(Pitkänpuoleinen postaus, joten skippaa alustus ja hyppää suoraan niihin pilakuviin jos tiedät jo kuka Kari Suomalainen oli etkä tarvitse taustatietoja hänen urastaan.)
Ajattelin puhua edesmenneestä Kari Suomalaisesta koska olen suurimman osan elämästäni ihaillut kyseistä miestä suuresti, ja nyt viime vuosina hänen pilakuvansa ovat avautuneet minulle aivan uudella lailla.
Karihan siis oli Helsingin Sanomissa pilapiirtäjänä 1950-luvun alusta lähtien 1990-luvulle asti. Hänet muistetaan etenkin siitä miten hän suomettuneisuuden aikoina kettuili pilakuvissaan sekä Kekkoselle, Kremlille että koko YYA-hengelle. Karin omakuvahahmo oli pieni musta mies joka oli kyyninen, ennakkoluuloinen ja äkäinen.
Etenkin NL-kriittisistä pilakuvista tuli joskus puhutteluja ja lähes poliittisia kriisitilanteita (esim.
"Volgan lautturit"-pilakuva jossa Nikita Hrustsev huutaa länsimaille "Hävetkää, imperialistit!"). HS:n päätoimittaja sai kuulla kunniansa ylemmiltä tahoilta useampaankin kertaan. Silti Helsingin Sanomat antoi Karin jatkaa suorasanaisia irvailujaan lehden paraatipaikalla. Mutta 1990-luvun alussa Hesarin toimituksen ja Karin välille tuli lopulta skismaa; HS piti Karin somaliaiheisia piirroksia hyvän maun vastaisina. Kari otti nokkiinsa, lopetti Hesarissa ja jatkoi pilakuvien piirtämistä maakuntalehdissä.
Karin 1960- ja 1970-lukujen piirroksia pidetään yleisesti ottaen hänen parhaana tuotantonaan. Omasta mielestäni huumorin terä viiltää vielä 1980-luvulla ja myöhemminkin. Vasta aivan viimeisissä kirjoissa Karin ikä alkaa näkyä; piirroskäsi tekee epävakaampaa ja suhruisempaa työtä (esim. Charles Schulzin tyyli muuttui samalla lailla viimeisissä Tenavat-sarjakuvissa).
Tutustuin Karin pilakuviin 1990-luvulla joskus lapsena. Isäni omisti teoksen nimeltä "Maxi Kari" joka on laajin tietämäni Kari-kokoelma. Se sisältää pilakuvia Karin HS-uran alkuaskelista aina 1980-luvun loppuun asti. Pidän kyseistä kirjaa hyvin opettavaisena katsauksena Suomen lähihistoriaan, ja suosittelen kovasti. Sääli vain, että Maxi Karia tuntuu olevan todella vaikea löytää kaupoista tai kirjastoista.
Kun Kari kuoli, Helsingin Sanomat julkaisi pari artikkelia jotka leikkasin itselleni talteen. Niissä toisaalta muisteltiin Karia nostalgisesti, mutta toisaalta voivoteltiin että Karista tuli rasisti viimeisinä vuosinaan, mikä katkoi joitakin pitkäaikaisia ystävyyssuhteita hänen ja Hesarin porukoiden välillä.
Karin kuollessa elin vielä vihervasurikauttani. Koska olin lukenut Karia vain niistä kokoelmakirjoista enkä lehdistä, niin tuo artikkeli oli ensimmäinen kerta kun kuulin välirikosta joka HS:lle ja Karille tuli, ja se sai minutkin surkuttelemaan Karin loppuaikojen ennakkoluuloisuutta. Pidin hänen kuvistaan edelleen yhtä lailla, mutta harmittelin sitä miten hänen pestinsä Hesarissa loppui.
Sitten kun käännyin "nuivaksi" ja palasin Karin vanhojen kuvien pariin, oli hätkähdyttävää havaita Karin kaukokatseisuus. Kari oli ennustanut tämän päivän menoa jo 1980-luvulla. Näin Karin ja HS:n välisen selkkauksen nyt uudesta näkökulmasta.
Uskon edelleen että osa Karin pilakuvista osoittaa ennakkoluuloa vierasta kohtaan ihan vain ennakkoluuloisuuden vuoksi. Mutta hei, se oli Kari. Kari oli aina kyyninen ja skeptinen _ihan_ kaikkea kohtaan. Hänen kuvistaan vuosikymmenten varrelta voi löytää esimerkiksi paljon misogynistisia asenteita; hän teki rutkasti kuvia joissa pilkataan naisia stereotypioilla leikkien. Itse olen lapsesta asti vain nauranut noiden kuvien vitseille sen sijaan, että olisin jäänyt miettimään kuinka poliittisesti (epä)korrekti kyseinen vitsi on. Ne on vain pilakuvia ja huumoria, eivätkä niin kauhean vakava asia.
Joka tapauksessa, skannasin parista Kari-kokoelmasta muutamia kansainvälistymiseen, maahanmuuttopolitiikkaan ja vastaaviin liittyviä kuvia. Joitakin näistä kuvista voi pitää jossain määrin rasismia hipovina, toisilla kuvilla taas on naseva pointti joka on ajankohtainen vielä tänäkin päivänä.
Uskoisin että tämän postauksen skannit on OK tekijänoikeuslain sitaattioikeuden nimissä? Joka tapauksessa, seuraavat skannit ovat kirjoista "Viha etsii kohdetta", "Ha! Ha! Hauska kari", "Sellaista sattuu", "Nämä nuo ne" ja "Paksu Kari".
(Karin piirroskokoelmissa on joskus kuvien alla selitetty sulkeissa kuvan konteksti, jotta ajankohtaisia asioita peilaavan vitsin voi tajuta vielä parinkin vuosikymmenen päästä. Jätin nämä selitykset skanneihin.)
---------------------------
1980-luvun lopulla ei vielä puhuttu "monikulttuurisuudesta", vaan silloin puhuttiin "kansainvälistymisestä". "Kulttuurin rikastuminen" oli kuitenkin jo tuolloin käytössä oleva fraasi.
Suomi ei ole vain liikeyritys, vaan myös meidän kotimme.Vieraat rodut kuulemma rikastuttavat kulttuuria.1990-luvun alussa Berliinin muurin murtui, Neuvostoliitto hajosi ja EU teki tuloaan. Ihmiset puhuivat Euroopan yhdentymisestä. Kari piti tätä idealistisena hömppänä joka ei oikeasti tule toimimaan käytännössä. Hän myös katsoi että EY/EU vie Suomelta itsemääräämisvaltaa. Kari uskoi kuitenkin että EU tulee "kaatumaan omaan mahdottomuuteensa" jokin päivä.
EY-vallan aika.Ja sitten kuin taikoen yhdentynyt Eurooppa, kunnes--Lapsellinen ilo yhtyvästä Euroopasta.Maahanmuuttajia ja pakolaisia alkoi tulla Suomeen. Kun ensimmäiset somalit saapuivat Suomeen, Kari epäili näiden motiiveja ja kritisoi Suomen pakolaispolitiikkaa, jota hän piti naiivina. Eräät muutkin julkisuuden henkilöt olivat skeptisiä pakolaisten hyväksymisen suhteen. Lisäksi Suomi taisteli laman kourissa ja meillä oli ihan omastakin takaa hätää kärsiviä ihmisiä. Mutta monikulttuurisuuslinja oli jo valittu ja siihen oli jämähdetty. Media sekä poliitikot lyttäsivät kriittiset äänet. - Kari jatkoi kärkevien pilakuvien tekemistä pakolaispolitiikasta. Tästä alkoi lähtölaskenta, joka lopulta päättyi hänen eroonsa HS:sta.
Olemme tuominneet hänet helvettiin!Painu pois, Neil, sä tänne et tulla saa.Turpa kii ja huntu päähän!!!...ja sen jälkeen mitkään hotellit eivät riitä.Poliisit ovat täällä ystävällisiä - olemme perillä Hölmölässä! <- olen käsittänyt että tätä kuvaa HS ei suostunut julkaisemaan, minkä jälkeen Kari erosi lehdestä
Satutäti Mielikki.Suomalilainen ääni.Tuomitsemme teidät elinkautiseen mielipidevankeuteen!//EDIT 20.2.09: korjaus edelliseen kappaleeseen!
Tässä on se kuva joka toi eron Hesarista. En ole varma kuvan tarkasta päiväyksestä (sen verran tiedän että se on vuodelta 1991 ja jonkin verran sen jälkeen kun Janne Virkkusesta oli tullut HS:n vastaava päätoimittaja), ja valittelen myös huonoa kuvanlaatua.
Yksi Karin huolista oli, että kansainvälistyminen toisi mukanaan ulkoistamisen ja massiivisen maahanmuuton, joilla ajetaan vain suuryritysten etua ja poljetaan suomalaisia työntekijöitä. Kari katsoi, että maahanmuuton tarkoitus oli tuoda Suomeen halpatyövoimaa joka suostuu tekemään työt suomalaisia halvemmalla palkalla.
Ennen, nyt ja tulevaisuudessa.Ja sitte tulee väkeä, joka tekee sunkin työs puolta halvemmalla.Sekalaisia kuvia:
Pari kertaa Kari kommentoi lakonisesti rotuasioita.Tästä tulee mieleen se Kymen Sanomien uutinen "pakolaislapsista".Mitä tehdä jos olet poliitikko, vastapuolesi puhuu järkeä, kansa on samaa mieltä hänen kanssaan, etkä keksi miten väitellä häntä vastaan?Tämä ei suoraan liity multikulti-teemaan muuten kuin että koko mokuaate perustuu täysin idealismiin.Olisin halunnut laittaa tähän postaukseen skannin myös kuvasta, jonka Kari piirsi muistaakseni 1970-luvulla. Minulla ei kuitenkaan ollut juuri nyt oikeaa kirjaa saatavilla että olisin voinut skannata tuon kuvan. Kyseisessä kuvassa keski-ikäinen normaalin näköinen mies pohtii "kyllä, arvostan uskontoa ja konservatiivisia arvoja, sekä sotaveteraanien työtä ja Suomen itsenäisyyttä...". Seuraavassa kuvassa vihainen kuulustelija mylvii miehelle: "FASISTI!"
Tietyt poliittiseen vasemmistoon sijoittuvat ihmisethän näkivät kauheita fasisteja joka puolella tuossa pari-kolme vuosikymmentä sitten. Sama meininki menossa tänään, samat ihmiset syyttävät ja samat ihmiset ovat syytettyinä. Erona on vain, että tänään yhtä kirjainta on päivitetty ja sanaksi on muutettu "rasisti". Muuten ilmaisu on identtistä.
(Tosin vielä niitä "fasistin" huutelijoitakin ilmeisesti löytyy, ainakin mikäli "Suomen Antifasistinen Komitea" todellakin on aitoa tavaraa eikä överiksi vedetty parodia.)
---------------------------
Kari teki pilapiirroskirjojen ohella myös muita kuva- ja pakinakirjoja. Kakarakirjoissa hän kuvasi elämää lasten kanssa. Sitten oli lääkärikirja ja sotaveteraanikirja joissa hän kertoi aiheisiin liittyviä tarinoita. Kirjassa nimeltä "Viha etsii kohdetta" (1995) hänen tarkoituksensa oli suoltaa niin poliittisesti epäkorrektia tekstiä kuin huvitti. Kyseinen kirja ei ole maailman parhaiten kirjoitettu; se hyppii aiheesta toiseen, rakenne on hajanainen, kielioppi ei aina ole kohdallaan, ja teksti on anteeksipyytelemättömän häijyä. Kirjasta löytyy sekä naisten, somalien, romanien että suomenruotsalaisten halveksuntaa.
"Viha etsii kohdetta" sisältää silti eräitä mielenkiintoisia osia. Kari muun muassa kertoo oman näkemyksensä siitä, miten hänen sekä Helsingin Sanomien tiet erkanivat. Hän katsoo, että 1990-luvun alkuun asti HS oli puolueeton lehti, mutta että pakolaisasian tullessa tapetille lehti omaksui itselleen linjan. Karin mielestä lehti on siitä lähtien ollut propagandatuutti joka ei tarjoa neutraalia tiedonvälitystä, vaan pyrkii kansan mielipiteiden muokkaamiseen.
Tässä sivut joilla Kari kertoo välirikosta:
Mikä helvetin linja?! - sivu 1Mikä helvetin linja?! - sivu 2Mikä helvetin linja?! - sivu 3...hetkinen, tajusin muuten juuri että sivulla 2 Kari mainitsee Demla-järjestön.
Täällä lisää Demlasta.
Puheet "salaliitosta kansan selän takana" voivat olla ylilyöviä, ainakin niin tahtoisin uskoa? Mutta ottaen huomioon kuinka poliittinen ilmasto on muokattu niin kovin, kovin punaiseksi... hmmmm.
Olis kiva jos löytyisi joku riippumaton tutkiva journalisti hyppäämään näiden asioiden kimppuun.
Tässä vielä muutama muu satunnainen sivu Karin kirjasta. Kari puhuu siitä miten tiedotusvälineet kokevat sen kiusallisena kun tietyt ihmisryhmät kunnostautuvat rikoksissa, ja miten ne tämän vuoksi ryhtyvät kikkailemaan kielenkäytön kanssa:
Uusi koodikieli - sivu 1Uusi koodikieli - sivu 2Kirjassa on useampikin kohta josta harkitsin skannien ottamista. Mutta päätin että jätän nyt kuitenkin skannaamatta, ja kehotan etsimään itse sen kirjan jos vaikuttaa kiinnostavalta.
"Viha etsii kohdetta" ei ole mitään maailman parasta kirjallisuutta, ja se nimenomaan pyrkii härnäämään ja ärsyttämään lukijaansa provokatiivisella sisällöllä. Kirjan lukeminen voi kuitenkin olla mielenkiintoinen kokemus siinä mielessä, että Kari puhui jo yli kymmenen vuotta sitten asioista, joita me muut olemme hiljalleen alkaneet tajuta vasta nyt.
Vielä tähän loppuun: tämä seuraava pilakuva on aina ollut eräs henkilökohtaisista suosikeistani.
(http://i39.tinypic.com/4l6drs.gif)
Omasta mielestäni tuo ylläoleva kuva kertoo pähkinänkuoressa kuka Kari oli. Kari kulki omia polkujaan ja ajatteli omilla aivoillaan. Hän uhmasi suomettuneisuutta ja uskalsi piirtää asiat siten kuin ne olivat, eikä pelännyt "karhua naapurissa". Hän uhmasi myös monikulttuurismi-ideologiaa, joka kuitenkin osoittautui jopa Neuvostoliittoakin kovemmaksi vastukseksi, ja sai hänet menettämään työnsä HS:ssa. Hän oli silti "mieluummin yksin oikeassa kuin lauman kanssa väärässä", eikä suostunut kumartamaan kenenkään suuntaan tai omaksumaan Virallista Mielipidettä itselleen. Ihailen Karin kynänjälkeä, sivistystasoa, huumorintajua ja terävää ajattelukykyä. Olisin utelias näkemään hänen ajatuksensa nykymaailmasta, nyt kun meillä on nähty Halla-ahoa, Muhammed-kuvakohua, monikulttuurisuusaatetta ja HS:n nykylinjaa. Haluaisin kovasti nähdä millaisia kuvia hän piirtäisi näistä aiheista jos olisi vielä elossa.
Joop. Mitä muut ajattelevat Karista ja hänen pilakuvistaan? Oletteko lukeneet hänen pilakuvakirjojaan? Vai luitteko kenties hänen pilakuviaan jo Hesarin sivuilta?
Itse siis olin liian nuori, ja pääsin lukemaan Karia vasta jälkikäteen niistä kokoelmakirjoista.
Ja jos Kari ei jollekulle ole ennalta tuttu, niin suosittelen lämpimästi sitä "Maxi Kari"-kirjaa (jos vain onnistuu löytämään sitä mistään); Mämmilä-sarjakuvan tapaan kyseessä on eepos, joka avaa Suomen yhteiskunnan kehitystä ja muuttumista viime vuosikymmenten aikana.