UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: 2007-04-18 Kirkko & Kaupunki: Kohti aitoa monikulttuurisuutta (pääkirjoitus)  (Luettu 3263 kertaa)

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 766
  • Liked: 3697
  • Gyraattori
    • Profiili
    • Kirjoitelmia
Lainaus

Kohti aitoa monikulttuurisuutta

Helsinki on muuttumassa aidosti monikulttuuriseksi kaupungiksi. Jo kahden keskeisen tekijän, kielen ja uskonnon tarkastelu osoittaa, ettei täällä enää eletä missään yhtenäiskulttuurissa.

Meistä helsinkiläisistä puhuu äidinkielenään suomea noin 86 prosenttia ja ruotsia runsas kuusi prosenttia. Loput kahdeksan prosenttia meikäläisistä on siis äidinkieleltään jo jotakin muuta kuin perinteisiä suomalaisia. Venäjänkielisiä helsinkiläisistä on vajaa kaksi prosenttia. Muita yli tai liki tuhannen hengen kieliryhmiä on kymmenkunta, muut kieliryhmät ovatkin sitten jo melko pieniä. Niitä on kuitenkin kaikkiaan yli sata.

Suomenkielisistä helsinkiläisistä evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu noin 360000 ihmistä eli 74 prosenttia ja ruotsinkielisistä vajaat 27000 eli noin 76 prosenttia. Toiseen kansankirkkoomme, ortodokseihin lukeutuu helsinkiläisistä noin 9000 henkeä eli 1,6 prosenttia. Muilla rekisteröidyillä uskonnollisilla yhdyskunnilla on runsaat 11000 jäsentä eli noin kaksi prosenttia väestöstä. Lisäksi on uskonnollisia ryhmiä, joita ei ole rekisteröity. Muun muassa monet helluntaiseurakunnat sekä islamilaiset yhdyskunnat kuuluvat tähän joukkoon. Niiden jäsenmäärää voi vain arvioida, ehkä se liikkuu yhteensä jossain 10000 paikkeille. Uskonnollisiin ryhmittymään kuulumattomia on helsinkiläisistä noin 145000 eli runsas 25 prosenttia.

Erilaisten kieli- ja uskonnollisten ryhmien rinnakkainelo tuo kaupunkiin monenlaista värinää ja eksotiikkaa. Maahanmuuttajien myötä on syntynyt muun muassa hyvin erilaisia kristillisiä ja islamilaisia ryhmittymiä. Jotkut kantasuomalaiset ovat löytäneet myös tiensä muualta tulleiden uskontojen, muun muassa islamilaisuuden tai buddhalaisuuden pariin. Tämä liike on ollut toistaiseksi pientä, mutta kuka tietää, miten suuresti tulevaisuudessa vierasperäiset uskonnot alkavat hengen nälkäisiä kiehtoa.

Luterilaiselle kirkolle hengenelämän moninaisuus tekee hyvää. Enää ei voi tuudittautua "monopoliaseman" tuomaan rauhaan. On osattava elää rakentavaa rinnakkaiseloa toisella tavalla uskovien kanssa ja samalla pidettävä kirkkaana oman perinteen arvo ja rikkaus. Uskonnollisuuden monipuolistuminen antaa kirkolle myös uusia mahdollisuuksia. Kuka tietää miten paljon vaikkapa afrikkalaisperäinen kristillisyys värittää tulevaisuudessa perusluterilaista kirkkoamme.

Seppo Simola
seppo.simola@evl.fi



Sain vasta aivan äskettäin lehden käsiini, mikä selittää liki kahden vuoden viiveen.
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Luettavaa: Kirjoitelmia

Kristiina

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 406
  • Liked: 116
    • Profiili
Seppo Simola on tehnyt Kirkko ja Kaupungista kristillisen lehden irvikuvan, oikean islamin hyysärin, Moskeija ja Kaupunki on enemmän kuin ansaittu nimi.

tusujusuu

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 749
  • Liked: 2
  • Homma^^^
    • Profiili
Tämähän on tämä Simolan kirjoitus. Harvinaisen legendaarista materiaalia, yksi klassikoista.

 :D
No tolerance for intolerance, no apology for being free.

"En yhdy siihen mitä sanotte, mutta taistelen viimeiseen asti sen puolesta, että voitte sen sanoa."

Pohjolan puolesta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 116
  • Liked: 140
    • Profiili
Kommunismi oli siinä mielessä hieno että siinä oli selkeät opit kaikkien luettavina.
Tässä monikulttuurisuudessa ei näytä olevan mitään päätä eikä häntää.

Mitä järkevää siinä pitäisi oikein saavuttaa?

Ennemminkin se näyttää narsistiselta adjektiivi-ilotukselta, jonka yksi keulahahmoista on juuri Seppo Simola.

Kaiken muun "tärkeän" lisäksi vaikuttaa että Simolan vaatekaappi on aika tilava.
Täytyykö joka armas viikko ottaa Simolasta uusi kuva ja näyttää ne vaatteet.
Merkki ihmisestä jolle ei ole tärkeää se miten asiat ovat vaan se miltä ne saadaan näyttämään. Onko tämä sitten hyvä ominaisuus päätöimittajalle?

Seurakunnasta erotaan juuri Simolan ansioista. Tämä on juuri se tekijä minkä takia Simola näkee eroamisen niin positiivisena. Ja eihän se voi olla kritiikkiä Simolaa kohtaan, eihän?
McLuhan: ”Olemme sekoittaneet järjen, luku -ja kirjoitustaitoon”

Sivusta seuraaja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 896
  • Liked: 180
    • Profiili
Tämähän on tuttua huttua Scripta-kirjoituksesta Allah rantautuu, Simola antautuu.

Vasarahammer

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 989
  • Liked: 2349
  • Ampuu puskasta
    • Profiili
    • The hammer's gonna bring you down
Eikä kannata unohtaa tätä Moskeija ja kaupunki -lehden legendaarista artikkelia.
"The trouble with our liberal friends is not that they're ignorant; it's just that they know so much that isn't so." -Ronald Reagan

Miniluv

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 30 560
  • Liked: 11532
  • Mode EVP. 1/949jkl #propelipää
    • Profiili
Tämähän on tämä Simolan kirjoitus. Harvinaisen legendaarista materiaalia, yksi klassikoista.

 :D

Kyllä. Simolan ansiota on termi "etninen värinä".
"Luulisi että tähän ikään mennessä olisi edes jotain tajunnut elämästä ja yhteiskunnasta." Rosa Meriläinen, HS 30.9.2014

Viestistäsi tulee minulle ilmoitus, jos kirjoitat tekstiin @Miniluv. Tai laita yksityisviesti.

Hoff

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 971
  • Liked: 2
  • Liberaali individualisti, mutta realisti
    • Profiili
Lainaus
monenlaista värinää ja eksotiikkaa

Klassikko jo syntyessään.
"I would rather be exposed to the inconveniences attending too much liberty than to those attending too small a degree of it" -Thomas Jefferson

MW

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 376
  • Liked: 13969
  • Kiltti ja ystävällinen, mutta niin nuiva.
    • Profiili
Näin se ev. lut. kirkko kilvoittelee sieluista. Tämän sielun tosin menettivät jo 1980. No, ei uikuteta vaan ryhdytään katselemaan moskeijalle paikkaa, vain miten se arjalainen alhossa nyt sanoi?

Petteri R

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 227
  • Liked: 1
  • Erilaisuus on rikkautta!
    • Profiili
Lainaus
Luterilaiselle kirkolle hengenelämän moninaisuus tekee hyvää. Enää ei voi tuudittautua "monopoliaseman" tuomaan rauhaan. On osattava elää rakentavaa rinnakkaiseloa toisella tavalla uskovien kanssa ja samalla pidettävä kirkkaana oman perinteen arvo ja rikkaus. Uskonnollisuuden monipuolistuminen antaa kirkolle myös uusia mahdollisuuksia. Kuka tietää miten paljon vaikkapa afrikkalaisperäinen kristillisyys värittää tulevaisuudessa perusluterilaista kirkkoamme.

Seppo Simolalle luterilaisen kirkon hengenelämän moninaisuus on sitä, että kirkon piirissä saa vaikuttaa kaikki sellaisetkin, jotka eivät usko vähääkään sen dogmeihin. Kirkossa onkin saanut vuosikausia loikoilla ateistipappeja ja muita jumalankieltäjiä valehtelemassa seurakuntalaisilleen hyvää korvausta vastaan. Tätä merkillisyyttä kirkon "suvaitsevaisuudessa" ovat ihmetelleet jotkin ateistiksi tunnustautuvat, vapaa-ajattelijat ja mm. Antti Eskola. Kritiikin ydin on ollut oikeutetusti siinä, miten mikään itseäänkunnioittava järjestö voi antaa jäsenistönsä kaivaa maata altaan.
Simolalle oman perinteen rikkaus ja arvojen kirkkaana pitäminen tarkoittaa hänen vuosien aikaisista kirjoituksistaan päätellen Raamatun, kirkon tunnustusten ja teoissa näkyvän uskon vesittämistä sekä luterilaisen arvoperinteen vähättelemistä. Simolaa hävettää perinteiset kristilliset arvot ja hän onkin kilvan lähtenyt nöyristelemään ja kumartelemaan joka suuntaan, jotta maalliset tahot näkisivät hänet dynaamisena ja modernina uskovaisena. Hyväksynnän hakeminen omien arvojen kustannuksella on Simolalle tärkeää. Simolan kirjoitukset ja Kirkko ja kaupunki olivat tärkein syy omaan kirkosta eroamiseen vuosia sitten: Syynä ei ollut tiukkapipoisuus ja suoraselkäisyys vaan leväperäisyys ja selkärangattomuus.

Mitä tulee Simolan mainitsemaan monipuolistumisen tuomiin mahdollisuuksiin, niin uskon, että kirkkojen täyttyessä erilaisista ei-hengellisistä monikulttuuripläjäyksistä ja paneelikeskusteluista, kirkon jäsenmäärä tulee laskemaan edelleenkin jyrkästi. Koska afrikkalainen kristillisyys kunnioittaa Raamattua kristillisyyden ohjenuorana -koska se on ainoa kristillisyyden mitta- ja on lisäksi kovin eläväistä ja käytännönläheistä, en usko, että afrikkalaiset  edes haluavat tulla sankoín joukoin kuolleisiin kirkkoihimme, vaan kokoontua esimerkiksi omissa piireissään.

Olen sitä mieltä, että usko Raamatun kertomuksiin Jumalasta ja pelastushistoriasta on se, mikä määrittää kristillisyyden. Samoin kuin ei mielestäni ole järkeä olla muslimi, jos pitää Koraania pötynä, ei kristityn uskostakaan jää jäljelle mitään, jos hän ei usko Raamatun Jumalaan. Ateismi tai agnostisuus on silloin rehellinen vaihtoehto, jota mielestäni Seppo Simolankin tulisi rehellisyyden nimissä liputtaa.
"Ei maassamme ole mitään holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa, vaan täällä meillä perustuu mm. siihen, että työperusesti tullaan tähän maahan, jos on olemassa työnantaja ja työpaikka, joka kutsuu ihmisen tänne." - Astrid Thors