Mitä väliä vaaleilla, kun ministeriöt on miehitetty tällaisilla:
Kansliapäälliköt kirittävät vihreää siirtymää ja talouskasvua vauhdittavia uudistuksia, oikeudenmukaisuudesta huolehdittava keinovalikoimassa
Ministeriöiden kansliapäälliköt ovat laatineet yhteistä virkanäkemystä Suomen seuraavien kahden vaalikauden avainkysymyksistä. Raportissa pyritään nostamaan katse ajankohtaisista teemoista pidemmän aikavälin kysymyksiin. Maanantaina 6. helmikuuta julkistettu Mahdollisuudet Suomelle -asiakirja tarjoaa tietopohjaa kevään vaalikeskusteluihin ja hallitusohjelman valmisteluun.
Tulevan kahden vaalikauden hallituksilla on edessään viisi haastetta:
Talouskasvun edellytyksiä on vahvistettava.
Vihreässä siirtymässä on edettävä nopeasti.
Yhdenvertaisuutta ja demokratiaa on tarpeen vahvistaa.
Suomen turvallisuus ja kriisinkestävyys vaativat lisätoimia.
Julkista taloutta on tasapainotettava merkittävästi.
Raportissa keskitytään näihin haasteisiin ja niiden ratkaisujen suuntiin.
Julkista taloutta on vaikea tasapainottaa ilman talouskasvun vetoapua. Seuraavan kahden vaalikauden osalta kansliapäälliköt suosittavat talouskasvun edellytyksiä parantavien uudistusten nopeaa käynnistämistä, koska vaikutukset ovat viiveisiä. Samalla tulisi aloittaa julkisen talouden tasapainottaminen. Julkisen talouden tasapainoa tavoiteltaisiin kahden vaalikauden aikana. Keinovalikoiman painotus ja ajoitus ovat osa poliittista harkintaa.
Työvoiman saatavuus yhä suurempi haaste – työllisyysaste 80 %:iin ja työperäinen maahanmuutto kaksinkertaistettava
Suomen väestörakenne on 2020-luvulla tilanteessa, jossa työvoiman saatavuus on aiempaakin suurempi yhteiskuntapoliittinen haaste ja talouskasvun rajoitin. Samalla ikääntyminen kasvattaa sote-palveluiden työvoiman tarvetta. Kansliapäälliköt suosittavat muun muassa 80 % työllisyysasteen tavoittelua ja työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista. Molemmat näistä ovat vaativia tavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää johdonmukaisia ja myös vaikeita päätöksiä usealla eri politiikkalohkolla.
Vihreä siirtymä on maailmanlaajuinen ilmiö, johon liittyy valtava investointitarve. Suomella on tässä vahvuuksia. Julkisen vallan ensisijainen tehtävä on kannustaa ja edistää yksityisten investointien ohjautumista kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti.
Raportissa kuvatut haasteet ja ratkaisut kytkeytyvät toisiinsa Suomessa ja myös maan rajojen ulkopuolella. Olennaista on pyrkiä tasapainoiseen politiikkaan, jossa eri näkökulmia edistetään yhtäaikaisesti keskinäisriippuvuudet tunnistaen. Kokonaisuuden tasolla on tunnistettu tarve vahvistaa taloudellisen näkökulman rinnalla ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmia. Näiden rinnalla turvallisuus on edellytys vakaalle ja hyvin toimivalle yhteiskunnalle.
Tiedote 6.2.2023
Mahdollisuudet Suomelle – kansliapäälliköiden viestit hallitusvaihdokseen -raporttiJulkistamistilaisuuden 6.2.2023 esitysmateriaaliYle: Suomen ykkösvirkamiesten terveiset seuraaville hallituksille: Nämä 5 haastetta on ratkaistava kahden seuraavan vaalikauden aikana 6.2.2023
En raporttia selaillessani löytänyt kunnollisia perusteluja Suomen versiolle vihreästä siirtymästä tai työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamiselle. Talous ei ainakaan ole sellainen. Ne on tehtävä, koska ne on tehtävä, ja pulinat pois.
Ilmastolain hiilineutraaliustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä sekä luonnon monimuotoisuustavoitteista on ensiarvoisen tärkeää pitää kiinni.
...
Suomessa vihreän siirtymän investointitarpeeksi on arvioitu 3–8 Mrd euroa vuodessa seuraavien 30 vuoden ajan.
Mutta
miksi Suomen äärimmäisestä vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteesta on "ensiarvoisen tärkeää pitää kiinni" ja investoida miljardeja euroja vuodessa vielä vuosikymmeniä sen saavuttamisen jälkeen? Itse raporttikaan ei vastaa siihen.
Raportissa kyllä luvataan, että vihreä siirtymä "tarjoaa merkittäviä kasvu- ja vientimahdollisuuksia", mutta näistä ei esitetä mitään lukuja, eikä etenkään kerrota, mitä kautta suomalaiset saavat heiltä maailman äärimmäisimmän ilmastopolitiikan nimissä viedyt rahansa takaisin.
Työperäisen maahanmuuton taso pyritään kaksinkertaistamaan nykyisestä.
Jolla tavoitellaan tarkkaan ottaen
mitä? Esitysmateriaalissa tähän viittaa kai väestöllisen huoltosuhteen graafi, mutta pelkkä väestöllisen huoltosuhteen parantaminen voidaan tehdä myös yhteiskunnalle taloudellisesti ja muutenkin haitallisella maahanmuutolla (vrt. "Ruotsin tie").
Raportissa maahanmuuton tuntuvaa kasvattamista perustellaan etenkin koulutettujen osaajien työvoimapulalla, mutta keinot ovat luokkaa "arvokeskustelu", joka viittaa paremminkin haittamaahanmuuton edistämiseen. Koulutettujen osaajien maahanmuutollehan ei ole Suomessa sen enempää saatavuusharkinnan kuin asenteidenkaan kaltaisia esteitä, vaan se hyväksytään yleisesti ja mahdollistetaan vaikka miten suurena. Siitä vaan rekrytoimaan osaajia.
Todellisuus ja ne todelliset tavoitteet ovat kuitenkin jotain muuta:
Työperäinen maahanmuutto EU:n ulkopuolelta ennätyslukemissa, yleisimmin työllistyttiin matalapalkka-aloille: "Kaikki työllisyys on hyväksi", sanoo VM
[...]
Yleisimmin EU:n ulkopuolelta tulevat työllistyivät kuitenkin matalapalkka-aloille, kuten kotiapulaisiksi ja siivoojiksi (1068 työlupaa) avustaviksi hoitotyöntekijöiksi (828 työlupaa) sekä ravintolatyöntekijöiksi (763 työlupaa).
[...]
Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen mukaan työvoimapula Suomessa on niin suuri, että tulotasosta ja työtehtävästä riippumatta Suomen pitäisi toivottaa tervetulleeksi kaikki työn perässä muuttavat.
– Kaikki työllisyys on hyväksi. Tyypillisesti ajatellaan enemmän korkean osaajien maahanmuuttoa, mutta meidän työvoimapulamme on sitä mittaluokkaa, että kaikki ovat tervetulleita.
Majasen mukaan työntekijöitä tarvitaan hyvin laaja-alaisesti monille eri aloille.
– On vaikea nimetä tiettyä alaa. Korkean osaamisen aloille, suunnitteluun ja tutkimustyöhön sekä sote-aloille. Mutta myös teollisessa suorittavassa työssä tarvitaan osaajia, Majanen sanoo.
MTV 6.2.2023
Kansliapäälliköiden raportissa ei esitetty ensimmäistäkään laskelmaa siitä, miten EU:n ulkopuolelta tulevien kotiapulaisten, siivoojien ja muiden matalapalkka-aloille suuntautuvien maahanmuuton kasvattaminen olisi suomalaisen yhteiskunnan etu taloudellisesti tai muuten.