Pistin tekstin pdf:nä Biguploadiin. Se on siis saatavilla pakattuna tiedostona osoitteesta
http://www.bigupload.com/files/3EBV7POJVW/Humanitaarinen_maahanmuutto.pdf.zip.html. Kun klikkaa tuosta ensin avautuvasta sivusta tuota FREE-painiketta, niin pääsee imuttamaan.
Varmasti tuttua asiaa hommalaisille. Kokosin kuitenkin olennaisimpia pointteja, taulukoita ja kuvioita. Olkaa hyvät:
1 JohdantoMaahanmuutosta puhuttaessa on tärkeää erotella toisistaan eri syistä maahan tulleet maahanmuuttajat ainakin, jos puhutaan maahanmuuttajien panoksesta Suomen taloudelle heidän työllistymisensä muodossa. Tärkeää on erotella esimerkiksi humanitaarinen maahanmuutto muista maahanmuuton osa-alueista tällä nimenomaisella saralla. Valitettavasti tämä ei tunnu onnistuvan aina valtionjohdon tasoa myöten (esimerkiksi maahanmuuttoministeri Astrid Thors Poleemissa 1/2008), vaan maahanmuuton kokonaisvaikutuksista puhutaan sekaisin humanitaarisen maahanmuuton kanssa.
Tämän tekstin on tarkoitus selventää, miksi humanitaarisesta maahanmuutosta tulisi puhua ja kirjoittaa erikseen puhuttaessa maahanmuuttajien taloudellisesti rikastavasta vaikutuksesta. Sillä vaikka "Suomeen tullaan enimmäkseen työn, rakkauden ja opiskelun takia." ja "Lopulta monista [maahanmuuttajista] tulee veronmaksajia ja he ylipäätään luovat elämää kuntiin.", niin nimenomaan humanitaarinen maahanmuutto muodostaa Suomelle taloudellisen taakan sekä lyhyemmällä että pidemmällä aikavälillä (Helsingin Sanomat 20.2.2009; YLE 10.2.2009).
Tämä teksti tarkastelee paitsi suurimpia humanitaarisia maahanmuuttajaryhmiä (somalialaiset, irakilaiset ja afganistanilaiset), niin vertailee heidän tilannettaan muihin suuriin maahanmuuttajaryhmiin, so. ruotsalaisiin, venäläisiin, virolaisiin, britteihin ja kiinalaisiin. Lähialueen maat on valittu, koska niiden kansalaiset muodostavat suurimmat ulkomaalaisryhmät ja koska niistä tuleva maahanmuutto on ainakin toistaiseksi volyymiltaan suurinta. Britit on valittu mukaan, koska he muodostavat erään suurimmista länsimaisista maahanmuuttajaryhmistä, jonka työllistyminen on onnistunut hyvin. Kiinalaiset puolestaan edustavat Euroopan ulkopuolelta tulevaa ei-humanitaarista maahanmuuttoa. (Tilastokeskus 2008a ja Tilastokeskus 2008b)
Tälle tarkastelulle on nyt tilausta, sillä turvapaikanhakijoiden määrä on rajussa nousussa: kun vuonna 2007 heitä oli 1 505, niin viime vuonna luku kohosi 4 035:een ja tämän vuoden kahtena ensimmäisenä kuukautena hakijoita oli yhteensä 975 ja vuoden kokonaismäärän ennustetaan nousevan ainakin 6 000:een, kenties jopa 10 000:een (Vartti.fi 12.3.2009). Viime vuonna tämän vuoden alun tapaan yli puolet turvapaikanhakijoista on ollut somalialaisia, irakilaisia ja afganistanilaisia. Tarkastelussa kansalaisuusryhmänä mukana olevista kiinalaisista turvapaikanhakijoita on ollut alle 10 sekä 2007 että 2008. Kaiken lisäksi juuri hyväksyttyyn ulkomaalaislakiin kirjattiin kohta "humanitaarisesta suojelusta", jonka nojalle oleskelulupia voidaan myöntää sellaisillekin turvapaikanhakijoille, jotka eivät sitä saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen nojalla (Helsingin Sanomat 12.12.2008). (Maahanmuuttovirasto 2007–2009)
Vain hyvin pienelle osalle turvapaikahakijoista myönnettiin turvapaikka todellisen turvapaikan tarpeen vuoksi. Vuonna 2008 yksikään afganistanilainen tai somalialainen ei saanut päätöstä tämän syyn vuoksi. Irakilaisista hakijoistakin tähän luokkaan kuului vain alle yksi kymmenesosa kaikista hakijoista. (Maahanmuuttovirasto 2008)
Entisen sisäministerin ja nykyisen kansanedustajan, Kari Rajamäen, mielestä nykyinen hallitus noudattaa maahanmuuton suhteen ”ovet ja ikkunat auki, mutta silmät kiinni” -politiikkaa. Hänen mielestään rajoja avataan hallitsemattomasti samaan aikaan, kun tehokkaasti toiminut palautusjärjestelmä ollaan romuttamassa. Tämän seurauksena turvapaikkajärjestelmään on jäänyt “ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan mentäviä porsaanreikiä”, joka on mahdollistanut ankkurilasten käytön koko perheen saamisessa maahan. (Karjalainen)
Suurimmista turvapaikanhakijoiden lähtömaista kotoisin olevilla kansalaisuusryhmillä työttömyys on hyvin korkealla, työllisyys hyvin matalalla ja yhteiskunnan avustuksiin turvautuminen hyvin pitkäaikaista, kuten tässä tekstissä myöhemmin esitetään. Tällaista taloudellisesti kannattamatonta ja turvapaikkajärjestelmän porsaanreikiä hyväksikäyttävää maahanmuuton osa-aluetta on alettu kutsumaan
sosiaaliseksi maahanmuutoksi (soininvaara.fi 26.2.2008). Koska, kuten todettua, suurin osa Somaliasta, Afganistanista ja Irakista saapuneista turvapaikanhakijoista ei saa myönteistä päätöstä turvapaikan tarpeen nojalla, tässäkin tekstissä voitaisiin puhua nykyisestä maahanmuutosta noilta alueilta
sosiaalisena maahanmuuttona. Termi ei ole kuitenkaan vielä yleisesti tunnettu, joten tässä tekstissä pysytään vielä vähän harhaanjohtavassa käsitteessä humanitaarinen maahanmuutto.
Tekstin lähteinä on käytetty tilastokeskuksen tilastojen lisäksi aiheeseen liittyviä tutkimuksia (mm. VATT) ja muita viranomaislähteitä tai asiantuntijatekstejä. Tämä pieni tutkielma jakaantuu kolmeen eri osioon, jotka seuraavat toisiaan koherentisti: ensiksi käsitellään humanitaaristen maahanmuuttajien työllistymistä ja työttömyyttä tällä hetkellä ja pidemmällä aikavälillä. Toiseksi esitellään näiden ryhmien väestöllisiä rakenteita ja kolmanneksi tutkitaan heidän kouluttautumistaan pitäen mielessä nk. työvoimapulan käsitteen.
Tekstiä, kuvioita ja taulukoita saa vapaasti lainata ja linkittää. Tämä teksti on saanut vaikutteita ja liippaa läheltä Octaviuksen julkaisemaa kirjoitusta Työvoimapula, Suomen talous, eläkepommi ja huoltosuhde - ratkaisut (
http://octavius1.wordpress.com/2008/11/01/tyovoimapula-suomen-talous-elakepommi-ja-huoltosuhde-ratkaisut/).
2 Työllisyys ja työttömyysValtioneuvoston kanslian julkaisusarja (27/2004) haluaa Suomen houkuttelevan aktiivisesti ulkomaalaista työvoimaa työikäisen väestön vanhenemisesta johtuen (s. 36–37). Eli toisin sanoen Suomeen halutaan siis työvoimaa, joka toisi yhteiskunnalle enemmän rahaa (verot) kuin saisi niitä tulonsiirtojen muodossa (erilaiset tuet ja palvelut). Jotta tämä onnistuisi, niin ulkomaalaisten on käytännössä työskenneltävä suunnilleen saman verran tai enemmän kuin suomalaisten (ulkoisvaikutuksia ei mukana). Väestötieteessä käytetyn
taloudellisen huoltosuhteen, joka ilmaisee muun väestön osuuden suhteessa työllisiin, tulisi siis olla samalla tai pienemmällä tasolla kuin kantaväestöllä (Koskinen et al. 2007, 340).
Taulukossa 1. on esitetty tarkasteltavien kansalaisuusryhmien työllisyysluvut. Suomalaisilla se on 44 % väestöstä. Kaikissa tarkasteltavissa humanitaarisissa maahanmuuttoryhmissä työllisiä on suhteessa noin neljäsosa suomalaisiin verrattaessa, eli heistä vain noin joka kymmenes käy töissä.
Taloudellinen huoltosuhde on siis monta kertaluokkaa heikompi suomalaisiin nähden. Näissä ryhmissäkin on varmasti henkilöitä, jotka maksavat enemmän veroeuroja, kuin saavat niitä tulonsiirtoina, mutta kokonaisuudessaan nämä kansalaisuusryhmät aiheuttavat vuodesta toiseen jatkuneesta heikosta työllisyystilanteesta johtuen valtiolle ja kunnille suuret menoerät. Esimerkiksi Helsingille aiheutuvista kymmenien miljoonien eurojen kustannuksista kirjoittavat Karvinen ja Sarvimäki (2008).
Taulukko 1. Osuus kansalaisuusryhmästä (%) työllisiä Suomessa vuosina 2000–2005. Lähde: Tilastokeskus 2002–2007, 25.(http://farm4.static.flickr.com/3642/3376371551_632afb0939.jpg?v=0)
Toki huonoon työllisyystilanteeseen saattaa vaikuttaa se, että kansalaisuusryhmän väestöllinen ikärakenne ei ole tätä varten suotuisa (ks. 3. väestöllinen rakenne). Sen vuoksi on hyvä tarkastella myös työttömyystilastoja, koska niihin ei vaikuta lapsien tai muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrä. Työttömyystilastojen kehittyminen vuosina 1999–2007 eri kansallisuusryhmissä on esitetty taulukossa 2. Kaikissa kolmessa humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmässä työttömyys on vuosikymmenen puolivälissä ollut noin 60 %:ssa. Joskin irakilaisilla ja afganistanilaisilla se on laskenut noin 10 prosenttiyksikköä vuosituhanteen vaihteesta. Venäläisten työttömyys on laskenut nopeasti noin 35 %:iin. Muissa tarkasteltavissa kansalaisuusryhmissä se on ollut vuosikymmenen puolivälissä noin 8–15 %, kun suomalaisilla se on ollut koko vuosikymmenen ajan noin 10 %. Ruotsalaisten ja erityisesti virolaisten työttömyys on puoliintunut vuodesta 1999.
Taulukko 2. Ulkomaalaisten työttömyysaste (%) vuosina 1999–2007. Lähteet: Tilastokeskus 2007, 25 ja Työministeriö 2007.(http://farm4.static.flickr.com/3430/3376371449_c1af290d4d.jpg?v=0)
* Luvut vaihtelevat lähteen mukaan.
Työllisyystilannetta on syytä tarkastella myös sukupuolittain, sillä Suomen Akatemian tutkijatohtori Tuomas Martikaisen (2008) mukaan maahanmuuttajanaisilla työllisyys on heikompaa kuin miehillä ja he ovat myös muuta väestöä useammin työvoiman ulkopuolella. Heikoin tilanne on Martikaisen mukaan afganistanilaisilla, irakilaisilla, somalialaisilla, iranilaisilla ja entisen Jugoslavian alueelta tulleilla naisilla. Paras tilanne tässä suhteessa on puolestaan muista EU-maista ja Kiinasta tulleilla naisilla. Syiksi heikkoon työllistymiseen Martikainen laskee kuuluvaksi ainakin seuraavat tekijät: heikko kielitaito ja koulutus, asenteet, rakenteelliset esteet, aikaisempi heikko työtilanne sekä suuret perheet. Myös yksinhuoltajamaahanmuuttajanaiset ovat useammin työttöminä. Naisista yksinhuoltajia on eniten somalialaisten (43 %) ja vietnamilaisten (40 %) naisten keskuudessa, vähiten Intian niemimaalta tulleilla (10–11 %) ja kiinalaisilla (12 %). Suomalaisilla naisilla vastaava luku on 20 %. (Martikainen 2008, 13–14)
Kuviossa 1. on esitettynä työikäisten 15–64-vuotiaiden työllisyysluvut sukupuolen mukaan eri kansalaisuusryhmille. Suurimmat suhteelliset erot miesten ja naisten välisessä työllistymisessä miesten hyväksi ovat afganistanilaisten, irakilaisten, somalialaisten keskuudessa. Naisten työllistyminen on vain kolmanneksen miesten vastaavasta. Venäläisillä tuo sama suhdeluku on noin 2/3-osaa. Tasa-arvoisimpia työllistymisen suhteen ovat suomalaiset, virolaiset ja ruotsalaiset. Nämä luvut pitävät hyvin yhtä edellisessä kappaleessa esitettyjen Martikaisen (2008) esittämien väitteiden kanssa.
(http://farm4.static.flickr.com/3422/3388534862_20936a56ab.jpg?v=0)
Kuvio 1. Työikäisten (15–64-vuotiaat) työllisyysluvut sukupuolen ja kansalaisuuden mukaan vuonna 2006. Lähteet: Tilastokeskus 2007b ja Tilastokeskus 2008a.Työllisyyteen ja työttömyyteen vaikuttaa tietenkin myös maassaoloaika. Koska humanitaaristen maahanmuuttajien ei odoteta edes työllistyvän lyhyellä aikavälillä, on syytä tarkastella jo pitempään maassa olleiden työllistymis- ja työttömyyskehitystä (YLE 10.2.2009). Tämä tarkastelu on myös hyödyllistä senkin seikan vuoksi, että jotkut ovat myös saaneet Suomen kansalaisuuden ja heidän työllisyys- ja työttömyystilanteensa saattaa olla parempi kuin niiden, jotka sitä eivät ole saaneet tai hakeneet.
Tilastokeskus seurasi aina vuoteen 2004 saakka vuonna 1991–1994 muuttaneiden eri ulkomaan kansalaisten työttömyysasteiden kehitystä. Ne on esitetty alla taulukossa 3. Vuoteen 2004 mennessä 10–13 vuotta Suomessa asuneilla somalialaisilla ja irakilaisilla työttömyys on laskenut vuoden 1996 noin 80 %:sta noin 50 %:iin. Ensin mainituilla tosin työttömyysprosentin lasku vaikuttaa pysähtyneen. Muissa tarkasteltavissa kansalaisuusryhmissä (ml. kaikki ulkomaalaiset) työttömyysaste likipitäen puolittui noin 10–20 prosenttiin. Poikkeuksen tekevät kiinalaiset, joiden työttömyysaste oli alun alkaenkin matalalla tasolla.
Taulukko 3. Vuosina 1991–1994 Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuosina 1996–2004. Lähde: Tilastokeskus 2006, 31.(http://farm4.static.flickr.com/3546/3376371277_146c39aa4e.jpg?v=0)
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreessa keskustelualoitteessa Matti Sarvimäki (2008) vertailee teollistuneista OECD-maista ja ryhmään kuulumattomista maista saapuneiden maahanmuuttajien taloudellista sopeutumista verrattuna kantaväestön edustajiin. Aineistona hän käyttää otoksia suomalaisista ja Suomessa asuvista maahanmuuttajista vuonna 1989 sekä Suomeen muuttaneista vuosina 1990–2004 ja 15 vuotta tuona aikana täyttäneistä suomalaisista (Sarvimäki 2008, 5).
Otoksien pohjalta hän on luonut tilastolliset mallit erikseen sukupuolille, OECD-maista ja sen ulkopuolelta saapuneille sekä lyhyt- että pitkäkestoiselle maahanmuutolle. Kuviossa 2. on esitetty tulojen kehitykset erikseen näille ryhmille. Vertailukohteena ovat kantaväestön miehet ja naiset eroteltuina matalasti koulutettuihin ja koko väestöön. OECD-maista saapuneet pitkäaikaiset miespuoliset maahanmuuttajat saavuttavat tuloissa kantaväestön matalasti koulutetut noin viiden maassaolovuoden jälkeen, naiset taas noin seitsemän vuoden. OECD-maiden ulkopuolelta saapuneet pitkään maassa asuneet miehet saavuttavat kantaväetön matalasti koulutettujen tulotason keskimäärin noin 20 vuoden kuluttua maahan saapumisesta, naiset sitä vastoin eivät saavuta kantaväestön matalasti koulutettuja naisia koskaan.
(http://farm4.static.flickr.com/3601/3376371981_ea0d708511.jpg?v=0)
Kuvio 2. Tulokehitys ajanjaksolla 0–20 vuotta 95 %:n luottamusväleineen. Lähde: Sarvimäki 2008, 23.On kuitenkin huomioitava, että OECD-maiden ulkopuolelta muuttaneiden ryhmään kuuluvat yhtä lailla tämän tekstin kiinnostuksen kohteena olevat humanitaariset maahanmuuttajat että esimerkiksi kiinalaiset ja intialaiset. Vuosina 1991–1994 jälkimmäisistä maista muuttaneiden työttömyysasteet olivat vuonna 2004 vain jopa viidesosan humanitaarisen maahanmuuton maista (somalialaiset ja irakilaiset) saapuneiden vastaavista (Tilastokeskus 2006, 31). Onkin perusteltua olettaa tämän tiedon valossa, että humanitaarisen maahanmuuton vuoksi Somaliasta ja Irakista saapuneilla tulojen kehitys on paljon heikompi, so. he eivät keskimäärin saavuta edes kantaväestön matalasti koulutettujen tulotasoa pitkällä aikavälillä.
Kuviossa 3. on esitetty yhteiskunnan tukien suuruuden kehittyminen samoille ryhmille kuin kuviossa 2. OECD-maista saapuneilla pitkäaikaisilla maahanmuuttajilla tukien saaminen on sekä miehillä että naisilla keskimäärin koko kantaväestön tasolla. OECD-maiden ulkopuolelta saapuneilla pitkäaikaisesti maahan muuttaneilla tukien keskimääräinen saaminen lähestyy koko kantaväestön tasoa noin 20 vuoden maassaolon jälkeen. Saman ryhmän naisilla tuet pysyvät kantaväestön matalasti koulutettujakin korkeammalla vielä 20 vuoden jälkeen.
(http://farm4.static.flickr.com/3544/3377187778_59181161cd.jpg?v=0)
Kuvio 3. Yhteiskunnan tukien saaminen ajanjaksolla 0–20 vuotta vuotta 95 %:n luottamusväleineen. Lähde: Sarvimäki 2008, 26.Sarvimäen mukaan Suomen maahanmuutto onkin näiden tulosten pohjalta ollut lähellä "huonointa mahdollista skenaariota". Tähän syinä ovat olleet se, että Suomi on ottanut pääasiassa maahanmuuttajia ei-taloudellisista syistä, päästänyt maahanmuuttajat anteliaan sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, omannut lyhyen kokemuksen maahanmuuttajista ja kohdannut pahan laman 1990-luvun alussa.(Sarvimäki 2008, 14)
Eri maahanmuuttajaryhmien työllistymistä pitemmällä aikavälillä sivuaa myös Perhoniemen ja Jasinskaja-Lahden (2006) pääkaupunkiseudulla suorittama tutkimus, jonka tuloksista uutisoi ainakin Helsingin Sanomat (25.5.2006). He tekivät seurantatutkimuksen vuosina 1997–2004, josta käy ilmi tutkittavien maahanmuuttajaryhmien otosten työllisyysasteet vuonna 2004. Tutkittavien maahanmuuttajaryhmien Suomessa oleskeluaikojen keskiarvot vuonna 2004 kiinnostuksen kohteina oleville ryhmille olivat noin 13 vuotta muille paitsi arabeille, joille se oli noin 15 vuotta. Kaikki tutkittavat olivat 26–44-vuotiaita 2004. Tulokset on esitetty kuviossa 4. alla. Etnisesti suomalaisilla tarkoitetaan lähinnä inkeriläisiä ja irakilaiset kuuluvat arabeihin. Tuloksia on kuitenkin vaikea yleistää tämän otoksen perusteella, sillä alun perin tutkimukseen kysytyistä vuonna 1997 vain pieni osa vastasi siihen vielä 2004. Vastanneiden absoluuttiset määrät jäivät siten monessa ryhmässä myöskin hyvin pieniksi. Erityisesti somaleita oli vaikeaa saada vastaamaan tutkimukseen. (Perhoniemen ja Jasinskaja-Lahti 2006, 33–34)
(http://farm4.static.flickr.com/3660/3377187264_5b5fa70337.jpg?v=0)
Kuvio 4. Maahanmuuttajien työllisyystilanne (%) 2004 seurantatutkimuksessa 1997–2004. Lähde: Perhoniemi ja Jasinskaja-Lahti 2006, 37.
