UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Tietokirjailija Pauliina Salminen: Miehittäjän morsiamet  (Luettu 1477 kertaa)

Joker

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 752
  • Liked: 1830
  • Master Debator
    • Profiili
YLE kulttuuritunti: Pauliina Salminen: Miehittäjän morsiamet

Itä-Karjala oli jatkosodan aikana sukupuolisuhteiden Villi länsi. Näistä suhteista syntyi yli 500 lasta. Pauliina Salminen kertoo kirjassaan Miehittäjän morsiamet, kuinka suomalaissotilaitten ja paikallisten naisten rakkaudella oli myös rumat puolensa. Seksiä ostettiin ruualla ja naisia raiskattiin. Moni sotilaista houkutteli naisia sukupuolisuhteeseen lupaamalla avioliittoa, vaikka Suomessa odotti perhe. Miehet myös painostivat itäkarjalaisia naisiaan abortteihin, jotka yleensä eivät onnistuneet. Mutta onnellisiakin rakkauksia oli.

Tietokirjailija Pauliina Salminen ja Nadja Nowak keskustelevat Itä-Karjalan miehittäjien morsiamista.

http://yle.fi/radio1/kulttuuri/viikon_kirja/pauliina_salminen_miehittajan_morsiamet_40518.html

********************************************

Ilta-Sanomat: Suomalaismiehiltä jäi satoja lapsia Karjalaan

Julkaistu: 24.4.2013 13:00

Jatkosodan aikana syksyllä 1941 suomalaiset valtasivat Neuvostoliitolta Itä-Karjalan, jossa asui kymmeniätuhansia siviilejä. Suurin osa heistä oli naisia.
Pauliina Salmisen tänään julkaistavassa kirjassa Miehittäjän morsiamet paljastetaan mielenkiintoinen luku vähän tunnettua sotahistoriaa: suomalaissotilailla ja karjalaisnaisilla oli runsaasti intiimejä suhteita. Salmisen mukaan suhteista syntyi ainakin 500 lasta, mutta heitä voi olla satoja enemmänkin.

- Voidaan kysyä, kuinka paljon naisilla oli varaa kieltäytyä suhteesta. Sotilaat olivat miehittäjiä ja siviilit miehitettyjä, Salminen kertoo.

Suhteiden syntymisessä on paljon inhimillisiä piirteitä. Monet suomalaismiehet kaipasivat rankkojen sotaolosuhteiden keskellä vähän inhimillisyyttä, kosketusta ja seksiä. Karjalaisnaiset hakivat puolestaan usein turvaa epävarmoissa oloissa – monen mies oli otettu puna-armeijaan ilman tarkempaa tietoa kohtalosta.

Salmisen mukaan hyväksikäyttö oli yleistä. Se näkyi etenkin katteettomissa naimisiinmenolupauksissa, joita miehet supattivat morsiantensa korviin. Kun suhde eteni raskauteen, aviopuheet vähenivät, eikä lapsen isyyden tunnustaminenkaan ollut itsestäänselvyys.

Veteraanien kertomuksia rajan taakse jääneistä lapsista ei Salmisen mukaan juuri ole. Hän tietää tosin tapauksen, jossa vanha suomalaismies oli vuonna 1998 palannut vanhaan itäkarjalaiskylään. Hän viipyi talolla pitkään ja itki sen luona. Talossa sota-aikana asuneen naisen pojanpoika oli nukkumassa heinäpellolla humalaansa, joten hän ei tavannut miestä, joka mahdollisesti oli hänen isoisänsä.

- Mielestäni tämän asian esille tuominen ei vähennä yhtään veteraanien kunniaa. Suomalaissotilaat pitää nähdä myös miehinä ja ihmisinä rankoissa olosuhteissa. On tarpeen nähdä sotahistoria myös itäkarjalaisten naisten kannalta. Heidän historiansa on ollut iso musta aukko

Salminen muistuttaa kirjassaan, että asian esiintulo herättää jatkossa kysymyksiä. Isyydestä voi varmistua nykytekniikalla paremmin kuin sota-aikana haastattelukysymyksillä.

- Elatusmaksujen maksaminen katkesi, mutta onko lapsilla oikeus isiensä elämän, esimerkiksi perintöön, Suomessa?

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288559846974.html#comments-anchor

********************************************

Oma näkemykseni:
Suomalainen mies on törkeä sika, joka on sota-aikanakin vongannut naisilta ****ua lepertelemällä katteettomia lupauksia.

Toisekseen suomalainen mies ei ole kovin miehekäs, monissa muissa kulttuureissa sota-ajan seksuaaliset tarpeet ja siviiliväestön nöyryyttäminen olisi hoidettu raiskaamalla. Suomalainen nössömies on miehittäjänäkin vain ”houkutellut naisia sukupuolisuhteeseen lupaamalla avioliittoa”. Lisäksi hyväksikäyttö on kestänyt kauan, koska osaa suhteista on luonnehdittu seurustelusuhteiksi joista syntyi jopa lapsia ”eikä lapsen isyyden tunnustaminenkaan ollut itsestäänselvyys”.

Lisäksi kirjailija esittää lopuksi tärkeän kysymyksen, pitäisikö isoisän 1940-luvulla hässimällä jälkeläisellä, jonka isyys on vahvistamaton, olla oikeus perintöön? Lapsoset ovat nyt vasta noin 70-vuotiaita, jos vielä ovat hengissä, joten alkaa varmaan tulla kiire rahojen saamiseksi.

Suomalaisten omatunnon puhdistamiseksi pitäisikin kaivaa sankarivainajat haudoista ja nyt jälkikäteen DNA-testeillä selvittää isyys ja laittaa perinnönjaot takautuvasti uusiksi. Meillä on tästä moraalinen vastuu. Jokainen jonka isä tai isoisä tai isoisoisä on ollut sodassa voi olla osaltaan syyllinen karjalaisen äpärälapsen kohtaloon Neuvostoliitossa.

Lähdenkin tästä kotiin tekemään katumusharjoituksia edesmenneiden isoisieni pahojen tekojen vuoksi. Tietääkö muuten joku, onko Neuvostoliitossa tai Venäjällä tehty tutkimusta puna-armeijan julmuuksista sodan aikana? Tai onko siellä tietokirjailijoita, jotka olisivat kirjoittaneet paljastuskirjoja asiasta?
Shaving primate Fahad Firas - Pelastakaa sotalapsi Fahad Firas