellainen tähti, jota on helppo ihailla.

[...]

VAIKKA HAASTATTELU pyörii eniten The French Dispatchissa ja elokuvaan liittyvissä detaljeissa, tulevat myös Chalamet’n yhteiskunnalliset kannat hieman puheeksi. Rooliaan sivuten häneltä kysytään, ketkä ovat hänen suosikkiaktivistejaan ja minkä asioiden puolesta hänen mielestään pitäisi taistella.

Aktivisteista tärkeimmiksi Chalamet mainitsee Greta Thunbergin sekä runoilija Amanda Gormanin, ja ylistää vuolaasti jälkimmäisen esiintymistä Joe Bidenin virkaanastujaisissa.

”Tärkeintä on kamppailla oikeuden puolesta, sen kaikissa muodoissa. Rodullisen oikeudenmukaisuuden, ympäristöä koskevan oikeudenmukaisuuden, taloudellisen oikeudenmukaisuuden”, hän luettelee.

Siinä on myös yksi osa Chalamet’n imagoa. Tiedostavuus asioissa, joissa niitä tarvitaan ja kaivataan.

Kun hän esitti pääosaa Woody Allenin A Rainy Day in New York -elokuvassa 2018, ja Allenia koskevat hyväksikäyttöepäilyt nousivat #metoo-liikkeen jälkeen uudelleen esiin, Chalamet ilmoitti lahjoittavansa palkkionsa elokuvasta tasa-arvoa ajaville ja seksuaali- sekä sukupuolivähemmistöjä tukeville hyväntekeväisyysjärjestöille.

Hän on puhunut ilmastonmuutoksen estämisen tärkeydestä ja Instagramissaan ennen Yhdysvaltain viime presidentinvaaleja pyytänyt seuraajiaan ”äänestämään Trumpin ulos” Valkoisesta talosta.

EI TUOLLAINEN vielä suurta aktivismia ole, mutta eroaa niistä ajoista, kun suurin osa isoista viihdejulkkiksista vältti viimeiseen saakka poliittisista aiheista puhumista.

Uusi sukupolvi haluaa, että yhteiskunnallisista asioista puhutaan – ja niin tekee myös Chalamet, uuden sukupolven supertähti.
Helsingin Sanomat 23.10.2021

Lainaus
Eurooppa myy menneisyyttään turisteille, koska muuta ei enää ole, sanoo hittikirjailija Ilja Leonard Pfeijffer

”Vanhan mantereen” kenties tärkein piirre on kaikkialla läsnä oleva menneisyys, ja nykyinen vimma myydä sitä turisteille uhkaa tuhota koko mantereen, sanoo Grand Hotel Europa -kirjalla kansainvälistä menestystä saavuttanut hollantilainen kirjailija Ilja Leonard Pfeijffer.

Pekka Torvinen, HS

MITÄ tarkoittaa olla eurooppalainen? Miltä se tuntuu? Millainen voisi olla eurooppalainen identiteetti?

Näistä kysymyksistä lähti syntymään Grand Hotel Europa, Alankomaiden myydyin kirja vuonna 2019, entisen antiikin tutkijan Ilja Leonard Pfeijfferin kansainvälinen menestyskirja, jonka käännösoikeudet on myyty pariinkymmeneen maahan ja joka ilmestyi suomeksi huhtikuussa Gummeruksen kustantamana.

Se on vähän kömpelön juoniromaanin (kadonnut Caravaggion maalaus) ja autofiktion (traumaattisesti tuhoutunut ihmissuhde) helppolukuiseen muotoon puettu 600-sivuinen essee Euroopan siintävästä tuhosta. Nimenomaan tämä pinnan alta paistava esseemäisyys, jopa pamflettimaisuus tekee kirjasta kiinnostavan.

[...]

Mutta kaikella menneisyydellä on myös kääntöpuolensa. Kun mahtavasta menneisyydestä muistuttavien monumenttien, rakennusten ja raunioiden keskellä elää koko elämänsä, enemmin tai myöhemmin saattaa syntyä kiusaus päätellä, että paremmat ajat ovat takanapäin.

Tämänkaltainen nostalgia, kaipuu nykyisyyttä parempaan menneisyyteen, on paradoksaalisesti eurooppalaisen identiteetin syvä ydin. Meillä on aina ollut tämä tauti. Kun muinaiset kreikkalaiset rakensivat sivilisaatiotamme, he uskoivat, että menneisyys oli parempi, että kultakausi sijoittui menneisyyteen, jolloin jumalat kävelivät maan päällä.”

[...]

Grand Hotel Europan kertoja Ilja Leonard Pfeijffer on kärkäs, jossain määrin provosoivampi kuin kirjailija Ilja Leonard Pfeijffer, mutta kummallakin on sama ajatus: massaturismi uhkaa hukuttaa Euroopan, ja toinen ”uhka”, oikeistopopulistien huutama ”siirtolaistulva” on tosiasiassa ainoa asia, joka voisi pelastaa ikääntyvän ja taantuvan maanosan.

[...]

NÄMÄ globalisaation kaksi puolta kohtaavat kirjassa Maltalla, joka on ”se toinen Lampedusa”.

Kirjailija Pfeijffer kertoo viettäneensä Maltalla viikon, eikä nähnyt koko aikana ainuttakaan mustaa ihmistä. Myöhemmin hän tutki asiaa ja ymmärsi, että ”tämä on itse asiassa Maltan hallinnon politiikka, piilottaa nämä ihmiset näkyviltä, jos heitä ei ole ensin voinut jättää merelle. Miksi? Koska liian moni pakolainen, liian moni musta ihminen turmelisi turismin.”

”Houkutellakseen rikkaita valkoisia matkaajia menneisyyttä etsimässä on hylättävä köyhät mustat matkaajat etsimässä tulevaisuutta”, Pfeijffer sanoo.

Kirjan nimikkohotellissa Grand Hotel Europassa käytännössä kaikki muut hahmot katsovat menneisyyteen paitsi pikkolo Abdul.

”Kun näemme pakolaisten epätoivon ja kaikki riskit, mitä he ovat valmiita ottamaan päästäkseen luoksemme, on pakko oivaltaa, ettei heitä voi pysäyttää. Myös historia opettaa, että muuttoliikkeitä ei voi pysäyttää”, Pfeijffer sanoo.

Hänen mukaansa olisi aika olla käytännönläheinen ja muuttaa politiikkaa. On hyödyllisempää alkaa miettiä, mitä voisimme tehdä tänne haluavilla ihmisillä. Ehkä voisimme löytää heille merkityksellistä tehtävää yhteiskunnissamme. Ehkä voisimme tajuta, että tosiasiassa tarvitsemme heitä, koska maanosamme on vanha paitsi historiallisesti myös väestöltään.

”Olen hyvin tietoinen, että näkemykseni asiasta eivät ole kovin muodikkaita.”

ONGELMA on, että maahanmuuttajat nähdään numeroina.

”Yksi maahanmuuttaja on veli mutta kymmenet tuhannet ovat uhka. Haaste on nähdä heidät kymmeninä tuhansina veljinä.”

[...]

Kun elämäntapa on orientoitunut täysin menneisyyteen, on šokki nähdä, että maahan tulee ihmisiä, jotka tekevät asiat eri tavoin. Pfeijfferin mukaan vaatii rohkeutta ymmärtää, että tulijat ovat täsmälleen täsmälleen sitä, mitä maa tarvitsee.

Kontrasti taipuu helposti taantumukseen, ja sen näemme ympäri Eurooppaa oikeistopopulistipuolueissa.
Helsingin Sanomat 24.10.2021
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Nuivettunut Han-nenetsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 774
  • Liked: 2308
  • Asyyl akbar!
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #770 : 24.10.2021, 20:30:25 »
[...]
Lainaus käyttäjältä: HS
Eurooppa myy menneisyyttään turisteille, koska muuta ei enää ole, sanoo hittikirjailija Ilja Leonard Pfeijffer
[...]
ONGELMA on, että maahanmuuttajat nähdään numeroina.
”Yksi maahanmuuttaja on veli mutta kymmenet tuhannet ovat uhka. Haaste on nähdä heidät kymmeninä tuhansina veljinä.”
[...]
Helsingin Sanomat 24.10.2021
Onpas vasemmistotaiteilijalla toksisen miesnormatiivinen ajattelutapa.  :flowerhat:
Toksinen soijamaskuliini

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 574
  • Liked: 102329
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #771 : 23.01.2022, 11:57:58 »
Lainaus
Karina Jutila: Kriisitilanteissa testataan kansakunnan suoristuskykyä

Murrosten edessä on järjetöntä käyttää aikaa jatkuvaan riitelyyn.

[...]

Tässä artikkelissa arvioin, mihin Suomessa pitäisi havahtua, jotta täällä olisi hyvä elää ja yhteiskunta selviäisi kunniakkaasti, kun väestökehityksen ja ilmastonmuutoksen seuraukset realisoituvat.

[...]

Edessä on ainakin kolme kokonaisvaltaista muutosta. Ensinnäkin vanhusten määrän kasvu tulee näkymään hoiva-aloilla ja heijastumaan yleisemmin työpaikoille, koska yhä useamman työikäisen voimia vievät paitsi muuttuvat työ ja koti myös avun tarpeessa olevat vanhemmat.

[...]

Toiseksi: tulevina vuosina muuttoliikkeet yleistyvät ja ulkomaalaistaustaisen väestön määrä kasvaa selvästi myös Suomessa. Syitä tähän ovat ilmastokriisin kauaskantoiset seuraukset eri puolilla maailmaa sekä poliittiset ja uskonnolliset konfliktit, jotka rikkovat ihmisoikeuksia ja luottamusta tulevaan.

Usein muutto on unelma, sattuman seuraus tai osa elämäntapaa, eikä kytkeydy yhteiskunnallisiin tai yksityisiin ongelmiin. Ihmisten liikkuvuutta lisää myös se, että osaajapulasta kärsivät maat kannustavat muuttamaan. Kansainvälisyys on valtioiden ja yritysten menestystekijä.

Jotta Suomi hyötyy muuttoliikkeistä, kotoutumisen väylien on oltava kunnossa sekä yksin muuttaville että perheille. Yhtä tärkeää on auttaa suomalaisia kohtaamaan uusia ihmisiä. Yleisen asenneilmaston lisäksi on seurattava, mitkä tekijät herättävät epäluuloa piilevästi ja mikä rohkaisee yhteiseloon. Lapset ja nuoret voivat olla mallina vanhemmille sukupolville. Myös asenteet työpaikoilla ratkaisevat paljon.

Globaalien kriisien yhteydessä muuttoaallot voivat olla isoja ja yllättäviä. Jotta vältytään jyrkiltä reaktioilta ja ratkaisuilta pakkoraossa, tarvitaan hätäavun rinnalle suunnitelmat siitä, miten uudet ihmiset otetaan huomioon palveluissa, työelämässä, asuinalueilla ja harrastuksissa. Jos kotoutumista tuetaan kapeasti viranomaisvoimin eivätkä kansalaiset ole muutoksessa mukana, yhteisvastuu jää haaveeksi ja ongelmat ovat todennäköisempiä kuin onnistuminen.

[...]

Kolmas aikamme riskitekijä on demokratian rapautuminen. Useissa Euroopan maissa kavennetaan tietoisesti median, oikeuslaitoksen ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia. Vuosi sitten väistynyt Yhdysvaltain presidentti kyseenalaisti vaalituloksen ja yllytti mellakointiin. Jälkikäteen on paljastunut vallankaappauskaavailuja samalta ajalta.

[...]

Näihin peilaten Suomi on onnela, eikä ole ihme, että demokratiakeskustelu on täällä satunnaista ja laimeaa. Vähemmistöjen oikeudet ovat likimain ainoa nouseva teema.

[...]

Tilanne voi pahentua. (..) Karkean aktiiviset-passiiviset-jaon rinnalle voi muodostua kolmas ryhmä, johon samastuvat alkavat etsiä radikaalia tapaa muuttaa yhteiskuntaa. Kun länsimaissa haastetaan demokratiaa voimakeinoin jo nyt, kivikovalle vaihtoehdolle löytyy esikuvia tutuilta kieli- ja kulttuurialueilta.

Vaikka väkivaltaisesta suuntauksesta kiinnostuneita olisi lukumääräisesti vähän, sillä olisi vaikutuksia yleiseen ilmapiiriin, luottamukseen, sisäiseen turvallisuuteen ja Suomi-kuvaan.

[...]

Karina Jutila on yhteiskuntatieteiden tohtori ja E2 Tutkimuksen johtaja
Kanava 1/2022

Lainaus käyttäjältä: Karina Jutila
Toiseksi: tulevina vuosina muuttoliikkeet yleistyvät ja ulkomaalaistaustaisen väestön määrä kasvaa selvästi myös Suomessa. Syitä tähän ovat ilmastokriisin kauaskantoiset seuraukset eri puolilla maailmaa sekä poliittiset ja uskonnolliset konfliktit, jotka rikkovat ihmisoikeuksia ja luottamusta tulevaan.

Eivät ilmastokriisi tai poliittiset ja uskonnolliset konfliktit sanele Suomeen muuttavien määrää, vaan sen määrää raja- ja maahanmuuttopolitiikka. Ilmastonmuutos ei ole minkäänlainen maahanmuuton peruste, ja tähänastiset humanitaarisista syistä tapahtuneet muutot olisi voitu ehkäistä lähes täysin toisenlaisella suomalaisella ja eurooppalaisella maahanmuuttopolitiikalla.

Maahanmuuton määrä ja laatu on ennen kaikkea poliittinen valinta, ei mikään vääjäämätön kohtalo. Kotouttamistoimet ovat haittamaahanmuuton hyödylliseksi kääntämisessä yhtä tyhjän kanssa. Sellainen ei ole onnistunut missään. Hyvän maahanmuuton yhteydessä taas ei ole tarvetta erillisille kotouttamistoimille ja asenneilmastoon vaikuttamiselle.

Lainaus käyttäjältä: Karina Jutila
Tilanne voi pahentua. (..) Karkean aktiiviset-passiiviset-jaon rinnalle voi muodostua kolmas ryhmä, johon samastuvat alkavat etsiä radikaalia tapaa muuttaa yhteiskuntaa. Kun länsimaissa haastetaan demokratiaa voimakeinoin jo nyt, kivikovalle vaihtoehdolle löytyy esikuvia tutuilta kieli- ja kulttuurialueilta.

Vaikka väkivaltaisesta suuntauksesta kiinnostuneita olisi lukumääräisesti vähän, sillä olisi vaikutuksia yleiseen ilmapiiriin, luottamukseen, sisäiseen turvallisuuteen ja Suomi-kuvaan.

Kivikovalle vaihtoehdolle löytyy esikuvia tutuilta kieli- ja kulttuurialueilta? Kuka keksii loogisen selityksen, mihin ryhmään ja kulttuuriin Jutila tässä viittaa, sillä ei kai puhe voi olla muslimeistakaan?
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Jäniksenkäpälä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 525
  • Liked: 352
  • Kolme ja puoli
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #772 : 23.01.2022, 13:17:00 »
Lainaus käyttäjältä: Karina Jutila
Tilanne voi pahentua. (..) Karkean aktiiviset-passiiviset-jaon rinnalle voi muodostua kolmas ryhmä, johon samastuvat alkavat etsiä radikaalia tapaa muuttaa yhteiskuntaa. Kun länsimaissa haastetaan demokratiaa voimakeinoin jo nyt, kivikovalle vaihtoehdolle löytyy esikuvia tutuilta kieli- ja kulttuurialueilta.

Vaikka väkivaltaisesta suuntauksesta kiinnostuneita olisi lukumääräisesti vähän, sillä olisi vaikutuksia yleiseen ilmapiiriin, luottamukseen, sisäiseen turvallisuuteen ja Suomi-kuvaan.

Kivikovalle vaihtoehdolle löytyy esikuvia tutuilta kieli- ja kulttuurialueilta? Kuka keksii loogisen selityksen, mihin ryhmään ja kulttuuriin Jutila tässä viittaa, sillä ei kai puhe voi olla muslimeistakaan?

Lienee kyse Unkarista.
Pu, pu, pu, pu, pu

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 574
  • Liked: 102329
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #773 : 16.03.2022, 14:09:43 »
Lainaus
Senioriseisake

Kausi 6. 4/12. Maahanmuuttajat rikkaus vai taakka? Onko maahanmuutto väistämätöntä. Keskustelemassa monikulttuuriasiain päällikkö Hannele Lautiola ja lääketieteellinen asiantuntija, FT Veronica Kalhori.
Alfa-TV (25 min)

Jos tuo ei kuulosta vielä kummoiselta, niin kokonaisuuden kruunaa Senioriseisakkeen isäntänä toimiva mokutusfraasikokoelma Kimmo Kiljunen.

Opimme muun muassa, kuinka mediassa ei kerrota menestyvistä maahanmuuttajista ja että suomalaiset ne vasta raiskaavatkin.

"Maahanmuutto. Se on mielenkiintoinen ilmiö, joka on nyt kohdannut Suomenkin aika voimakkaasti."

"Ihmiset on liikkunu. Aina on liikkunu ja liikkuu vieläkin." (Onko maahanmuutto väistämätöntä.)

"Är det utmärkt! Är det utmärkt!. Sehän on mahtavaa, että puhut sekä suomea että ruotsia! (..) Häkellyttävän hyvin puhut suomea." (muutti Suomeen 23 vuotta sitten)

"Suomessa maahanmuuttajataustaiset pärjäävät tosi hyvin, mutta siitä puhutaan tosi vähän. Aina otetaan näitä negatiivisia tarinoita ja tapauksia esille erityisesti mediassa." (äiti lukutaidoton ja siksi ikuinen työtön)

"Vika [maahanmuuttajien kolminkertaisessa työttömyydessä] ei ole siinä, niin kuin meille annetaan ymmärtää, että maahanmuuttajat on sosiaalipakolaisia tai tulisivat tänne laiskottelemaan, vaan vika on todella siinä, että he eivät tahdo saada niitä luontevia työtehtäviä. Kyllähän me tiedämme tämän. Monet työnantajat vieroksuvat, kun on vieraskielinen nimi."
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 574
  • Liked: 102329
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #774 : 13.04.2022, 19:15:54 »
Maahanmuutto on väistämätöntä. Siihen ei voi vaikuttaa, mutta voimme vaikuttaa maahanmuuton uhkakuviin ja väitettyihin ongelmiin vaikuttamalla niistä käytettyyn oikeistopopulistiseen retoriikkaan.

Lainaus
Oikeistopopulistien retoriikka hallitsee monikulttuurisuuskeskustelua

Oikeistopopulistien monikulttuurisuudesta käyttämä retoriikka läpäisee kaikki yhteiskunnan tasot, mutta ymmärrystä voidaan silti edistää eri tavoin, sanoo sosiaalipsykologian tutkija.

Monikulttuurisuutta pidettiin aikoinaan ihmisiä yhdistävänä myönteisenä asiana, mutta nykyisin monikulttuurisuutta koskeva keskustelu loitontaa ihmisiä toisistaan ja synnyttää mielipide-eroja. Oikeistopopulistiset puolueet hallitsevat monikulttuurisuutta koskevaa julkista keskustelua, joka on jakautunut kahtia ja muuttunut poliittisesti latautuneeksi.

Keskustelussa pyritään luomaan uhkakuvia monikulttuurisuuden vaikutuksesta ja syyttämään poliittisia vastustajia maahanmuuttajien kotouttamisessa tapahtuneista epäonnistumisista. Vakiintuneet puolueet ovat usein aseettomia populistien syytösten edessä, eivätkä ne ole onnistuneet muotoilemaan vakuuttavia vastauksia ja vaihtoehtoja uhkakuville.

Näin toteaa sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Katarina Pettersson, joka on yhdessä Emma Nortion kanssa toimittanut kirjan The Far-Right Discourse of Multiculturalism in Intergroup Interactions.

– Asiallinen ja rakentava keskustelu monikulttuurisuudesta on nykyisin hyvin vaikeaa. Osapuolet pitävät tiukasti kiinni omista näkemyksistään, eikä yhteisiä ratkaisuja yritetä löytää, Pettersson sanoo.

Pohjoismaiden kahtia jakautunut monikulttuurisuuskeskustelu sai alkunsa Euroopan oikeistopopulistien noususta vuoden 2010 tienoilla ja sai lisäpontta vuoden 2015 niin sanotusta pakolaiskriisistä. Kuvaavaa oikeistopopulistiselle retoriikalle on muun muassa vastakkainasettelu ”eliitin” ja ”tavallisen kansan” välillä sekä humanitaarisen maahanmuuton ja monikulttuurisen yhteiskunnan voimakas vastustus.

Poliittisessa keskustelussa ei ole enää kyse siitä, miten voitaisiin luoda toimiva monikulttuurinen yhteiskunta. Sen sijaan keskitytään syyttämään poliittisia vastustajia joko rasismista tai maahanmuuton aiheuttamista ongelmista. Oikeistopopulistien argumentteihin kuuluu muun muassa väite siitä, että maahanmuutto aiheuttaa rikollisuutta ja että pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat eivät selviä maahanmuuton kustannuksista. Lisäksi oikeistopopulistit väittävät, että maahanmuuttajien kulttuuri ja arvot ovat hankalasti sovitettavissa länsimaiseen, maallistuneeseen yhteiskuntaan.

[...]

Oikeistopopulistiset puolueet ovat onnistuneet levittämään näkemyksiään maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta tehokkaasti muun muassa siksi, että ne ovat käyttäneet taitavasti sosiaalista mediaa viestintävälineenä. Oikeistopopulistiset puolueet eivät ole muuttaneet ainoastaan poliittista keskustelua, vaan populistinen retoriikka on vaikuttanut myös yhteiskunnalliseen keskusteluun yleisemmin.

– Se, miten ihmiset puhuvat asioista ja suhtautuvat niihin arjessa, riippuu siitä, miten asioita käsitellään mediassa ja politiikassa. Näkemysten kärjistyminen näkyy kaikkialla yhteiskunnassa. Digitalisaation ja sosiaalisen median myötä sekä vihapuhe että syrjivät lausunnot esimerkiksi vähemmistöistä ja maahanmuuttajista leviävät nopeasti ja lähes rajattomasti, Pettersson sanoo.

Oikeistopopulistinen retoriikka on madaltanut vanhanaikaisten rasististen ilmausten käyttökynnystä ja normalisoinut ne tavalla, joka ei olisi ollut mahdollista 20 vuotta sitten. Sama ilmiö on nähtävissä sekä poliittisessa debatissa että arkikeskusteluissa.

[...]

Vapaa liikkuvuus, EU, digitalisaatio ja globalisaatio ovat johtaneet siihen, että elämme työperäisen maahanmuuton aikakautta. Ilmastokriisi ja globaalit konfliktit lisäävät pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrää. Monikulttuurisuus on tullut jäädäkseen. Venäjän aloittama sota Ukrainassa tuo uusia pakolaisryhmiä Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan.

Sen sijaan, että syytetään poliittisia vastustajia maahanmuuttoa ja kotouttamista koskevista vääristä päätöksistä, Pettersson toivoo, että keskittyisimme siihen, miten väistämättömät kehityskulut voidaan kääntää voitoksi. Olemme jonkinlaisessa murrostilanteessa, jossa sekä poliitikot että kansalaiset vastustavat ennennäkemättömän yksimielisesti Venäjän hyökkäystä Ukrainaa vastaan ja suhtautuvat myötämielisesti sotaa pakeneviin ihmisiin.

– Toimiva monikulttuurinen yhteiskunta voisi esimerkiksi tarjota eri ryhmille mahdollisuuden osallistua ja antaa oman panoksensa samoilla ehdoilla. Eri kulttuurit voivat elää rinnakkain ja olla osa samaa yhteisöä, Pettersson toteaa.

Mutta tämä edellyttää, että valtaväestön asenne vähemmistöryhmiä kohtaan on osallistava. Lisäksi tarvitaan toimivaa kotouttamisjärjestelmää sekä pitkäjänteistä, ratkaisuhakuista ja rakentavaa politiikkaa ristiriitoihin ja uhkakuviin perustuvan ja niitä ruokkivan politiikan sijaan.

– Kukaan ei hyödy joidenkin ryhmien syrjäytymisestä. Parhaimmillaan voimme hyödyntää eri kulttuurien välisen vuorovaikutuksesta kumpuavaa tietoa, moninaisuutta ja näkökulmia kaikkien yhteiseksi hyväksi.

[...]

Ihmisryhmien välisen ymmärryksen lisääminen ja pinttyneiden näkemysten höllentäminen on pitkä prosessi. Toimivan monikulttuurisen yhteiskunnan edistäminen edellyttää poliittisen keskustelun muuttamista tavoin, jotka heijastuvat myös mediassa ja ihmisten välillä käytäviin keskusteluihin.

– Vuoropuhelun ylläpitäminen on kaiken a ja o, ja lisäksi on ensiarvoisen tärkeää yrittää ymmärtää ja kunnioittaa myös niitä, jotka ajattelevat toisin kuin me itse. Emme saa sulkeutua kupliin ja jättää muita ulkopuolelle, Pettersson korostaa.

Pohjoismaisten yhteiskuntien on myös suunniteltava palvelunsa ja instituutionsa siten, että ne ovat osallistavia kaikilla tasoilla ja koko elämänkaaren ajan, neuvoloista, varhaiskasvatuksesta ja kouluista työmarkkinapalveluihin, sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon. Tarvitaan yhteistyötä yhteiskunnan eri tasojen ja toimijoiden välillä, mukaan lukien media, poliitikot, oppilaitokset, järjestöt ja syrjäytymistä ehkäisevän työn tekijät.

– Vakiintuneiden puolueiden on tarjottava vakuuttavia ratkaisuja uhkakuviin, joiden väitetään liittyvän monikulttuurisuuteen, ja edistettävä poliittisten vastustajien kanssa käytävää vuoropuhelua parlamentaarisen demokratian puitteissa, Pettersson toteaa.
Helsingin yliopisto 7.4.2022

Artikkelissa mainittu suomalaisen äärioikeiston (Jussi Halla-aho, perussuomalaiset jne.) multikultidiskurssia käsittelevä kirja on valitettavasti maksullinen (pdf 96,29 euroa), mutta sisällysluettelo kirjoittajineen puhuu puolestaan:

Lainaus
The Far-Right Discourse of Multiculturalism in Intergroup Interactions – A Critical Discursive Perspective

    Editors
    Katarina Pettersson, Emma Nortio

    - Provides a timely contribution to examinations of today’s changing politics, new forms of political rhetoric
    - Demonstrates what discursive psychology can contribute to the study of far-right, populist
    - Employs a multilevel perspective to examine both political rhetoric and the societal normalization

_________________________________

Table of contents

Introduction: The Far-Right Discourse on Multiculturalism in Intergroup Interactions
Katarina Pettersson, Emma Nortio

Mobilising Gender Equality and Protectionism in Finnish Parliamentary Sessions and Online Discussions Around Immigration: An Intersectional and Critical Discursive Psychological Analysis
Satu Venäläinen, Rusten Menard

Underdogs Shepherding the Flock—Discursive Outgrouping of ‘the Internal Enemy’ in Online Discussions
Gwenaëlle Bauvois, Niko Pyrhönen, Jarkko Pyysiäinen

A Critical Discursive Psychological Study of Dialogical Constructions of Hate-Speech in Established Media and Online Discussions
Inari Sakki, Eemeli Hakoköngäs

Trying to Ignore the Bullies and the Buzz: A Critical Discursive Study of How Pro-migration Activists Cope with and Contest Right-Wing Nationalist Interference
Camilla Haavisto

Making Enemies: Reactive Dynamics of Discursive Polarization
Joel Backström, Karin Creutz, Niko Pyrhönen

From Angry Monologues to Engaged Dialogue? On Self-Reflexivity, Critical Discursive Psychology and Studying Polarised Conflict
Salla Aldrin Salskov, Joel Backström, Karin Creutz

Affective Visual Rhetoric and Discursive Practices of the Far-Right Across Social Media
Salla-Maaria Laaksonen, Jenni Hokka, Matti Nelimarkka, Kaarina Nikunen

“A Counterforce Against Hate”: A Discursive Analysis of Affective Practices in Mobilization Against the Radical Right in a Context of White Innocence
Minna Seikkula

Concluding Remarks: The Future of Multiculturalism?
Martha Augoustinos
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 574
  • Liked: 102329
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #775 : 03.05.2022, 11:06:57 »
Hesarin Sisko mokuttaa haamukirjoittajan avustuksella:

Lainaus
Usko Siskoa

RAKKAAT ystävät! Tällä kertaa siirrymme suoraan uusien kysymysten pariin.

Mikä estää rasismin vastustajiksi profiloituneita puuttumasta monikulttuurisuuden epäkohtiin? Eikö rasismin ehkäisyssä pitäisi pyrkiä tuomaan monikulttuurisuuden epäkohdat esille ja korjata ne ensin?

– Ana


Lähdetään liikkeelle erittelemällä, mitä nuo kaksi asiaa tarkoittavat.

Rasismin vastustaminen on tasa-arvon vaatimista. Jo yhdenvertaisuuslaki kieltää alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen tai uskontoon perustuvan syrjinnän. Antirasismi on aktiivista toimintaa, jonka tavoite on vähentää etnistä syrjintää ja ennakkoluuloja.

Rasismin vastustajat vastustavat rakenteellista epätasa-arvoa etnisyyden, uskonnon tai ihonvärin vuoksi, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että vieraskielisen nimen omaavan on vaikea työllistyä Suomessa tai nuoria toisen polven maahanmuuttajia ei kannusteta kouluttautumaan pitkälle, vaikka he osoittaisivat potentiaalia tehdä niin. Lisäksi rasismi on monelle jatkuvaa haukkumista ja väkivallan uhkaa, jota antirasismissa vastustetaan.

Monikulttuurisuuden epäkohtia on vaikeampi määritellä. Niihin voidaan lukea yllä mainitusta rakenteellisesta rasismista johtuvat lieveilmiöt. Tutkimusten mukaan huono-osaisuus kasaantuu: Kun ei saa töitä, putoaa myös terveydenhuollon ulkopuolelle. Talousvaikeudet aiheuttavat stressiä, häpeää, turvattomuuden tunnetta sekä ongelmia ihmissuhteissa ja saattavat johtaa mielenterveysongelmiin. Rasismia kokevat ovat siis jo valmiiksi heikommassa asemassa yhteiskunnassa.

Voisi ajatella, että muita monikulttuurisuuden epäkohtia olisivat niin sanotut yhteentörmäykset yhteiskunnassa: muualta muuttaneiden vaikeudet integroitua ja sopeutua. Oletan, että viittaat kysymyksessäsi näihin.

No, kumpi sitten pitää korjata ensin? Rasismi vai ”monikulttuurisuuden epäkohdat”? Asiat linkittyvät toisiinsa: kun epätasa-arvo taklataan, myös sopeutuminen helpottuu.

Aiheesta tehdyissä tutkimuksissa korostuvat toistuvasti etnisten vähemmistöjen kuuleminen ja osallistaminen niitä koskevissa asioissa. Mitä avoimemmin eri ryhmät otetaan osaksi yhteiskuntaa, sitä vähemmän etnisten vähemmistöjen edustajat vaikkapa tekevät rikoksia tai joutuvat rikoksen uhreiksi.

Monikulttuurisuus nähdään edelleen lähtökohtaisesti ongelmana, vaikka esimerkiksi monikulttuurisissa perheissä ei välttämättä koeta, että kaksi kulttuuria muodostaisi lähtökohtaisesti konfliktin. Päinvastoin asia nähdään rikkautena.
Helsingin Sanomat 1.5.2022

Mitkä tutkimukset? Missä maissa "avoimuus ottaa eri ryhmät osaksi yhteiskuntaa" on johtanut maahanmuuttajien rikoksien vähenemiseen?

Esimerkiksi ns. MIPEX-indeksin (mittaa maahanmuuttajien oikeuksia, ei pärjäämistä) mukaan Ruotsi (1.) ja Suomi (2.) ovat kotouttamistoimissa maailman ehdotonta kärkeä. Se ei kuitenkaan näy maailman parhaana integroitumisena tai maahanmuuttajien rikollisuuden vähenemisenä, vaan päinvastoin lisää haittamaahanmuuttoa houkuttelevina ja ongelmia aiheuttavina vetovoimatekijöinä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Larva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 775
  • Liked: 6759
  • The Phosphorescent
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #776 : 03.05.2022, 11:19:08 »
^ Ja ennen kaikkea, mitä tarkoitetaan sillä, että "otetaan eri ryhmät avoimesti osaksi yhteiskuntaa"?

Jos se tarkoittaa aineellisen hyvän jakamista - sitä, että jaetaan avokätisesti ja naiivisti rahaa ja tavaraa ja asuntoja ja kaikkea kivaa ja lisäksi ymmärretään loputtomasti kaikenlaista perseilyä, koska kulttuuri ja lähtömaan vaikeudet ja traumat -, niin se johtaa väistämättä konfliktiin alkuperäisväestön kanssa. Koska ihmiset nyt ovat mustasukkaisia omasta alueestaan ja inhoavat sitä, että joku saa asunnon ja rahaa vain sillä perusteella, että hän on lampsinut rajan yli. Ja inhoavat vielä enemmän sitä, että joku saa ilmaiseksi kaiken ja siitä kiitokseksi halveksii isäntiään ja kirjaimellisesti paskoo näiden päälle.

Mutta jos se tarkoittaa lähinnä henkisen kodin jakamista - sitä, että tervetuloa niin kauan kuin käyttäydyt kunnolla ja elätät itsesi - niin se johtaa todennäköisemmin suosiolliseen vastaanottoon isäntämaan puolelta, ja kaikki voittavat. Silloin kaikki ovat rehellisesti samalla viivalla, eikä kukaan saa mitään ekstraa vain siksi, koska sattuu tulemaan toisaalta ja on ehkä kokenut kamalia asioita (tai sitten ei).

Uhrautuminen on suotavaa; uhriutuminen säälittävää.

No one should ask you for the name of the one who tells the story. -Blind Guardian

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 574
  • Liked: 102329
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #777 : 03.05.2022, 11:26:36 »
^ Ja ennen kaikkea, mitä tarkoitetaan sillä, että "otetaan eri ryhmät avoimesti osaksi yhteiskuntaa"?

Tarkoittanee juuri sitä, mitä tuolla mainitsemallani MIPEX-indeksillä mitataan eli suunnilleen sitä, että maahanmuuttajien oikeudet ovat ensimmäisestä päivästä lähtien mahdollisimman lähellä maan kansalaisten oikeuksia. Siihen sitten vielä positiivinen erityiskohtelu päälle.

Mutta tällaisen politiikan toimivuudesta ei siis ole oikeasti mitään todisteita, ei tietääkseni edes humpuukitutkimuksien verran. Ruotsi on todiste, että ei toimi.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 720
  • Liked: 62309
  • Takaisinviskaaja
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #778 : 03.05.2022, 13:36:41 »
Vakiofraasi "rakenteellinen rasismi" tarkoittaa rasistisen evoluution tuottamaa luonnon syntiinlankeemusta, josta sitten seurasi Gaussin käyrän normaalijakauma, joka hylkii tasa-arvoa yhdenvertaisesti kaikilla elämän alueilla.

Myöhempinä epäpyhinä aikoina valkoisen miehen käyrän vasemmalla puolella majaileva epäkurrantimpi aines, punavihreä papisto, on julistanut sodan evoluutiorasismia vastaan, ja julistanut luonnossa esiintyvät erot perisynniksi, josta valkoisen miehen gaussinkäyrän oikean puolen on kärsittävä ainakin tappiin asti, ellei pidempäänkin.

Evoluutiorasismin tuottamasta perisynnistä ei koskaan ole mahdollista päästa eroon, mutta sitä voidaan helpottaa sekä

1) korkealla kokonaisveroasteella, että

2) sellaisen väestön maahantuonnilla, jonka käyrän keskiarvo on tarpeeksi valkoisen miehen käyrän keskiarvon vasemmalla puolella.

Nämä toimenpiteet vähentävät evoluutiorasismin tuottaman perisynnin aiheuttamaa ahdistusta.
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Punavihreä siirtymä on paskanruskea!”
— Tri. Eero Paloheimo

“Inspiroivaa, että pieni lapsellisten naisten joukko voi tällaisessakin tilanteessa asettaa kokonaisen kansakunnan vaaraan.”
— Jäsen Sivulause

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 574
  • Liked: 102329
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #779 : 09.05.2022, 18:19:43 »
Kielitieteilijä Janne Saarikivi yrittää asettua retorisesti ääripäiden väliin, mutta päätyy toistamaan mokutusfraaseja toisin määritellystä kansainvälisyydestä ja siitä, kuinka on liian myöhäistä puuttua maahanmuuttoon, koska se on jo täällä.

Lainaus
Janne Saarikiven kolumni: Suomalaiset eliitit elävät omassa amerikkalaisuuden kuplassaan eivätkä tunnista todellista kansainvälisyyttä keskuudessamme

Olenko suvakki tai woke, isänmaallinen tai maahanmuuttokriittinen? En tiedä, mutta antakaapa kun kerron eräistä suomalaisista nuorista.

Osallistuin tutkimushankkeeseen, jonka aiheena oli helsinkiläisten nuorten monikielisyys. Kuukausien ajan kuljin ahkerasti itähelsinkiläiseen kouluun, joissa oli taustaltaan varsin kirjava oppilaskunta. Osallistuin tunneille, suunnittelin lasten kanssa hankkeita, kuuntelin, katselin ja yritin ymmärtää kaikkea näkemääni.

Tutkimamme lapset olivat sekä oikeiston että vasemmiston retoriikan ytimessä. Maassahan on oikeistopuolue, joka puhuu lähinnä vain maahanmuutosta, nimenomaan siitä, miten se on paha asia. Lehdistössä ja selvityksissä on varoitettu, että maassa on pian kouluja, joissa ei osata suomea.

[...]

Tutkimamme nuoret eivät vaikuttaneet laiskoilta seksuaalirikollisilta kuten oikeistopopulistisen kertomuksen maahanmuuttajat. He halusivat opiskelemaan, olivat täynnä elämän ja itsenäistymisen nälkää, iloa, pontta, älyä, sporttia ja kiihkoa.

Toisaalta he eivät vaikuttaneet myöskään rasismi- ja huolipuheen tahdottomilta uhreilta. He eivät närkästyneet lakupatukoista tai kaivanneet vaikeaselkoista uussanastoa sanoittamaan syrjintäkokemuksiaan. Itä-Helsingin monivärinen ympäristö oli heille itsestäänselvä suomenkielinen koti, jossa heidät hyväksyttiin.

Nuoret eivät pohtineet kysymystä, onko heidän muodostamansa ryhmä Suomelle ongelma vai voimavara. He halusivat vain elää, ja nimenomaan kukin omaa elämäänsä, eikä jotain yleistä “maahanmuuttajien elämää”, jota voisi inhota tai suvaita.

Kuten poliitikot oikealla ja vasemmalla puhuvat heidän ohitseen, katsoivat hekin suomalaisen yhteiskunnan muodostaman ankkalammen kuohujen yli kohti tulevaisuutta, joka voi olla Suomessa tai sen ulkopuolella.

Suomessahan on näitä niin sanottuja kansainvälisiä kouluja hienoilla alueilla. Niissä käy hyväosaisten lapsia, joita opetetaan englanniksi. Samaan aikaan Itä-Helsingin lähiöiden lapsilla huonomaiseissa “maahanmuuttajakouluissa” on whatsappin napin painalluksella valmiit verkostot maissa, joihin Suomen bisnes halajaa – arabimaissa, Kiinassa.

Mikä voisi olla kansainvälisempää? Missä näissä kouluissa onkaan ongelma?

Jotain on vikaa maassa, jossa eliittikoulun käynyt suomalainen tankkaa diplomaattiopissa arabiaa tai kiinaa, mutta arabian- tai kiinantaitoinen suomalainen lähiökortteleista ei helposti suuntaudu kansainvälisten suhteiden opiskeluun.

[...]

Olemme viritetty ajattelemaan, että kansainvälisyys on englannin osaamista bisneksessä, vaikka todennäköisemmin se onkin kurdinkielistä tiktokkausta, joka lähtee Vuosaaresta, mutta luetaan kaikilla mantereilla asuvien pakolaisyhteisöjen luureista.

Suomessa on koko maailma, eikä se ole ainoastaan kylässä. Mutta suomalainen eliitti elää kuplassaan, jossa “suuri maailma” on amerikkalaista viihdettä ja Elon Muskin bisnestä. Siinä ei ole tilaa kiinalaiselle, afrikkalaiselle, arabialaiselle eikä edes venäläiselle todellisuudelle, koska ei osata kieliä eikä tunneta kulttuureja. Eikä näiden kulttuurien kontaktipinnalle Suomessa, suurelle maahanmuuttajataustaiselle väestölle, josta puhutaan vain siitä näkökulmasta, että haluammeko sellaista vai emme.

Keskustelu on turha, nämä ihmiset ovat täällä jo.

Tutkimamme lapset olisivat ihmeissään siitä ongelma- ja huolipuheen määrästä, jota aikuiset suomalaiset heistä tuottavat. Vaikka maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta riittää puhetta, yksi ääni ei siinä kuulu: monikulttuurisen ihmisen näkökulma.
Yle 9.5.2022

Lainaus käyttäjältä: Janne Saarikivi
Vaikka maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta riittää puhetta, yksi ääni ei siinä kuulu: monikulttuurisen ihmisen näkökulma.

Tämäkin vanha mokutusfraasi.

"Monikulttuurisen ihmisen näkökulma" on jo pitkään ollut edustettuna virallisessa maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspuheessa enemmän kuin kantasuomalaisten näkökulma, sillä on varaukseton tuki valtamediassa ja sen näkymistä ja kuulumista tuetaan eri muodoissa varmaan kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Tagit: